Soome-eesti suursõnaraamat

aamu·kahdeksan 10 kell kaheksa hommikul
◊ aamukahdeksalta alkavaksi ilmoitettu kokous peruutettiin hommikul kella kaheksaks väljakuulutatud koosolek jäeti ära

aave 48 kummitus, viirastus, tont, koll, vaim; (haamu) kodu·käija
◊ pelätä aaveita kummitusi karta
◊  (kuv.) mustasukkaisuuden aave armukadeduse tont; nähdä aaveita keskellä päivää päise päeva ajal viirastusi näha

ajastin 33 (tekn.) ajastus·seade ‹seadme›; (tietotekn.) taimer, kell

haukka 9*A (päiväpetolintujen yleisnimityksenä) kull (röövlindude rahvapärane üldnimetus); (Accipiter) haugas (kanakulli ja raudkulli ühine perekonnanimetus); (Falco) pistrik
◊  (kuv.) haukat ja kyyhkyt pistrikud ja tuvid

kai
1 vist ‹—›, võib-olla ‹—›; vahest; (varmaankin) vist küll
◊ ei kai hän kauan viivy ega ta vist kaua ei viibi; tulee kai sade hakkab vist sadama; [kyllä] kai sinä suostut? sa ju oled nõus?; "Lasseko tämän rikkoi?" — "Niin kai." "Kas Lasse lõhkus selle ära?" — "Ju vist."
2 (iron.) "Luulisi hänen osaavan." — "Kyllä kai!" "Võiks arvata, et ta oskab." — "Küllap vist! ("Ju vist!")
3 (vahvistavana sanana) küllap
◊ totta kai minä sinua uskon igatahes usun ma sind; [kyllä] kai sinä tämän tiedät! küllap sa seda juba tead!

kaksois·näyttö·kello 1 kahe näiduga kell (nii osutid kui ka numbrinäit)

kello 1
1 kell
◊ kellon koneisto kellamehhanism; kellon osoittimet kella osutid (seierid); kellon numerotaulu kella numbrilaud (sihverplaat); kello käy kell käib; kello seisoo kell seisab; kello lyö 12 kell lööb 12; kello edistää kell käib ette; kello jätättää kell jääb taha; vetää kello kella üles keerata; siirtää kelloa eteenpäin kella edasi keerata (lükata); siirtää kelloa taaksepäin kella tagasi keerata (lükata); se toimii täsmällisesti kuin kello see käib täpselt kui kellavärk
◊  (laajemmin) biologinen kello bioloogiline kell; sisäinen kello seesmine kell
2 (ajankohdasta) tiistaina kello kaksi teisipäeval kell kaks; kello on kolme kell on kolm; tulen [kello] kolme[lta] tulen [kell] kolm; kello kolmen jälkeen tulen pärast (peale) kella kolme; ennen kello kolmea enne [kella] kolme; kello on tasan yksi kell on täpselt üks; kello on viittä vaille kaksi kell on viie [minuti] pärast kaks; kello on viisi yli kahden kell on viis [minutit] üle kahe; kello käy kahdeksaa kell on seitse läbi, kell käib kaheksandat tundi; kello tulee kahdeksan kell saab kaheksa; kello yhdentoista uutiset kella üheteistkümnesed uudised; kysyä kelloa kella küsida; paljonko kello on? kui palju kell on?; mitä kello on? mis kell on?; nukkua kellon ympäri 12 tundi järjest magada
3a (kirkonkello tms.) kell
◊ kellojen kumahtelu kellade kumin (kõla, helin)
3b (soittokello) polkupyörän kello jalgrattakell; koulun kello soi koolikell helises
3c (lehmän kello) lehma·kell, krapp; (kulkunen) kuljus
◊  (sananl.) ei vahinko tule kello kaulassa häda ei tule kell kaelas, õnnetus ei hüüa tulles
3d (mus.) ks. kellopeli
3e (kuv.) kellot soivat jollekulle kellegi kell lööb, kellelgi tund on tulnud; kohtalon kellot saatuse kellad; nyt on toinen ääni kellossa nüüd on hoopis teine jutt, nüüd lauldakse hoopis teist laulu
4a (kupumaisesta esineestä) kelluke, kellukas
◊ kielojen kellot piibelehe kellukesed; liljojen kellot liiliate kellukad
4b (hameesta) kelloksi leikattu hame kellukeselõikeline seelik

