Soome-eesti suursõnaraamat

helposti kergesti, hõlpsasti
◊ helposti sulava kergesti sulav (ruuasta) kergesti seeditav; helposti suuttuva kergesti (kiiresti) vihastuv; silloin joutuu helposti hankaluuksiin siis võib kergesti raskustesse sattuda; helpommin sanottu kuin tehty kergem öelda kui teha

helppo 1*B kerge, hõlpus, hõlbus
◊ on jo helpompi olo juba on kergem (parem) olla; helppo sinun on sanoa, kun et tiedä mis sul viga öelda (sul on kerge öelda), sina ju ei tea; ei ole helppoa kellään ei ole kerge kellelgi; hankkia helppoa rahaa kergelt saadud raha peal väljas olla; käyttää tilaisuutta hyväkseen helppojen voittojen saavuttamiseksi olukorda hõlptulu saamiseks ära kasutada; päästä helpoille päiville kerge elu peale pääseda; tuo on helppo homma see on väike asi, see on kerge töö, kukepea! (kõnek); (ark.) leipä ei ollut helpossa leiba tuli teenida raske tööga; mennä helppoon end tüssata (ninapidi vedada, alt vedada) lasta; A narrasi B:tä, ja B meni helppoon A lollitas B-d ja B läks õnge; päästä helpolla kerge vaevaga asjast välja tulla, kergelt pääseda; voittaa helpolla kergesti (hõlpsasti, ilma suurema vaevata) võita; tuo kone menee helpolla rikki see masin läheb kergesti rikki; hän ei luovu helpolla ta ei loobu kergesti, ta ei anna kergesti alla

jatko 1
1 (pidennys) pikendus; (jatkos) jätk; järg ‹järje›
◊ käden jatko käepikendus; otti pitkän seipään käden jatkoksi võttis pika teiba käe pikenduseks; sieniä lihan jatkona seened liha jätkuks; riippua köyden jatkona võllas kõlkuda (rippuda) (köie pikendusena); olla joukon jatkona teistega koos (kambas) olla; sivutuloja palkan jatkoksi kõrvalsissetulekuid palgalisaks ks. myös jatkaa
2 (ajallisesti) jätkamine; (juhlan jatko) peo jätkamine (pärast ametlikku lõppu mõnes teises kohas)
◊ jatkoa seuraavassa numerossa jätkub (järgneb) järgmises numbris; hyvää jatkoa! edu edaspidiseks!; toivottavasti jatkossa on helpompaa loodetavasti on edaspidi kergem ks. myös vastedes, tulevaisuudessa
◊  (erik.) ravintolasta lähdettiin vielä jatkoille Ullan luo restoranist läksime veel edasi Ulla juurde

lokaalisuus 40
1 lokaalsus, kohalikkus, paikkondlikkus
◊ tulehduksen lokaalisuus helpottaa parantamista põletiku lokaalsus hõlbustab ravi, kohalik põletik on kergem ravida
2 (kiel.) lokaalsus

saada 63
1 saada
◊ mistä sait sen? kust sa selle said?; saat sen omaksesi saad selle endale (enda omaks); saada jotakin käyttöönsä midagi enda kasutusse (käsutusse) saada; saada jotakin lainaksi midagi laenuks saada; hän ei saanut syödäkseen ta ei saanud midagi hamba alla; saisinko lasin vettä kas ma saaksin klaasi vett, palun klaas vett; saanko (numeroon) 123 kas ma saaksin numbri 123, palun number 123, palun ühendage mind numbriga 123; yrityksestä saatu tuotto ettevõttest saadud tulu; saamatta jäänyt voitto saamata jäänud kasum
◊  (erik. lähetetyn vastaanottamisesta) saada kuitata lähetys saaduksi anda allkiri saadetise kättesaamise (vastuvõtmise) kohta, kinnitada allkirjaga saadetise vastuvõtmist
2 (joutua jonkin kohtelun tms. kohteeksi) saada
◊ sait, mitä ansaitsitkin said, mis olid ära teeninud, said asja eest; hän sai neljä vuotta (vankeutta) ta sai neli aastat (vanglakaristust); taiteilija on saanut mainetta kunstnik on saanud [au ja] kuulsust; saada haukkumiset jostakin millegi eest (pärast) sõimata saada
◊  (ark.) siitäs sait, kun et totellut said nüüd, [paras,] miks sa ei kuulanud sõna
◊  (saada osakseen) saada osakseen kiitosta tänu osaliseks saada; saada osakseen yleisön jakamaton luottamus võita endale publiku täielik usaldus; saada osakseen huomiota tähelepanu osaliseks saada, tähelepanu pälvida; saada osakseen arvostelua kriitika osaliseks saada; saada osakseen halveksuntaa põlguse osaliseks saada
◊  (kouluarvosteluun tm. arviointiin liittyen) saada hyvä todistus head tunnistust saada
3 (tulla jonkin osaksi t. hyväksi) saada
◊ ravinnosta saatavat hivenaineet toidust saadavad mikroelemendid; saada rohkeutta jostakin millestki julgust saada; hän sai elämältä paljon ta sai elult palju; saada uskonnollinen herätys usulist äratust üle elada; hän sai päähänsä idean talle tuli (turgatas) pähe [hea] mõte; tapaus sai luonnollisen selityksen juhtum sai loomuliku seletuse; juhtumile leiti (leidus) loomulik seletus
