Soome-eesti suursõnaraamat

ansio 3
1 (tav. mon) (tulo) teenistus, töö·tasu, palk ‹palga›, sisse·tulek, tulu
◊ tulla toimeen omilla ansioillaan oma teenistusega toime (läbi) tulla
2 (saavutus, meriitti) saavutus; teene; eeldus
◊ oli hänen ansiotaan, että selviydyimme tänu temale saime hakkama; hän sai ilman omaa ansiotaan hyvän viran ta sai ilma oma teeneteta hea ametikoha; hänelle on ansioksi, että — talle on kasuks, et —; tema eeliseks on, et —; hänellä on suuret ansiot tutkijana tal on suured teened uurijana; kaikilla hakijoilla on virkaan yhtä suuret ansiot kõigil kandidaatidel on ametikoha jaoks võrdselt head eeldused
3 (myönteinen ominaisuus) eelis; (hyvä puoli) hea külg
◊ uuden järjestelmän ansiot uue süsteemi head küljed; pitää jotakin ominaisuutta ansiona mingit omadust eeliseks pidada

asia·sisällys 39 ; asia·sisältö 1*I sisuline külg (nt raamatul); andmestik (nt uurimuses)

avu 1 (tav. mon) (hyvä ominaisuus) hea omadus, tugev külg, võime; (ansio) teene; (hyve) hüve, voorus
◊ hänen parhaita avujaan on tunnollisuus tema tugevamaid külgi on kohusetunne

etu 1*F
1 eelis, pluss; hea külg; paremus; kasu; (ansio) teene
◊ jonkin etu millegi eelis, millegi teene; edut ja haitat plussid ja miinused; kielitaito luetaan eduksi keeleoskust peetakse plussiks, keeleoskus tuleb kasuks; esiintyä edukseen oskuslikult (oskusega) esineda, end soodsas valguses (heast küljest) näidata; muuttua edukseen soodsas suunas (positiivselt) muutuda, paremuse poole muutuda
2 (etuisuus, etuus) soodustus, hüve, privileeg, eelis
◊ saavutetut edut saavutatud (kättevõidetud) soodustused (eelised)
3 (hyöty, voitto) kasu, tulu
◊ tavoitella aineellista etua materiaalset kasu taotleda; jollakulla on etua jostakin kellelgi on millestki kasu; olla jollekin eduksi millelegi kasuks olla, millelegi kasulik olla; olisi eduksi, jos — sellest oleks kasu, kui —, oleks kasulik, kui —; tämä on asialle eduksi sellest on asjale kasu; juttu ratkesi kantajan eduksi [kohtu]asi lahenes (otsustati) hageja kasuks; peli oli 3—2 kotijoukkueen eduksi mängu seis oli 3:2 kohaliku võistkonna kasuks, kohalik võistkond juhtis seisuga 3:2
◊  (urh. tenniksessä) syöttäjän etu edu sees
4 (intressi) huvi
◊ katsoa omaa etuaan enda huve silmas pidada; valvoa (puolustaa) etujaan oma huvide eest seista (võidelda, väljas olla), oma huve kaitsta; oman etusi vuoksi on tärkeää, että teet sen su enda huvides on tähtis, et teeksid seda

haitta 9*C
1 kahju; eba·meeldivus; raskus, tülin; (varjopuoli) pahu·pool ‹poole›, varju·külg, negatiivne külg; (epäkohta) viga, puudus, eba·koht
◊ edut ja haitat plussid ja miinused, head ja halvad küljed
2 (vahinko) kahju; kahjustus; (tappio) kahju, kahjum; lüüa·saamine, kaotus; (kiusa) kius ‹kiusu›, tüli, tülin, pahandus, meele·paha; (hankaluus) tülikus, tülin, raskus, probleem; (este) takistus
◊ tehdä (tuottaa) haittaa jollekin millelegi kahju tuua, midagi kahjustada; olla haitaksi [jollekin] [millelegi] kahjulik olla, [millelegi] takistuseks olla; meillä on työtä aivan haitaksi asti meil on tööd rohkem kui tarvis (liigagi palju); ei ole haitaksi pole paha, ei tee kahju
3 (lukossa) [võtme] sälk

hyöty·näkö·kohta 10*F kasulik aspekt (külg)
◊ ottaa ehdotuksessa hyötynäkökohdat huomioon ettepaneku kasulikke külgi arvesse võtta