kelvata 73*E
1 kõlvata; (olla sovelias) sobida, sobiv olla
◊ hän ei kelpaa mihinkään ta ei kõlba kuhugi, ta ei sobi millekski; maa kelpaa hyvin viljelyyn maa sobib hästi harimiseks; rakennus kelpaa (ei kelpaa) asunnoksi ehitis sobib (ei sobi) elumajaks; kelvata sotapalvelukseen sõjaväeteenistusse kõlvata, sõjaväeteenistuseks kõlblik olla; kelvata todistajaksi tunnistajaks sobida; hän kelpaa kaikkien esikuvaksi ta sobib kõigile eeskujuks; ulkoilupäivän jälkeen ruoka kyllä kelpasi pärast väljas veedetud päeva oli toidul hea minek; ravinto oli ihmisille kelpaamatonta toit oli inimestele kõlbmatu; kyllä meille nauru kelpasi! küll meil oli hea naerda!
2 (olla voimassa) kehtida, maksvusel olla, [küll] käia
◊ bussilippu kelpaa vielä bussipilet kehtib veel, bussipilet on veel kehtiv; maksuvälineeksi kelpaava raha maksevahendina kehtiv raha
3 (vain yks.3.p muotoja) (sopii, sietää) "Millaista siellä on asua?" — "Kelpaa siellä elellä!" "Kuidas seal elu ka on?" — " Seal võib elada küll!"; kyllähän sinun kelpaa matkustella mis sul viga reisida; sul pole reisimisega raskusi; kyllä teidän nyt kelpaa teil läheb hästi, teie asjad on hästi

kruuna 10 kull (mündi vapikujutisega pool)
◊ heittää kruunaa ja klaavaa jostakin kulli ja kirja visata

kuvatus 39 koletis, peletis; hirmutis, koll
◊ miehen kuvatus koletu mees

kyllä
1 (interj.) jaa, jah; (kielteiseen kysymykseen) küll; (kyllä vain) jah muidugi
◊ "Voisitko tehdä sen?" — "kyllä." "Kas sa võiksid seda teha?" — "Jah"; "Eiköhän tämä ole sinun?" — "kyllä." "Kas see ei ole sinu oma?" — "On küll."; kyllä kai (varmaan) küllap vist; "Onkohan kauppa vielä auki?" — "kyllä kai." "Ei tea, kas pood on veel lahti?" — "Küllap on."
2a (kaiketi) küll
2b (tosin) küll, jah
◊ totta kyllä, mutta — tõsi küll (jah), aga —; kyllähän siitä oli puhetta sellest oli ju juttu küll; kyllä se minulle sopii mulle sobib see küll
3 (irrallisen luonteisissa huomautuksissa) küll
◊ ikävä kyllä kahju küll; kumma kyllä imelik küll, tõesti imelik; syystä kyllä põhjusega igatahes, igal juhul põhjusega
4 (tehostamassa väitettä: varmaan) küllap, küll
◊ me tulemme kyllä toimeen küllap me saame hakkama, me saame hakkama küll; ei juuri nyt, mutta myöhemmin kyllä mitte just praegu, kuid hiljem küll; "En osaa tätä." — "kyllä osaat, jos vain tahdot." "Ma ei oska seda." — "Küllap oskad, kui sa aga tahad."; niinpä kyllä nii jah, igatahes nii
5 (epäuskoisuutta ilmaisemassa) küll
◊ "Vielä ilma tästä paremmaksi muuttuu." — "kyllä kai." "Küllap ilm läheb veel paremaks." — "Võib-olla küll."
6 (huudahduslauseissa) küll, aga
◊ minä kyllä näytän hänelle küll (aga) ma talle alles näitan; kyllä tuo meidän poika osaa! küllap meie poiss oskab!, meie poiss oskab küll!; kylläpä oli omituinen tapaus! oli alles imelik lugu!; kyllä maailmanmestarin kelpaa nyt hymyillä nüüd on maailmameistril küll põhjust naeratada; kyllä pitää miehen olla raukkamainen! küll võib üks mees ikka nadikael (närukael) olla!
7 ks. kyllin

maar (kans.) vist ‹—›, vististi, küll, küllap; kindlasti
◊ totta maar! tõsi jah!, päris tõesti!; ah, õige!, no muidugi!, nojah!; ei maar! tõesti mitte!, sugugi mitte!, kindlasti mitte!

