Soome-eesti suursõnaraamat

ahtaasti
1 kitsalt, ahtalt, tihedalt [koos], kokku·surutult; (suppeasti) lühidalt, napilt
2 (ahdasmielisesti) kitsa·rinnaliselt, ühe·külgselt, piiratult, sallimatult
3 (tukalasti, tiukasti) kitsalt, ahtalt, kehvasti, viletsalt, vaevaliselt, napilt

homo·pari 5 (ark.) [koos elav] homode paar

kanssa
1 (postp., virossa myös prep. komitatiivin kanssa) ühes; koos ‹—›; kaasas; (sijapäätteenä) -ga
◊ isä poikansa kanssa isa oma pojaga; sokeria yhdessä jauhojen kanssa suhkur koos jahuga; asua [yhdessä] jonkun kanssa kellegagi koos elada; joutua vastakkain jonkun kanssa kellegagi vastuollu minna; sota Ranskan kanssa sõda Prantsusmaaga; riitelimme A:n kanssa tülitsesime A-ga; kanssani samanikäinen minuga ühevanune; A on tasaväkinen B:n kanssa A on B-ga võrdne; oletko lähemmin tuttu hänen kanssaan? kas sa oled temaga lähemalt tuttav?; lähdetkö kanssani lenkille? kas tuled koos minuga jooksma?; hän tuli vaimonsa kanssa ta tuli koos oma naisega; Jumala kanssanne! Jumal kaasa!; leikkiä nuken kanssa nukuga mängida; saat sen takaisin korkojen kanssa saad selle [koos] protsentidega tagasi; menetellä kuin omansa kanssa ümber käia nagu enda omaga; se oli yhtä tyhjän kanssa see oli sama hea kui mitte midagi, see võrdus nulliga; ohukaisia hillon kanssa pannkoogid moosiga; hän odotti ovella halon kanssa ta ootas uksel, puuhalg peos; me lähdimme matkaan eväiden kanssa läksime teele ja võtsime sööki kaasa; hän oli aivan helisemässä miehensä kanssa ta oli oma mehega täitsa hädas; hän sai palkkiota liiankin kanssa ta sai tasu ülearugi; ruoan kanssa oli vähän niin ja näin söögiga oli nii nagu oli; voi sinun kanssasi! oh sind küll!; menimme kylään oikein ajan kanssa läksime külla aegsasti, läksime külla suure ajavaruga
2 (ark., adv. myös) ka, kah
◊ tule sinä kanssa! tule sina ka!; kaikkea kanssa! mida veel!; on siinä kanssa kumma tyyppi! on ikka ka imelik tüüp!

kasa 9
1 hunnik, virn; lasu
◊ kasa kirjoja hunnik (virn) raamatuid; kasa vanhoja vaatteita hunnik vanu riideid; kerätä jotakin kasaan midagi hunnikusse (kokku) korjata
2 (ark.) (kasassa, kasaan) koos ‹—›, kokku
◊  panna jotakin kasaan midagi kokku panna; säilyttää kasassa hoida kokkupandult; kasaan kokku; matkatavarat olivat nopeasti kasassa reisivarustus oli kähku koos; panna hylly kasaan riiulit koost lahti võtta; saada rahat kasaan jotakin varten millegi tarvis raha kokku saada; panna teltta kasaan telki kokku panna; puristaa kasaan kokku muljuda; lysähtää kasaan hunnikusse vajuda; kasaan painunut vanhus kühmu vajunud vanur

kera (ylät.) -ga, kaasas, koos ‹—›, ühes
◊ vapaudenristi tammenlehvien kera vabadusrist tammeokstega; palkka ikälisien kera palk koos vanusetasudega; lehtipihvi maustevoin kera šnitsel maitsestatud võiga

koolla koos ‹—›, kogunenud
◊ koko perhe on koolla kogu pere on koos; johtokunta on koolla juhtkond on kogunenud

koossa
1 (yhtenä kokonaisuutena) koos ‹—›
◊ pysyä koossa koos seista; pitää koossa koos hoida; pitää ajatuksensa koossa oma mõtteid koos hoida
2 (yhdessä, koottuna, kokoontuneena) koos ‹—›
◊ tavarat ovat koossa asjad on koos; rahaa on koossa jo riittävasti raha on juba küllalt koos; koko suku on koossa terve suguvõsa on koos

koossa·pysyvä 10 (kiinteä) koos seisev

kulku·suunta 10*J (mer.) kurss, koos ‹koosi›; (kulkuneuvosta) liikumis·suund, sõidu·suund
◊ harjun kulkusuunta on etelästä pohjoiseen seljandik on lõuna-põhjasuunaline

