Soome-eesti suursõnaraamat

aamu·tuimaan [vara·]hommikul, kohe hommikul

heti
1 kohe ‹—›; (pian) ruttu, kiiresti, kähku; (viipymättä) otse·kohe ‹—›, jala·maid, seda·maid, silma·pilk, viivitamatult, paugu·pealt; (jo) juba
◊ heti joulun jälkeen kohe pärast jõule; heti ensi yrityksellä kohe esimesel katsel; tämä tapahtuu heti ensi viikolla see toimub juba järgmisel nädalal
2 (paikasta) kohe ‹—›, otse
◊ heti seuraavasta kulmasta vasemmalle kohe (otse) järgmiselt nurgalt vasakule
3 (ei läheskään) ei hetikään kaugeltki mitte, üldsegi mitte

hetimmiten [otse·]kohe ‹—›; (viipymättä) jala·maid; (pikimmiten) nii kiiresti kui vähegi võimalik; (piakkoin) peatselt, varsti ks. myös heti

kerkeästi kärmesti, nobedasti, kergelt; (heti) kohe ‹—›
◊ hän tarttui kerkeästi puhujan lipsahdukseen ta haaras kohe kõneleja eksitusest kinni

kiireimmiten (niin pian kuin suinkin) nii ruttu kui [vähegi] võimalik, võimalikult kiiresti; (viipymättä) viivitamata, viibimata; (hetimmiten, heti) kohe ‹—›, otse·kohe ‹—›

kohta2 (adv.)
1a (hetken päästä) kohe ‹—›, varsti, peagi
◊ tulen ihan kohta tulen otsekohe; kohta alkaa sataa kohe hakkab sadama; kohta kyllä myöhästyn! varsti hakkan ma juba hiljaks jääma!; siitä on kohta vuosi sellest saab varsti (peagi) aasta; kohta kuukauteen en ole polttanut varsti kuu aega pole ma suitsetanud
1b (heti) kohe ‹—›; (viipymättä) otse·kohe ‹—›, silma·pilk, jala·maid
◊ hän lähti kohta, kun oli syönyt ta lahkus [otse]kohe, kui oli söönud.
2 (aivan lähellä, heti) kohe ‹—›
◊ kohta sillan jälkeen tulee mutka kohe pärast silda tuleb kurv
3 ks. vaikka
◊ se on vaikeaa, jos kohta ei aivan mahdotonta see on raske, kuigi mitte ka päris võimatu

lyhyeen kiiresti, kohe ‹—›; lühidalt
◊ loppua lyhyeen kiiresti lõppeda; tuollaiset puheet on lopetettava lyhyeen niisugused jutud tuleb kohe jätta

muheva 10 (pöyheä) kohev, kohe ‹koheda›; kohevil; (huokoinen) urbne, poorne; (ilmava) õhuline; (murea) mure ‹mureda›, pude; (mehevä) mahlakas; (maasta) (kuohkea) kobe, kohev, kore; (kuv.) mahlakas
◊ muhevaa leipää kohev (kore) leib; muheva paisti mure (mahlakas) praad
◊  (kuv.) hän kertoi muhevia juttuja ta rääkis mahlakaid (vürtsikaid) lugusid (jutte)

oitis (heti) kohe ‹—›, jala·maid, otse·kohe ‹—›, ilma pikema jututa, aega viitmata, silma·pilk

paikalla
1 ks. paikka
2 (jonkin tilalla, sijalla) hänellä on kivi sydämen paikalla tal on kivi südame asemel
3 (heti) kohe ‹—›, silma·pilk; (oitis) korra·pealt, jala·maid; (viipymättä) viivitamatult, kohe·maid
◊ tiehesi täältä ja paikalla! kao ära ja kohe!

pian
1 (vähän ajan kuluttua) varsti; pea ‹—›, peagi; (kohta) kohe ‹—›; (muutaman minuutin kuluttua) iga hetk
◊ olemme pian kotona oleme kohe (peagi) kodus; pian sen jälkeen varsti selle järel; pian kymmenen vuotta sitten pea kümme aastat tagasi
2 (nopeasti) kiiresti, ruttu, kähku; (äkkiä) järsku; (viipymättä) viivitamata
◊ mahdollisimman pian võimalikult kiiresti; piankos (pianhan) sen nyt tekee! selle saab ju kähku valmis!

samassa samas; seal·samas; samal hetkel, samal silmapilgul; (yhtäkkiä) [üht·]äkki, äkitselt, järsku, korraga, ühe ropsuga; (heti, kohta) [otse·]kohe ‹—›, jala·maid, seda·maid, silma·pilk
◊ salama iski ja samassa jyrähti lõi välku ja otsekohe müristas ka; siinä samassa ymmärsin koko asian äkitselt (korraga) sain asjast aru