itä·puoli 26 ida·osa, idapoolne külg
◊ kaupungin itäpuoli linna idaosa; järven itäpuolella järve idaosas, järve idakaldal

kantti 5*C (ark.)
1 äär, kant, serv ‹serva›
◊ laudan kantti laua serv; leivän kantti leivakannikas, leivakonts; laskettelusuksen kantti slaalomisuusa kant; huone on viisi metriä kanttiinsa tuba on igat kanti viis meetrit, toa mõõtmed on 5 x 5 meetrit; (leik.) kantti kertaa kantti vanamoodsa nurgelise auto kohta
2 (taho) külg; (puoli) pool ‹poole›
◊ häntä filmattiin joka kantilta teda filmiti igast kandist (iga kandi pealt); valottaa kysymystä eri kanteilta valgustada küsimust erinevaist külgedest
3 (henkiset voimat) hänellä on kova kantti tal on tugev karakter; katsotaan, kenen kantti kestää! vaatame, kelle jõud (jonn) vastu peab; hänellä ei ollut kanttia sanoa vastaan ta ei julgenud vastu hakata; onko sinulla kanttia moittia toisia? kas sul on õigust teistele etteheiteid teha?

kuve 48*E
1 (ruumiinosana: sivu) puus, külg; (hevosen tms.) kube
◊ seisoa käsi kupeella seista, käed puusas; hoikka kupeiltaan peene pihaga; iskeä kannukset hevosen kupeisiin hobusele kannuseid kubemeisse lüüa
◊  (ark.) kaivaa kuvettaan rahakotti taskust välja võtta
◊  (vanh., ylät.) vyöttää kupeensa oma niudeid vöötada, vööd vööle panna
2 (sivupinta) külg
◊ nousta mäen kuvetta mäe külge mööda üles ronida
3 (välitön läheisyys) kiven kupeessa kivi külje all; ankkuroida saaren kupeeseesn (kupeelle) saare lähedale ankrusse jääda

kyljittäin
1 (kylki edellä) külg ees
2 (rinnakkain) külitsi, küljekuti, kõrvuti

kylki 7*L
1 külg; (ruok. naudan) ribi, külje·liha
◊ kääntää kylkeä külge keerata
2 (geom. kolmion) külg; (geom. tasakylkisen kolmion) haar, alus; (kulman myös) haar
◊ kulman kyljet nurga haarad
3 (kyljessä, vieressä) kissa makaa uunin kyljessä kass magab ahju kõrval; vene kiinnittyi laivan kylkeen paat kinnitus laeva külge

laita 9*F
1 külg; (yläreuna) äär, serv ‹serva›, kant; (urh. jääkiekkokaukalon) poort, piire; (mer.) parras, poort
◊ kattilan laita poti serv; kuohua yli laidan üle ääre keeda (tõusta); laitoja myöten täynnä ääreni (ääretasa) täis; mies yli laidan! mees üle parda!; ampua täydeltä laidalta ühe parda kõigist suurtükkidest tulistada; istua sängyn laidalla voodi äärel istuda; paperi oli kirjoitettu laidasta laitaan paber oli servast servani täis kirjutatud
◊  (kuv.) hän antoi tulla täydeltä laidalta ütles välja kõik, mis sülg suhu tõi, tõi kuuldavale (lagedale) kõik, mis vähegi tulemas oli; hän on heittänyt vanhat periaatteet yli laidan ta on vanad põhimõtted üle parda heitnud
2 (alueesta) ääre·ala, serv ‹serva›; (piennar) veer ‹veere›; (urh.) ääre·mängija, äär, tiib
◊ kulkea tien vasenta laitaa tee vasakul serval kõndida; torin laidalla turu ääres; kentän laidalla platsi serval; talo on maantien laidassa maja on maantee ääres
◊  (urh.) pelata vasenta laitaa vasakul äärel mängida; ykkösketjun nopeat laidat edurivi kiired ääremängijad
3 (kuv.) puolueen vasen laita partei vasak tiib; asiaa on käsitelty vain toiselta laidalta asja on arutatud vaid ühe kandi pealt; kokoelmassa on kirjallisuutta laidasta laitaan kogus (kollektsioonis) on raamatuid äärest ääreni (igat sorti)
4 (asian tila) niin asian laita on nii on asjalood (asjade seis), nii need lood on; oli sen laita miten tahansa olgu sellega, kuidas on; kuinka on laitasi? kuidas sinuga [lood] on?
5 (sanonnoissa) onko tämä nyt laitaa! kas see on nüüd mingi asi (kord)!, kas see kõlbab siis kuhugi!; ei ole laitaa, että — nii see ei lähe (kõlba), et —

