Soome-eesti suursõnaraamat

eloton 34*C
1 elutu; (kuollut) surnud; (autio) tühi
◊ eloton ruumis elutu keha; elottomat hiukset elutud juuksed; eloton asumus mahajäetud maja
2 (ei-elollinen) elutu; (epäorgaaninen) anorgaaniline
3 (ilmeetön) ilmetu; (katseesta myös) tuim; (liikkumaton) liikumatu; (kuiva) kuiv
◊ elottomat kasvot elutu nägu; eloton esitystapa kuiv esitusviis

heinä·pouta 10*F kuiv heinailm

hengetön 34*C (myös kuv.) elutu, hingetu; (kuollut) surnud, elutu; (kylmä) külm; (kuiva) kuiv; (eloton) elutu, tuim, tundetu, steriilne; sisutu; (kaavamainen) šabloonne

huvi·tutti 5*C rõngas·lutt, kuiv lutt

ikävä 10
1 (adj.)
1a (pitkäveteinen) igav, üks·luine; (tylsä) nüri, nõme; (kuiva) kuiv; (mielenkiinnoton) eba·huvitav
◊ kuolettavan ikävä surmavalt igav
1b (alakuloinen) nukker; (haikea) kurb
◊ tuntuu ikävältä meel on kurb
1c (harmillinen) pahandav; (hankala) tülikas; (epämiellyttävä) eba·meeldiv; (valitettava) kahetsus·väärne
◊ ikäviä uutisia kurvad (ebameeldivad) uudised; siitä on ikävät seuraukset sellel on ebameeldivad tagajärjed; se oli ikävä juttu see oli kahetsusväärne (ebameeldiv) lugu; ikävä asiakas tülikas klient; ikävää, että et voi tulla kahju, et sa ei saa tulla; "Olen sairaana" — "Sepä ikävää!" "Olen haige" — "Kahju küll!"; ikävä sanoa, mutta olet väärässä paha lugu, aga sul ei ole õigus; ikävä kyllä kurb küll, kahjuks
2 (subst.)
2a (ikävystyneisyys) igavus; kurvastus; (viihtymättömyys) eba·mugavus
◊ täällähän kuolee ikävään! siin võib ju igavuse kätte ära surra!, siin kasvõi sure igavusest!; ikäväkseni huomasin, että — oma kurvastuseks märkasin, et —
2b (kaipuu) igatsus; (haikea olo) nukrus
◊ tuntea ikävää igatsust tunda; minun on ikävä sinua ma igatsen sind (su järele); hänellä on kova ikävä kotiin ta igatseb kangesti koju; lapsella (lapsen) oli ikävä äitiään laps tundis ema järele igatsust, laps igatses ema [järele]

ilmeetön 34*C ilmetu; (eloton) veretu; (jäykkä) tuim; (kuv.) näotu; (ikävä) üks·luine, kuiv; (mitäänsanomaton) mitte·midagi·ütlev
◊ ilmeetön katse ilmetu pilk; ilmeetön tyyli ilmetu stiil; ilmeetön sisustus näotu sisustus

kuiva 10
1 kuiv
◊ kuiva muona kuivproduktid; kuiva ruoka kuivtoit; kuivia hedelmiä kuivatatud puuviljad; kuivan paikan kasvi kuivalembene taim; kuivustaim, kserofüüt; pyyhkiä pöytä kuivaksi lauda kuivaks pühkida; pukea kuivaa ylle kuivi riideid selga panna, märgi riideid kuivade vastu vahetada; vaihtaa vauva kuiviin imikut kuivaks panna, panna beebile kuivad mähkmed; päästä kuivin jaloin joen yli kuivijalu (kuiva jalaga) üle jõe pääseda; jäädä (olla) kuivin suin kuiva suuga jääda (vahtida); yksikään silmä ei pysynyt kuivana kellegi silm ei jäänud kuivaks; vetää vene kuivalle maalle paati kuivale tõmmata; juoda viski kuivana lahjendamata viskit juua; kuiva hevonen lahja (kondine) hobune; kuivaksi laihtunut äijänkäppyrä kokku kuivanud vanamehenäss
◊  (lääk.) kuiva yskä kuiv köha
2 (tylsä, ikävystyttävä) üks·luine, igav
◊ kuivia asiatietoja kuivad faktid; kuiva esitelmä kuiv ettekanne; kuiva huumori kuiv huumor
◊  (ark.) kuivat juhlat kuiv pidu (alkoholivaba)
3 (adverbista käyttöä) vuotaa kuiviin kuivaks joosta; haihduttaa kuiviin kuivaks aurutada; laskea kuiviin kuivaks lasta; imeä kuiviin kuivaks (tühjaks) imeda; joki on kuivilla[an] jõgi on kuival; kala on nakattu kuiville kala on kuivale (veest välja) tõmmatud; lakaista (pyyhkiä pölyt) kuiviltaan kuivalt tolmu (põrandat) pühkida; niellä tabletit kuiviltaan tablette kuivalt alla neelata
◊  (kuv.) keinotella itsensä kuiville oma nahka päästa; kuiville päässyt alkoholisti alkoholist vabanenud alkohoolik; kuiville päässyt narkomaani meelemürkidest (uimastitest) vabaneda suutnud narkomaan