suoraan
1 (mutkittelematta, suoraviivaisesti) otse, sirgelt
◊ suoraan kulkeva tie otse minev tee, otsetee; oikaisimme suoraan metsän halki me läksime otse (otseteed) läbi metsa
◊  (kohtisuorasti, tarkalleen jotakin kohti, jostakin poispäin tms.) tulla suoraan jotakuta kohti minna otse (otsejoones) kellegi suunas; katsoa suoraan eteensä otse enda ette vaadata; huoneistosta on suoraan länteen avautuva näköala korterist avaneb väljavaade otse lääne suunas; hänen sanansa kävivät suoraan sydämeen tema sõnad läksid otse südamesse
2 (suunnasta poikkeamatta, suoraa päätä) otse; otse·teed, otse·joones, sirg·joones; (viivyttelemättä) kohe ‹—›, otse·kohe ‹—›, viivitamatult, otse·maid, jala·maid, paugu·pealt ks. myös oikopäätä
◊ hän meni suoraan kotiin ta läks otseteed koju; hän tuli suoraan töistä ta tuli otse töölt; Helsingistä suoraan Riihimäelle menevä juna Helsingist otse Riihimäele minev rong; sukulaisuus suoraan alenevassa polvessa otsejoones sugulus; sugulus alanevas liinis; suoraan ylenevässä (takenevassa) polvessa oleva sukulainen üleneja [sugulane]
◊  (kuv.) mennä suoraan asiaan otse (kohe) asja juurde asuda
3 (rehellisesti, vilpittömästi) ausalt, ausa·meelselt, ava·meelselt, avalalt, siiralt; (kiertelemättä, suorasukaisesti) otse·koheselt, sirg·jooneliselt, [ilma] keerutamata, [ilma] kavaldamata; (peittelemättä, avoimesti) otseselt, avalikult, varjamatult; (kaunistelematta) ilustamata, kaunistamata; (selvästi) selgelt, selgesti
◊ sanoa suoraan mielipiteensä oma arvamust otsekoheselt välja öelda; puhua suoraan avameelselt (ilma keerutamata) rääkida; suoraan sanoen otse (selgelt) välja öeldes
4 (vars. mat.) suoraan verrannollinen võrdeline, proportsionaalne
5 (välittömästi) otse, vahetult
◊ eteinen, josta pääsee suoraan kaikkiin huoneisiin esik, kust pääseb otse (vahetult) kõigisse tubadesse; suoraan alkukielestä tehty käännös vahetult algkeelest tehtud tõlge, vahetu tõlge, otsetõlge; lukea suoraan vabalt (veerimata) lugeda
◊  (urh.) hän kukisti vastustajan suoraan kolmessa erässä ta võitis vastase vahetult kolmes setis

suoraa päätä (suoraan) otse; otse·teed; (aikailematta, heti) kohe ‹—›, otse·kohe ‹—›; viivitamatult; otse·maid, jala·maid, paugu·pealt ks. myös oikopäätä

välittömästi
1 vahetult; (suoraan) otse; kohe ‹—›
◊ keittiöstä pääsee välittömästi olohuoneeseen köögist pääseb otse tuppa ks. myös suoraan; pankki on välittömästi torin laidassa pank on otse turu servas ks. myös aivan; hän heräsi välittömästi leikkauksen jälkeen ta ärkas kohe pärast lõikust ks. myös heti; välittömästi ennen lähtöä vahetult enne minekut ks. myös juuri
2 (luontevasti) loomulikult; (teeskentelemättömästi) teesklematult; ehtsalt; (vilpittömästi) siiralt; otse·koheselt; (avoimesti) avatult; ausalt; (impulsiivisesti) impulsiivselt
◊ hän puhui tunteistaan hyvin välittömästi ta rääkis oma tunnetest väga siiralt

äkikseltä{än} järsku; äkki; (varautumattomana) ootamatult; (heti) kohe ‹—›; esma·pilgul; (tottumattomana asiaa tarkastellen) esimese hooga
◊ ehdotus tuntui äkikseltään oudolta ettepanek tundus kohe esimese hooga kummalisena, ettepanek tundus esmapilgul kummalisena; näin äkikseltä en osaa ottaa kantaa nii järsku ma ei oska seisukohta võtta
◊  (tottumattomuuden vuoksi) hiihto kävi äkikseltään jalkoihin, ja hän joutui keskeyttämään suusatamine hakkas järsku (äkitselt) jalgade peale ning ta pidi katkestama

äkkiä
1 (nopeasti, pikaisesti) kiiresti; ruttu; kärmelt; (siinä samassa) seda·maid; paugu·pealt; (heti, paikalla) kohe ‹—›; silma·pilk
◊ aika kului äkkiä aeg kulus kiiresti (ruttu); tule äkkiä, nyt on kiire! tule ruttu, nüüd on kiire!; nukkumaan ja vähän äkkiä! magama ja kohe!, sedamaid magama!
2 (yhtäkkiä) järsku; äkki; kiiresti; (yllättäen) üllatuslikult; (odottamatta) ootamatult; (varoittamatta) hoiatamata
◊ ehdotus tuli kovin äkkiä ettepanek tuli väga äkki, ettepanek tuli üllatuslikult; äkkiä huomasin, että — järsku märkasin, et —; tie kapeni äkkiä tee läks järsku kitsamaks; äkkiä syvenevä ranta kaldalt (rannast) järsku sügavaks minev rand