Soome-eesti suursõnaraamat

aikamoinen 38 tubli, tugev, vägev, vahva, tõeline; (huomattava) tunduv, korralik
◊ aikamoinen kivenjärkäle vägev kivimürakas; aikamoinen valhe röögatu vale

fiksu 1 (ark.) (nokkela) nupukas, nutikas, terane, terav·meelne; (kekseliäs) leidlik; (älykäs) arukas, mõistlik; (hyväkäytöksinen) viisakas, vastu·tulelik, kombekas, korralik, viks
◊ hän on fiksu ihminen ta on arukas inimene, see on igati tipp-topp inimene; fiksu ajatus mõistlik mõte; hänen käytöksensä on fiksua ta käitumine on igati korrektne

huolellinen 38 hoolikas, hoolas; (tunnollinen) kohuse·truu; (säntillinen) täpne, punkti·pealne, täpi·pealne; (tarkka) hoolikas, täpne; (kunnollinen) korralik
◊ huolellinen ja velvollisuudentuntoinen korralik ja kohusetruu; huolellinen käsiala korralik käekiri; tehdä huolellista työtä teha hoolikat (täpset) tööd

hyveellinen 38 vooruslik; (säädyllinen) siivus; (siveellinen) kombekas, korralik

hyvä 10 (komp.: parempi, superl.: paras)
1 hea
◊ hyvä auto hea auto; hyvä tie hea tee; hyvä palkka hea palk; hyvä laatu hea (kõrge) kvaliteet; hyvä maku hea maitse; hyvä neuvo hea nõu; hyvä kirja hea (väärt) raamat; talo on hyvässä kunnossa maja on heas korras; suunnitelmassa on paljon hyvää kavas on palju head; siinä on se hyvä puoli, että — selles on niipalju head, et —; he ovat yhtä hyviä molemmat nad on paras paar
2 (etevä) võimekas; (taitava) osav; (kelpo) tubli
◊ hyvä maalari, uimari, hiihtäjä hea maaler, ujuja, suusataja; ei ole kovinkaan hyvä puhuja ei ole kuigi hea (suurem asi) kõnemees, ei oska just hästi kõnelda; hyvä oppimaan tubli õppija; hyvä keksimään selityksiä osav seletusi leidma; hyvä kielissä keelte peale andekas; hyvä käsistään lahtiste kätega; (näppärä) osav; hyvä suustaan ei ole suu peale kukkunud; suu paraja koha peal; tuli maaliin hyvänä kakkosena saavutas tubli teise koha
3 (miellyttävä, mukava) hea
◊ hyvät uutiset head uudised; hyvä käytös hea käitumine; hyvä sää hea (ilus) ilm; hyvä sää ikkunanpesuun kena aknapesuilm; tehdä hyvä vaikutus johonkuhun kellelegi head muljet jätta; olla hyvissä väleissä jonkun kanssa kellegagi hästi läbi saada; heillä on hyvät suhteet nad saavad hästi läbi; hän on hyvä ystäväni ta on mu hea sõber; hyvällä tuulella heas tujus, rõõmsas meeleolus; hyvillä mielin hea meelega, meelsasti, meeleldi; hyvän näköinen kena, ilus; hyvän makuinen hea maitsega, maitsev; hyvän tuoksuinen hea lõhnaga; maistuu hyvältä (hyvälle) maitseb hea (hästi); keitto on hyvää supp on hea (maitsev); vanhaan hyvään aikaan vanal heal ajal; hyvää tekevä meeldiv, kosutav; he saivat hyvän vastaanoton neid võeti hästi vastu; täällä meidän on hyvä olla siin on meil hea olla; hyvähän sinun on puhua sul on ju hea rääkida, mis sul viga rääkida
◊  (substantiivisesti) se ei tiedä hyvää see ei tähenda head; nyt tekisi hyvää päästä lomalle nüüd oleks hea, kui saaks puhkusele; se teki hänelle hyvää see mõjus talle hästi; tekee mieli jotain hyvää tahaks midagi head; tahdon sinulle pelkkää hyvää soovin sulle ainult head; hyvää tarkoittava head tähendav; tehdä jotakin hyvää tarkoittaen teha midagi hea tagamõttega; aineellinen hyvä materiaalne hüve
4 (edullinen, otollinen) hea, kasulik; (suotuisa) soodne
◊ hyvä onni hea õnn; teki hyvät kaupat tegi kasuliku (hea) kauba; jättää hyvä tilaisuus käyttämättä jätta hea võimalus kasutamata; ei ole hyvä tehdä niin nii ei peaks tegema, nii ei ole hea teha; sinne ei ole hyvä mennä parem ei maksa sinna minna, sinna ei ole hea minna; olla hyväksi jollekulle kellelegi kasuks tulla; tee mitä hyväksi näet tee, mida paremaks pead; hän katsoi hyväksi häipyä ta pidas paremaks kaduda; teltta on hyvä olemassa hea, kui telk on igaks juhuks olemas (kaasas), telgiga on kindlam; menetelmällä on hyvätkin puolensa meetodil on ka omad head küljed; pääsi hyviin naimisiin tegi hea partii
5 (voinnista, voimista tms.)
◊ hyvä terveys hea tervis; olla hyvissä voimissa olla hea tervise juures; olla hyvässä kunnossa olla heas vormis
6 (eettisesti hyvä)
◊ hyvä ihminen hea inimene; hyvä teko hea tegu, heategu; päivän hyvä työ päeva hea tegu; näyttää hyvää esimerkkiä head eeskuju näidata; olla hyvä eläimille loomade vastu hea olla
◊  (substantiivisesti) kaikki hyvä elämässä kõik hea, mis elus on; toimia yhteisen hyvän puolesta üldise heaolu nimel tegutseda; uskoa ihmisistä vain hyvää uskuda inimestest ainult head; palkita paha hyvällä kurja heaga tasuda; puhua jostakusta hyvää kellestki head rääkida
7 (hieno, arvostettu)
◊ hyvästä perheestä heast perekonnast; hyvä nimi tiedemiehenä nimega (nimekas) teadlane
8 (aikamoinen, melkoinen) hea, tubli, korralik
◊ hän ansaitsi hyvät rahat ta teenis head raha; hän sai hyvän hinnan autostaan sai oma auto eest korraliku hinna; hyvän joukon toista sataa kõvasti üle saja; hyvän aikaa tükk aega; hyvän matkaa tükk maad, tükike teed; hyvissä ajoin aegsasti, õigel ajal
9 (kohteliaisuuksissa) hyvät naiset ja herrat! austatud (lugupeetud) daamid ja härrad!; ole hyvä ja auta! aita palun!, ole nii hea, aita!; ole (olkaa) hyvä! palun!, võta (võtke) heaks!; olkaa hyvät! olge lahked!
◊  (kehotuksissa) olkaa hyvä ja sulkekaa ovi! palun pange uks kinni!
◊  (tervehdyksissä yms.) hyvää huomenta tere hommikust; hyvää päivää tere päevast; hyvää yötä head ööd
◊  oikein hyvä! väga hea!, suurepärane!; hyvä Matti! Armas Matti!; hyvä on, lähdetään sitten hea küll, lähme siis; no hyvä niinkin hea seegi
◊  (substantiivisesti) toivotan sinulle kaikkea hyvää! soovin sulle kõike head!
10
◊  (muissa sanonnoissa) hyvällä syyllä voi sanoa, että — on küllalt põhjust öelda, et —; työ on hyvällä alulla töö on hästi käima läinud; hyvässä uskossa heas usus; juttu on näin ja sillä hyvä nii see on ja asi nudi; eikä sillä hyvä see polegi veel kõik; vai vielä opastamaan, hyvä jos osaa itsekään! või veel õpetama, hea kui isegi oskab!; hyvä jos hän pystyy maksamaan puolet hea, kui ta jaksab poole ära maksta; hyvä, etten pudonnut hea, et ma ei kukkunud, õnneks ma ei kukkunud; mistä hyvästä sinä tuon sait? mis hea eest sa selle said?; sai palata niine hyvineen pidi niisama targalt tagasi tulema (minema); ei hyvällä eikä pahalla ei hea ega kurjaga, mitte kuidagi; sopia hyvällä heaga kokku leppida; sitä ei katsota hyvällä seda ei vaadata hea pilguga; uskotko hyvällä vai haluatko selkääsi? kas usud heaga või tahad naha peale saada?; voi hyvät ihmiset! oh, kulla inimesed!, oh, (armas rahvas)!; älä hyvä mies huuda! kulla mees, ära karju!
◊  (hyväksi) peli on 3—2 kotijoukkueen hyväksi mängu seis on 3:2 väljakuperemeeste kasuks; tehdä jotakin jonkin hyväksi midagi kellegi heaks teha; käyttää jotakin hyväkseen midagi (kedagi) ära kasutada
◊  (hyvänä) pitää jotakuta hyvänä kedagi hellitada, kellegi vastu hea olla, kellegi eest hästi hoolitseda; "Kiitos!" — "Eipä kestä, pidä hyvänäsi." "Tänan!" — "Pole tänu väärt, võta heaks."