lantainen 38 sõnnikune, sõnnikuga koos; sitane (kõnek)

liimainen 38 liimine, liimiga koos
◊ hänellä oli liimaiset sormet ta sõrmed olid liimiga koos

loppu·palkka 9*A palk koos lisatasudega

mukaan
1 (adv.) kaasa ‹—›; ühes
◊ päästä mukaan matkalle reisile kaasa (ühes) pääseda; tule mukaan! tule kaasa (ühes)!; ottaa evästä mukaan teemoona kaasa (ühes) võtta; valtio tuli hankkeeseen mukaan riik ühines (liitus) projektiga; eilinen kilpailu mukaan luettuna eilne võistlus kaasa arvatud, kaasa arvatud eilne võistlus
2 (postp.)
2a (joukkoon, matkaan) kaasa ‹—›; ühes; koos ‹—›
◊ ottaa jotakin mukaansa midagi kaasa (ühes) võtta; tule minun mukaani! tule minuga kaasa!, tule koos minuga!; liittää hakemuksen mukaan todistusjäljennökset avaldusele lisada tõendite koopiad; avalduse juurde panna tõendite koopiad; esitys tempasi katsojat mukaansa etendus haaras vaatajad kaasa
2b (mukaisesti) järgi, kohaselt; mööda; vastavalt
◊ maalaus on tehty valokuvan mukaan maal on tehtud foto järgi; hinta määräytyy painon mukaan hind kujuneb (määratakse) kaalu järgi; laskea korkoa 5 %:n mukaan arvestada (arvutada) intressi 5% järgi; lisätä suolaa maun mukaan lisada soola maitse järgi; tehdä mielensä mukaan teha oma tahtmise (heaksarvamise) järgi, teha oma tahtmist mööda; parhaan kykynsä mukaan oma võimete järgi; vastavalt oma võimetele; kukin tehköön voimiensa mukaan igaüks tehku oma jaksu järgi (kohaselt); hän teki tapansa mukaan ta tegi oma harjumuse järgi; hän myöhästyi tapansa mukaan ta hilines oma harjumuse kohaselt; ta hilines, nagu tal on kombeks; toimia ohjeiden mukaan tegutseda juhtnööride järgi (kohaselt); tegutseda vastavalt juhtnööridele; pukeutua viimeisen muodin mukaan riietuda viimase moe järgi (kohaselt); riietuda vastavalt viimasele moele; kaiken todennäköisyyden mukaan vägagi tõenäoliselt; toivon mukaan loodetavasti; mahdollisuuksien mukaan võimalust mööda, võimaluse järgi, võimaluse kohaselt; (mikäli mahdollista) kui võimalik, võimaluse korral
2c (osoittamassa väitteen alkuperää) põhjal, järgi
◊ lehtitietojen mukaan ajakirjanduse põhjal; kuulemani mukaan minu kuulmise järgi, niipalju kui mina olen kuulnud; tietämäni mukaan minu teada; muistini mukaan minu mäletamist mööda, minu mäletamise järgi, niipalju kui mina mäletan

mukana
1 (adv.) kaasas; ühes; koos ‹—›; kaasa ‹—›
◊ hänellä on lapset aina mukana tal on lapsed alati kaasas (ühes); olla mukana neuvotteluissa nõupidamisest osa võtta; nõupidamisel osaleda; hän on mukana politiikassa ta tegutseb poliitikas; ta on poliitikas tegev; ta lööb poliitikas kaasa; hän oli heti juonessa mukana ta sai asjast (olukorrast) kohe aru; ta taipas kohe, milline on olukord; ta jagas kohe, milles on asi; hän ei pysynyt vauhdissa mukana ta ei suutnud [sellise] tempoga kaasa minna; ta ei suutnud tempot hoida; (jäi jälkeen) ta jäi maha; esitelmä oli niin vaikeatajuinen, ettei kukaan jaksanut seurata mukana ettekanne oli nii raskepärane, et et keegi ei suutnud seda jälgida; olla mukana jossakin hankkeessa mingi projektiga seotud olla; kantaa sateenvarjoa mukana vihmavarju kaasas kanda; käyttöohje seuraa mukana kasutusjuhend on kaasas (juures)
2 (postp.) koos ‹—›; kaasas
◊ hän pääsi isänsä mukana matkalle ta pääses koos isaga reisile; nauraa muiden mukana naerda koos teistega; viedä jotakin mukanaan midagi [endaga] kaasa viia; pitää asetta mukanaan relva kaasas kanda; Pohjoismaat ja niiden mukana Suomi Põhjamaad, sealhulgas Soome; Põhjamaad ja Soomegi kaasa arvatud
◊  (aikaa ilmaisevissa yhteyksissä) muoti muuttuu ajan mukana mood muutub koos ajaga; kokemukset karttuvat iän mukana kogemused kasvavad (lisanduvad) koos aastatega (eaga)
◊  (riippuvuussuhdetta ilmaisevissa yhteyksissä) ilmanvastus kasvaa nopeuden mukana õhutakistus kasvab koos kiiruse kasvuga; työttömyys lisääntyi ja sen mukana sosiaaliset ongelmat tööpuudus kasvas ja koos sellega kasvasid sotsiaalsed probleemid; tuoda jotakin mukanaan midagi endaga kaasa tuua, midagi esile kutsuda; (seurauksena) midagi põhjustada (tingida); kaupungistumisen mukanaan tuomat haitat linnastumise põhjustatud varjuküljed (miinused); linnastumisest tingitud varjuküljed (miinused); linnastumisega kaasnevad miinused (raskused)
◊  (kuv.) kulkea virran mukana vooluga kaasa ujuda; pärivoolu ujuda