◊  (lapsen syntymisestä) nainen sai lapsen naine sai (sünnitas) lapse; hän sai lapsen tyttöystävänsä kanssa ta sai lapse kooselust sõbratariga, sõbratar sünnitas talle lapse
◊  (mat.) jos x:lle annetaan arvo 2, funktio saa arvon 0,5 kui x-ile antakse väärtus 2, saab funktsioon väärtuseks 0,5
4 (onnistua hankkimaan jotakin itselleen, tavoittaa, saavuttaa) saada; saavutada
◊ saada käsiinsä kätte saada; hän sai kirjan kympillä ta sai raamatu kümne marga (krooni) eest; ta sai raamatu kümneka eest (kõnek); hän sai halvalla hyvän auton ta sai hea auto odavalt [kätte], tal õnnestus odavalt hea auto osta (saada); mistä näitä saa (ostaa)? kust neid [osta] saab?; odota, että ehdin saada jotakin ylleni oota, ma tõmban midagi selga; hän luki kaiken, minkä käsiinsä sai ta luges kõike, mis aga kätte sai; saada pakeneva kiinni jooksikut (põgenejat) kinni püüda (kätte saada); hän sai kiinni köydestä ta sai köiest kinni; saada joku valtaansa kedagi oma võimu (meelevalla) alla saada; saada ote vastustajasta vastast oma haardesse saada; saada päävoitto arpajaisissa loterii peavõitu võita; loteriil peavõitu saada; pellosta saatiin hyvä sato põllult saadi hea saak; hän on saanut paljon vihamiehiä ta on saanud endale palju vihamehi (vaenlasi), talle on palju vihamehi (vaenlasi) sugenenud; he saivat toisensa nad said teineteise omaks
◊  (ark. päästä yhdyntään) hän sai tytöltä tüdruk laskis ta ligi, ta sai [sellelt] tüdrukult
5 (näkemisestä, ymmärtämisestä tms.)
◊ hän sai pakenijan näkyviinsä ta sai põgeneja [enda] nägemiskaugusse (nägemisulatusse, silmaulatusse); hän ei saanut selvää käsialasta ta ei saanud käekirjast aru
6 (tuloksen syntymisestä laskemalla tms. tavalla)
◊ kun kaksi kerrotaan kahdella, saadaan neljä kui kaks kahega korrutada, saame nelja; yhtälöstä saadaan a:n arvoksi viisi võrrandis saadakse a väärtuseks viis
7 (saada jotakin tehdyksi t. tapahtumaan)
◊ korjaamo sai autosta vielä käyttökelpoisen parandustöökoda suutis autost veel kasutuskõlbliku teha; lapsia oli vaikea saada vuoteeseen oli raske lapsi voodisse saada (panna); hän ei saanut sitä mielestään ta ei suutnud seda unustada; etkö saa sanaa suustasi? kas sa ei saa sõnagi suust?, on sul vesi suus?; tehtyä ei saa tekemättömäksi tehtut ei saa tegematuks teha; saada joku hengiltä kedagi ära tappa, kelleltki elu võtta; saada jokin esiin midagi esile tuua, midagi kätte saada; saada jokin irti midagi lahti teha; saada jokin auki midagi lahti teha, midagi avada; saada jokin rikki midagi katki teha, midagi ära lõhkuda, midagi puruks lüüa; paha on saatava pois halb tuleb kõrvaldada (eemaldada), halvast tuleb lahti saada; jännitys sai hänet vapisemaan erutus ajas talle värinad peale; saada ihmiset uskomaan jotakin inimesi midagi uskuma panna; saada joku nauramaan kedagi naerma ajada; se sai minut hermostumaan see ajas mind närvi; mikä sai sydämesi heltymään? mis su südame pehmeks tegi?; hänet saatiin tunnustamaan ta sunniti üles tunnistama; õnnestus (läks korda) teda üles tunnistama panna; saada virkamies eroamaan mõjutada (sundida) ametnikku töölt lahkuma; avaldada ametnikule survet, et ta töölt lahkuks; se sai minut ajattelemaan see pani mind mõtlema; mikä sai sinut tekemään sen? mis sundis (pani) sind seda tegema?; saada kirja luetuksi raamatut läbi loetud saada, raamatut läbi lugeda; en saanut sitä tehdyksi (en saanut aikaan) ma ei suutnud (jõudnud, jaksanud) seda ära teha; (en tullut tehneeksi) ma ei teinud seda ära; (en voinut) ma ei olnud võimeline seda ära tegema; hän sai työn tehdyksi ta tegi töö ära; ta sai tööga valmis (ühele poole); saada jokin todistetuksi midagi tõendada (tõestada) suuta; en saanut säästetyksi tarpeeksi rahaa mul ei õnnestunud küllalt raha kokku hoida; ma ei suutnud küllalt raha kokku hoida; vahingot saatiin korjatuksi (korjattua) kahjustused (vigastused) kõrvaldati; hän sai kirjoituksensa julkaistuksi tal õnnestus (läks korda) oma artikkel avaldada; tuskin hän oli saanut sen sanotuksi, kun — vaevalt oli ta jõudnud seda öelda, kui —; en saanut muuta sanotuksi (en voinut) ma ei võinud (suutnud) muud öelda; (en ehtinyt) ma ei jõudnud muud öelda
8 (ilmaisemassa että jokin on luvallista) võida ‹võima›; tohtida
◊ saanko lainata kynääsi? kas ma võin (tohin) su pliiatsit võtta?; lämpöpatteria ei saa peittää [keskkütte]radiaatorit ei või (tohi) kinni katta; älä, ei saa lyödä! ära löö!; ei tohi lüüa!