lape 48*B
1 (miekan tms.) lapik (lame) külg
2 (ojan) nõlv, perv, kallas; (katon) viil ‹viilu›, külg

lateraalinen 38 lateraalne, külgmine, külg-

maha·puoli 26 (etupuoli) esi·külg; (alapuoli) alumine külg, ala·osa; (kalan) kõhu·pool ‹poole›
◊  (kuv.) auton mahapuoli auto alaosa (põhi)

miinus·puoli 26 (haittapuoli) miinus·pool ‹poole›, negatiivne külg
◊ tilivuoden tulos jäi miinuspuolelle aruandeaasta tulemus jäi miinuse poolele (miinusesse); ratkaisun miinuspuolet otsuse miinuspooled (negatiivsed küljed)

momentti 5*C vok.s. A moment, hetk, silma·pilk; (vaihe) moment, järk; (kohta) punkt, pügal; (tekijä) moment, aspekt, külg, seik
◊ ratkaiseva momentti jossakin asiassa otsustav moment mingis asjas
◊  (alakohta) rikoslain 3. luvun 4. §:n 2. momentti kriminaalkoodeksi 3. peatüki 4. paragrahvi 2. lõige; kriminaalkoodeksi 3. peatükk, 4. paragrahv, 2. lõige
◊  (fys.) voiman [vääntö]momentti jõumoment

pieli 26 (reuna) piit, leng; (vierusta) äär; (sivu) külg; (kehys) raam
◊ ikkunan pieli akna piit; oven pieli ukse piit; nenän pielessä on nokea nina ümbert on tahmane
◊  (vierustalla) seisoa oven pielessä ukse juures (kõrval) seista; seista ukse lappes
◊  (ark.) mennä pieleen viltu minna, ebaõnnestuda; laulaa pieleen mööda laulda; kaikki asiat ovat pielessä kõik asjad on tuksis, kõik on mokas

plus·puoli 26 pluss·pool ‹poole›; hea külg; (etu) kasu
◊ teoksen pluspuolena on, että — teose plusspool on see, et —; teosele toob kasu see, et —

pohjois·puoli 26 põhjapoolne külg
◊ kaupungin pohjoispuoli linna põhjapoolne osa; järven pohjoispuolella järve põhjapoolsel küljel

priima 9
1 suure·pärane, esma·klassiline; priima (kõnek)
◊ laudat ovat priima laatua saelauad on suurepärase kvaliteediga, saelauad on priimad; kangas on priimaa kangas on priima
2 (kirjap.) esimesena trükitud külg (trükipoognal)

puite 48*C (tav. mon)
1 raam; piit
◊ ikkunan puite aknaraam; oven puitteet uksepiidad, ukseraam
2 (kuv.) (ulkonaiset olosuhteet) välised tingimused; väline külg; (rajat, piiri) piir, raam
◊ juhlan ulkonaiset puitteet peo väline külg; toiminnan aatteelliset puitteet tegutsemise aatelised piirjooned; näissä puitteissa se on mahdotonta nendes raamides on see võimatu; jonkin puitteissa mingites raamides; määrärahoja myönnetään talousarvion puitteissa sihtsummasid eraldatakse eelarve raamides; ne asiat eivät kuulu tämän kirjoituksen puitteisiin need asjad ei kuulu sellesse kirjutisse; lyhyen ajan puitteissa lühikese aja jooksul

