Soome-eesti suursõnaraamat

erehtymätön 34*C eksimatu, ilm·eksimatu; (pettämätön) kindel
◊ ei kukaan ole erehtymätön keegi pole eksimatu

horjumaton 34*C kõikumatu, kõigutamatu, vankumatu, kindel; (tinkimätön) tingimatu, järje·kindel, kõrvale·kaldumatu; (luja) kindel, kindla·meelne; (vankka) püsiv, tugev, vastu·pidav; (vankkumaton) vankumatu, kõikumatu, vääramatu
◊ kävellä horjumattomin askelin astuda kindla sammuga
◊  (kuv.) ihmisoikeuksien horjumaton puolustaja inimõiguste kindlameelne (vankumatu) kaitsja; hän oli horjumaton päätöksessään ta oli oma otsuses kindel; hänellä on horjumaton usko tal on kindel (vankumatu) usk; horjumaton rehellisyys tingimatu ausus

indikatiivi 5 vok.s. A (kiel.) indikatiiv, kindel kõneviis

kanta·paikka 9*A alatine koht; kindel koht; kohvik, restoran jms, kus tavatsetakse pidevalt käia

kategorinen 38 kategooriline; (ehdoton) kindel, tingimatu
◊ kategorinen kielto kategooriline keeld

kiinteä 15
1 kindel, kinnis-; (jota ei voi siirtää) statsionaarne, koha·kindel; (liikkumaton) liikumatu, muutumatu; (vaihtelematon) püsiv
◊ kiinteä liitos kinnisliide; kiinteä ja irtain omaisuus kinnis- ja vallasvara; siirtyä kiinteästä työajasta liukuvaan kindlatelt tööaegadelt liuggraafikule üle minna; kiinteät juhlapäivät pühad, mis on alati kindlal kuupäeval
2 (jähmeä) tahke, tihke
◊ aineen kiinteä olomuoto aine tahke olek; kiinteä polttoaine tahke kütus; kiinteä savikerros tihke savikiht; kiinteät lihakset tugevad (trammis) lihased; kiinteä kädenpuristus tugev käepigistus
3 (hellittämätön) tugev; (intensiivinen) intensiivne; (jatkuva) pidev; (alituinen) lakkamatu
◊ kiinteä yhteistyö tihe koostöö; kiinteä ystävyys tugev sõprus; kiinteä kokonaisuus ühtne tervik; kiinteä opiskelu intensiivne õppimine; kiinteä, tutkiva katse lakkamatu, uuriv pilk
4 (vars. liik. pysyvä) püsiv, püsi-
◊ kiinteä tarjous püsipakkumine; kiinteät ja muuttuvat kustannukset püsivkulud ja muutuvkulud; kiinteät arvopaperikurssit väärtpaberite püsikursid; myydä jotakin kiinteään tiliin midagi müüa tingimusel, et ostja maksab kogu summa ja tagastamisõigust ei ole

lahjomaton 34*C ära·ostmatu, kõigutamatu, kindel
◊  (kuv.) kuvat puhuvat lahjomatonta kieltään pildid räägivad selget keelt

luja 10
1 (vahva) tugev; (vankka) kindel; (kestävä) vastu·pidav, püsiv, kestev; (kova) kõva; (horjumaton) vankumatu, kõikumatu
◊ lujaa kangasta vastupidav riie; luja jää kõva jää; luja linnoitus tugev kindlus; luja solmu pidav (tugev) sõlm; lujaksi tallattu maa kõvaks tallatud maa; lujalle perustalle rakennettu talo kindlale alusele ehitatud maja; luja urheilujoukkue tugev võistkond
◊  (kuv.) luja taloudellinen asema kindel majanduslik seis; lujat perhesiteet tugevad (kestvad) perekonnasidemed; luja terveys kõva tervis; luja liitto kindel liit
2 (ihmisestä ja hänen suhtautumisestaan) kange, kõva, tugev; (peräänantamaton) sitke, visa, järele·andmatu; (ankara) range, järsk; võimukas; nõudlik
◊ luja luonne kange iseloom; luja tahto kõikumatu tahe; luja päätös kindel otsus; luja luottamus kindel usaldus; pysyä lujana päätöksessään oma otsuses kindlaks jääda; luja katse range pilk; nyt tuli tosi lujat sanat! need olid tõepoolest kõvad sõnad!; luja kuri range distsipliin; ohjata jotakin lujalla kädellä midagi kõva käega juhtida
3 (vaikutukseltaan voimakas) vägev, jõuline, võimas; tõhus
◊ luja isku jõuline löök; luja kädenpuristus tugev käepigistus; luja harjoittelu tõhus treening; hän otti lujat löylyt ta võttis kõva leili; puhua lujalla äänellä kõva häälega rääkida; luja vauhti kõva kiirus
4 (voimia vaativa) raske, ränk, kõva, kurnav
◊ luja työ ränk töö; luja kilpailu töistä kõva konkurents töökohtade pärast
5 (vars. ark. runsas, suuri) tubli, tugev, vägev
◊ hän söi lujan aamiaisen ta sõi tubli (vägeva) hommikusöögi

luja·rakenteinen 38 (vankka) vastu·pidav, kindel; tugeva ehitusega, tugeva konstruktsiooniga; (jykevä[rakenteinen]) rässakas, tüse
◊ lujarakenteinen keinutuoli tugeva [tegu]moega kiiktool