◊  (erik. kohteliaisuutta ilmaisemassa) saanko tarjota lisää kahvia? kas ma tohiksin teile veel kohvi kallata?, kas lubate veel kohvi kallata?, kui lubate, kallan teile veel kohvi; mitä Teille saisi olla? mida Teie sooviksite?, ja mida Teile?; saanen vielä korostaa yhtä seikkaa kui lubate, rõhutaksin veel üht asjaolu, teie lahkel loal rõhutaksin veel üht asjaolu; pyydän saada huomauttaa, että — lubage märkida, et —
9 (ilmaisemassa tilaisuutta, mahdollisuutta) võida ‹võima›; võimalik olla; saada; pidada ‹pidi›
◊ ne saa noutaa huomenna nende järele võib tulla homme; taikinan on saatava nousta kunnolla taigen peab saama korralikult kerkida; taignal tuleb lasta korralikult kerkida; täällä saamme olla rauhassa siin me saame omaette (segamatult) olla; siin on meil võimalik omaette (segamatult) olla; en saanut musiikilta nukutuksi ma ei saanud muusika pärast magada; muusika ei lasknud mul magada
10 (joutua tekemään jotakin) tulla; pidada ‹pidi› {tehdä jotakin midagi tegema}
◊ tämän hän saa vielä maksaa selle eest tuleb tal veel maksta; selle eest peab ta veel maksma; hän sai tehdä paljon turhaa työtä tal tuli teha palju tühja tööd; ta pidi tegema palju tühja tööd; tästä saat syyttää itseäsi selle eest tuleb sul süüdistada iseennast; aina häntä saa odottaa teda peab alati ootama, ta laseb end alati oodata, teda tuleb alati oodata
11 (käskyissä, kehotuksissa t. toivomuksissa)
◊ ei saa! ei tohi!; ei saa koskea! mitte puutuda!; ei tohi puutuda!; ära puutu!; on keelatud puutuda!; esineisiin ei saa koskea eksponaate mitte puutuda; eksponaate ei tohi puutuda; nyt saa riittää nüüd on küll, nüüd aitab; minun puolestani se saa olla minupärast (minupoolest) see võib olla; saat luvan pyytää anteeksi võiksid vabandada (andeks paluda), peaksid vabandama; saisitte pitää lapsenne paremmassa kurissa te võiksite oma lastelt rohkem korda nõuda; verotus saisi olla lievempää maksustamine võiks olla kergem
12 (nähdä-verbin yhteydessä)
◊ saa nähdä, miten selviämme eks näis, kuidas me hakkama saame; aeg näitab, kuidas me hakkama saame; saatpa nähdä, että olen oikeassa küll sa [veel] näed, et mul on õigus; "Et onnistu." — "Saadaanpa nähdä." "See ei lähe sul korda." — "Vaatame, vaatame." ("Seda me veel vaatame."); "Kyllä pärjäät." — "Saadaanpa nähdä." "Küll sa saad hakkama." — "See pole veel kindel." ("Ei tea midagi."); "Tuletko?" — "Saa nyt nähdä." "Kas sa tuled?" — "Eks ma vaata." ("Eks näis.")