inhimillinen 38
1 inimlik; (yhd.) inim-
◊ inhimillinen olento inimolend; inhimillinen ääni inimhääl; inhimillisen tiedon rajat inimteadmiste piirid; erehtyminen on inhimillistä eksimine on inimlik
2 (ihmisarvon mukainen) inim·väärne; (ihmisystävällinen) inim·sõbralik; (ihmismäinen) inimlik; (humaani) humaanne; (siedettävä) talutav; (kohtuullinen) mõistlik; (säädyllinen) viisakas, korralik
◊ inhimillinen kohtelu inimlik kohtlemine; hallitsijana inhimillinen inimlik (mõistlik, talutav) valitseja; kokous päättyi inhimilliseen aikaan koosolek lõppes inimlikul (mõistlikul) ajal; inhimilliset hinnat inimlikud (talutavad) hinnad

kelpo [1*E]
1 (hyvä) hea, tubli, korralik
◊ kelpo kansalainen korralik kodanik; oletpa kelpo poika! küll sa oled tubli poiss!
2 (aimo, melkoinen, iso) kõva, tähele·panu·väärne; (kunnon) korralik
◊ hän sai kelpo selkäsaunan ta sai kõva (korraliku) keretäie; hän oli kelpo lailla (tavalla) juovuksissa ta oli kõvasti purjus

kelvollinen 38 kõlblik, kõlbulik; (kyllin hyvä) sobiv; (sovelias) sünnis, sobilik; (pätevä) kompetentne; (kykenevä) suuteline; (kunnollinen, kunnon) korralik, tubli
◊ kelvollinen kasvattajaksi kasvatajaks sobiv; kelvollinen johonkin virkaan mingisse ametisse kõlblik; kelvollinen tekemään jotakin suuteline midagi tegema; kelvolliset vaatteet korralikud (sobivad) riided; kelvollista tonttimaata ehituskruntideks sobiv maa; hän ei ole kelvollinen johtajaksi ta ei sobi juhatajaks; Jumalalle kelvollinen Jumalale meelepärane

kohtalainen 38 (melko hyvä tms.) päris, üsna, kaunis ‹—›; (mukiinmenevä) paras, mõõdukas; (kohtuullinen) korralik, viisakas; (keskinkertainen) keskmine
◊ kohtalainen tulos päris (kaunis) hea tulemus; saada kohtalaista palkkaa üsna korralikku (viisakat) palka saada; kohtalaista itätuulta keskmise tugevusega idatuul; kohtalaisen suuri kaunis (üsna) suur; hän voi kohtalaisen hyvin ta elab üsna (päris) hästi, ta on päris hea tervise juures