luotettava 10 usaldatav, usaldus·väärne; (varma) kindel; (kestävä) püsiv; vastu·pidav
◊ luotettava lähde usaldusväärne allikas; luotettava ihminen usaldusväärne inimene; luotettava auto vastupidav auto; luotettavat tiedot kindlad andmed

luovuttamaton 34*C
1 (jota ei voida luovuttaa) loovutamatu, tingimatu, vääramatu, kindel
◊ luovuttamattomat oikeudet vääramatud õigused
2 (jota ei ole [vielä] luovutettu) loovutamata, andmata

massiivinen 38
1 massiivne; (jykevä) paks, tüse, jäme; tahumatu, robustne; (raskas) raske; (vahva) tugev, kõva, jõuline; (vankkarakenteinen) kindel, stabiilne; (mahtava) võimas, vägev; imposantne
◊ sillan massiivinen rakenne silla kindel (tugev) konstruktsioon; massiiviset huonekalut massiivne mööbel; laulajan massiivinen olemus laulja võimas (imposantne) kuju
2 (laaja) ulatuslik, laialdane; (mittava, iso) suur, mahukas; (runsas) rikkalik
◊ massiivinen kehitysohjelma ulatuslik (laialdane) abistamisprogramm; massiivinen verenvuoto rikkalik (suur) verejooks
3 (umpinainen) massiivne, kompaktne; tihke, tihe

matti1 5*C (ark.) (rahaton) plank ‹plangi›, paljas, rahatu; (varma) kindel
◊ hänellä on matti kukkarossa tal on rahad otsas (läbi); ta on rahast lage; ta on plank (paljas, rahatu); tal on näpud põhjas; tal pole punast pennigi hinge taga; saat olla matti siitä, että — võid selles kindel olla, et —

muodostelma 10
1 (sot.) [kindel] rivi; [kindel] rivistus; [rivi·]kord ‹korra›; paigutus; kindlas rivistuses väeüksus
◊ lentää muodostelmassa kindlas rivis lennata
2 (kuvio) muster; kujund

murtumaton 34*C (joka ei ole murtunut) murdmata; (joka ei murru) murdumatu, murdmatu; (kuv.) (voittamaton) võitmatu; (taipumaton) paindumatu, järele·andmatu, vastu·pidav, vankumatu, kindel
◊ murtumaton tahto vankumatu (kindel) tahe; kindlameelsus

muuttumaton 34*C (joka ei ole muuttunut) muutumatu; (joka ei muutu) muutumatu, muutmatu, mitte·muutuv, jääv, konstantne; (pysyvä, kiinteä) püsiv, kindel, pidev; (vakinainen) alatine; (vakaa, vakio) stabiilne; vankumatu
◊ muuttumaton tilanne muutumatu (stabiilne) olukord; muuttumattomat perinteet muutumatud (kindlakskujunenud) traditsioonid; muodoltaan muuttumaton vormilt püsiv (muutumatu, konstantne); pysyä muuttumattomana muutumatuna püsida; kulkea muuttumattomalla nopeudella liikuda (kulgeda) kindla (muutumatu) kiirusega

määrä·koko 1*D kindel suurus (formaat)
◊ määräkokoon suurennettu valokuva teatavaformaadiliseks suurendatud foto

määrä·muoto 1*F kindel (määratud) vorm
◊ kirjoittaa sopimus määrämuotoon kirjutada leping kindla vormi järgi

määrä·tarkoitus 39 kindel (konkreetne) otstarve
◊ määrätarkoitukseen kindlaks otstarbeks

perään·antamaton 34*C
1 järele·andmatu; (hellittämätön) lakkamatu; pidev; (väsymätön) väsimatu; raudne; (järkähtämätön, tinkimätön) kindel, vankumatu
2 (joustamaton) järele·andmatu, vankumatu; (taipumaton) kindel
◊ peräänantamaton alusta kindel alus

pettämätön 34*C kindel; (erehtymätön) eksimatu; (luotettava) usaldatav; (varma) raudne; (kiistaton) vaieldamatu; (ilmeinen) ilmne; selge, ümber·lükkamatu
◊ luja ja pettämätön perusta tugev ja kindel alus; pettämätön maalivahti eksimatu väravavaht; pettämätön muisti raudne mälu; pettämätön kevään merkki ilmne kevadenne, kindel kevade märk; pettämättömän varmasti toimiva mekanismi raudkindlalt töötav mehhanism

pitävä 10
1 (kestävä, luja) vastu·pidav; kindel; (tukeva) tugev; (pätevä) pädev; paika·pidav
◊ pitävä ote kindel haare; pitävä lupaus paikapidav lubadus; pitävä todiste paikapidav tõend
2 (tiivis, eristyskykyinen) pidav
◊ vedenpitävä vettpidav

ponteva 10 (voimakas) jõuline, tugev; (energinen) energiline; (reipas) reibas; (pystyvä) kindel, vankumatu; (rivakka) elav, tarmukas; (painokas, vaikuttava) mõjuv, muljet·avaldav
◊ tuo oli pontevaa puhetta! see oli mõjuv jutt!; ponteva mies jõuline (energiline) mees