sanoa 52
1a ütelda, öelda; [ära] rääkida; (ilmaista) väljendada, välja ütelda (öelda)
◊ hän sanoi asiansa ta rääkis oma asja ära; sanoa sanottavansa lyhyesti öelda lühidalt, mis öelda on; oma asja lühidalt ära rääkida; oma arvamust lühidalt välja öelda; sanoa sanottavansa kirjallisesti end kirjalikult väljendada; oma arvamust (sõnumit) kirja panna; hän sanoo muuta kuin ajattelee ta räägib üht, aga mõtleb teist; on sanomattakin selvää, että — on ütlematagi selge, et —; toisin sanoen teiste sõnadega; teisiti öeldes; suoraan sanoen otse välja öeldes; helpommin sanottu kuin tehty kergem öelda kui teha; hea öelda; hän on niin sanoakseni työrajoitteinen ta on niiöelda piiratud töövõimega
◊  (kuv.) sano se kukkasin ütle seda lillede kaudu (abil); paljon sanova katse paljuütlev pilk
1b (mainita, kertoa) ütelda, öelda, nimetada, mainida; rääkida
◊ hän sanoi olleensa sairaana ta nimetas (mainis), et oli olnud haige; ta rääkis, et oli olnud haige; hänen sanotaan olevan rikas räägitakse, et ta on rikas; ta olevat rikas; edellä sanotusta on jo selvinnyt, että — eespool nimetatust (mainitust) on juba selgunud, et —; kuten sanottu nagu öeldud
1c (ilmoittaa, tiedottaa) teatada; teatavaks teha; teada anda; (mainita) nimetada, ütelda, öelda
◊ sanoa nimensä oma nime nimetada (öelda); sanoa nimensä ja ikänsä öelda (teatada, nimetada) oma nimi ja vanus; sanoa lopullinen hinta lõplikku hinda teatavaks teha; voitteko sanoa, paljonko kello on? kas te võiksite öelda, mis kell on?; palun öelge, mis kell on?; sanoa joku irti kedagi vallandada; kellelegi [töö]kohta üles öelda; sano jokin pääkaupunki nimeta mingi (mõni) pealinn
◊  (kuv.) sanooko tämä nimi sinulle mitään? kas see nimi ütleb sulle midagi?
1d (ilmaista mielipiteenään tms.) mitä sanot ehdotuksesta? mis sa [sellest] ettepanekust arvad?; jääköön sanomatta parem jäägu ütlemata; sanoa vastaan vastu vaielda; täytyy sanoa, että mies on hullu peab tunnistama, et mees on hull; kauniiksi häntä ei voi sanoa ilusaks ei või teda [kohe kuidagi] nimetada; sen vain sanon, että — ütlen ainult seda (niipalju), et —; mitä sellaisesta teosta on sanottava? mida peaks sellise teo kohta ütlema?; mida sellise teo kohta öelda?
1e (arvostella, moittia) arvustada {jostakin millegi eest, pärast} ; kritiseerida {jostakin millegi eest, pärast} ; laita {jostakin millegi eest, pärast} ; etteheiteid teha {jostakin millegi eest, pärast} ; (ark.) toriseda {jostakin millegi pärast} ; iriseda {jostakin millegi üle, kellegi kallal} ; (huomauttaa) teatada {jostakin millestki, millegi kohta} ; ütelda, öelda {jostakin millestki, millegi kohta} ; tähelepanu juhtida {jostakin millelegi} ; märku anda {jostakin millestki, millegi kohta} ; märkust teha {jostakin millegi kohta}
◊ sanoin siitä jo eilen ma juhtisin sellele tähelepanu juba eile; ma andsin sellest märku juba eile; ma nimetasin seda juba eile; hän on aina sanomassa pienimmästäkin virheestä ta teeb alati märkusi kõige väiksemagi eksituse puhul; tal on alati ütlemist kõige väiksemagi eksituse puhul; siitä tulee helposti sanomista sellest tuleb kergesti ütlemist (õiendamist)
1f (kirjallisen tuotteen sisällyksestä) kirjutada
◊ lehdessä sanotaan, että — lehes kirjutatakse, et —; säännöissä sanotaan selvästi, että — reeglites öeldakse selge sõnaga, et —; reeglites on selge sõnaga kirjas, et — (painokkaissa myönnyttelyissä ja mielipiteenilmauksissa) älä muuta sano just [nii]; justament; täpselt; mitäs nyt sanot! mis sa selle peale kostad!; mis sa nüüd ütled!; mis sul nüüd öelda on!; sanokaa minun sanoneen küll te näete; mitä[s] minä sanoin? eks ma öelnud!; ma ju ütlesin!; ei ikinä, sanon minä! mitte iialgi!; eluilmaski mitte! (sananvallasta, vaikutusmahdollisuudesta tms.) siinä asiassa lienee hänelläkin sanansa sanottavana selles asjas on temalgi oma sõna [sekka] öelda; heillä ei ollut mitään sanomista neil polnud mingit sõnaõigust; ei ole sanottu[a], että esitys hyväksytään pole [üldse] kindel, et ettepanek vastu võetakse (heaks kiidetakse); kuka [sen] on sanonut, että verot alenevat on see tõesti kindel, et makse vähendatakse?; kust sa tead, et makse vähendatakse?; mis jutt see on, et makse vähendatakse
2 (lausua, puhua) lausuda; rääkida; [välja] ütelda, [välja] öelda
◊ hän ei osaa sanoa r-äännettä ta ei oska r-häälikut [välja] öelda; ta ei oska r-i hääldada; hän lähti sanaakaan sanomatta ta lahkus sõnagi lausumata; sanoa päivää teretada, tervitada, tere öelda
◊  (muista äänistä, vars. last.) lehmä sanoo ammuu lehm ütleb (teeb): ammuu; pang, sanoi ovi uks ütles (tegi): põmm!