kohtuullinen 38 korralik, mõõdukas, mõistlik; keskmine; paras
◊ kohtuullinen hinta ks. kohtuuhinta; kohtuullinen korvaus korralik hüvitus; kohtuullinen vaatimus mõõdukas nõudmine; kohtuulliset ehdot vastuvõetavad tingimused; kohtuullisen huokea parajalt odav; elämäntavoiltaan kohtuullinen mõõdukate eluviisidega; saada työ kohtuullisessa ajassa valmiiksi tööd paraja ajaga valmis saada; on oikein ja kohtuullista, että — on õige ja mõistlik, et —; kohtuullinen toimeentulo korralik sissetulek, viisakas [materiaalne] kindlustatus

kunniallinen 38
1 (rehellinen) aus; (kunnollinen) korralik; (nuhteeton) korrektne
2 (kunnian mukainen) väärikas
◊ kunnialliset rauhanehdot väärikad rahutingimused

kunnollinen 38 korralik; (kelpo) tubli

laadukas 41*A (tasokas) kvaliteetne, hea·tasemeline, kõrge·tasemeline, kõrge·klassiline; (kunnollinen) korralik, tubli; (laatuunkäypä, hyväksyttävä) kõlblik, sobiv
◊ laadukas kenkä kvaliteetne king; joukkue esitti laadukasta peliä meeskond pakkus kõrgetasemelist mängu

laatuisa 10 (tasokas) hea·tasemeline; (kelpo) tubli, korralik; (mukiinmenevä) vastu·võetav, kõlblik ks. myös laadukas

laatuun·käypä 10*E ; laatuun·käyvä 10 (tyydyttävä) rahuldav; (kelvollinen) korralik, kõlblik; (mukiinmenevä) vastu·võetav, sobiv; (kohtalainen) keskmine ks. myös laadukas

moitteeton 34*C laitmatu; (virheetön) veatu, vigadeta, puudusteta, täiuslik; (ark.) tipp-topp ‹—›; (kunnollinen) korralik; (nuhteeton) laitmatu, ees·kujulik; (korrekti) korrektne
◊ moitteeton työntekijä eeskujulik (laitmatu) töötaja; auto on moitteettomassa kunnossa auto on täiesti korras; auto on tipp-topp korras (kõnek); auto on viimase peal (kõnek); viettää moitteetonta elämää laitmatut (eeskujulikku) elu elada

mukava 10
1 (sopiva, miellyttävä, mieluisa) mugav, komfortne; sobiv, sobilik; meeldiv, meele·pärane; mõnus; tore; (viihtyisä) mõnus, meeldiv, hubane, õdus, lahe ‹laheda›; (ark.) mõnna; (kätevä) mugav, käe·pärane, praktiline
◊ mukava tuoli mugav tool; mukavat kengät mugavad (hästi istuvad) kingad; istua mukavassa asennossa istuda mugavas asendis; mugavalt istuda; tuntea olonsa mukavaksi end hästi (mugavalt, mõnusalt, lahedalt, vabalt) tunda; viettää mukavaa elämää veeta mõnusat (meelepärast) elu; automaattivaihteisto on kaupunkiajossa mukava automaatkäigukast on linnaliikluses praktiline (mugav)
2 (miellyttävä, kiva) mõnus, meeldiv, hubane, õdus, kena; (hauska) tore, lõbus, lustlik, lustakas, rõõmus, rõõmsa·meelne, hea·tujuline; (ark.) vahva, maru, täitsa, kihvt, äge; (reilu) tubli, korralik, ehtne; kena[ke]
◊ mukava ja ystävällinen ihminen vastutulelik (sümpaatne) ja lahke inimene; olipa mukava jutella küll oli tore juttu ajada; oli mukava[a], että pääsit tulemaan oli kena, et said tulla; tuntui mukavalta päästä kotiin oli hea tunne, kui koju jõudsin; mukava summa rahaa tubli (kena[ke]) summa
◊  (substantiivina) jutella mukavia mõnusalt juttu ajada (puhuda); (kertoa juttuja) toredaid (mõnusaid) lugusid rääkida

nuhteeton 34*C laitmatu, korralik, ideaalne; (mallikelpoinen) ees·kujulik; (kunnollinen) veatu
◊ nuhteeton kansalainen eeskujulik kodanik; hän on käytökseltään nuhteeton tema käitumine on eeskujulik; elämäntavoiltaan nuhteettomaksi tunnettu oma laitmatu elustiili poolest tuntud; ritari peloton ja nuhteeton vapper ja õilis rüütel