pätevä 10
1 (voimassa oleva) pädev; kehtiv
◊ yleisesti pätevä luonnonlaki üldiselt kehtiv loodusseadus; pätevä asiakirja kehtiv dokument
2 (oik.) õigus·pädev; (laillinen) seaduslik; (kompetentti) kompetentne
◊ pätevä tuomioistuin õiguspädev kohus
3 (riittävä) piisav; (perusteltu) põhjendatud
◊ pätevä syy piisav põhjus; pätevä selitys põhjendatud seletus; pätevä este seaduslik takistus
4 (kykenevä) pädev, kompetentne, suuteline, võimeline; (alansa hallitseva) asja·tundlik; (kelpoisuusvaatimukset täyttävä) kõlblik
◊ pätevä ammattimies kompetentne ametimees; olla pätevä arvostelemaan jotakin kellegi kritiseerimiseks kompetentne olla; pätevä opettaja asjatundlik õpetaja, kvalifitseeritud õpetaja
5 (varma) kindel; (luotettava) usaldus·väärne; usaldatav
◊ pätevä keino kindel moodus
6 (ark. hyvä, mainio) tore, lahe ‹laheda›
◊ pätevä tyyppi lahe kuju

päättäväinen 38 otsustav, otsuse·kindel; resoluutne; (määrätietoinen) sihi·kindel; (sisukas) visa; (epäröimätön) kindla·meelne; (neuvokas) nõukas; (horjumaton) kindel, kõikumatu
◊ päättäväinen luonne otsusekindel loomus; hän on hyvin päättäväisen näköinen ta on väga otsustava ilmega; päättäväinen ilme otsustav ilme; päättäväinen vastaus kindlameelne vastus

rakoilematon 34*C (joka ei rakoile) pragunematu; mõranematu; (kestävä, luja) kindel; vastu·pidav; tugev
◊ rakoilematon ystävyys tugev (kindel) sõprus

selvä 10
1a selge; silma·nähtav; selgesti (hästi) nähtav
◊ maassa näkyi selvä jalanjäki maas oli näha selge jalajälg
1b (käsitettävyydestä tms.) selge; aru·saadav; mõistetav; (ilmeinen) ilmne, ilm·selge; (eittämätön, kiistaton) eitamatu; kindel; vaieldamatu; ümber·lükkamatu; (puhdas, silkka) puhas, selge, sula·selge
◊ onko selvä? [kas on] selge?; said aru?; selvä on! selge!; selge pilt!; asi klaar!; selvä tosiasia ilmselge (päevselge, ümberlükkamatu, kindel) tõsiasi; tulos oli jo ennakolta selvä tulemus oli juba ette selge; tulemus oli juba ette teada; numerot puhuivat selvää kieltään numbrid (arvud) rääkisid selget keelt; peli on selvä asi (olukord, pilt) on selge; asi on lahendatud, asi on klaar; (ark.) selvä peli! selge!; selge pilt!; asi klaar!; sanomattakin on selvää, että — ütlematagi on selge, et —; hän teki selväksi, että — ta teatas (kuulutas), et —; meidän on tehtävä itsellemme selväksi, mitä haluamme me peame endale selgeks tegema, mida me tahame; kävi selväksi, että — selgus, et —; tuli välja, et —; selvä valhe sulaselge vale; selvää huijausta ilmselge bluff (pettus); sataa selvää vettä sajab selget vett; maksaa ostos selvällä rahalla maksta ostu eest puhtas rahas (sularahas)
◊  (ark.) selvä kuin pläkki selge kui päev, päevselge; selge nagu seebivesi
2 (henkisistä toiminnoista) selge
◊ päässäni ei ollut yhtään selvää ajatusta mu peas polnud ainsatki selget mõtet; hänellä ei ollut selvää käsitystä asiasta tal ei olnud asjast selget arusaamist; sano selvemmin, mitä tarkoitat ütle selgemalt, mida sa [sellega] mõtled
3 (joka ei ole humalassa) kaine, selge, selge peaga
◊ olla selvä[nä] olla kaine (selge, selge peaga); selvin päin hän on hiljainen kainena (kainest peast, selge peaga) on ta vaikne; hän ei ole pitkiin aikoihin selvää päivää nähnyt ta pole ammu selget päeva näinud
◊  (täysissä järjissään oleva) potilaalla oli selvempiäkin hetkiä patsiendil (haigel) on selgemaidki hetki; patsiendi (haige) vaim on aeg-ajalt selgem
4 (esteetön, vapaa) puhas; vaba
◊ rykiä kurkkunsa selväksi kurku (häält) puhtaks köhida; reitti on selvä tee on vaba
◊ (kuv.) päästä jossakin asiassa selville vesille mingis asjas selgusele jõuda, mingit asja korda saada
5 (valmis käyttöön tms.) valmis; korras, kombes (kõnek)
◊ selvä lähtöön minekuks valmis; tämä työ on nyt selvä see töö on nüüd valmis; selle tööga on nüüd kõik korras; kaikki on selvää, lähdetään! kõik on korras (valmis), lähme nüüd!
6 (ratkennut) selge; otsustatud; lahendatud; korras, kombes (kõnek)
◊ kilpailun tulos on jo selvä võistluse tulemus on juba selge; peli on selvä, te voititte asi on selge (klaar), teie võitsite; ; kaikki on välillämme selvää meie vahel on kõik klaar (selge); onnettomuuden syy ei ole vielä selvä õnnetuse põhjus pole veel selgunud; puhua jokin selväksi mingi asi selgeks rääkida; mingi asi ära klaarida; hän pyysi anteeksi, ja asia oli sillä selvä ta palus andeks, ja sellega oli asi korras (ühel pool); teet mitä käsketään ja sillä selvä teed, mida kästakse, ja ei mingit õiendamist; hän sai urakan viikossa selväksi ta jõudis töö nädala ajaga valmis teha; ta tegi töö nädala ajaga ära
◊  (myöntymisestä) "Nyt lähdetään uimaan." — "selvä." "Lähme nüüd ujuma." — "Nõus." ("Läki pealegi!", "Olgu!"); selvä on, tehdään niin selge, teeme nii; olgu, teeme [siis] nii
7 (hankkia jostakin lähempiä tietoja) hän otti selvää siitä ta selgitas (uuris) selle välja; niin hän sanoi, ota siitä sitten selvä nii ta [igatahes] ütles, aga mine võta kinni, mis ta sellega mõtles
◊  (ymmärtää, tajuta) saada selvä[ä] jostakin millestki aru saada; hänen puheestaan ei saa selvää tema jutust (jutu mõttest) on raske aru saada; (epäselvästä ääntämyksestä) ta räägib ebaselgelt, ta kõne (rääkimine) on ebaselge
◊  (tehdä selkoa jostakin) hänen harakanvarpaistaan ei saa selvää tema varesejalgadest on raske aru saada; tema kriksadullidest on raske aru saada (kõnek); kissa teki selvää kaloista kass pistis kalad nahka
◊  (kuv.) hän teki selvää jälkeä vastustajistaan ta sai oma vastastest jagu; ta saavutas võidu oma vastaste üle; (tappoi) ta tegi oma vastastele lõpu peale; ta hävitas oma vastased