3 (nimittää, kutsua joksikin) kutsuda, hüüda; nimetada
4 (adverbista käyttöä) sanokaamme näiteks; ütleme; kas või; annan hänelle sanokaamme sata markkaa annan talle näiteks sada marka; annan talle, ütleme, sada marka; tapaisimmeko sanotaan vaikka huomenna? kas me võiksime näiteks homme kokku saada?; saaksime kokku kas või homme; sanokaamme, että tulee sota — miten meidän silloin käy? kui näiteks läheb sõjaks, mis siis meist saab?; mis saab siis meist, kui süttib sõda?; oletame, et algab sõda — mis siis meist saab?
5 (sopimisesta, päättämisestä) olkoon sanottu otsustatud; oleme rääkinud; olgu siis nii
6 (ark. selityksissä) [se] tahtoo sanoa teiste sõnadega, teisisõnu; niisiis; see tähendab; ensi maanantaina, [se] tahtoo sanoa jouluaattona järgmisel esmaspäeval, see tähendab jõululaupäeval; järgmisel esmaspäeval, teisisõnu jõululaupäeval; tämä tahtoo sanoa, että hän joutuu jäämään kotiin see tähendab, et ta peab koju jääma; tuleb nii välja, et ta peab koju jääma; ta peab niisiis koju jääma
7 (kans. merkityksettömänä lisäkkeenä) hyvä tuuri, sano! küll vedas, kas pole!; ropp vedamine, eks ju!; oli see alles vedamine!

suhde 48*F
1 suhe; suhtumine; (vars. mon välit) vahe·kord ‹korra›
◊ äidin ja lapsen suhde ema ja lapse suhe (vahekord); esimiehen suhde alaisiinsa ülemuse suhtumine oma alluvatesse; Suomen suhteet naapurivaltioihin Soome suhted naaberriikidega; suurvaltojen [väliset] suhteet suurriikide vahelised suhted; katkaista suhteensa johonkuhun kellegagi suhteid katkestada; suhde viileni vahekord jahenes; suhde särkyi suhted katkesid, vahekord katkes
2 (erik.)
2a (romanttinen suhde) suhe; vahe·kord ‹korra›; (lyhytaikainen) side ‹sideme›, ühendus; (rakkausjuttu) armu·vahe·kord ‹korra›, armu·lugu ‹loo›; intiim·suhe
◊ avioliiton ulkopuolinen suhde abieluväline suhe; heillä on suhde neil on suhe (vahekord); naapurilla oli suhde sihteeriinsä (sihteerinsä kanssa) naabril oli oma sekretäriga armulugu; naaber oli oma sekretäriga [armu]vahekorras; he elivät pitkäaikaisessa suhteessa neil oli pikaajaline [armu]suhe; neil oli pikka aega vahekord; harrastaa kevyitä suhteita kergemeelsetes (juhuslikes) suhetes (vahekordades) olla
2b (tav. mon yhteydet, vuorovaikutus) suhted, kontaktid; (henkilökohtaisista, "epävirallisista" yhteyksistä) suhe, side ‹sideme›, tutvus
◊ kansainväliset suhteet rahvusvahelised suhted; käyttää hyväkseen suhteita suhteid (sidemeid, tutvusi) ära kasutada; hänellä on hyvät suhteet rahamaailmaan tal on rahamaailmaga head suhted; tal on rahamaailmas häid tutvusi; hän sai paikan suhteiden avulla ta sai töökoha sidemete (tutvuste) kaudu
3 (suhtautuminen, kanssakäyminen) suhe, suhtumine; läbi·käimine; (asenne) seisu·koht
◊ mikä on suhteesi alkoholiin? milline on sinu suhtumine alkoholisse?; suhde Jumalaan suhe (suhtumine) Jumalasse; selvittää suhteensa kuolemaan selgitada oma suhtumist surmasse
4 (riippuvuus-, syysuhde) suhe; vahe·kord ‹korra›; (yhteys) ühendus, seos; (kokonaisuuden osien välinen suhde) seos
◊ tupakoinnin suhde syöpään suitsetamise seos vähiga; subjektin ja predikaatin suhde subjekti ja predikaadi vaheline suhe; hintojen ja palkkojen välinen suhde hindade ja palkade vaheline suhe (vahekord); nähdä asioiden väliset suhteet näha asjade vahelisi suhteid (seoseid)
5 (vertailuissa) suhe; (mittasuhde tms.) proportsioon
◊ pöydän pituuden suhde leveyteen laua pikkuse suhe laiusesse (laiusega), laua pikkuse ja laiuse vaheline suhe
◊  (suhteessa, verrattuna, nähden) markan arvo suhteessa dollariin marga väärtus dollari suhtes; tarkastella kustannuksia suhteessa tuloksiin jälgida väljaminekute (kulude) ja tulemuste vahelisi suhteid, jälgida, millised on väljaminekud (kulud) võrreldes tulemustega; pienipalkkaisten verotus on suhteessa kevyempi kuin suuripalkkaisten väiksepalgaliste maksustus on suhteliselt kergem kui suurepalgaliste maksustus; väiksepalgaliste maksustus on proportsionaalselt kergem kui suurepalgaliste oma
