Soome-eesti suursõnaraamat

avara 10
1 (aava) avar, lai; (aukea) lage, tühi, lahtine
◊ avara näköala avar vaade; avara luonto suur (avar) loodus; ulos avaraan maailmaan välja laia maailma
2 (tilava) ruumikas, avar; (väljä) lahe ‹laheda›, lai
◊ puseron kaula-aukko on avara kampsuni kaelaauk on suur
◊  (kuv.) lain avara tulkinta seaduse vaba tõlgitsus; avara maailmankatsomus vabameelne (avar) maailmavaade

estottomuus 40 (kielt. merkityksessä) pidurdamatus, ohjeldamatus; (ujostelemattomuus) häbenematus, vaba (lahe) olek ks. myös estoton

laaja 9
1 (lavea) lai, avar; (mittava) ulatuslik, laialdane, suur
◊ alue on hyvin laaja territoorium on väga suur; Pohjanmaan laajat peltoaukeat Pohjanmaa laiad põllu[maa]d
◊  (kuv.) laajalla pohjalla toimiva järjestö laial põhjal tegutsev organisatsioon; laajemmasta näkökulmasta katsoen laiemast perspektiivist vaadates
2 (laajalle ulottuva) laia·ulatuslik, kaugele·ulatuv, lai, pikk ‹pika›
◊ hän piirsi kädellään laajan kaaren ta joonistas käega laia kaare; laaja kiertue pikk ringreis; laaja asteikko lai[aulatuslik] skaala
3 (tilava) mahukas, ruumikas; (väljä) lahe ‹laheda›, avar
◊ laajat keuhkot suure mahuga kopsud; hihat ovat laajat varrukad on avarad (laiad)
◊  (kuv.) hänellä on laaja sydän tal on avar süda
4 (paljon sisältävä, merkittävä) rikkalik; (laajalle levinnyt) [laia·]ulatuslik, levinud; (pitkälle menevä) kaugele·minev; (seikkaperäinen) põhjalik; (paljon kattava) mahukas
◊ laaja teos mahukas teos; laaja hakuteos ulatuslik teatmeteos; laaja aineisto rikkalik materjal; laajat tiedot ulatuslikud teadmised; lehdellä on laaja levikki lehel on ulatuslik levik; laaja itsehallinto ulatuslik omavalitsus; sanan laajimmassa merkityksessä sõna kõige laiemas tähenduses; laaja tutkimus [laia]ulatuslik uurimus; laajat seuraukset kaugeleulatuvad tagajärjed; laajalle levinnyt käsitys laialt levinud arusaam; laaja selostus põhjalik aruanne; laajat opinnot mitmekülgsed õpingud; laaja perehtyneisyys jonkun alan kirjallisuuteen põhjalik lugemus mingil alal; he ryhtyivät harjoittamaan laajempaa kauppaa nad alustasid laiaulatuslikumat kaubavahetust

leppeä 15
1 (tuulesta, säästä yms.) (leuto, lempeä) pehme, mahe, lahe ‹laheda›; (lauha) leige; (lämmin) soe
◊ leppeä tuuli pehme tuul; leppeä kesäinen ilta mahe suveõhtu

letkeä 15 (ark.) muhe, mõnus, ladna (kõnek); lahe ‹laheda›, ladus, sundimatu
◊ se oli letkeää menoa see oli lahe värk; letkeää jutustelua mõnus jutuajamine; letkeä tanssityyli lahe tantsustiil

lokoisa 10 (ark.) (mukava) mugav, mõnus; (viihtyisä) hubane, õdus; (miellyttävä) meeldiv; (leppoisa) muhe, lahe ‹laheda›, hea·tujuline, ladna (kõnek); (kotoisa) kodune
◊ meillä oli lokoisat oltavat meil oli mõnus olemine; lokoisa mies muhe mees

luonnikas 41*A (vars. kans.) sobiv, käe·pärane; mugav, lahe ‹laheda›; praktiline
◊ luonnikas puhuja ladusa jutuga kõnemees; luonnikas työkalu käepärane (praktiline) tööriist

luonteva 10 (luonnollinen) loomulik; (teeskentelemätön) sundimatu, vaba; (rento) lahe ‹laheda›, sujuv; mugav
◊ luonteva käytös sundimatu käitumine; luonteva puhetapa sujuv kõnelemisviis; istua luontevassa asennossa mugavas asendis istuda; luontevalta tuntuva selitys loomulikuna tunduv seletus