sinnikäs 41*A (sitkeä) sitke; visa; (sisukas) südi, visa, vastu·pidav; agar ‹agara›, püüdlik; (hellittämätön) järele·jätmatu, järele·andmatu; vankumatu, kindel, kindla·meelne; (lannistumaton) väsimatu; murd[u]matu; alistumatu
◊ sinnikäs harjoittelu visa treening; tehdä sinnikästä vastarintaa osutada vankumatut vastupanu

sisukas 41*A (sitkeä, sinnikäs) sitke, visa, südi; (itsepintainen) kange, kange·kaelne, põik·päine, ise·meelne; jonnakas; (lannistumaton) väsimatu, järele·jätmatu, murdumatu; (hellittämätön) kindel, kindla·meelne, vankumatu, järele·andmatu

sitova 10 siduv, köitev, ühendav; (velvoittava) kohustav; (pakottava) kohustuslik; (varma, vastaansanomaton) kindel, kaalukas, veenev, vaieldamatu, ümber·lükkamatu

solidi 5 (vakavarainen) varakas; (liik. myös) makse·võimeline, makse·jõuline; (vankka, luotettava) soliidne, kindel, stabiilne, usaldus·väärne

stabiili 6 stabiilne; (vakaa, pysyvä) püsiv, muutumatu, pidev, alaline; (vankka) kindel, vankumatu
◊ stabiili tasapaino stabiilne tasakaal ks. myös vakaa

säännöllinen 38
1 (muodoltaan) korra·pärane; reegli·pärane; (symmetrinen) sümmeetriline
◊ säännöllinen hammasrivi korrapärane hammasterida; säännölliset kasvonpiirteet korrapärased (reeglipärased) näojooned
◊  (geom.) säännöllinen monikulmio korrapärane hulknurk
2 (yhtä pitkin väliajoin tapahtuva) regulaarne; korra·pärane; (järjestelmällinen, systemaattinen) süstemaatiline, järje·kindel, korra·kindel
◊ säännöllinen liikenne regulaarne (korrapärane) liiklus; säännölliset kuukausittaiset menot regulaarsed igakuised väljaminekud; tehdä säännöllistä työtä pidevat (püsivat, alalist, kindlat) tööd teha; koosseisulisel kohal olla; säännöllinen harjoittelu süstemaatiline (regulaarne) harjutamine (treening); säännölliset kuukautiset korrapärane menstruatsioon
3 (säännönmukainen) korra·pärane; reegli·pärane; tava·pärane, harjumus·pärane; (normaali) normaalne; (moitteeton) laitmatu, korrektne; (kunnollinen) korralik
◊ säännöllinen kehitys normaalne areng; viettää säännöllistä elämää korrapärast (korrastatud) elu elada
4 (säännönmukaisesti, järjestelmällisesti jotakin harrastava t. tekevä) järje·kindel; (vakinainen) püsiv; kindel; alatine
◊ lintulaudan säännölliset ruokavieraat lindude söögimaja alatised külalised; hän on elämäntavoissaan säännöllinen kuin kello ta on oma eluviisidelt korrapärane (täpne) nagu kellavärk

taattu 1*C tagatud, garanteeritud; (vakaa) kindel; (luotettava) usaldus·väärne, usaldatav
◊ taattu toimeentulo kindel sissetulek; taattu asema yhteiskunnassa kindel positsioon ühiskonnas; hän on taatussa seurassa ta on usaldusväärses seltskonnas