kuiva·harjaus 39 kuiv harjamine

kuiva·harjoittelu 2 (urh.) kuiv treening

kuiva·heinä 10 kuiv hein

kuiva·kiskoinen 38 kuiv, tüütu, igav

kuparinen 38
1 vaskne, vasest; (yhd.) vask- kuparinen johto vaskjuhe; kuparinen vesisäiliö vasest veepaak
2 (urh. maaliton tilanne) kuiv seis
◊ saada kuparinen rikki silma pähe saada, skoori avada

köhinä 12
1 kähin
2 (yskiminen, köhiseminen) [kuiv] köha

köhä 10 kuiv köha

maa 18
1 (maapallo) maa
◊ aurinko, maa ja kuu päike, maa ja kuu
◊  (täht.) Kuu kiertää Maata Kuu tiirleb ümber Maa
2a (vars. heng. [näkyvä] maailma, maanpiiri) maa, maa·ilm
◊ mennä maan ääriin asti maailma lõpuni minna; rauha maassa rahu maa peal
◊  (Raam.) alussa loi Jumala taivaan ja maan alguses lõi Jumal taeva ja maa; tapahtukoon Sinun tahtosi myös maan päällä niin kuin taivaassa Sinu tahtmine sündigu nagu taevas, nõnda ka maa peal
2b (ark. ilmausta vahvistavana) maan mainio (ark.) ilmatu kuulus, ilmatuma kuulus, ilmama[a] kuulus; pelkäsin niin maan mahdottomasti ma kartsin nii hirmsasti; [minua] suututti niin maan perusteellisesti olin hirmus vihane
3a (maapallon pinnasta, maan pinnasta) maa, maa·pind ‹pinna›
◊ maa paljastuu lumen alta maa (maapind) paljastub lume alt; maa vihertää maa haljendab; maan pinnalla maa pinnal, maa peal; korkealla maan yläpuolella kõrgel maa kohal; kaupunki hävitettiin maan tasalle linn tehti maatasa; vetää jotakin maata pitkin midagi maad mööda vedada; nukkua paljaalla maalla palja maa peal (paljal maal) magada; hän käveli katse maahan luotuna ta käis, pilk maha löödud; maahan! pikali!; (koiralle) maha!
◊  (sot.slg. heittäytyä maahan) mennä (lyödä) maihin pikali heita (viskuda)
3b (kuv.) puolue toimii maan alla partei tegutseb põranda all; maa alkaa polttaa jalkojen alla maa läheb jalg[ad]e all tuliseks; olisin halunnut vajota maan alle oleksin tahtnud maa alla vajuda; hän on suurin roisto, mitä maa päällään kantaa ta on suurim lurjus maa peal; hänellä on aina jalat tukevasti maassa ta seisab alati kahe jalaga maa peal; olla irti maasta fantaasiamaailmas elada; pilvedel hõljuda; eluvõõras olla; olla mieli maassa halvas tujus olla, tujutu (tujust ära) olla; (slg.) olla siipi maassa kurb (masendatud) olla; aurinko laskee mailleen päike loojub (läheb looja); miten maa makaa? kuidas läheb?; luvata maat ja taivaat piimajõgesid ja pudrumägesid tõotada; ylistää jotakuta maasta taivaaseen kedagi [maast] taevani ülistada; puhuttiin kaikista asioista maan ja taivaan välillä räägiti kõigist asjadest maa ja taeva vahel; armeija syntyi kuin maasta polkaisten armee tekkis (kogunes) kiiresti nagu iseenesest (nagu tühjast); armee sündis nagu võluvitsa väel; maasta se pienikin ponnistaa igaüks teeb oma võimete järgi; on väike, aga tubli
◊  (ark.) olla käsi maassa maani täis olla, purupurjus olla, olla täis nagu tinavile, olla täis et käsi maas
3c (ilman t. veden vastakohtana) maa; (veden vastakohtana) mais·maa, kuiv maa, kõva maa (kõnek)
◊ taistelut maalla, merellä ja ilmassa võitlused maal, merel ja õhus; vesitse tai maata myöten vett või maad mööda, vee- või maateed mööda, vesitsi või maitsi; vetää vene maalle paati kaldale (rannale) tõmmata; (kuv.) olla kuin kala kuivalla maalla olla nagu kala kuival maal; meidät laskettiin maihin meid lasti maale; nousta maihin maale minna; uida maihin maale (rannale, kaldale) ujuda; osa laivan miehistöstä oli maissa osa laeva meeskonnast oli maal; laiva laski maihin laev randus