löysä 10
1 (vetelä, pehmeä) vedel ‹vedela›; pehme
◊ löysää savea vedel savi; löysä kananmuna pehme muna; puuro oli liian löysää puder oli liiga vedel
◊  (ripulista) löysä vatsa kõhulahtisus; hänellä oli vatsa löysällä tal on kõht lahti; vatsani menee löysäksi kahvista mul läheb kohvist kõht lahti
2 (kuohkea, harva) kohev, kerge; (harva) hõre, harv; (höllössä oleva, väljä) lõtv; lobe, lahe ‹laheda›
◊ neuloa liian löysää liiga lõdvalt kududa; löysä palmikko lõtv palmik, kergelt palmitsetud juuksed; löysä pultti lõdvalt kinnitatud polt; pyykkinaru on liian löysällä pesunöör on liiga lõdval; löysä kuminauha lõtv kummipael; löysällä riippuvat kasvolihakset lõdvad näolihased; löysä kädenpuristus lõtv käepigistus
◊ takki on löysä selästä kuub on seljast liiga lai; kirveen varsi on löysässä kirve vars on lahti, kirves on otsas lahti
◊  (kuv.) minulla ei ole löysää rahaa mul pole ülearust raha; löysä hölkkä kerge (laisk) sörk; hän tekee sen löysin rantein see käib tema käes lihtsalt (mängeldes), see läheb tal nii kui nalja; hänellä on ruuvi löysällä tal on üks kruvi lahti, tal on mõni kruvi puudu; löysät puheet tühi jutt; löysät lupaukset paljad (tühjad) lubadused; löysä olettamus kergekäeline oletus; löysää huulenheittoa kerge lõõp[imine]
◊  (substantiivina ark.) antaa löysää järele anda

mukava 10
1 (sopiva, miellyttävä, mieluisa) mugav, komfortne; sobiv, sobilik; meeldiv, meele·pärane; mõnus; tore; (viihtyisä) mõnus, meeldiv, hubane, õdus, lahe ‹laheda›; (ark.) mõnna; (kätevä) mugav, käe·pärane, praktiline
◊ mukava tuoli mugav tool; mukavat kengät mugavad (hästi istuvad) kingad; istua mukavassa asennossa istuda mugavas asendis; mugavalt istuda; tuntea olonsa mukavaksi end hästi (mugavalt, mõnusalt, lahedalt, vabalt) tunda; viettää mukavaa elämää veeta mõnusat (meelepärast) elu; automaattivaihteisto on kaupunkiajossa mukava automaatkäigukast on linnaliikluses praktiline (mugav)
2 (miellyttävä, kiva) mõnus, meeldiv, hubane, õdus, kena; (hauska) tore, lõbus, lustlik, lustakas, rõõmus, rõõmsa·meelne, hea·tujuline; (ark.) vahva, maru, täitsa, kihvt, äge; (reilu) tubli, korralik, ehtne; kena[ke]
◊ mukava ja ystävällinen ihminen vastutulelik (sümpaatne) ja lahke inimene; olipa mukava jutella küll oli tore juttu ajada; oli mukava[a], että pääsit tulemaan oli kena, et said tulla; tuntui mukavalta päästä kotiin oli hea tunne, kui koju jõudsin; mukava summa rahaa tubli (kena[ke]) summa
◊  (substantiivina) jutella mukavia mõnusalt juttu ajada (puhuda); (kertoa juttuja) toredaid (mõnusaid) lugusid rääkida

nasta 9
1a (kiinnitysnaula) rõhk·nael, knopka
1b (auton pyörässä; jalkapallokengässä tms.) naast, nael, nupp; (liukuesteenä kengässä) nael; (pilkki) tihvt
◊ talvirenkaan nastat talvekummide naastud (naelad)
2 (tappimainen kohouma; nappula) nupp; ([ohjaus]sauva) [juht·]kang
◊  (ark.) painaa nasta lautaan gaasi põhja vajutada; ajaa nasta laudassa sõita gaas põhjas
3 (ark.) (mukava) mõnus, tore, lahe ‹laheda›
◊ nasta tyyppi mõnus tüüp; nastat kuteet lahedad riided; se on nastaa see on lahe

pätevä 10
1 (voimassa oleva) pädev; kehtiv
◊ yleisesti pätevä luonnonlaki üldiselt kehtiv loodusseadus; pätevä asiakirja kehtiv dokument
2 (oik.) õigus·pädev; (laillinen) seaduslik; (kompetentti) kompetentne
◊ pätevä tuomioistuin õiguspädev kohus
3 (riittävä) piisav; (perusteltu) põhjendatud
◊ pätevä syy piisav põhjus; pätevä selitys põhjendatud seletus; pätevä este seaduslik takistus
4 (kykenevä) pädev, kompetentne, suuteline, võimeline; (alansa hallitseva) asja·tundlik; (kelpoisuusvaatimukset täyttävä) kõlblik
◊ pätevä ammattimies kompetentne ametimees; olla pätevä arvostelemaan jotakin kellegi kritiseerimiseks kompetentne olla; pätevä opettaja asjatundlik õpetaja, kvalifitseeritud õpetaja
5 (varma) kindel; (luotettava) usaldus·väärne; usaldatav
◊ pätevä keino kindel moodus
6 (ark. hyvä, mainio) tore, lahe ‹laheda›
◊ pätevä tyyppi lahe kuju

