Soome-eesti suursõnaraamat

helle·asu 1 (kesävaatteet) suve·riided; (auringonottoa varten) päevitus·riided; (hellemekko) [kerge] suve·kleit

helle·mekko 1*A [kerge] suve·kleit

helppo 1*B kerge, hõlpus, hõlbus
◊ on jo helpompi olo juba on kergem (parem) olla; helppo sinun on sanoa, kun et tiedä mis sul viga öelda (sul on kerge öelda), sina ju ei tea; ei ole helppoa kellään ei ole kerge kellelgi; hankkia helppoa rahaa kergelt saadud raha peal väljas olla; käyttää tilaisuutta hyväkseen helppojen voittojen saavuttamiseksi olukorda hõlptulu saamiseks ära kasutada; päästä helpoille päiville kerge elu peale pääseda; tuo on helppo homma see on väike asi, see on kerge töö, kukepea! (kõnek); (ark.) leipä ei ollut helpossa leiba tuli teenida raske tööga; mennä helppoon end tüssata (ninapidi vedada, alt vedada) lasta; A narrasi B:tä, ja B meni helppoon A lollitas B-d ja B läks õnge; päästä helpolla kerge vaevaga asjast välja tulla, kergelt pääseda; voittaa helpolla kergesti (hõlpsasti, ilma suurema vaevata) võita; tuo kone menee helpolla rikki see masin läheb kergesti rikki; hän ei luovu helpolla ta ei loobu kergesti, ta ei anna kergesti alla

helppo·hoitoinen 38 kergesti hooldatav (korrashoitav), kerge (hõlbus) hooldada (korras hoida)

hento 1*J (hintelä) kõhetu, peenike; (heiveröinen) kleenuke, nääpsuke, väikse·kasvuline, kidur; (heikko) nõrk, nõrguke, väeti; (hauras) habras, õrn; (kevyt) kerge
◊ hento oksa peenike oks; hänellä oli raskas taakka hennoilla harteillaan ta nõrkadel õlgadel lasus raske koorem; hento kosketus kerge puudutus

heppoinen 38 (perustelusta tms.) nõrk, abitu, küündimatu; (vars. laadusta) kehv, vilets, niru; (huono) halb; (kevyt) kerge; (pinnallinen) pinna·pealne
◊ heppoinen vekotin vilets riistapuu; auto oli heppoista tekoa auto oli üsna armetu; elokuva oli aika heppoinen film oli üsna kehv; heppoiset perustelut nõrgad (abitud, küündimatud) põhjendused

herkkä·uninen 38 kerge (ergu) unega

hieno 1
1 peen; (erinomainen) suure·pärane, oivaline, väga hea, uhke, tore; (hienostunut) suur·sugune, noobel, rafineeritud; (elegantti) elegantne; (ulkoasultaan huoliteltu) hoolitsetud, hoolitsetud väljanägemisega; (tyylikäs) stiilne, maitsekas; (ark.) üles·löödud, ära·ehitud
◊ hienoa, että tulit tore, et tulid; hienot tavat peened (head) kombed, etikett; hieno asu peen (maitsekas) riietus; hän oli pukeutunut hienoimpiinsa ta oli selga pannud oma parimad rõivad; hieno ravintola peen (hea) restoran; hieno lomanviettopaikka peen (moodne, luksuslik) puhkuse veetmise koht; onpa teillä hienoa! küll teil on peenike (noobel) elamine!, küll teil on kena kodu!
2 (jalo) õilsa·meelne, suur·sugune, väärt[-]; (hienotunteinen) peene·tundeline, takti·tundeline, peale·tükkimatu
3 (pienirakeinen) peen; (ohut) peenike[ne], õhuke[ne]
◊ hieno seula tihe sõel; hienot haulit peened haavlid; jauhaa hienoksi peeneks jahvatada; silputa hienoksi peeneks hakkida
4 (sileä, pehmeä) õrn, pehme, sile
◊ hieno hipiä õrn nahk; kuin hienoin untuva nagu kõige õrnem (pehmem) udusulg
5 (tarkka, hienorakenteinen) täpne, peen, peenike[ne]
◊ hieno koneisto täpne (peen) masinavärk; hieno rakenne peen struktuur
6 (vähäinen) kerge; peen; õrn; vaevu·märgatav; vähene; väike
◊ poskilla hieno puna põskedel õrn puna; hienoimmatkin vivahteet peenimadki nüansid; äärimmäisen hieno ero vaevumärgatav (juuspeen) vahe