4a (maaperä, maapohja) maa; muld; pinnas
◊ maa oli roudassa vielä kesäkuussa maa (pinnas) oli jäätunud veel juunikuus; vesi imeytyy maahan vesi imbub maasse; hedelmällistä ja ravinteikasta maata viljakas ja toitaineterikas muld (maa, pinnas); viljellä maata maad harida; nostaa perunoita maasta kartuleid [üles] võtta
4b (kuv.) hän katosi kuin maan nielemänä ta kadus nagu maa alla; kaivaa maata jonkun jalkojen alta kellegi jalgealust õõnestada; hän kaivoi maata jalkojensa alta ta saagis oksa, millel ise istus; (ylät.) kätkeä (laskea) joku maan poveen kedagi [maa]mulda sängitada
5 (aineennimenä) muld
◊ täyttää jokin maalla midagi mullaga täita; maasta tehty valli mullast tehtud (kuhjatud) vall; muuttua maaksi mullaks muutuda
◊  (kuv.) sanoma lankesi hyvään maahan sõnum langes vastuvõtlikule pinnasele
6 (maastosta) maa
◊ tasaista ja kivikkoista maata sile (tasane) ja kivine maa; alavilla mailla hallanvaara madalatel maadel on hallaoht
7a (alueesta omistusoikeuden kohteena) maa; (viljelysmaa) [ülesharitud] maa, [põllu·]maa; (tilukset) valdused
◊ nämä ovat valtion omistamia maita need on riigi maad (valdused), need maad kuuluvad riigile; Paavolan talon maita Paavola talu maad; ostaa lisää maata maad juurde osta; maan jakaminen maa jagamine; tontti on kaupungin maalla [see] krunt on (asub) linnale kuuluval maal (linnamaal); ei-kenenkään-maa eikellegimaa
7b (mon seutu, tienoo) kierrellä maita [ja] mantereita maailmas palju ringi rännata; paras hotelli näillä main selle kandi parim hotell; lähteä muille maille työn hakuun mujale tööd otsima minna; häntä ei näkynyt mailla eikä halmeilla teda ei olnud kusagil näha
8a (valtakunta, valtio) maa, riik
◊ Euroopan maat Euroopa riigid; Välimeren maat Vahemeremaad; maamme historia meie maa ajalugu; palvella ja puolustaa maataan oma maad (riiki) teenida ja kaitsta; kautta maan tunnettu tuntud üle kogu maa; muuttaa maasta emigreerida, välja rännata; tuoda tavaraa maahan kaupa sisse vedada, kaupa importida; viedä tavaraa maasta kaupa välja vedada, kaupa eksportida; matkustaa vieraisiin maihin teistesse maadesse sõita; Pyhä maa Püha maa; Luvattu maa Tõotatud maa
◊  (sananp.) maassa maan tavalla [tai maasta pois] igal maal selle maa kombe järgi [või maalt välja]
◊  (kuv.) Amerikka on yksityisen yritteliäisyyden luvattu maa Ameerika on eraettevõtluse tõotatud maa; onnen maa õnnemaa; olla unten mailla (nukkua) magada
9a (korttip.) mast
9b (kuv.) hän on toista maata kuin muut ta erineb teistest, ta on teistsugune kui teised; kaikki he ovat samaa maata nad kõik on ühesugused (ühte mesti), nad on kõik nagu ühe vitsaga löödud
10 (paikan adverbiaalina) maalla syntynyt maal sündinud; muuttaa maalta kaupunkiin kolida maalt linna; viettää lomansa maalla puhkust maal veeta
◊  (ark.) oltiin viikonloppu meidän maalla olime nädalalõpu meie juures maal
11 (ajan adverbiaalina) kello yhdeksän maissa kella üheksa paiku (ringis), üheksa ümber, umbes üheksa; joulun maissa jõulu paiku; niillä main selle ümber, umbes nii; viisisataa henkeä tai niillä main viissada inimest või umbes nii, umbes viiesaja inimese ringis