rauta 9*F
1 raud
◊ pata, joka on rautaa (raudasta) rauast pada, raudpada; rauta ruostuu raud roostetab
◊  (hivenaineena) maksassa on runsaasti rautaa maksas on palju rauda
◊  (lääkkeenä) aneemiselle määrättiin rautaa aneemiat põdevale haigele kirjutati välja rauapreparaate
2a (rauta-, teräs- t. metalliesineistä, tav. yhd.) raud
2b (mon metallipyydys) raud (tav. pl), püünis
◊ pyytää kettuja raudoilla rebaseid raudadega püüda
2c (mon käsiraudat, kahleet) rauad, käe·rauad; ahelad
◊ panna joku rautoihin kedagi raudu panna; hänellä oli raudat ranteissa tal olid käerauad peal, tal olid käed raudus
2d (ark.) (ajoneuvosta) sõiduk; masin (kõnek); auto
◊ kova rauta võimas masin
3 (kuv.) (aseista) ratkaista kiista raudalla ja verellä tule ja mõõgaga tüli lahendada
◊  (sanonnoissa) takoa silloin kun rauta on kuumaa taguda siis, kui raud on tuline; taguda seni, kuni raud on tuline; hänellä on monta rautaa tulessa tal on mitu rauda [korraga] tules; se mies on rautaa see mees on kui raud, see mees on raudse loomuga
4 (slg.) (verrattomasta, hienosta) kihvt (kõnek); äge (kõnek); lahe ‹laheda› (kõnek); (fantastinen) tore; fantastiline
◊ rokki on rautaa! rokk on lahe!

rautainen 38
1 (raudasta tehty) raudne; rauast; raud-
◊ rautainen paistinpannu raudpann; rautainen portti raudvärav
2 (kuv. vahva, luja, kova) raudne; tugev; range
◊ rautaiset lihakset tugevad lihased; rautaiset hermot raudsed närvid; rautainen terveys raudne tervis; rautainen kunto raudne (hea) vorm; rautainen kuri raudne (range) distsipliin; rautainen ote raudne haare; rautainen tahto raudne tahe; rautainen diktatuuri range (raudne) diktatuur; rautainen ammattilainen tõeline professionaal; hallita rautaisin ottein raudse käega valitseda
3 (slg.) (suurenmoinen, huikea) kihvt (kõnek); äge (kõnek); lahe ‹laheda› (kõnek); (mainio, loistava) võrratu; sünge (kõnek); (fantastinen) fantastiline; tore
◊ rautainen fiilis võimas tunne; rautainen kundi äge kutt, lahe tüüp; rautaista rokkia sünge rokk; äge rokk

rempseä 15 reibas; lahe ‹laheda›; sundimatu; hooletu; (hillitön) vaba; taltsutamatu, ohjeldamatu; (rehvakas) uljas
◊ hän sinutteli kaikkia rempseään tyyliinsä ta sinatas kõiki vabalt

rento 1*J
1 lõtv; (veltto) loid; (kasv.) väänduv; painduv
◊ kädet riippuivat rentoina sivulla käed rippusid lõtvadena kõrval; päästää vartalo rennoksi keha lõdvestada; maata rentona lebada lõdvestunult; köynnöskasvin rento varsi ronitaime väänduv vars
2 (jännittämätön) lõtv; (stressaantumaton) stressi·vaba; (huoleton, vapaa) vaba; lahe ‹laheda›; sundimatu
◊ rento esiintymistapa vaba esinemisstiil; rento kaveri lahe sõber; rento vaatetus mugav riietus

reteä 15 (ark.)
1 (rento) vaba; lõtv; (rempseä) reibas; lahe ‹laheda›; (huoleton) hooletu
◊ reteää huumoria lahe huumor
2 (ronski, rämäkkä) jäme; tahumatu; räme; (rehentelevä) hooplev, uhkustav
◊ hän oli voittonsa takia reteää poikaa oma võidu pärast oli poiss hooplev