hienoinen 38 kerge, nõrk, õrn, vähene, väike, vaevu·märgatav; peen
◊ hienoinen tuuli kerge (nõrk) tuul; hienoinen epäilys kerge kahtlus; hienoinen pelko väike hirm; hänellä oli hienoinen hiki otsalla ta laup oli higist kergelt niiske; hän oli hienoisessa johdossa ta juhtis napilt, ta oli teistest pisut ees

hipaisu 2 [kerge] puudutus
◊ kevyt kuin höyhenen hipaisu kerge nagu udusule puudutus

huomaamaton 34*C
1 tähele·panematu; (hajamielinen) haja·meelne
◊ kylläpä olin huomaamaton! küll ma olin tähelepanematu!, kui tähelepanematu ma olin!; mitään huomaamaton esimies ülemus, kes ei pane midagi tähele (ei märka midagi)
2 (näkymätön) nähtamatu, märkamatu; (vähäinen) vaevu·märgatav, vähe·märgatav; (heikko) nõrk, kerge; tagasi·hoidlik
◊ huomaamaton hymynkare vaevumärgatav (kerge) muie (naeratus); viettää huomaamatonta elämää märkamatut (tagasihoidlikku) elu elada

huuhtaisu 2 [kerge] loputamine, loputus

ilta·pala 9 kerge õhtueine; õhtu·oode

kepeä 15
1 (kevyt) kerge; (vaivaton) vaba, sundimatu; (ketterä) kärmas, nobe, kebja; (joustava) sujuv, nõtke ‹adj.›
◊ kepeät askeleet kerged (kebjad) sammud; kepeä liikkeet nõtked liigutused; kepeä ote lõtv haare
2 (vakavuutta karttava) kerglane, kerge; rõõmsa·meelne, lõbus; (huoleton) muretu
◊ kepeää viihdettä kerge meelelahutus; kepeä vapputunnelma kerglane (lõbus) volbrimeeleolu; kepeällä kädellä laadittu suunnitelma kergel käel tehtud plaan

kerkeä 15 kärmas, nobe, kerge, väle
◊ hän on kerkeä sanailija ta on kerge keelega, ta pole suu peale kukkunud; hänellä on kerkeä järjenjuoksu ta mõte jookseb kergelt; antaa kerkeä vastaus anda kiire vastus, mitte vastust võlgu jääda; kerkeä tekemään jotakin väle midagi tegema

kerkeä·kielinen 38 kerge (lobeda) keelega

ketterä 10 kerge; kebja; (sukkela, vikkelä) käbe, kärmas, kärme, väle; (esim. ajoneuvosta) kergesti juhitav
◊ ukko on vielä ketterä taat on veel kõbus; ketterät liikkeet kärmed liigutused; ketterä auto kergesti juhitav auto

kevyt 43
1 (vähän painava) kerge
◊ kevyt teollisuus kergetööstus
◊  (Suom.) kevyt liikenne jalakäijate, jalgrataste ja mopeedide liiklus
◊  (sot.) kevyt kranaatinheitin kerge granaadiheitja; kevyt konekivääri kergekuulipilduja; kevyt kenttätykistö kerge välisuurtükivägi
2 (helppo) hõlpus, hõlbus; (ketterä, sulava myös) kerge
◊ kevyt juoksu kerge jooks; kevyt kosketus kerge puudutus; kevyitä voimisteluliikkeitä kerged võimlemisharjutused; auto, jossa on kevyt ohjaus auto, mis on kergesti juhitav; tehdä jotakin kevyttä työtä teha mingit kerget tööd
3 (mieto, vähäinen) kerge; (heikko) nõrk
◊ kevyt ehostus kerge meik; kevyt suolaus kerge soolamine; kevyt ilmavirta kerge õhuvool
4 (hilpeä) vallatu, üle·meelik; (huoleton) muretu; (pintapuolinen) pinna·pealne, pealis·kaudne
◊ hänellä oli kevyt mieli ta meel oli kerge; kevyttä leikinlaskua kerge naljategemine; (halv.) nöökamine, aasimine; kevyt musiikki kerge muusika, levimuusika; hän halusi jotakin kevyttä lukemista ta tahtis mingit kerget lugemist, ta tahtis midagi kerget lugeda; kevyt suhtautuminen johonkin kergekäeline suhtumine millessegi; väite oli esitetty kevyin perustein esitatud väite põhjendused olid kerged