puoli [26]
1a (lukus.) pool ‹poole›
◊ puoli kilometriä pool kilomeetrit; puoli tusinaa pool tosinat; puoli omenaa pool õuna; neljä ja puoli kertaa neli ja pool korda; neljän ja puolen prosentin korko nelja ja poole protsendine intressimäär, neli ja pool protsenti intressimäära; puolen tunnin matka poole tunni pikkune reis; myydä jotakin puolella hinnalla midagi poole hinnaga müüa
◊  (kuv.) kuunnella puolella korvalla poole kõrvaga kuulata; hän ymmärsi jo puolesta sanasta ta sai aru juba poolest sõnast, ta taipas juba poole sõna pealt
1b (subst.) pool ‹poole›
◊ olen asunut täällä puoli (puolen; puolet) ikääni olen elanud siin poole oma elust; määrä on vähentynyt puoleen entisestä kogus on vähenenud endisest poole peale; enemmässä kuin puolessa kaikista tapauksista rohkem kui pooltel juhtudel
◊  (puolet) puolet oppilaista oli poikia pooled õpilastest olid poisid; juomassa oli puolet viskiä, puolet likööriä jook koosnes pooleldi viskist ja pooleldi liköörist; siinä on puolet liikaa pool on siin üleliia; kumpikin sai saaliista puolet kumbki sai saagist poole; hän vietti puolet elämästään ulkomailla ta veetis poole oma elust välismaal; en ymmärtänyt artikkelista puoliakaan ma ei saanud artiklist pooltki aru
2 (vertailussa) olla puolta suurempi kuin jokin kellestki poole suurem olla; puolta pitempi poole pikem; olla puolta pienempi kuin jokin kellestki poole väiksem olla; puolta lyhyempi poole lühem; puolta ohuempi poole õhem; hintaa on korotettu puolella hinda on poole võrra tõstetud; (kaksinkertaistettu) hinda on kahekordistatud
3 (kellonaikaa ilmaistaessa taipum.) kello puoli kahdeksan kell pool kaheksa; kello puoli kymmeneen asti kella poole kümneni; ennen puoli (puolta) kuutta enne poolt kuut; puoli yhdeksän uutiset poole üheksased uudised
4 (puoliväli) viikko on puolessa nädal on poole peal; päivä oli kulunut jo puoleen pool päeva oli juba möödas; matkamme alkoi olla puolessa meie reis oli juba poole peal; ennen puolta päivää enne keskpäeva, hommikupoolikul; heti puolen päivän jälkeen kohe pärast keskpäeva; puolelta (puolilta) päivin keskpäeval; hän oli noussut jo puolesta yöstä ta oli juba poolest ööst üles tõusnud, ta oli juba poole öö pealt üleval; heti puolen kuun jälkeen kohe poole kuu pärast
5 (osa suhteessa toisiin)
5a (toinen kahdesta) pool ‹poole›, külg
◊ jonkin vasen puoli millegi vasak pool; kankaan nurja puoli riide pahem pool; pelaajat vaihtoivat puolta mängijad vahetasid pooli; kirjoittaa paperin molemmille puolille paberi mõlemale poolele (küljele) kirjutada
◊  (kuv.) mitalin toinen puoli medali teine pool, asja teine külg; työ on voiton (paremmalla) puolella suurem osa tööst on tehtud
5b (yksi useasta) pool ‹poole›
◊ hän tarkasteli esinettä joka puolelta ta kontrollis eset igalt poolt, ta kontrollis eset igast küljest; eri puolilla Eurooppaa mitmel pool Euroopas, erinevais Euroopa paigus
5c (rakennuksen tms. osasta) myymälän puoli kaupluse pool (osa); varaston puoli lao osa; miesten puoli saunassa meeste pool saunas; siirrytäänpä olohuoneen puolelle lähme õige elutuppa (elutoa poolele)
6 (seutu) kant
◊ hän on kotoisin Turun puolesta ta on pärit Turu kandist; meidän puolessa meie kandis (pool)
7a (osapuoli, asianosainen) pool ‹poole›, osa·pool ‹poole›