myötä (usein ylät.)
1 (adv. puolesta) poolt
◊ hän ei ollut myötä eikä vastaan ta ei olnud poolt ega vastu
2 (postp.)
2a ks. mukana, mukaan
2b (jonkin tullessa t. tapahtuessa) koos ‹—›, ühes, -ga; (samanaikaisesti) koos ‹—›, sama·aegselt, millegi jooksul; (jonkin takia) millegi pärast (tõttu); (jonkin ansiosta) tänu millelegi, millegi tagajärjel
◊ kevään myötä tulivat kottaraiset koos kevadega tulid kuldnokad; asia unohtui vuosien myötä aastate jooksul asi ununes (vajus unustuse hõlma); työn luonne muuttuu automaation myötä automatiseerimise tagajärjel töö iseloom muutub; koos automatiseerumisega muutub ka töö iseloom; rahamarkkinat kuumenivat devalvaatiohuhujen myötä rahaturg intensiivistus devalvatsioonikumu tõttu

nokitusten (ark.) (vastakkain) vastamisi; (nenätysten) ninapidi koos, ninad koos
◊ istuttiin iltakaudet nokitusten ja puhuttiin õhtuti istuti ninapidi koos ja räägiti
◊  (kuv.) pojat ovat taas nokitusten poisid on jälle üksteise turjas kinni

päädyittäin ots otsaga [koos] (majade kohta)
◊ talot ovat päädyittäin kiinni toisissaan majad on üksteises kinni; majad on ots otsaga koos

rinnakkain
1 külg külje kõrval; rinnastikku, kõrvuti, kõrvu
◊ kävelimme rinnakkain kõndisime kõrvuti (rinnastikku); juosta rinnakkain kõrvuti joosta; rind rinna kõrval joosta; rinnu joosta; laivat ovat laiturissa rinnakkain laevad on kai ääres kõrvuti (üksteise kõrval)
◊  (sähk.) kytkeä rinnakkain paralleelselt lülitada
2 (samalla kertaa) kõrvuti, paralleelselt; (yhtä aikaa) sama·aegselt; (yhdessä) ühtlasi, üht·aegu; [ühes·]koos ‹—›
◊ rinnakkain jonkin kanssa millegagi paralleelselt (kõrvuti); (yhtä aikaa) millegagi samaaegselt; (yhdessä) millegagi [ühes]koos; millegagi ühenduses; millegagi seoses
◊ aliravitsemus ja sairaudet kulkivat rinnakkain alatoitlus ja haigused kulgesid käsikäes; alatoitlus ja haigused olid [omavahel] tihedalt seotud; käännös ilmestyy rinnakkain alkuperäisen laitoksen kanssa tõlge ilmub samaaegselt koos originaaliga (algupärandiga); tõlge ja originaal (algupärand) ilmuvad samaaegselt; rinnakkain taloudellisen nousun kanssa kõrvuti (paralleelselt) majandusliku tõusuga

rinnakkaisesti paralleelselt, rööpselt, rööbiti; (yhtäaikaisesti) sama·aegselt, ühe·aegselt; (yhdessä) [ühes·]koos ‹—›

