Soome-eesti suursõnaraamat

elementti 5*C element, üksik·osa; (oikea t. paras olotila t. paikka myös) [sobiv] keskkond
◊ elementeistä rakennettu talo üksikosadest ehitatud (monteeritud) maja; olla [oikeassa] elementissään omas elemendis olla, oma sõiduvees olla, omal kohal olla

kieli·ympäristö 1 keele·keskkond, keeleline keskkond

miljöö 20 miljöö; keskkond, ümbruskond
◊ uudisrakennus sopii huonosti miljööseen uusehitis sobib halvasti [sellesse] ümbruskonda; kirjailijan lapsuudenaikainen miljöö kirjaniku lapsepõlvekeskkond

väli·aine 48
1 (fys.) keskkond
2 (väl[e]issä oleva aine) soluväliaine rakuvaheaine

ympäristö 1
1 (jotakin ympäröivä alue) ümbrus, ümbruskond; (lähiseutu) lähikond
◊ talon ympäristö maja ümbrus; kirkon ympäristöön oli rakennettu uusia taloja kiriku lähikonda oli ehitatud uusi maju; Tampereella ja sen ympäristössä Tamperes ja ümbruskonnas
2 (ihmistä ympäröivä luonto) keskkond, miljöö
◊ saastuttaa ympäristöä keskkonda reostada (saastata); ympäristöä kuormittava keskkonda koormav; ympäristölle haitallinen keskkonnale kahjulik, keskkonnakahjulik; ympäristöä säästävä keskkonnasäästlik, keskkonnahoidlik; ympäristöön päässeet saasteet loodusesse (keskkonda) sattunud reostus
3 (elämänpiiri, olot joissa ihminen elää) keskkond, miljöö, ümbrus; olud
◊ lapsen sosiaalinen ympäristö lapse sotsiaalsed olud, lapse sotsiaalne keskkond; talo ei sovi ympäristöön maja ei sobi sellesse ümbrusse; elokuva on kuvattu aidossa ympäristössä film on vändatud ehtsas ümbruses
◊  (elin- t. kasvupaikka) kosteassa ympäristössä viihtyvät kasvit niiskes ümbruses hästi kasvavad taimed
4 (muut ihmiset) lähikond, ümbruskond
◊ hän sai ympäristön hyväksynnän ümbruskond võttis ta omaks, ta sai ümbruskonna heakskiidu; saada vaikutteita ympäristöstään keskkonnalt mõjustusi saada; siinä tilassa hän oli vaarallinen ympäristölleen selles olukorras oli ta oma ümbrusele ohtlik
5 (tietotekn.) keskkond, miljöö