taipumaton 34*C
1 paindumatu; jäik
◊ taipumattomat hiukset sirged (jäigad) juuksed
◊  (kiel.) taipumattomat sanat muutumatud sõnad
2 (alistumaton) allumatu; (peräänantamaton) järele·andmatu; (leppymätön) leppimatu; (järkkymätön) murdumatu, vankumatu; (luja) kindel; (uppiniskainen) kange·kaelne, põik·päine
◊ taipumaton luonne kange[kaelne] iseloom; taipumaton tahto vankumatu tahe; kuriin taipumaton luokka distsipliinile allumatu klass; hän pysyi taipumattomana päätöksessään ta jäi oma otsuses kindlaks, ta jäi kindlalt oma otsuse juurde

tanakka 14*A
1 (voimakasrakenteisesta ihmisestä) jässakas, rässakas, tüüakas, turske; (pyylevä) priske, täidlane, lihav, tüse
2 (tukeva) tugev, jõuline, vägev; (lujatekoinen, vakaa) vastu·pidav, kindel; kõikumatu, vankumatu
◊ aita oli tanakkaa tekoa tara oli tugeva ehitusega

tasa·painoinen 38 tasa·kaalukas; (vakaa) stabiilne, kindel; (harmoninen) harmooniline
◊  (kuv.) tasapainoinen budjetti tasakaalustatud eelarve; budjetti on tasapainoinen eelarve on tasakaalus; tasapainoinen luonne kindel (tasakaalukas) iseloom

tietää 76*F (eräät taivutusmuodot tav. verbistä tietä)
1 teada; (tuntea) tunda; (olla tietoinen, selvillä jostakin) teadlik olla; (olla vakuuttunut, varma jostakin) kindel olla
◊ en tiennyt tulostasi ma ei teadnud sinu tulekust; ma ei teadnud, et sa tuled; kukapa sen tiennee kes seda võiks teada; en tiedä sitä varmasti ma pole selles kindel; tiedän sen paikan tean seda kohta; hän oli kauan tiennyt (tietänyt) asian ta oli sellest ammu teadnud, ta oli asjast ammu teadlik; saada tietää jostakin millestki teada saada; taudin aiheuttajaa ei tiedetä haiguse tekitaja ei ole teada; hän tietää kaiken musiikista ta teab muusikast kõik; en tiedä musiikista mitään ma ei tea muusikast midagi; kaikki tietävät, että hän on roisto kõik teavad, et ta on kaabakas; hän tiesi aivan hyvin, mistä oli kysymys ta teadis väga hästi, milles on küsimus; talle oli hästi teada, milles on asi; talle oli täiesti selge, millest käib jutt; et tiedä[kään], kuinka hauskaa meillä oli sa ei aimagi, kui tore meil oli; pitihän sinun tietää, että jää ei kestä sa pidid ometi teadma, et jää ei kanna; haluaisin tietää, miksi murjotat tahaksin teada, miks sa mossitad; mistä minä sen tietäisin! kust mina võin seda teada!; minä tiedän ratkaisun ma tean lahendust; enpä tiedä ega ma ei tea, ei ma tea; vielä tulet tietämään, mitä vanheneminen on küll sa veel teada saad, mis vananemine tähendab; hän tuli tietämättään paljastaneeksi asian enda teadmata paljastas ta asja, enda teadmata rääkis ta asja välja; toisistaan tietämättä teineteisest teadmata; en luule vaan tiedän ma ei arva, vaid tean; mistä sinä sen muka tiedät? kust sina seda oma arust tead?
2 (erik.)
2a (tuntea jonkin laatu, ominaisuudet) tietää joku hyväksi ammattimieheksi tunnen teda tubli asjatundjana; tietäähän ne lapset lapsed on ju teada; lakritsi on parasta, mitä tiedän lagrits on parim, mida ma tean
2b (epävarmuutta ilmaisevissa rakenteissa) mene [ja] tiedä, ehkä näin oli parasta võta kinni, ehk oli niimoodi kõige parem; mene ja tiedä kuinka tässä käy mine tea, kuidas see läheb; "Miksi hän sen teki?" — "Mene ja tiedä." "Miks ta seda tegi?" — "Mine võta kinni."; kuka[pa] [sen] tietää kes seda ometi teab; kunpa tietäisi kui ometi teaks; eihän sitä tiedä, vaikka tulisi lottovoitto ei tea midagi, äkki tuleb lotovõit; ehkäpä hän vielä raitistuu — eihän sitä tiedä ehk ta jätab veel joomise maha — ega seda [ei] tea, ehk tast saab veel karsklane — ega seda [ei] tea; hänestä ei koskaan tiedä tema kohta ei tea kunagi, temast ei või kunagi öelda, temast ei saa kunagi aru
◊  (ark.) tiedä häntä, vaikka tämä onnistuisi ei tea ühti[gi], viimaks läheb korda; piru tietää, mitä hän sillä tarkoitti tont teab, mis ta sellega mõtles
2c (sanontaa painottavissa ilmauksissa) tiedätkö, se onnistui! kas tead, sellest sai asja!; kas tead, see läks korda!; se oli, tiedättekö, suuri tapaus see oli, kas teate, oluline sündmus
◊  (ark.) sinne et mene, tiedä[kin] se! sinna sa ei lähe, see olgu sul teada!; että[s] sen tiedät et sul see teada oleks; ja tiedät sen, että olet ajoissa kotona! ja tead siis, et õigel ajal kodus oled!
2d (konkreettiseen kokemukseen viitaten) ei sellaisista laitteista silloin tiedetty niisugused seadmed olid tollal tundmatud; hän tietää, mitä työnteko on ta teab, mis töötegemine tähendab; ta teab, kuidas töö maitseb; kun istuu päivän autossa, tietää matkustaneensa kui terve päeva autos istud, siis tead ka, et oled reisi teinud; kohta saat sellaisen löylytyksen, että tiedät saaneesi! varsti saad sihukese peapesu, et meelde jääb!; varsti saad pähe, nii et sa tead!
2e (asioiden tiedossa olosta, tietoon tulosta) hän tiesi kertoa, että — ta teadis rääkida, et —; olin utelias tietämään, mitä hänellä olisi sanottavana tahtsin küll teada saada, mis tal öelda on; muiden ei tarvitse tietää tästä mitään teistel ei tarvitse sellest midagi teada; ilmoita tulostasi, että tiedän tulla vastaan teata (anna teada), millal sa tuled, et teaksin vastu tulla; emme tienneet odottaa teitä näin aikaisin me ei teadnud teid nii varakult oodata
◊  (ark. kuulumisista) terve, mitäs tiedät? tere, mis kuulda?; tere, kuidas läheb?
3 (tuntea) tunda; (arvata) aimata; (oivaltaa) taibata
◊ hän tiesi synnytysaikansa tulleen ta tundis, et sünnitusaeg on käes; tiesin, että näin siinä käy! aimasin (teadsin), et see niimoodi läheb!; mistä tiesit etsiä täältä? kuidas sa taipasid siit otsida?; kuidas sa selle peale tulid, et siit otsida?; en tiennyt, mitä sanoa ma ei osanud midagi ütelda; ma ei teadnud, mida ütelda
4 (tajuta, olla tajuissaan) hän ei tiedä mitään tästä maailmasta ta ei tea sellest maailmast midagi, ta on meelemärkuseta
5 (vaikeuteen, hankaluuteen viittaavissa ilmauksissa) siinä olikin tietämistä, että vene saatiin pohjasta ylös sellega oli kõvasti tegemist, et paat põhjast üles saada; hänellä on täysi tietäminen jo oman perheen huoltamisessa tal oli juba oma pere eest hoolitsemisega vaeva küllalt
6 (ennustaa, ennakoida, merkitä jotakin) tähendada; ennustada
◊ kuun kehä tietää poutaa kuu tara kuulutab kuiva ilma; mitä sellainen uni tietää? mida niisugune uni tähendab?; tuollaiset puheet eivät tiedä hyvää seesugune jutt ei ennusta (ei tähenda) head
7 (aiheuttaa, tuottaa) [kaasa] tuua
◊ muutos tietää lisätyötä ümberkorraldus toob tööd juurde