mehuton 34*C mahlatu, kuiv
◊ hedelmät ovat mehuttomia keväällä puuviljad on kevadel mahlatud (kuivad); mauton ja mehuton liha maitsetu ja kuiv liha

paperinen 38
1 paberist; (yhd.) paber-
◊ paperinen lautasliina paberlaudlina, paberist laudlina
2 (kuv.) (kuiva) paberlik, kuiv; (puiseva) puine; (muodollinen) formaalne; (jäykkä) jäik
◊ käyttää paperista kieltä paberlikku keelt kasutada; puist keelt kasutada

paperin·makuinen 38 paberlik; kuiv; (puiseva) puine; (muodollinen) formaalne; kantseliitlik; (jäykkä) jäik
◊ paperinmakuista virastokieltä paberlik kantseleikeel, kantseliit

pilvi·pouta 10*F pilves sademeteta ilm, pilves kuiv ilm

puiseva 10 puine; kõva; (kuv.) (tylsä); igav; (pitkäveteinen) veniv, üks·luine; (kuiva) kuiv; (kankea, jäykkä) jäik, kohmakas

ruuti·kuiva 10 puru·kuiv; krõbisevalt kuiv

ryppy·otsainen 38 kortsus laubaga; (kuv. tosikkomainen) tõsine, tõsi·meelne; (kuiva) kuiv; (huumoriton) huumori·meeleta, nalja·meeleta, nalja·sooneta; (puiseva) puine, igav, tuim
◊ hän on ryppyotsainen ta on hirmus tõsine inimene; ta on [üks] tuim ja igav inimene; ta on [üks] igav (tüütu) tüüp, ta on üks tuim tükk; ta on [üks] kuivik; ryppyotsainen keskustelu purutõsine diskussioon; kuiv (puine) diskussioon

silitys·kuiva 10 triikimiseks piisavalt kuiv, triikimis·kuiv

tiukka·pipoinen 38 (leik.) (suvaitsematon) sallimatu; (ahdasmielinen) kitsa·rinnaline, ahta·meelne, piiratud, väiklane; (tosikkomainen) kuiv, igav, huumori·meeleta

tosikkomainen 38 kuiv, puine; puru·tõsine, surm·tõsine
◊ tosikkomainen ilme surmtõsine ilme; tosikkomainen ihminen huumorimeeleta inimene ks. myös tosikko

väritön 34*C värvitu; värvusetu; ilmetu; (kuv. myös) hall ‹halli›; (ikävä) igav; üks·luine; (mielenkiinnoton) kuiv
◊ väritön neste värvitu vedelik; väritön lakka värvitu lakk; väritön lasi värvitu klaas; värittömät huulet veretud (kahvatud) huuled
◊  (kuv.) väritön ottelu igav matš; väritön ilmaus ilmetu fraas; ikävystyttävän väritön tyyppi igavalt hall (kuiv) tüüp; hän puhui värittömällä äänellä ta rääkis monotoonse (ilmetu) häälega