◊ riitelevä puoli tülitsev pool; neuvotteleva puoli läbirääkimisi pidav osapool; hävinnyt puoli kaotanud osapool; oikeuden on kuultava kumpaakin puolta kohus peab ära kuulama mõlemad pooled; on esiintynyt tyytymättömyyttä puolin ja toisin mõlemalt poolt on olnud kuulda rahulolematust; tilanne oli nolo molemmin puolin situatsioon tekitas piinlikkust mõlemale poolele; hänen puoleltaan ei ole mitään hyvää odotettavissa tema poolt pole midagi head oodata; se oli ystävällisesti tehty sinun puoleltasi sinust oli see kena, sinu poolt oli see kena
7b (polveutumissuhteista) hän polveutui isän puolelta ruotsalaisesta suvusta isa poolt oli ta rootsi päritoluga; äidin puolelta peritty sairaus ema poolt päritud haigus
8 (asianhaara) pool ‹poole›; (osa, osuus) osa
◊ hankkeen taloudellinen puoli projekti majanduslik pool; kokouksen virallinen puoli oli päättynyt koosoleku ametlik osa (pool) oli lõppenud; jokaisella on hyvät ja huonot puolensa igaühel on oma head ja halvad küljed (pooled); matematiikka ei ole hänen vahvimpia puoliaan matemaatika ei ole tema tugevam külg; asiassa on toinenkin puoli asjal (probleemil) on teinegi külg; nähdä jossakin vain huonot puolet milleski ainult halba näha; sillä on puolensa sellel on oma head küljed; kaikin puolin kõigiti, igati; iga kandi pealt; hän tutustui selvitykseen vain päällisin puolin ta tutvus selgitusega ainult pealiskaudselt; toiselta puolen on huomattava, että — teiselt poolt tuleb ära märkida, et —; hän ei sanonut mitään puoleen eikä toiseen ta ei võtnud seisukohta, ta ei öelnud poolt ega vastu
◊  (erik.) ruoan puoli alkoi olla vähissä toitu (toidupoolist) hakkas väheks jääma
9 (sijainnista, suunnasta tms.) pool ‹poole›
◊ siirtyä Ruotsin puolelle Rootsi (Rootsi poolele) minna; hän kulki aidan toista puolta ta käis teisel pool aeda; tällä puolen rajaa siinpool piiri; tien molemmin puolin mõlemal teepoolel, mõlemal pool teed; valo tuli vasemmalta puolelta valgus tuli vasakult poolt; iskuja sateli joka puolelta lööke sadas igast küljest; puolelta toiselle ühelt poolt teisele poole
10 (aikaisemmuudesta ja myöhemmyydestä) vuoden 1900 molemmin puolin 1900. aasta ringis, enne ja pärast 1900. aastat; vielä tämän vuoden puolella veel enne selle aasta lõppu; näistä puolin nendest alates, siitpeale; siitä puolin sellest alates
11 (suuremmuudesta ja pienemmyydestä) hinnat vaihtelivat tuhannen markan molemmin puolin hinnad varieerusid tuhande marga ümber; heitto kantoi 80 metrin paremmalle puolelle vise läks üle 80 meetri; lämpötila on laskenut pakkasen puolelle temperatuur on langenud alla nulli
12 (kannattamisesta ja puolustamisesta)
◊ olla jonkun puolella kellegi poolel (poolt) olla; seisoa jonkun puolella kedagi pooldada; asettua jonkun puolelle kellegi poolele minna, kedagi kaitsta; pysyä jonkun puolella kellegi poolel püsida; olla samaa (yhtä) puolta jonkun kanssa kellegagi samal poolel olla; kaikkien myötätunto oli hänen puolellaan kõik tundsid talle kaasa; laki on puolellamme seadus on meie poolt; voittaa joku puolelleen kedagi enda poole võita; pitää jonkun puolta kellegi eest seista, kellegi poolt olla; kedagi kaitsta
13 (puolensa pitämisestä) pitää puolensa jotakuta vastaan ennast kaitsta, enda eest seista, mitte järele anda, vastu pidada; hän piti puolensa väittelyssä ta kaitses end väitluses; hän piti puolensa ottelussa ta pidas vastu võitluses; hän ei pystynyt pitämään puoliaan ta ei suutnud enda eest seista; pidä puolesi! pea vastu!, ära anna alla!