toki
1 (vahvistussanana)
1a (huudahdus- ja kehotuslauseissa) ometi
◊ kerro toki huolesi! räägi ometi oma mured ära!; tule toki sisään tule ometi sisse
1b (tietysti, totta kai) muidugi; küll, küllap; kindel see, selge see
◊ tokihan sinä nyt saunaan lähdet? ju sa nüüd ikka sauna lähed?
2 (sentään, kuitenkin, sittenkin) ikkagi, siiski; kummatigi

tosi·tapa 9*E (kiel., vanh.) kindel kõneviis, indikatiiv

tuhti 5*F (ark.) (tukeva) kindel; tugev; (lihavahko) tüse, priske, täidlane; (aimo) tubli; korralik; vahva
◊ tuhti kädenpuristus tugev käepigistus; tuhti tyttö priske tüdruk; tuhti ateria tugev söömaaeg, korralik toit

tukeva 10
1 (tanakka) tüse, priske, täidlane; turske; rässakas, jässakas; (paksu) paks; jäme
◊ vartaloltaan tukeva mies turske [kehaehitusega] mees; tukeva oksa jäme oks; tukeva nippu seteleitä paks (priske) rahapakk
2 (vakaa, vankkumaton) kindel, stabiilne; (luja, pitävä) kõva; kange; (kestävä) püsiv, kestev; vastu·pidav
◊ tukevat telineet tugevad (kindlad) tellingud; löytää tukevampi jalansija tugevamat jalgealust leida; sai tukevan otteen tangosta sai tugeva haarde lati ümber (latist), sai latist kõvasti kinni
3 (vahva, voimakas) tugev, jõuline; vägev; (runsas) rohke; rikkalik; küllane
◊ tukeva teräsportti vägev raudvärav; tukevat kengät vastupidavad (tugevad) kingad; tukeva ateria rikkalik sööming; tukeva kädenpuristus jõuline käepigistus ks. myös tukea

turvallinen 38 turvaline; (varma) kindel; julge; (suojainen) kaitstud; varjatud; (vaaraton) ohutu
◊ turvallinen satama varjuline sadam; turvallinen liikenne ohutu liiklus; turvallinen risteys ohutu ristmik; turvallinen vene merekindel (turvaline) paat; pysytellä turvallisella etäisyydellä jostakin millestki ohutusse kaugusse hoiduda, millegagi turvalist vahemaad pidada
◊  (turvallisuuden tunteen aiheuttava) iso ja turvallinen mies suur ja turvalise olekuga mees; kodin turvallinen ilmapiiri kodu turvaline õhkkond; tuntea olonsa turvalliseksi end kindlalt tunda; se tuntui turvalliselta see tundus kindlana, see tundus turvaline olevat