◊  (mat.) a:n ja b:n suhde a ja b vaheline suhe; jakaa jokin suhteessa 2:3 jagada midagi vahekorras (proportsioonis) 2:3; janan jakaminen jatkuvassa suhteessa sirglõigu jagamine jätkuvas proportsioonis
6 (jossakin suhteessa, joltakin kannalta) siinä suhteessa selles (ses) suhtes; (kannalta, puolesta) sellest seisukohast, sellelt seisukohalt; selle poolest; (silmällä pitäen) seda arvesse võttes, seda silmas pidades; hän on kaikissa suhteissa muita etevämpi ta on teistest igas suhtes parem; siinä suhteessa olet oikeassa ses (selles) suhtes on sul õigus; taloudellisessa suhteessa riippumaton majanduslikus suhtes sõltumatu, majanduslikult sõltumatu ks. myös taloudellisesti

tehdä 71
1 teha; (valmistaa) valmistada
◊ tehdä talo maja teha (ehitada); tehdä tuli takkaan tuld kaminasse teha; tehdä reikä seinään seina auku teha; käsin tehty käsitsi tehtud (valmistatud); koneella tehty masinaga tehtud (valmistatud); pääsky teki pesän räystään alle pääsuke tegi pesa räästa alla
◊  (sanonta) tekemällä tehty selitys otsitud (väljamõeldud) seletus
2 (muuttaa toiseksi t. toisenlaiseksi) ümber teha; (rakentamisesta) ümber ehitada
◊ tallista tehtiin ravintola tallist tehti restoran; tytöstä tehtiin maisteri tüdrukust tehti magister, tüdruk sai magistriks; sotaväki tekee pojista miehiä sõjavägi teeb poistest mehed
3 (synnyttää) sünnitada, ilmale tuua
◊ kissa teki viisi poikasta kass tõi viis poega; (ark.) tehdä lapsia lapsi ilmale tuua, lapsi sünnitada, lapsi teha (kõnek); (ark. saada lapsia) lapsi saada; hän teki tytölle lapsen ta tegi tüdrukule lapse
◊  (vars. kasveista) puu teki runsaasti omenaa puul tuli rohkesti õunu; koivut tekevät jo lehteä kased lähevad juba lehte
◊  (kirjoittaa) tehdä oppikirja õpikut teha; tehdä muistiinpanoja märkmeid teha; kuka tuon taulun on tehnyt? kes selle maali on teinud?, kes on selle maali looja?
◊  (kysymyksen tms. esittämisestä) tehdä kysymyksiä küsimusi esitada (tõstatada)
◊  (jonkin tuloksen saavuttamisesta) hän sai sen tehdyksi parissa minuutissa ta tegi selle paari minutiga ära, ta sai sellega paari minuti jooksul hakkama; tehdä voittoa tulu (kasu) tuua; kasumit anda; hän on tehnyt hyvää tulosta ta on saanud hea tulemuse; ta on saanud head (kõrget) tulu; lääke teki tehtävänsä ja potilas parani ravimil oli mõju ja patsient paranes
◊  (velvollisuutensa täyttämisestä tms.) tehdä tehtävänsä oma kohust (ülesannet) täita; hän teki voitavansa ta tegi kõik, mis tema võimuses (mis võimalik); tehdä kaikkensa anda endast kõik; teha kõik, mis võimalik
◊  (sopimuksen tms. aikaansaamisesta) tehdä sopimus lepingut teha, kokkulepet saavutada, kokku leppida; tehdä myönnytyksiä jollekulle kellelegi järeleandmisi teha
◊  (aisti- t. ajatustoiminnasta) tehdä havainto tähelepanekut teha; tehdä päätös otsust teha; tehdä ero eri asioiden välillä eri asju lahus hoida
◊  (vaikutelman tms. aiheuttamisesta) tehdä vaikutus johonkin kellelegi mõju avaldada; kellelegi muljet jätta; hän yritti tehdä vaikutuksen tyttöön ta püüdis tüdrukule muljet jätta
◊  (ruumiinliikkeen suorittamisesta) hän teki mutkia juostessaan ta tegi joostes haake (käänakuid), ta jooksis sinka-vinka (vongeldes)
◊  (rahan ansaitsemisesta) tehdä rahaa raha teha
◊  (ulostamisesta, virtsaamisesta) tehdä tarpeensa asjal käia, oma loomulikke asju ajada, oma loomulikke tarvidusi rahuldada; tehdä alleen alla teha
4 (suorittaa) sooritada; (toteuttaa) täide viia, teostada
◊ tehdä loppuun lõpule viia; tehdä matka reisi teha (sooritada); tehdä vierailu jonkun luo kellegi juurde külaskäiku teha, kellelgi külas käia, kedagi külastada; teimme retken Tampereelle tegime ekskursiooni Tamperesse; se on niin huono, ettei siitä saa kunnollista tekemälläkään see on nii kehv, et sellest ei saa mingil moel (miski hinna eest) midagi mõistlikku (midagi korralikku); liittoutuneiden tekemä maihinnousu liitlaste sooritatud dessant; tehdä itsemurha enesetappu teha (sooritada); tehdä rikos kuritegu korda saata (sooritada); tehdä palvelus jollekulle kellelegi teenet osutada; mitä aiot tehdä illalla? mida kavatsed (mõtled) õhtul teha?; tee asialle jotain võta selles asjas (sellega) midagi ette; minkäpä teit, piti antaa periksi polnud parata, tuli järele anda; tehdä loppu jostakin millelegi lõppu teha, midagi ära lõpetada