oikea 15
1 (oikeanpuoleinen) parem·poolne, parem
◊ maata oikealla kyljellään paremal külgel magada; oikea ajokaista parem sõidurada; aluksen oikea sivu laeva parem poort; istua jonkun oikealla puolella kellegi paremal käel istuda
◊  (kuv.) olla jonkun oikea käsi kellegi paremaks käeks olla; vasen käsi ei tiedä, mitä oikea tekee vasak käsi ei tea, mida parem teeb
◊  (pol.) puolueen oikea laita partei parempoolne tiib
2 (käs.) parem, parem·pidine
◊ oikea puoli parem pool; oikea silmukka parempidine silmus, parempidisilmus; neuloa oikeaa parempidi kududa, parempidikoes kududa; pusero on neulottu pelkkää oikeaa kampsun on kootud ainult parempidi, kampsun on üleni kootud parempidikoes
3 (väärän vastakohtana)
3a (asian t. tilanteen vaatima) õige ‹õige›
◊ oikea ja väärä tapa õige ja vale viis; oikea vastaus õige vastus; oikea tekniikka õige tehnika; tieto meni oikealle henkilölle info läks õigele isikule; olla oikeassa õigus olla; hän oli oikeammassa kuin itse tiesikään tal oli rohkem õigus, kui ta ise arvas; menestyäkseen täytyy tuntea oikeat ihmiset selleks, et läbi lüüa, peab tundma õigeid inimesi; asettaa asiat oikeisiin yhteyksiinsä asjad õigetesse seostesse panna; olla oikeilla jäljillä õigetel jälgedel olla; hän valitsi oikean hetken ta valis õige hetke; osua oikeaan naelapead tabada, märki tabada; apu tuli oikeaan aikaan abi tuli õigel ajal; hän ei löytänyt oikeita sanoja ta ei leidnud õigeid sõnu; saada jotakin oikealle tolalle midagi korda teha, mingid asjad korda saada; tuo on oikeaa puhetta! see on õige jutt!
◊  (sanonnoissa) olla oikeaan aikaan oikeassa paikassa õigel ajal õiges kohas olla; olla oikea mies oikealla paikalla õige mees õigel kohal olla
◊  (partnerista) hän on löytänyt sen oikean ta on leidnud selle õige
3b (paikkansa pitävä) õige ‹õige›; (virheetön) korrektne, veatu; (aito) ehtne, tõeline; (todenmukainen) tõe·pärane; (väärentämätön) võltsimata
◊ osoittaa väite oikeaksi väidet õigeks tunnistada; todistamme jäljennöksen oikeaksi me tunnistame koopia õigeks; oikea havainto õige tähelepanek; kieliopillisesti oikea ilmaus grammatiliselt korrektne (õige) väljendus; nimikirjoitus on oikea allkiri on ehtne (võltsimata); oikeita helmiä tõelised pärlid; paljasti oikean luonteensa paljastas oma tõelise olemuse; esittää asiat oikeassa valossa asju õiges valguses esitada; nimittää asioita niiden oikeilla nimillä asju nende õigete nimedega nimetada
◊  (kellosta) onko kellosi oikeassa [ajassa]? kas su kell on õige?; näyttääkö kellosi oikeaa aikaa? kas su kell näitab õiget aega?; mikä on oikea aika? mis õige kell on?, mis õige aeg on?
3c (oikeudenmukainen) õiglane; (laillinen) seaduslik; (normien tms. mukainen) õige ‹õige›
◊ oikea tuomio õiglane kohtuotsus; auton oikea omistaja auto seaduslik omanik; olla oikealla asialla õigesti tegutseda; taistella oikean asian puolesta õige asja eest võidelda; olla õige asja eest väljas; pidän päätöstä oikeana ma arvan, et otsus on õige; ma pean otsust õigeks
◊  (substantiivina) luja usko hyvään ja oikeaan kindel usk heasse ja õigesse
3d (tavallinen) tavaline; (todellinen) tõeline, päris, tegelik; (rehellinen) aus; (kunnollinen, kunnon) korralik
◊ esikoulu ja oikea koulu ettevalmistuskool ja päris kool; Kivi oli oikealta nimeltään Stenvall Kivi õige nimi oli Stenvall; tämä ei ole mitään oikeaa elämää see pole mingi õige elu; oikea syyllinen pääsi pakoon tõeline (tegelik) süüdlane pääses minema; mikä lienee asian oikea laita? kuidas asjad tegelikult on?; hän ei ole päivääkään tehnyt oikeaa työtä ta pole päevagi tõelist (ausat) tööd teinud; oikea vanhan ajan herrasmies tõeline vana aja härrasmees; tuli hänestäkin lopulta oikea ihminen temastki sai lõpuks tõeline inimene
3e (täydellinen, kertakaikkinen) tõeline; igavene
◊ on oikea koiranilma on tõeline koerailm; hän on oikea kiusankappale! ta on igavene kiusupunn!

paremman·puoleinen 38 (ark.)
1 (aika hyvä) päris hea; korralik, tipp-topp ‹—›
2 (joltinenkin, melkoinen) korralik, paras, kõva; (aika iso tms.) üsna suur
◊ paremmanpuoleinen krapula korralik pohmelus (kassiahastus), korralik pohmell (pohmakas) (kõnek)

pulska 10 (kunnon) tubli, korralik; uhke; (potra) tore, reibas; (tukeva) tugev; (pullea) ümmargune; paks; (komea) kena
◊ olla pulskassa kunnossa heas vormis olla

raju 1
1 (raisu, riehakas, väkivaltainen) pöörane; meeletu; (hurja, villi) metsik; äge; käre; (hillitön) taltsutamatu; ohjeldamatu; pidurdamatu; impulsiivne; (kiihkeä) kirglik, tuline
◊ raju vatsakipu äge kõhuvalu; poikien rajut leikit poiste metsikud mängud; rajut juhlat pöörane pidu
2 (ankara) tugev; kange; äge; (kova) kõva; (voimakas) võimas; (roima) märkimis·väärne; korralik; (nopea) kiire; nobe
◊ raju tuuli tugev (kange) tuul; raju verenvuoto tugev (äge) verejooks; raju hintakilpailu äge hinnakonkurents; raju tarjous korralik hinnapakkumine
3 (ark.) (rohkea) julge, vahva; (tehoava) mõjuv
◊ raju uudistus mõjuv uuendus; raju kannanotto julge seisukohavõtt
◊  (hyvä) raju elokuva hea film; rajua musiikkia äge muusika (kõnek)

rehellinen 38
1 aus; ausa·meelne; õiglane; (kunniallinen) au·väärne; (vilpitön) siiras; (totuuden mukainen) tõe·pärane
◊ rehellinen vastaus aus vastus; rehellinen katse siiras pilk; rehellinen ja kaunistelematon kuvaus aus ja ilustamata kirjeldus; olla rehellinen itselleen (itseään kohtaan) enda vastu aus olla; rehellistä löytäjää pyydetään — ausal leidjal palutakse —; ansaita toimeentulonsa rehellisellä työllä ausa tööga elatist teenida; pelata rehellistä peliä ausat mängu mängida; rehelliset aikeet ausad kavatsused
2 (kunno[lline]n) korralik; (oikea) õige ‹õige›; (aito) tõeline; puhas; (reilu) tubli
◊ rehellinen suomalainen läskisoosi korralik soome pekikaste; rehellinen humala raske joove ks. myös reilu