tyyni 26
1 (säästä)
1a (adj.) tuule·vaikne, tuuletu, vaikne; tüüne, tüün
◊ tyyni ilma vaikne ilm; tyyni päivä tuuletu päev; tuli aivan tyyni jäi täiesti vaikseks, saabus täielik vaikus
1b (subst.) (vars. mer.) tuule·vaikus, tuuletus
◊ käyttää tyynellä apumoottoria tuulevaikusega abimootorit kasutada
◊  (kuv.) kokea tyyntä ja tuulta head ja kurja tunda saada; hän on elämässään kokenut tyyntä ja tuulta ta on elus tulest ja veest läbi käinud (tulnud); tyyntä myrskyn edellä vaikus enne tormi
2 (paikasta) varjuline; kaitstud; vaikne
◊ tyyni poukama varjuline lõugas
3 (vedestä) vaikne; sile; tasane; tüüne, tüün
◊ tyyni järvi vaikne järv; aivan tyyni järvi peegelsile järv; järvi oli aivan tyyni järv oli täiesti tüüne; tyyni suvanto vaikse vooluga võreng; Mosel virtaa tyynenä Mosel voolab vaikselt
◊ (sananl.) tyynessä vedessä suuret kalat kutevat vaikne vesi, sügav põhi
4 (levollinen) vaikne; rahulik, rahuline; tasa·kaalukas; (tasainen) ühtlane; (vakaa) kindel; stabiilne
◊ tyynen rauhallinen hengitys ühtlaselt rahulik hingamine; tyynen rauhallisesti vaikselt ja rahulikult; kindla rahuga; liekki paloi tyynenä leek põles ühetasaselt; hän on aina niin tyyni ta on alati nii rahulik; hän kävi levolle tyynin mielin ta heitis rahuliku meelega magama; pysyä tyynenä kaikissa tilanteissa igas olukorras rahulikuks jääda; tyyni harkinta rahulik järelemõtlemine; tyyni vanhuus rahulik vanadus; vanhan miehen tyyni arvokkuus vana mehe tasakaalukas väärikus; kirkkomaan tyyni rauha kirikaia vaikne rahu

uskon·varmuus 40 kindel usk

vahva 9
1 tugev; kindel, kõva; (kulutusta kestävä myös) vastu·pidav
◊ vahva köysi tugev köis; vahvat kengät tugevad kingad; vahva rakenne tugev konstruktsioon; ikkunoissa oli vahvat kalterit akendel olid kõvad (tugevad) trellid ees; vahva mies tugev (kõva) mees; vahva sydän tugev süda; hänellä on vahvat käsivoimat tal on tugevad käed, ta kätes on tugev jõud; tehdä jotakin vahvemman oikeudella teha midagi tugevama õigusega; vahva vetokoira tugev veokoer; vahva taimi tugev taim
2 (voimakas) tugev; (vankka) kindel
◊ vahva armeija tugev armee; hallituksella on vahva asema valitsusel on tugev positsioon; talous on vahvalla pohjalla majandus on tugeval alusel; vahva valuutta kõva valuuta; liike on saanut vahvan jalansijan maassa liikumine (ideoloogiline suund) on riigis kanda kinnitanud; väite, johon on vahvat perusteet väide, millel on tugevad põhjendused
3 (paksu) paks
◊ järvi on puoli metriä vahvassa jäässä järvel on poole meetri paksune jää; taivas oli vahvassa pilvessä taevas oli paksus pilves; vahva lumikerros paks lumekord; vahva viiva tugev (rasvane) joon
4 (kyvyistä, taidoista tms.) kindel, tugev; (taitava) osav
◊ hänellä on vahva luonne tal on tugev (kindel) iseloom; siinä asiassa nainen on vahvempi kuin mies selles asjas on naine tugevam kui mees; hän pysyi vahvana kannassaan ta jäi kindlalt oma seisukohale; joukkueen vahvin hyökkäysketju meeskonna kõige tugevam ründekolmik; sarjan vahvin tulokas alagrupi kõige tugevam uustulnuk; puolueen vahva mies partei kõva mees; vahva ehdokas ministeriksi tugev kandidaat ministri kohale; kilpailun vahvin ennakkosuosikki võistluse kõige kindlam favoriit; tämä kirja on joulukirjojen vahva ykkönen see raamat oli jõuluks ilmunud raamatutest võimsalt parim; viisiottelijan vahvin laji viievõistleja kõige tugevam ala; vahvin aineeni koulussa oli matematiikka mu kõige tugevam aine koolis oli matemaatika; kielitaito ei ollut hänen vahvoja puoliaan keelteoskus ei olnud tema tugev külg
5 (tahdosta, mielipiteestä tms.) kindel, tugev
◊ vahva usko kindel usk; hänellä on vahva tahto tal on tugev tahe; vahva perinne tugev traditsioon
6 (teholtaan suuri, kova) tugev; võimas
◊ vahvat silmälasit tugevad (kanged) prillid; vahva moottori tugev (võimas) mootor; vahva korkeapaineen alue tugev kõrgrõhkkond; käyttää vahvoja tehokeinoja tugevaid mõjutusvahendeid kasutada; vahva tunne tugev tunne; houkutus oli liian vahva ahvatlus oli liiga tugev; hän käytti lausunnossaan vahvaa kieltä ta kasutas oma avalduses karmi keelt; vahvat värit tugevad värvid; vahva pippurin maku tugev pipra maitse; hänen puheessaan oli vahva ruotsalainen korostus ta kõnes oli kõva (tugev) rootsi aktsent; tyylissä oli vahva postmoderni vaikutus stiilis oli tugev postmodernismi mõju
7 (aineista) kange; (ravinnosta) (voimakas, ravitseva) tugev; (viljelysmaasta, maaperästä) rammus
◊ vahva kahvi kange kohv; vahva happo kange hape; käyttää vahvoja lääkkeitä kangeid ravimeid kasutada; vahvaa multaa rammus muld
8 (määrältään suuri, runsas)
◊ vahva annos halveksuntaa tugev annus halvakspanu; puuston vahva harvennus puistu tugev harvendamine; järjestöllä oli vahva edustus liittopäivillä organisatsioonil oli liidupäeval tugev esindatus; ehdotus sai vahvaa kannatusta ettepanek sai tugeva toetuse osaliseks
9 (rehevä, sankka) lopsakas; tihe; (paksu) paks
◊ hänellä on vahva tukka tal on lopsakad (tihedad, paksud) juuksed; vahva parrankasvu lopsakas habemekasv; piipusta nousi vahva savu korstnast tõusis paksu suitsu
10 (kiel.) tugev
◊ heikko ja vahva aste nõrk ja tugev aste; vahva sanavartalo tugevaastmeline sõnatüvi
11 (ark.) hän on vahvoilla ta on heas seisus, tema positsioon on tugev