mörkö 1*D (vars. last.) koll, kummitus, vaim, viirastus, tont; koletis, monstrum
◊  (kuv.) nähdä mörköjä keskellä kirkasta päivää päise päeva ajal tonte (viirastusi, vaime) näha

peikko 1*A
1 troll; tont, koll
2 (kuv.) (uhka) oht, häda·oht
◊ laman peikko majanduskriisi oht; hän näki oikeistolaistumisen suurena peikkona ta nägi parempoolsuse poole kaldumises suurt ohtu

päivyri·kello 1 kuupäevanäituriga kell

pöpö 1 (ark.)
1 (vars. kuv.) (pelottava olio) tont, koll; (kummitus, mörkö) kummitus; (hirviö) koletis
◊ en minä pöpöjä pelkää ega ma tonte ei karda; uudistus tuntui olevan hänelle jonkinlainen pöpö uuendus tundus tema jaoks olevat mingiks koletiseks; hän näki pöpöjä joka paikassa ta nägi tonte igal pool
2 (mikrobista) mikroob; batsill, pisik (kõnek)

riittämiin küllaldaselt; piisavalt; küll
◊ työvoimaa oli saatavissa riittämiin tööjõudu oli küllaldaselt saadaval; huolia oli enemmän kuin riittämiin muresid oli rohkem kui küll

riittävästi piisavalt; küllaldaselt; küll
◊ ruokaa oli riittävästi toitu oli piisavalt (küllaldaselt)

räikeä 15
1 (väreistä) ere, erk, kriiskav, kiiskav, räige, karjuv, käre, kärts (kõnek) krell (kõnek); (valosta) ere, terav, hele; pimestav, räige, käre
◊ räikeä valo ere (terav, pimestav) valgus; räikeät vaatteet eredavärvilised riided; kärtsudes (karjuvates) värvides riided; räikeän kirjava hame räigelt (kriiskavalt) kirju seelik; räikeän punainen erepunane, erkpunane, kriiskavpunane, kiiskavpunane, krellpunane (kõnek); kärepunane, kärtspunane (kõnek); kriiskavalt punane, räigelt punane, karjuvalt punane
◊  (kuv.) kuvata tapahtumia räikein värein sündmusi räigetes värvides kujutada
2 (äänestä) vali, terav, lõikav, kriiskav, räige; (kimakka) kile ‹kileda›, kilav, kime; (läpitunkeva) läbi·tungiv, läbi·lõikav; (korvia särkevä) kõrvu·lukustav
3 (kuv.) (epämiellyttävän selvä) ere, räige, terav; (silmiinpistävä) silma·torkav; karjuv; (mauton) maitse·lage, labane, vulgaarne; (karkea, raaka) jõhker, jäme, toores, tahumatu, mühaklik, robustne; (julkea, häikäilemätön) jultunud, häbematu
◊ räikeä esimerkki ilmekas (kujukas) näide; silmatorkav näide; karjuv näide; räikeä väärinkäytös jõhker (jultunud) kuritarvitus; räikeä rikos ihmisoikeuksia vastaan inimõiguste räige rikkumine; räikeä epäkohta ilmselge (silmatorkav, karjuv) ebakoht (puudus); räikeä vastakohta terav (järsk) kontrast; räikeä kiistakirjoitus labane (vulgaarne, jõhker) poleemiline kirjutis; korjata räikeimmät virheet parandada kõige jämedamad (raskemad) vead

soitto 1*C
1a (soittaminen) mängimine; [pilli·]mäng; (yhd. myös) -mäng; (musisoiminen) musitseerimine
◊ laulu ja soitto laul ja [pilli]mäng
1b (soittim[i]en ääni) muusika; (kellojen) helin; (sirkan tms.) siristamine, sirin
◊ kuunnella orkesterin soittoa orkestri mängu kuulata; kirkonkellojen soitto kuului kauas kirikukellade helin kostis kaugele; sirkkojen soitto ritsikate siristamine (sirin)
2 (merkkiääni, kellonsoitto) helin; kell
◊ herätä herätyskellon soittoon äratuskella helina (tirina) peale ärgata; näytäntö alkaa kolmannen soiton jälkeen etendus algab pärast kolmandat kella
3 (puhelu) kõne; (yhteydenotto puhelimitse) helistamine, telefoneerimine, kõlistamine (kõnek) traadi tõmbamine (kõnek)
◊ odottaa jonkun soittoa kellegi kõnet (helistamist) oodata
4 (ark.) yhtä soittoa ühtejärge, ühtejoont, ühtejutti, ühe jutiga; ajaa samaa soittoa perille asti sõita lõpuni välja ilma peatusi tegemata; sõita kohale ühe jutiga (ühe hingetõmbega)