raapaisu·pinta 9*J (tulitikkurasian) hõõrde·pind ‹pinna›; tikutoosi süüteainega külg

rinnakkain
1 külg külje kõrval; rinnastikku, kõrvuti, kõrvu
◊ kävelimme rinnakkain kõndisime kõrvuti (rinnastikku); juosta rinnakkain kõrvuti joosta; rind rinna kõrval joosta; rinnu joosta; laivat ovat laiturissa rinnakkain laevad on kai ääres kõrvuti (üksteise kõrval)
◊  (sähk.) kytkeä rinnakkain paralleelselt lülitada
2 (samalla kertaa) kõrvuti, paralleelselt; (yhtä aikaa) sama·aegselt; (yhdessä) ühtlasi, üht·aegu; [ühes·]koos ‹—›
◊ rinnakkain jonkin kanssa millegagi paralleelselt (kõrvuti); (yhtä aikaa) millegagi samaaegselt; (yhdessä) millegagi [ühes]koos; millegagi ühenduses; millegagi seoses
◊ aliravitsemus ja sairaudet kulkivat rinnakkain alatoitlus ja haigused kulgesid käsikäes; alatoitlus ja haigused olid [omavahel] tihedalt seotud; käännös ilmestyy rinnakkain alkuperäisen laitoksen kanssa tõlge ilmub samaaegselt koos originaaliga (algupärandiga); tõlge ja originaal (algupärand) ilmuvad samaaegselt; rinnakkain taloudellisen nousun kanssa kõrvuti (paralleelselt) majandusliku tõusuga

riti·rinnan külg külje kõrval; rind rinna kõrval; kõrvu, kõrvuti; rinnutsi; (kuv.) käsi·käes

sisä·sivu 1 sise·külg, sisemine külg
◊  (lehden) lehden sisäsivuilla oleva uutinen ajalehe sisemistel lehekülgedel olev uudis

sivu 1
1 külg; (lehti) leht; (lehden toinen puoli) lehe·külg; (tietotekn.) lehe·külg; (kuv.) lehe·külg
◊ kirjassa on 168 sivua raamatus on 168 lehekülge; lukea sivu loppuun lehekülge lõpuni lugeda; kääntää sivua lehte keerata (pöörata)
◊  (kuv.) hän aloitti elämässään uuden sivun ta pööras elule uue lehekülje; algas uus lehekülg tema elus; historian valkoiset sivut valged laigud ajaloos
2 (sivupinnan muodostavasta seinästä tms.) külg; pool ‹poole›; tiib; (sot.) tiib
◊ pitkä sivu {millegi} pikem külg; lyhyt sivu {millegi} lühem külg; eteläinen sivu lõunakülg, lõunapoolne külg; kuutiossa on kuusi sivua kuubil on kuus külge; takin sivuissa olevat taskut kuue (pintsaku) külgedel olevad taskud, kuue (pintsaku) küljetaskud
3 (postp., prep. ohi)
◊ se meni minulta sivu suun see [võimalus] läks minust napilt mööda; puhua sivu suunsa midagi ülearust öelda, midagi kogemata välja lobiseda; maailman sivu on näin tehty alati (läbi aegade) on nii tehtud, kõigil aegadel on nii tehtud

sivusta2 13 (subst.)
1 (sivu) külg; pool ‹poole›; äär
◊ puiston itäinen sivusta pargi idapool (idaserv); salin sivustoille sijoitetut tuolit saali seinte äärde pandud (paigutatud) toolid; mööda saali seinaääri pandud (paigutatud) toolid
2 (sot.) tiib; flank
◊ sivustan suojaus tiibade julgestamine, külgjulgestus; vihollisen sivustaan suoritettu hyökkäys rünnak vaenlase tiivale, tiibrünnak; ampua sivustaan tiivalt (küljelt) piki [vaenlase] rinnet tulistada, flankeerida

sivuttain
1 (poikittain) põigiti, põiki; risti[·pidi]; (sivu eteen päin) külg ees, küljetsi, küljeti, küljega
◊ vene ajautui sivuttain rantaa kohti paat triivis randa, külg ees; paat triivis küljega (küljetsi) randa; istua sivuttain hevosen selässä hobuse seljas küljetsi istuda; küljetsi ratsutada
2 (sivulle päin) sivuttain kallellaan küljele kaldu
3 (kyljittäin, sivukkain) külg külje vastas; külg vastu külge; külgepidi koos; külitsi, küljekuti, kõrvuti; (vars. mer.) pikuti; (rinnakkain) kõrvuti; rööbiti; paralleelselt; (vierekkäin) teineteise kõrval; kõrvuti

suojan·puoli 26 (vars. mer.) tuulealune külg
◊ kääntyä suojanpuolelle allatuult pöörata