rehti 5*F (reilu) tubli; korralik; (rehellinen) aus; (kelpo, kunnon) hea; täitsa (kõnek)
◊ rehti poika täitsapoiss; raitis ja rehti karske ja korralik; olisi ollut rehtiä tunnustaa erehdyksensä oleks olnud aus oma viga tunnistada

reilu 1
1 (rehti) tubli; korralik; (rehellinen) aus; puhas; (kelpo) hea; (suora) otse·kohene; (vilpitön) siiras; (aito) tõeline
◊ reilu kaveri lahe semu; reilu peli aus mäng; tuo ei ollut reilua poikaa kohtaan see polnud poisi suhtes aus; reilua suomalaista kotiruokaa tõeline soome kodune toit; reilut kumisaappaat head kummikud
2 (kitsastelematon, roima) korralik; aus; tubli; kõva; (runsas) rikkalik; helde
◊ hän sai reilun korvauksen vaivannäöstä ta sai rikkaliku tasu oma vaevanägemise eest; reilu alennus korralik hinnaalandus; hän oli reilun metrin jäljessä voittajasta ta oli tubli meetri võitjast maas; hän leikkasi leivästä reiluja viipaleita ta lõikas leiva küljest korralikud viilud

roima 10 (melkoinen) üsna suur, märkimis·väärne, tähele·panu·väärne, märgatav, tunduv, oluline, kenake, korralik, tubli, tugev; (suurenmoinen) suure·pärane; (valtava) võimas, vägev, tohutu suur
◊ roima alennus tunduv (märkimisväärne) hinnaalandus; roima annos tubli (korralik) portsjon; roima parannus ennätykseen rekordi oluline (märkimisväärne) parandus

ronski 5 (ark.)
1 tragi; energiline; ette·võtlik; hakkaja; tarmukas; toimekas; reibas; uljas; muretu; (huumorista) lopsakas; (arastelematon) häbenematu; häbematu; julge; (suorapuheinen) otse·kohene; sirg·jooneline; ava·meelne; ilustamata
◊ ronski mies tragi (energiline, hakkaja, ettevõtlik) mees; ronskit otteet energiline tegutsemine; julge pealehakkamine; ronski huumori lopsakas huumor; hänellä on ronski kielenkäyttö ta keelepruuk on lopsakas; ta ei vali eriti oma sõnu; ta ütleb, mis mõtleb
2 (runsas, reilu) tubli; tugev; korralik; (iso) [üsna] suur
◊ ronski pala kakkua suur (tubli) tükk torti; ronskit hinnat soolased hinnad

rutka 10 (harv., ark.) kõva; tubli; tugev; korralik; rikkalik; ohter; (suurenmoinen) suure·pärane, suure·jooneline, hiilgav, tore; (valtava) tohutu suur; võimas, vägev

sievoinen 38 kenake[ne], küllaldane, korralik, suur, tubli, kopsakas, kogukas; (huomattava) märkimis·väärne, silma·paistev, õige suur; (merkittävä) tähele·pandav, tähele·panu·väärne
◊ sievoinen omaisuus märkimisväärne omand; sievoinen rahasumma kenake[ne] rahasumma; sievoinen pino seteleitä tubli patakas [paber]raha; sievoinen yllätys suur üllatus; puhalsi sievoinen tuuli puhus üsna tugev tuul; hän sai työstään sievoisen korvauksen ta sai oma töö eest päris korraliku tasu

sievä 10
1 nägus, kena, kaunis ‹kauni›, ilus, nett (kõnek) meeldiv
◊ sievä kuin nukke nägus (nett) nagu nukk (nukuke); sievät kasvot kena (meeldiv) nägu; huoneessa oli sievää ja siistiä tuba oli korralik ja puhas
2 (sievoinen) kenake[ne], küllaldane, korralik, suur, tubli, kopsakas, kogukas; (huomattava) märkimis·väärne, silma·paistev, õige suur; (merkittävä) tähele·pandav, tähele·panu·väärne
◊ hän ansaitsi sievät rahat ta teenis päris korralikku (head) raha; sievän kokoinen ahven päris kopsakas ahven
3 (lapsen käytöksestä) viisakas, hästi·kasvatatud; (kiltti) sõna·kuulelik, kuulekas, viks

siisti 5
1 (ulkoasultaan puhdas) puhas [ja korras]; (huoliteltu) hoolitsetud, korras, hästi [korras]hoitud; (kunnollinen, järjestyksessä oleva) korralik; viisakas; (siistiksi siivottu) koristatud, kasitud, korda seatud; (moitteeton) laitmatu; (tahraton) plekitu, puhas, määrdumata
◊ lasten vaatteet eivät kauan pysy siistinä laste riided ei püsi kaua puhtad; tuote, joka on siistiä työtä hästi tehtud toode; siisti ja halpa hotelli korralik (viisakas) ja odav hotell; teillä on aina niin siistiä teil on alati kõik nii puhas ja korras
2 (puhtautta suosiva) puhtuse·armastaja, puhtust armastav
◊ kissa on siisti eläin kass on puhtust armastav loom
◊  (erik. joka ei laske alleen) lapsi on jo siisti laps ei tee enam alla; laps oskab juba potil käia; siistiksi oppinut koiranpentu puhust pidama õppinud koerakutsikas
3 (kuv.) korralik, kombekas, viisakas
◊ siistit elämäntavat korralikud (kombekad) eluviisid; käytä siistimpää kieltä! ära ropenda!, ära ole nii kasimata (ropu) suuga!, räägi viisakamalt!; juhlat olivat oikein siistit pidu oli päris korralik (viisakas); peli oli siistiä mäng oli korrektne
◊  (ark.) ostan sen, ja sillä siisti ma ostan selle ära ja asi klaar, ma ostan selle ära ja asi ants
4 (slg.) (hieno, kaunis) ilus, peen; (hyvä) (ark.) vahva, tore, maru, äge, kihvt; (slg.) sünge, vinge, lõpp [hea]
◊ siisti auto peen auto; siisti filmi sünge (kihvt, äge, vinge, lõpp mõnus) film; tosi siistiä! vahva!; maru!; maru kihvt!; tipp-topp!; täis värk!; viimase peal!