rinnalla
1 (vierellä) kõrval; (lähellä) kõrval; lähedal, ligidal, juures
◊ istua jonkun rinnalla kellegi kõrval istuda; juosta jonkun rinnalla kellegi kõrval joosta, kellegagi rinnu (rinnastikku) joosta; pysytellä jonkun rinnalla (pysyä vauhdissa) kellegi kõrval püsida, kellegagi sammu pidada, kellestki mitte maha jääda
◊  (kuv.) elää toisen rinnalla teise inimese kõrval elada, teise inimesega koos elada
2 (samanaikaisesti jonkin kanssa) {millegagi} paralleelselt (samaaegselt, ühtaegu); (ohella) {millegi} kõrval; (lisäksi) {millelegi} lisaks, {millegagi} koos ‹—›
◊ oppikirjan rinnalla käytettävä harjoituskirja paralleelselt õpikuga kasutatav harjutustik, koos õpikuga kasutatav harjutustik
3 (johonkin verrattuna) {millegagi} võrreldes; {millegi} kõrval
◊ ei tämä ole mitään todellisen myrskyn rinnalla see pole midagi tõelise tormi kõrval; see pole midagi võrreldes tõelise tormiga

runko 1*G
1 tüvi
2 (rakenteissa) raamistik; talastik; karkass; skelett; (kuv.) kondi·kava; (auton, polkupyörän) raam; toes; (auton alusta) raamistik koos mehhanismidega; šassii, rung; (laivan) kere; (runko-osa, yhd.) -kere, -korpus; (kuv.) kondi·kava; põhi·osa, tuumik
◊ polkupyörän runko jalgrattaraam; auton runko auto raam; laivan runko laeva kere (korpus); lentokoneen runko lennuki kere; kameran runko kaamerakere
◊  (anat.) kohdun runko emakakeha
◊  (kuv.) joukkueen runkona olevat pelaajat meeskonna tuumiku moodustavad mängijad; dispositio on esitelmän runko dispositsioon (kava) on ettekande kondikava[ks]
3 (vars. eläimen vartalosta) kere, keha
◊  (leik.) nainen, jolla on komea runko ilusa kehaehitusega naine; uhke kehaga naine

savinen 38
1 (savipitoinen) savine; savikas; (yhd.) savi-; (saven tahrima) savine, saviga koos
◊ savinen pelto savikas (savine) põld; saviset saappaat savised saapad
2 (savesta tehty, savi-) savi-
◊ savinen astia savinõu

sivuttain
1 (poikittain) põigiti, põiki; risti[·pidi]; (sivu eteen päin) külg ees, küljetsi, küljeti, küljega
◊ vene ajautui sivuttain rantaa kohti paat triivis randa, külg ees; paat triivis küljega (küljetsi) randa; istua sivuttain hevosen selässä hobuse seljas küljetsi istuda; küljetsi ratsutada
2 (sivulle päin) sivuttain kallellaan küljele kaldu
3 (kyljittäin, sivukkain) külg külje vastas; külg vastu külge; külgepidi koos; külitsi, küljekuti, kõrvuti; (vars. mer.) pikuti; (rinnakkain) kõrvuti; rööbiti; paralleelselt; (vierekkäin) teineteise kõrval; kõrvuti

sontainen 38 sõnnikune, sitane (kõnek); sõnnikuga (sitaga) koos

tervainen 38 tõrvane; (tervaantunut myös) tõrvaseks saanud, tõrvaga määrdunud, tõrvaga koos; (tervattu) tõrvatud

verissä(än verine, verega koos

yhdessä
1 (kiinni toisissaan) ühes; koos ‹—›
◊ huulet tiukasti yhdessä huuled kõvasti kokku surutud
2 (samanaikaisesti) korraga; sama·aegselt
◊ voitte tulla kaikki yhdessä te võite kõik korraga tulla; olimme viimeistä kertaa koossa yhdessä me olime viimast korda kõik [korraga] koos
3 (jonkin kanssa, yksissä) koos ‹—›
◊ tämä seikka yhdessä muiden kanssa see asjaolu koos kõige muuga, see koos muude asjadega; vaikuttaa yhdessä koos mõjuda, koosmõju avaldada; he elävät yhdessä nad elavad koos

yhteisesti ühiselt; koos ‹—›
◊ asunto on puolisoiden yhteisesti omistama korter on abikaasade ühisomand; lauloimme yhteisesti Maamme-laulun laulsime koos Soome hümni; yhteisesti hyväksytty ühiselt heaks kiidetud

yhteis·tuumin ühel nõul, ühel meelel, üks·meeles, üks·meelselt; (yhdessä) koos ‹—›, ühiselt
◊ yhteistuumin tehty päätös koos tehtud otsus, ühine otsus

yhteis·vaikutteinen 38 koos mõjuv, koos·mõjuline
◊ valo ja lämpö yhteisvaikutteisina tekijöinä valgus ja soojus koos mõjuvate teguritena

yhteis·voimin (yhteisin voimin) ühisel jõul, ühiste jõududega; (yhdessä) ühiselt {jonkun kanssa kellegagi} ; koos ‹—› {jonkun kanssa kellegagi}

yksissä koos ‹—›, ühes, ühes·koos ‹—›