suunta 10*J
1 suund; siht; (kurssi) kurss; (taho, puoli myös) pool ‹poole›, külg
◊ nuolen osoittamassa suunnassa noole osutatud suunas, noole suunas; liikkeen suunta liikumissuund; tien suunta oli koilliseen tee suundus kirdesse; tee läks kirde suunas; tuulen suunta tuule suund; mennä oikeaan suuntaan õiges suunas minna; väärä suunta vale suund; ottaa jokin suunta (suunta johonkin) kuhugi kurssi võtta, millegi suunas kurssi võtta; mingis suunas minema (liikuma) hakata; ottaa suunta auringosta päikese järgi orienteeruda; päikese järgi suunda määrata; aluksen suunta oli etelään alus (laev) hoidis kurssi lõunasse; alus (laev) suundus lõunasse; pitää sama suunta [sama] kurssi pidada; samas suunas jätkata; tarkistaa suunta kurssi (suunda) kontrollida (korrigeerida); pysyä suunnassa kurssi (suunda) hoida; muuttaa suuntaa kurssi muuta; suunda muuta; poiketa suunnasta kursist kõrvale kalduda; (vahingossa) kurssi kaotada; kääntää aluksen suunta pohjoiseen aluse (laeva) kurssi põhja suunas pöörata; hän käveli vastakkaiseen suuntaan ta läks vastassuunas; juuret haarautuvat kaikkiin suuntiin juured hargnevad igas suunas (igale poole, igasse külge); koira juoksi naapuritalon suuntaan koer jooksis naabermaja poole, koer jooksis naabermaja suunas; kääntyä talon suuntaan pöörduda maja poole; maja suunas minna; joka suunnasta igalt poolt, igast suunast, igast küljest, igast kandist; partio eteni päätien suunnassa patrull liikus edasi peatee läheduses; he asuvat eri suunnilla nad elavad eri paigus (kohtades); karhuja on nähty Kainuun suunnalla karusid on nähtud Kainuu kandis
2 (kuv.) (suuntautuminen) suundumine; (taipumus, kehityssuunta) [arengu·]suund, suundumus, suunitlus, kalduvus, tendents, trend; (virtaus) suund, vool, koolkond
◊ ulkopolitiikan suunta välispoliitika suundumus; välispoliitika arengusuunad; kehityksen saama suunta arengusuund; asiat ovat kehittyneet hyvään suuntaan asjad on arenenud paremuse suunas; kommentti muutti keskustelun suuntaa kommentaar muutis vestluse suunda; kommentaar andis vestlusele uue suuna; hän puhui vähän siihen suuntaan, että — ta andis mõista, et —; ta laskis oma jutuga paista, et —; ta vihjas, et —; tästä ei voi sanoa mitään suuntaan tai toiseen selle kohta ei või öelda ei seda ega teist; eri suuntiin käyneet mielipiteet erisuunalised arvamused; lahkarvamused; kokeen tulokset olivat suuntaa antavia katse tulemused olid umbkaudsed (ligikaudsed); naturalistinen suunta taiteessa naturalistlik suund kunstis

syrjittäin
1 (syrjä syrjää vasten) serviti; äärt pidi, äärekuti
◊ syrjittäin ladotut tiilet serviti laotud tellised
2 (syrjä, kylki edellä) külg ees, küljega, küljeti, küljetsi
◊ auto liukui syrjittäin päin kaidetta auto libises, külg ees, rinnatise suunas; auto libises küljeti (küljetsi) rinnatise suunas

syrjä 10
1 serv ‹serva›; külg
◊ laudan syrjät laua servad; syrjällään seisova serviti seisev, külje peal seisev; haukata leivän syrjästä leiva servast hammustada
◊  (kuv.) pitää pennin syrjästä kiinni kopikat peos (näpu vahel) veeretada; kitsi olla, kitsipung olla; koonerdada; päästä leivän syrjään kiinni tööd (teenistust) saada; leivateenimist alustada; elatist teenima pääseda; olla mitalin syrjässä kiinni omada väljavaateid (šansse) medalit saada; kuuluda medalivõitjate kandidaatide hulka
2 (laita, reuna) serv ‹serva›, äär
◊ istua penkin syrjällä pingi serval istuda; aukean syrjään rakennettu talo väljaku äärde ehitatud maja; tien syrjässä oli poliisiauto teeserval oli (seisis) politseiauto