siivo 1
1 (adj.) puhas, korras; (kunnollinen) korralik; (hyvätapainen) kombekas, kombeline; heade kommetega, viisakas, hästi·kasvatatud, siivus; (kiltti) hea, lahke, armas, kena, sõna·kuulelik, viks, pai
◊ siivo käytös viisakas käitumine; viettää siivoa elämää elada korralikku elu
2 (subst.) (järjestys) kord ‹korra›; (kielt.) (epäjärjestys, sotku) korratus, korra·lagedus, segadus
◊ huoneessa on paha siivo tuba on väga segamini; toas valitseb suur korralagedus; tuba on täiesti koristamata; täällähän on kauhea siivo! kohutav segadus!; segi nagu sealaut!; mikä siivo! misuke korralagedus!; on alles tohuvabohu!

siveellinen 38
1 kõlbeline; (eettinen) eetiline; (moraalinen) moraalne
◊ siveellinen rappio kõlbeline allakäik; moraalne laostumine; siveellisiä opetuksia sisältävä moraliseeriv, moraalitsev, manitsev; siveelliset arvot kõlbelised väärtused
2 (eettisesti hyvä) moraalne; eetiline
◊ ankaran siveellinen luonne rangelt puritaanlik iseloom
3 (siveä) vooruslik; karske; (kunniallinen) kombekas, siivus, korralik, viisakas; (kainosteleva) häbelik, uje

siveä 15 kõlbeline; moraalne; (ankaraa sukupuolimoraalia noudattava) vooruslik, karske; kombeline; kasin; kõlbeliselt (suguliselt) puhas; süütu, neitsilik; (kunniallinen) kombekas, korralik; (häveliäs) malbe, tasane, häbelik, uje, tagasi·hoidlik; (säädyllinen) viisakas, sünnis, sobilik, korralik, kombekas, kombe·kohane, siivus

sivistynyt 47
1 haritud; intelligentne; kultuurne; [hästi] kasvatatud; (oppinut) õpetatud, erudeeritud; (valistunut) valgustatud (piltl); (sivilisoitunut) tsiviliseeritud
◊ sivistynyt ihminen haritud (intelligentne, kultuurne, erudeeritud) inimene; (villin alkuasukkaan vastakohtana) tsiviliseeritud inimene, kultuurinimene; sivistynyt keskiluokka haritud keskklass; hän on akateemisesti sivistynyt ta on kõrgema (akadeemilise) haridusega, tal on kõrgharidus; sivistynyt maailma tsiviliseeritud maailm
2 (tavoista, käyttäytymisestä) kultuurne; kombekas, kombe·kohane; viisakas; korrektne; korralik; ees·kujulik; laitmatu
◊ hänellä on sivistynyt käytös ta on viisaka (korrektse) käitumisega; sivistyneet pöytätavat laitmatud (eeskujulikud) lauakombed

sopiva 10
1 sobiv, sobilik, kohane, paslik ‹adj.›; (kooltaan sopiva myös) paras
◊ sopivat kengät sobivad kingad; (koosta) parajad kingad; leninkiin sopivat asusteet kleidiga (kleidi juurde) sobivad aksessuaarid (lisandid); ympäristöönsä sopiva rakennus ümbrusega kooskõlas olev ehitis (hoone)
2 (johonkin tarkoitukseen) sobiv {johonkin millekski} ; sobilik {johonkin millekski} ; kohane {johonkin millekski} ; paslik ‹adj.› {johonkin millekski} ; kõlblik {johonkin millekski} ; kõlvuline (van) {johonkin millekski} ; paras {johonkin millekski, millegi poolest} ; vastu·võetav {johonkin millekski, millegi poolest} ; (tarkoituksenmukainen) ots·tarbekas, ots·tarbe·kohane; (henk. myös) sobiv {johonkin millekski} {tekemään jotakin midagi tegema} ; kohane {johonkin millekski}
◊ tarkoitukseen sopivat työvälineet otstarbekad töövahendid; lapsille sopivaa luettavaa lastele kohane (sobiv) lugemismaterjal; johtajaksi sopiva henkilö juhiks sobiv isik; hän on sopiva johtajan tehtävään ta on sobiv juhi ametit pidama; ta sobib juhi ülesandeid täitma; sopivan pituinen paraja pikkusega; parajalt pikk; hinnaltaan sopiva auto sobiva (mõõduka, paraja, vastuvõetava) hinnaga auto; hinna poolest sobiv (vastuvõetav) auto; Suomen oloihin sopiva viljelykasvi Soome tingimustesse sobiv kultuurtaim; Soomes kasvatamiseks kohane kultuurtaim; aineet on sekoitettava sopivassa suhteessa ained tuleb kokku segada õiges vahekorras; otan asian puheeksi jossakin sopivassa tilaisuudessa võtan selle asja jutuks mingil sobival (sobilikul) juhul; katsoimme sopivimmaksi poistua pidasime kõige õigemaks (paremaks, targemaks) lahkuda
3 (hyvien tapojen, yleisen mielipiteen tms. kannalta hyväksyttävä) sobiv, sobilik, paslik ‹adj.›; (sovelias) kombekas, viisakas, sünnis, korralik, siivus; (vaadittava) kohane, sobiv, nõuete·kohane, nõuetele vastav; (korrekti) korrektne, ees·kujulik comme il faut
◊ siitä ei ole sopivaa puhua pole sobiv (sünnis) sellest rääkida; on sobimatu sellest rääkida; hänen menettelyään ei voi pitää sopivana tema teguviisi on raske pidada sobivaks (sündsaks); pitää jotakin arvolleen sopivana midagi enda vääriliseks pidada; midagi enda väärikusele vastavaks pidada; siihen juhlaan frakki ei ole sopiva sellel peol ei peeta fraki kandmist heaks tooniks; sellel peol pole frakk sobiv (sobilik, comme il faut)