vakaa 17
1 (horjumaton, liikahtamaton) tugev, kindel, vankumatu
◊ työ vaatii vakaata kättä töö nõuab kindlat kätt; vakaa tasapaino kindel tasakaal; aluksen kulku oli vakaata aluse liikumine oli stabiilne; seisoa vakaana kindlalt seista
◊  (kuv.) hän kasvattaa lapsensa vakaalla kädellä ta kasvatab oma lapsi kõva käega
2 (pysyvä) püsiv, muutumatu; (vakiintunut) stabiilne, konstantne
◊ vakaat olot stabiilsed olud; vakaa tilanne stabiilne olukord; vakaa hintataso kindlad (stabiilsed) hinnad
3 (luja) kindel; tõsine, tõsi·meelne; aus, õiglane
◊ hän oli siinä vakaassa uskossa, että — tal oli selline kindel usk, et —; ta elas selles kindlas usus, et —; vakaa luottamus johonkuhun kindel usaldus kellegi vastu; vakaa käsityksemme on, että — meie kindel arusaam on, et —; vakaana aikomuksenani oli — minu kindel (tõsine) nõu oli —; tämä on vakaa päätökseni see on mu kindel (tõsine) otsus
◊  (oik.) vakain tuumin tehty rikos külmalt kaalutletud kuritegu, ettekavatsetud kuritegu

vakava 10
1 tõsine; tõsi·meelne; kindel, vankumatu; (ylen vakava) üli·tõsine
◊ hänen kasvonsa olivat vakavat ta nägu oli tõsine; vakavassa mielessä tehty ehdotus tõsiselt mõeldud ettepanek; vakava aika karm aeg; vakava sana kindel sõna; vakava varoitus tõsine hoiatus; elämän vakavat puolet elu tõsised küljed; näytelmän vakava sanoma näidendi tõsine sõnum; kiinnittää johonkin vakavaa huomiota millelegi tõsist tähelepanu pöörata; ottaa asia vakavalta kannalta asja tõsiselt võtta; vakava musiikki tõsine muusika; vakava arvokkuus tõsine väärikus
2 (paha, ankara) raske, karm ‹karmi›; tõsine; (vaarallinen) ohtlik; (kohtalokas) saatuslik
◊ vakava erehdys tõsine eksimus, suur viga; vakava syytös raske süüdistus; vakava välikohtaus ohtlik vahejuhtum; vakava huomautus karm märkus; vakava sairaus raske (tõsine) haigus; tilanne on muuttunut yhä vakavammaksi olukord on muutunud üha karmimaks; tästä voi olla vakavia seurauksia sellel võib olla tõsiseid tagajärgi, sellel võivad olla tõsised tagajärjed
3 ks. vakaa 1

vakinainen 38 alaline, alatine; (pysyvä) püsiv, pidev; (virasta) koos·seisuline; (kiinteä) kindel; (säännöllinen) regulaarne
◊ vakinainen asuinpaikka alaline elukoht; vakinainen palokunta alaline tuletõrje; hän on liikkeen vakinainen asiakas ta on äri alaline klient; hänellä on vakinainen tyttöystävä tal on kindel sõbratar, tal on oma tüdruk; vakinaiset tulot kindlad sissetulekud
◊  (sot.) vakinainen väki regulaarvägi, kaadriarmee (van); (Virossa) kaitsevägi; vakinaisessa palveluksessa oleva upseeri tegevteenistuses olev ohvitser; eversti eronnut vakinaisesta palveluksesta erukolonel

vakio·hinta 9*J kindel hind