taho 1
1 pool ‹poole›; kant; külg
◊ he asuvat samalla taholla nad elavad ühes kandis; katsella joka taholle igasse külge vaadata; ihmisiä tuli joka taholta inimesi tuli igalt poolt; he lähtivät kaikki omalle taholleen nad läksid igaüks oma teed; kukin pohtikoon asiaa [omalla] tahollaan igaüks kaalugu seda asja omaette; suomalaisten taholla soomlaste hulgas; tarkastella asiaa monilta eri tahoilta asja mitme kandi pealt uurida
2 (henkilöistä, ryhmistä, viranomaisista tms.) ringkond
◊ asiantuntevat tahot ovat sitä mieltä, että — asjatundlikud ringkonnad on seisukohal, et —; eri tahot maassa ovat vastustaneet hanketta mitmed ringkonnad riigis on olnud projektile vastu; varmalta taholta saadut tiedot kindlast allikast saadud andmed; korkealta taholta tullut käsky kõrgemalt poolt tulnud käsk
◊  (puolelta, toimesta) se oli ystävällistä hänen taholtaan see oli tema poolt (temast) sõbralik; tätä valvotaan viranomaisten taholta ametivõimud jälgivad seda, seda jälgitakse ametivõimude poolt; johdon taholta on ilmoitettu, että — juhtkonnast (juhtkonna poolt) on teatatud, et —
3 ks. tahko 3

ulko·puoli 26 välis·pind ‹pinna›, välimine külg; pealis·pind ‹pinna›, pealmine külg
◊  (adv.) odottelen täällä ulkopuolella ootan siin väljas; pestä ikkunat ulkopuolelta pesta aknad väljastpoolt
◊  (postposition tapaan) jätti koiran oven ulkopuolelle jättis koera ukse taha; hän on kuuluisa myös kotimaansa ulkopuolella ta on kuulus ka väljaspool kodumaad; pysytellä kiistojen ulkopuolella vaidlustest (riidudest, tülidest) väljaspool seista; hän jäi tuen ulkopuolelle ta ei saanud toetust; avioliiton ulkopuolella syntyneet lapset väljaspool abielu sündinud lapsed; osallistui juoksuun kilpailun ulkopuolella jooksis väljaspool võistlust; hän on kaiken epäilyn ulkopuolella tema on väljaspool igasugust kahtlust; puhua pöytäkirjan ulkopuolella rääkida midagi, mida ei protokollita; protokolliväliselt kõnelda ks. myös ulkoa, ulkoa

ulko·sivu 1 välis·külg, välimine külg (pool)

varjon·puoli 26 varjupoolne külg, varjuline pool
◊ varjonpuolella pihaa õue (hoovi) varjupoolses osas

varjo·puoli 26
1 varjatud külg, varjupoolne külg
◊ kuun varjopuoli kuu varjatud külg
◊  (kuv.) varjopuolen eläjät elu hammasrataste vahele jäänud; need, kellele õnn on selja pööranud
2 (kuv. haittapuoli) varju·külg, varju·pool ‹poole›
◊ kaupungissa asumisen valo- ja varjopuolet linnaelu head ja halvad küljed

ylä·puoli 26
1 ülemine pool; üla·pool ‹poole›, pealmine pool; ülemine külg, üla·külg; (yläosa) ülemine osa, üla·osa; (yläpinta) ülemine pind, üla·pind ‹pinna›
2 (paikallissijoissa) yläpuolella kohal; ülalpool; peal; oven yläpuolella oleva hevosenkenkä ukse kohal olev hobuseraud; lentää pilvien yläpuolella ülalpool pilvi lennata; saastepilvi kaupungin yläpuolella saastepilv linna kohal; merenpinnan yläpuolella merepinna kohal, ülalpool merepinda; kuukauden keskilämpötila oli normaalin yläpuolella kuu keskmine temperatuur oli normaalsest kõrgem; jalka oli poikki heti polven yläpuolelta jalaluu oli murdunud otse ülalpool (ülaltpoolt) põlve; yläpuolelle kohale; ülespoole; saappaat ulottuvat polven yläpuolelle säärikud ulatuvad üle põlve (ülespoole põlvi)
◊  (kuv.) hän pysytteli aina kiistojen yläpuolella ta jäi alati vaidlustest kõrgemale, ta hoidis end alati pahandustest kõrgemale; nousta arjen yläpuolelle argipäevast kõrgemale tõusta; kohota jonkin yläpuolelle millestki kõrgemale kerkida

yö·puoli 26 pime külg, pime pool; (varjopuoli) varju·külg, varju·pool ‹poole›
◊  (kuv.) ihmissielun yöpuoli inimhinge varjupool (tume pool)