suora 10
1 sirge; otsene
◊ suora ja käyrä viiva sirge ja kõver joon; suora jakaus sirge juukselahk; suora puunrunko sirge puutüvi; suorat kadut sirged tänavad; suora tukka sirged juuksed; ojentaa käsivarsi suoraksi kätt sirgeks (sirgu) ajada, kätt välja sirutada; oikaista matto suoraksi põrandavaipa sirgeks seada (kohendada); höylätä lauta suoraksi [sae]lauda sirgeks hööveldada; seistä suorana (suorassa) sirgelt (sirgu) seista; seistä selkä suorana seista, selg sirge (sirgu); seista sirge seljaga; hän istui suorana kuin kynttilä ta istus sirgelt nagu tikk, ta istus tikksirgelt
◊  (erik.) hänellä on suora nenä tal on sirge nina; suora hame sirge (sirgelõikeline) seelik; suorat housut sirged (sirgelõikelised) püksid
◊  (urh.) hyppy taaksepäin suorin vartaloin hüpe tahapoole sirge kehaga
◊  (kuv.) hän tyrmäsi ehdotuksen suoralta kädeltä ta lükkas ettepaneku otsekohe (pikemalt mõtlemata, ilma pikemata, ilma pikema jututa, paugupealt) tagasi; sitä en osaa sanoa suoralta kädeltä seda ma ei oska nii äkki öelda; seda ma ei oska paugupealt (käigupealt) öelda; seistä tumput suorana (suorina) (laiskana) tegevuseta olla; seista, käed külgedel rippu, pöidlaid keerutada, käed rüpes (süles) istuda, käsi rüpes hoida; (neuvottomana) nõutult (segaduses) seista; kõrvatagust kratsida; huutaa kurkku suorana täiest kõrist hüüda (karjuda); ajaa mutkat suoraksi (suoriksi) sõita suure kiirusega, kihutada
◊  (leik.) juosta tukka (häntä) suorana joosta nii, et juuksed tõmbuvad sirgu; joosta nii, et saba tõmbub sirgu; joosta nii, et üks jalg ei näe teist; joosta tulisi jalu (tulistjalu); tuhatnelja kihutada
◊  (liikkeestä, kulkutiestä tms.) (suunnastaan poikkeamaton) suoraa tietä otse, otseteed; hän meni suorinta tietä kotiin ta läks koju kõige otsemat teed; maalata suorin vedoin maalida sirgete pintslitõmmetega; ommella suorin pistoin õmmelda sirgete pistetega; sirget õmblust õmmelda
◊  (urh.) suora syöttö otsesööt, vindita serv
◊  (kuv.) lausunto oli suora hyökkäys hallitusta vastaan avaldus oli otsene (selge) rünnak valitsuse vastu; se on suorin tie sotaan see viib kõige otsemat teed sõjani; suoraa päätä (suoraan) otse, otseteed; (aikailematta, heti) kohe, otsekohe, viivitamatult, jalamaid, paugupealt; hän marssi suoraa päätä johtajan huoneeseen ta marssis otseteed direktori kabinetti ks. myös oikopäätä
2 (suoraan jotakin kohti oleva t. tapahtuva) suorat ja kaltevat pinnat püst- ja kaldpinnad; oikaista vino seinä suoraksi viltust (kaldu olevat) seina sirgeks (otse) seada; onko tämä suorassa? kas see on otse?; tarkistaa, onko solmio suorassa kontrollida, kas lips on otse (sirgu); panna taulu suoraan maali [seinal] otse (õigeks) seada
◊  (geom.) suora kulma täisnurk; suorassa kulmassa toisensa leikkaavat suorat sirged, mis lõikavad teineteist täisnurga all; suora lieriö püstsilinder
3 (välitön) otsene, otse-; vahetu
◊ suora yhteys otsekontakt, otsene kokkupuude; suora toiminta vahetu tegevus (mööda minnes tavapärastest otsustavatest instantsidest); suorat neuvottelut valtioiden kesken otseläbirääkimised riikide vahel, riikidevahelised otseläbirääkimised; suora kansanvaali otsesed valimised; suora auringonvalo otsene päikesevalgus; suora liikenneyhteys otseühendus; suora lento vahemaandumiseta lend; suora [puhelin]numero otsevalimisnumber; suora lähetys otsesaade, otseülekanne; ohjelma tulee suorana lähetyksenä programm kantakse üle otseülekandena; suora radiolähetys raadio otsesaade; suora sähkölämmitys otsene elekterküte
4 (selvä, suoranainen) otsene, selge; (silkka) puhas
◊ suora viittaus hänen menneisyyteensä otsene (selge) viide tema minevikule; sanonta on suora käännös saksasta väljend on otsetõlge (otsene tõlge) saksa keelest; huutaa suoraa huutoa kõvasti (täiest kõrist) karjuda (kisendada)
5 (suorasukainen, vilpitön) otse·kohene, siiras, ava·meelne; (rehti, reilu) usaldus·väärne; korralik, tubli; (rehellinen) aus, ausa·meelne; õiglane; (peittelemätön, avoin) aval; avatud; (kaunistelematon) ilustamata; kaunistamata; (selvä) selge; (yksinkertainen) lihtne, vähe·nõudlik
◊ suora ja rehellinen ihminen otsekohene ja aus inimene; suora luonne sirgjooneline iseloom; olla suora jollekulle kellegi vastu avameelne (siiras, otsekohene) olla; suora totuus alasti tõde; suora arvostelu otsekohene kriitika; ilustamata kriitika; sanoa suorat sanat otse välja öelda; kõike välja öelda; avameelselt välja öelda; sõnu mitte valida; suoraan kysymykseen suora vastaus avameelsele küsimusele tuleb avameelselt vastata; selge küsimus nõuab selget vastust; suorin ja selvin tapa olisi — kõige lihtsam ja selgem viis oleks selline —
6 (kiel.) suora sanajärjestys sõnade otsejärg, sõnade otsejärjestus; suora esitys otsene kõne; suora kysymyslause otsene küsimus (küsilause)
7 (verrannollisuudesta) suora verrannollisuus võrdelisus, proportsionaalsus; olla suorassa suhteessa johonkin millegagi võrdeline (proportsionaalne) olla
8 (subst.)
8a (geom.) sirge, sirg·joon
◊ samalla suoralla olevat pisteet samal sirgel olevad (asuvad) punktid
8b (kilparadan, tien tms. suora osa) sirge teelõik, sirge
◊ ohitukseen sopiva pitkä suora möödumiseks sobiv pikk sirge; hän jätti suoralla muita sirgel jättis ta teisi seljataha
8c (urh. nyrkkeilyssä) otse·löök, sirge
◊ oikea suora parem sirge, paremsirge; vasen suora vasak sirge, vasaksirge
8d (korttip.) sekvents