◊  (sananp.) helpommin sanottu kuin tehty kergem [on] öelda kui teha; tehty, mikä tehty mis tehtud, see tehtud; tehtyä ei saa tekemättömäksi olnut ei saa olematuks; mis olnud, see olnud
5 (työskentelystä) tehdä työtä tööd teha; tehdä ylitöitä ületunnitööd teha; tehdä pitkiä päiviä pikki päevi teha
6 (meneillään t. tapahtumaisillaan olemista) tehdä kuolemaa suremas olla; vieraat tekivät lähtöä külalised asutasid minekule, külalised tegid minekut; uusi aikakausi teki tuloaan uus aeg (ajastu) oli tulekul; tehdä tuloaan tulemas olla
7 (saada aikaan) tehdä vastarintaa vastupanu osutada; tehdä haittaa jollekin millelegi kahju teha, midagi kahjustada; teki tiukkaa saada rahat kokoon raske oli raha kokku saada; andis pingutada, et raha kokku saada; hän voitti ottelun, eikä tehnyt heikkoakaan ta võitis mängu hõlpsasti (lihtsalt); tehdä välit selväksi jonkun kanssa kellegagi vahekorda selgeks teha, kellegagi asju selgeks rääkida; vasta tammikuussa teki talven alles jaanuaris läks talveks, talv tuli alles jaanuaris; ei tee mitään, vaikka myöhästyisit see ei tee midagi, kui sa hiljaks jääd; sest pole midagi, kui sa hiljaks jääd; tehdä tuttavuutta jonkun kanssa kellegagi tutvust teha, kellegagi tuttavaks saada; tehdä historiaa ajalugu teha
◊  (antaa) hän teki minulle seuraa ta oli mulle seltsiks, ta oli minuga koos, ta jäi minu juurde; siinä hänelle tehtiin suurta vääryyttä selles asjas (sellega) tehti talle suurt ülekohut
◊  (fyysisen t. psyykkisen tuntemuksen tuottamisesta) tehdä jollekulle hyvää kellelegi hästi mõjuda, kellelegi meeldivat mõju avaldada; tehdä jollekulle pahaa kellelegi halvasti mõjuda; kellelegi paha (kahju) teha; veren näkeminen teki häijyä vere nägemine oli ebameeldiv, vere nägemine mõjus pahasti; minun tekee pahaa ajatella sitä mulle mõjub halvasti sellele mõtlemine, mul on raske sellele mõelda; nyt tekisi sauna hyvää nüüd kuluks saun ära, nüüd mõjuks saun hästi; minun teki mieli lyödä häntä mul oli tahtmine teda lüüa, mul oli tahtmine talle pasunasse anda (kõnek)
◊  (kohdistaa johonkin kielteisiä toimia) tehdä pilaa jostakin millegi üle nalja heita (teha); tehdä pilkkaa jostakin midagi pilgata; tehdä kiusaa jollekulle kedagi kiusata, kellegagi kiusu ajada; hän on kärkäs tekemään pahaa ta on varmas paha tegema; tehdä joku naurunalaiseksi kedagi naerualuseks teha; hän teki itsestään narrin ta tegi ennast narriks, ta astus narri ossa
8 (väittää, uskotella) tehdä numero jostakin asiasta millestki numbrit teha; tehdä asiaa naapuriin naabri juurde asja teha; tehtyä miehekkyyttä tehtud (teeseldud) mehisus
◊  (kuv.) tehdä kärpäsestä härkänen sääsest elevanti teha
9 (toimia) tegutseda, toimida, teha
◊ tehdä oikein teha (toimida) õigesti; tekisit viisaasti, jos tulisit teeksid targasti, kui tuleksid; teit oikein, kun tulit tegid õigesti, et tulid; tehdä jollekulle mieliksi kellegi meelepäraselt tegutseda, kellegi meelepärast olla; teen, mitä itse tahdon teen, mis ise tahan; näin tehtiin siihen aikaan tol ajal tehti nii, tol ajal oli kombeks niiviisi tegutseda
10 (korvaamassa muuta verbiä) kohta, jossa tie tekee mutkan koht, kus tee teeb käänaku
◊  (korvaamassa edellä mainittua verbiä) hän lähti tiehensä, ja niin tein minäkin ta läks minema, ja mina tegin samuti; en pidä juttua totena, niin kuin sinä näytät tekevän ma ei pea seda lugu tõeks, nagu sina näid tegevat
11 (ark. olla yhteensä, maksaa)
◊ kaksi plus kolme tekee viisi kaks pluss kolm teeb viis, kaks ja kolm on viis; paljonkos tämä tekisi käteisellä? palju see siis rahas välja teeb?