tiukka 9*A
1 (lujasti kiinni oleva) kõvasti kinniolev; kõvasti kinnitõmmatud; kõvasti kinnikeeratud; tugev
◊ tiukka kansi tihke kaas, kõvasti kinniolev kaas; tiukka solmu tugev (kõvasti kinnitõmmatud) sõlm
2 (kiristävä, pingottunut) pingul, pinguli, pingul·olev; pingutatud; (ahdas) kitsas, ahas; (vars. vaatteesta) pigistav, pitsitav; liibuv
◊ tiukka side pingul side; tiukka pipo pingul (tihedalt istuv) kootud müts; kiristää köysi tiukaksi köit pingule tõmmata
3 (rakenteeltaan tiivis) tihe; tihke; kokku·surutud; plink
◊ tiukaksi tallattu maa tihkeks (plingiks) trambitud maa; neuloa tiukkaa neulosta tihedalt (kõvasti) kududa; he etenivät tiukassa muodostelmassa nad liikusid tihedas rivis
4 (ankara) range; (jäykkä) jäik; paindumatu; (vaativa) nõudlik; (kova) karm ‹karmi›; vali; (tinkimätön) järele·andmatu; tingimatu; (jyrkkä) järsk; äkiline; jõnk; terav
◊ tiukka opettaja nõudlik õpetaja; tiukka kuri range distsipliin; tiukka linja range suund, järsk liin; tiukka rajoitus karm piirang; tiukka sääntö range reegel; tiukka käsky karm käsk; tiukka valvonta range järelevalve; hänen tiukka ilmeensä lientyi tema vali ilme pehmenes; vaatia jotakin tiukassa äänilajissa midagi teravas toonis nõuda
5 (vaikea, kova) raske; ränk; kõva; pingne; (hankala) tüütu, tüütav; tülikas; (rasittava) kurnav; väsitav; (työläs) vaevaline; vaeva·rikas
◊ tiukka ottelu raske mäng; tiukka harjoitus kõva (pingne) treening; siinä oli tosi tiukat paikat see oli tõepoolest täbar lugu, siis oli tõepoolest kitsas käes, siis läks asi tõepoolest ohtlikuks; olipa se tiukka paikka see oli küll raske juhus (keeruline lugu); tiukan paikan tullen voit kääntyä puoleeni kui asi kibedaks läheb, võid minu poole pöörduda
◊  (substantiivisesti) jokin tekee tiukkaa miski tekitab (valmistab) raskusi, miski kujuneb keeruliseks; teki tiukkaa mahtua mukaan oli raske kohta saada, oli problemaatiline kaasa saada (pääseda); ottelun voitto ei tehnyt kotijoukkueelle tiukkaakaan mängu võitmine oli kohalikule meeskonnale mänguasi, mängu võitmine polnud kohalikule meeskonnale mingi küsimus
6 (jyrkkä, kiperä) järsk; terav; äkiline
◊ tiukka käänne järsk pööre, äkiline muutus
7 (tiivis, intensiivinen) tihe; intensiivne
◊ tiukka ohjelma tihe programm
8 (ark. väkevä, tulinen, kirpeä) kange; terav; vägev; vänge
◊ tiukkaa viinaa kange viin; tiukka maku vänge maitse; tiukka mauste terav maitseaine
9 (slg. hyvä) kihvt, äge, vinge, vahva, lahe ‹laheda›, tore
◊ tiukkaa musaa vinge muusika; lahe musa

väljä 10
1 (tilava) lai; lahe ‹laheda›; (avara) avar; ruumikas
◊ väljä leninki lai kleit; väljä aukko lai auk (avaus); uudessa koulussamme on väljät tilat meie uues koolis on avarad ruumid; junassa oli väljää rongis oli [laialt] ruumi
◊  (kuv.) olemme pääsemässä pulmatilanteesta väljemmille vesille me oleme täbarast olukorrast välja pääsemas; me oleme kitsikusest välja jõudmas lahedamaisse oludesse
2 (höllä, hölskyvä) lõtv
◊ korkki on väljä kork ei ole tihedalt peal; väljäksi kulunut sylinteri õhukeseks kulunud silinder; kengät olivat liian väljät kingad olid liiga suured, kingad loksusid [jalas]
3 (harva) hõre
◊ väljä neulos hõredalt kootud kudum; hõre kudum; istuttaa taimet väljään taimi hõredalt (harvalt) istutada
4 (runsaasta vesimäärästä) rohke
◊ huuhdella vaate väljässä vedessä rohke veega riiet loputada
5 (tulkinnan varaa salliva) eba·määrane; kahe·mõtteline; (vapaa) vaba; vaba·meelne; (liberaalinen) liberaalne
◊ määritelmä on väljä määratlus on kahemõtteline; määratlus on hajuv; väljä sanamuoto vaba sõnastus; väljä säännös kahemõtteliselt tõlgendatav korraldus (määrus); väljä tulkinta kahemõtteline tõlgendus; liiga vaba tõlgendus; tapakulttuuri on muuttunut väljemmäksi kombestik on muutunud vabameelsemaks, kombestik on muutunud sallivamaks (tolerantsemaks); normit ovat muuttuneet väljemmiksi normid on muutunud vabamaks