soitto·kello 1 kell, kõlisti; (hälytyskello) alarmi·kell, häire·kell; (merkkikello) signaal·kell
◊ polkupyörän soittokello jalgrattakell; soittokellon nappula kellanupp

sorry (ark.) sorry sor[r]i (kõnek); vabandust, anna (andke) andeks; (valitettavasti) kahjuks; kahju küll
◊ sorry vaan, mä en huomannut vabandust, ma ei pannud tähele (ei märganud); ei onnistanut, sorry! kahjuks ei õnnestunud (ei läinud korda); kahjuks ei vedanud; kahju küll, ei olnud õnne!

sukeltajan·kello 1 veekindel kell

tiuku 1*D
1 kelluke; (kulkunen) kuljused
◊ tiukujen helinä kuljuste kõlin
2 (slg. kello) kell
◊ mitä sun tiukus näyttää? mis su kell näitab?

toki
1 (vahvistussanana)
1a (huudahdus- ja kehotuslauseissa) ometi
◊ kerro toki huolesi! räägi ometi oma mured ära!; tule toki sisään tule ometi sisse
1b (tietysti, totta kai) muidugi; küll, küllap; kindel see, selge see
◊ tokihan sinä nyt saunaan lähdet? ju sa nüüd ikka sauna lähed?
2 (sentään, kuitenkin, sittenkin) ikkagi, siiski; kummatigi

tokko
1 vaevalt [küll]; ega ikka; kas tõesti
◊ tokkopa hänestä olisi apua vaevalt temast abi oleks, ega temast ju abi oleks; tokkohan asia on aivan niin kas see asi nüüd päris niimoodi on, ega see lugu nüüd üsna niimoodi ka ei ole; tokkopa vain (vastauksena) vaevalt küll; tokko sitä enää kukaan muistaa vaevalt seda keegi enam mäletab
2 (vars. kielt. yhteyksissä aloittamassa epäsuoraa kysymyslausetta) kas; kas tõesti, kas üldse
◊ en tiedä, tokko hän edes on kotona ma ei tea, kas ta üldse koduski on; tokko puuhasta tulee mitään kahtlane, kas sellest asja saab

tosin tõsi küll; tõesti; (kylläkin) ikkagi
◊ hän on tosin taitava, mutta — ta on küll osav, kuid —; tosin se maksaisi enemmän — see maksaks, tõsi küll, rohkem —; olihan siitä puhetta, tosin vain sivumennen sellest oli ju juttu, tõsi küll, mööda minnes; tämä on hyvä auto, vanha tosin see on hea auto, kuigi vana

tuskin
1 vaevalt
◊ tuskin kuuluva vaevalt kuuldav, vaevalt kuulda olev; hän jaksoi tuskin seistä ta jaksas vaevalt [jalul] seista; hänellä oli rahaa tuskin nimeksikään vaevalt tal üldse raha oli, tal oli raha vaid nime poolest
◊  (ajan ilmauksena) tuskin oli toinen lopettanut, kun toinen aloitti vaevalt oli üks lõpetanud, kui teine alustas
2 (epäilevää oletusta t. varovaista kieltoa ilmaisemassa) vaevalt küll; ilmselt mitte
◊ tuskinpa tuo kannattaa vaevalt et see ära tasub; "Olet väärässä." — "Tuskinpa." "Sa eksid." — "Vaevalt küll."
3 (juuri ja juuri) vaevu, [häda·]vaevalt; napilt, ääre·pealt
◊ hädin (töin) tuskin suure hädaga (surmaga)

valitettavasti kahjuks; (ikävä kyllä) kahju küll, väga kahju; (pahaksi onneksi) õnnetuseks; (harmillista kyllä) väga ebameeldiv