vanha 9
1 (ihmisistä, olennoista) vana
◊ vanhempi sisareni mu vanem õde; kahdeksaatoista vuotta vanhemmat vanemad kui kaheksateist aastat; elää vanhaksi vanaks elada; vanhalla iällä vanas eas; vanha ensisynnyttäjä vana esmassünnitaja; vanha kuin taivas puruvana, vana nagu Metuusala; ei vanha jaksa enää vana ei jaksa enam; me olemme vanhoja ystäviä me oleme vanad sõbrad; hän on vanha tekijä tällä alalla ta on sel alal vana tegija
◊ (kuv.) vanha kettu vana rebane; vanhoille parroille tämä ei ole mitään uutta vanadele ättidele ei ole see midagi uut
◊  (arvoltaan ylempi) vanhempi upseeri vanemohvitser; vanhempi lehtori vanemõpetaja
◊  (piru) vanha kehno vanakuri, vanatühi, vanatont
◊  (senior) Sakari Topelius vanhempi Sakari Topelius vanem (seenior)
◊  (sananl.) minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa mida noorest peast õpid, seda vanana oskad
2 (pitkään olemassa ollut t. kestänyt) (esineistä) vana; (menneisyydestä juontuva) muistne
◊ vanha kirkko vana kirik; vanha totuus vana tõde; vanha hyvä tapa vana hea tava (komme); vanhan ystävyyden nimessä vana sõpruse nimel; tehdä jotakin vanhasta muistista teha midagi vanast harjumusest; jos vanhat merkit pitävät paikkansa kui vanad märgid paika peavad; kaikki meni vanhaa latuaan kõik läks vana rada; "Mitä kuuluu?" — "vanha rauha ja entiset kujeet." "Mis uudist?" — "Kõik on nii nagu ennegi."; tuo on vanha vitsi see on vana nali; hän veisasi vanhaa virttä ta laulis vana laulu
◊  (liian vanha, vanhuuttaan huono) tämä maito on vanhaa see piim on vana; bussilippu oli mennyt vanhaksi bussipilet on kehtetuks muutunud
◊  (ikänsä takia arvokas) vanhaa hienoa konjakkia vana hea konjak
◊  (urh.) vanha pallo (lentopallossa) neli lööki
◊  (sananp.) uutta viiniä vanhassa leilissä uus sisu vanas kestas; vesi vanhin voitehista vesi on kõige vanem rohi
◊  (sananl.) vanha suola janottaa vanha rakkaus ei ruostu vana arm ei roosteta
3 (ikäinen) lapsi on vuoden vanha laps on aasta vana; kolmen [vuoden] vanha tyttö kolm aastat vana tüdruk, kolmeaastane tüdruk, kolmene tüdruk; kaksitoista vuotta vanhaa viskiä kaksteist aastat vana viski; viikon vanha nädalavanune
4 (esineistä käytössä ollut) vana; (käytetty) pruugitud
◊ hän käytti veljensä vanhoja vaatteita ta kandis (pidas) oma venna vanu riideid; vanhojen tavaroiden kauppa vanakraamikauplus
5 (entinen)
◊ vanha ja uusi pääjohtaja vana ja uus peadirektor; heidät otettiin takaisin vanhoina työntekijöinä nemad kui vanad (endised) töötajad võeti tagasi; he ovat vanhoja naapureita nad on vanad naabrid; hän on vanha urheilija ta on vana sportlane (spordimees); (sananl.) vanha konsti on parempi kuin pussillinen uusia vana trikk on parem kui kotitäis uusi; uusi lumi on vanhan surma uus lumi on vana surm
◊  (substantiivisesti) on helpompi repiä vanhaa kuin rakentaa uutta vana on kergem lõhkuda kui uut ehitada
6 (erisnimen luonteisissa ilmauksissa tms.)
◊ vanha ja Uusi testamentti Vana ja Uus Testament; vanha maailma (manner) Vana maailm
7 (aiemmin käytössä ollut)
◊ vanha raamatunkäännös vana piiblitõlge; vanhat kunnon puusukset vanad head (korralikud) puusuusad
8 (menneisyydessä tapahtunut)
◊ se on jo vanha juttu see on juba vana lugu; riidat repivät auki vanhoja haavoja tülid rebisid vanad haavad lahti
◊  (sananl.) joka vanhoja muistaa, sitä tikulla silmään kes vana asja meelde tuletab, sel silm peast välja
9 (muinainen, entisaikainen) vana, muistne
◊ vanhat kreikkalaiset vanad (muistsed) kreeklased; vanhan kansan ihmiset vanarahvas; vanhoina hyvinä aikoina vanal heal ajal; ennen vanhaan ennevanasti; vanha aika vana aeg