suora·luonteinen 38 ; suora·luontoinen 38 otse·kohene, sirg·jooneline, ava·meelne, siiras; (rehti, reilu) usaldus·väärne, korralik, tubli; (rehellinen) aus, ausa·meelne

säädyllinen 38
1 (siveyttä, hyviä tapoja noudattava) viisakas; sünnis; siivus; (kunniallinen) kombekas; korralik; (sopiva) sobiv; kohane; (nuhteeton) laitmatu
2 (vars. leik.) viisakas
◊ onko tämä säädyllinen kotiintuloaika? kas see on nüüd siis viisakas kojutulekuaeg?

säällinen 38 (kunnollinen, kelvollinen) korralik; viisakas; kõlblik; (asiallinen) asjalik, asja·kohane; mõistlik; (sopiva) sobiv, paras, kohane; (kohtuullinen) mõõdukas; vastu·võetav
◊ ei ainuttakaan säällistä ruokapaikkaa lähistöllä lähedal ei ole ainsatki korralikku (viisakat, vastuvõetavat) söögikohta; säällinen toimeentulo korralik sissetulek; palata kotiin säälliseen aikaan viisakal ajal koju tulla

säännöllinen 38
1 (muodoltaan) korra·pärane; reegli·pärane; (symmetrinen) sümmeetriline
◊ säännöllinen hammasrivi korrapärane hammasterida; säännölliset kasvonpiirteet korrapärased (reeglipärased) näojooned
◊  (geom.) säännöllinen monikulmio korrapärane hulknurk
2 (yhtä pitkin väliajoin tapahtuva) regulaarne; korra·pärane; (järjestelmällinen, systemaattinen) süstemaatiline, järje·kindel, korra·kindel
◊ säännöllinen liikenne regulaarne (korrapärane) liiklus; säännölliset kuukausittaiset menot regulaarsed igakuised väljaminekud; tehdä säännöllistä työtä pidevat (püsivat, alalist, kindlat) tööd teha; koosseisulisel kohal olla; säännöllinen harjoittelu süstemaatiline (regulaarne) harjutamine (treening); säännölliset kuukautiset korrapärane menstruatsioon
3 (säännönmukainen) korra·pärane; reegli·pärane; tava·pärane, harjumus·pärane; (normaali) normaalne; (moitteeton) laitmatu, korrektne; (kunnollinen) korralik
◊ säännöllinen kehitys normaalne areng; viettää säännöllistä elämää korrapärast (korrastatud) elu elada
4 (säännönmukaisesti, järjestelmällisesti jotakin harrastava t. tekevä) järje·kindel; (vakinainen) püsiv; kindel; alatine
◊ lintulaudan säännölliset ruokavieraat lindude söögimaja alatised külalised; hän on elämäntavoissaan säännöllinen kuin kello ta on oma eluviisidelt korrapärane (täpne) nagu kellavärk

tuhti 5*F (ark.) (tukeva) kindel; tugev; (lihavahko) tüse, priske, täidlane; (aimo) tubli; korralik; vahva
◊ tuhti kädenpuristus tugev käepigistus; tuhti tyttö priske tüdruk; tuhti ateria tugev söömaaeg, korralik toit

tunnollinen 38 kohuse·tundlik, kohuse·truu; (kunnollinen) korralik; (säntillinen) hoolikas; täpne

täysi·painoinen 38
1 täis·kaaluline; normaal·kaaluline
◊ täysipainoinen vastasyntynyt normaalkaaluline (normaalkaalus) vastsündinu
2 (tasokas) hea·tasemeline; kõrge·klassiline; (kunnollinen) korralik, tubli; (täysitehoinen) maksimaalne
◊ ravintoarvoltaan täysipainoinen aamiainen toiteväärtuselt korralik hommikueine; taiteellisesti täysipainoinen teos kunstiliselt kõrgeklassiline teos; urheilu vaatii täysipainoista harjoittelua sport nõuab maksimaalset treeningut

virheetön 34*C (jossa ei ole virhettä) veatu; õige ‹õige›; (korrekti) korrektne; (mallikelpoinen) ees·kujulik; (moitteeton, rikkeetön) laitmatu; (kunnollinen, hyvä) korralik
◊ käyttää virheetöntä kirjakieltä korrektset kirjakeelt kasutada; taitoluistelijan virheetön suoritus iluuisutaja veatu etteaste; lähetys saapui virheettömässä kunnossa saadetis jõudis vigastamatult kohale

visu 1 (kans.)
1 (tarkka) täpne; punkti·pealne; (huolellinen) korralik
2 (kitsas) kitsi; ihnus ‹ihnsa›; (säästeliäs) kokku·hoidlik