kevyt·kulkuinen 38 (tiestä) kergesti sõidetav; (polkupyörästä) kerge jooksuga

köykäinen 38
1 kerge
◊  (Raam.) sinut on vaa'alla punnittu ja köykäiseksi havaittu sind on kaalutud ja leitud kerge olevat
2 (joustava) paindlik; (notkea) nõtke ‹adj.›; (ketterä) kebja; (hilpeä) kerglane; (huoleton) muretu
◊ kulkea köykäisin askelin kergel (kebjal) sammul liikuda; olo tuntui köykäiseltä oli kerge olla
3 (vähäinen) kehvake; (heikko) nõrk; (vähäarvoinen) kerge·kaaluline
◊ köykäiset tiedot nõrgad teadmised; teos on taiteellisesti köykäinen teos oli kunstiliselt kergekaaluline

leca-sora 10 kerge killustik

lievä 10
1 leebe, pehme, malbe; kerge; (kohtuullinen) mõõdukas; teatav
◊ lievä rangaistus kerge karistus; lievät ehdot pehmed tingimused; lievä ilmaus leebe väljend
2 (vähäinen) vähene, väike; (heikonlainen) nõrk
◊ lievä sairaus kerge haigus; lievä pahoinvointi nõrk iiveldus; lievä kuume väike (kerge) palavik; poskilla lievä puna põskedel nõrk puna; lievä pakkanen kerge külm, nõrk pakane; lievä lasku teatav langus; lievä epäkohta väike puudus; lievä tyytymättömyys kerge rahulolematus; tuntea lievää epäluuloa kerget kahtlustust tunda; lievä pahoinpitely kerge vägivald; lievä paheksunta nõrk pahameel; lievä varaus teatav reservatsioon; lievä vastalause nõrk protest; lievä verotus mõõdukas maksustus

lämmön·nousu 1 temperatuuri tõus, kerge palavik
◊ minulla on lämmönnousua mul on pisut palavikku

löysä 10
1 (vetelä, pehmeä) vedel ‹vedela›; pehme
◊ löysää savea vedel savi; löysä kananmuna pehme muna; puuro oli liian löysää puder oli liiga vedel
◊  (ripulista) löysä vatsa kõhulahtisus; hänellä oli vatsa löysällä tal on kõht lahti; vatsani menee löysäksi kahvista mul läheb kohvist kõht lahti
2 (kuohkea, harva) kohev, kerge; (harva) hõre, harv; (höllössä oleva, väljä) lõtv; lobe, lahe ‹laheda›
◊ neuloa liian löysää liiga lõdvalt kududa; löysä palmikko lõtv palmik, kergelt palmitsetud juuksed; löysä pultti lõdvalt kinnitatud polt; pyykkinaru on liian löysällä pesunöör on liiga lõdval; löysä kuminauha lõtv kummipael; löysällä riippuvat kasvolihakset lõdvad näolihased; löysä kädenpuristus lõtv käepigistus
◊ takki on löysä selästä kuub on seljast liiga lai; kirveen varsi on löysässä kirve vars on lahti, kirves on otsas lahti
◊  (kuv.) minulla ei ole löysää rahaa mul pole ülearust raha; löysä hölkkä kerge (laisk) sörk; hän tekee sen löysin rantein see käib tema käes lihtsalt (mängeldes), see läheb tal nii kui nalja; hänellä on ruuvi löysällä tal on üks kruvi lahti, tal on mõni kruvi puudu; löysät puheet tühi jutt; löysät lupaukset paljad (tühjad) lubadused; löysä olettamus kergekäeline oletus; löysää huulenheittoa kerge lõõp[imine]
◊  (substantiivina ark.) antaa löysää järele anda

mieto 1*F
1 mahe, leebe, malbe, pehme, õrn; (laiha) lahja; kerge; (heikko) lahja; nõrk
◊ mieto etikka lahja äädikas; mieto liuos nõrk (lahja) lahus; mieto viini lahja (kerge) vein; miedot alkoholijuomat lahjad (kerged) alkohoolsed joogid; mieto savuke lahja (kerge) sigaret; mieto kaasun haju kerge (nõrk, õrn) gaasilõhn; miedon suolainen kergelt (nõrgalt) soolane; (miedosti suolattu) kergelt (nõrgalt) soolatud, nõrga soolaga; miedon makuinen ruoka mahedamaitseline toit
2 (tulesta tms.) nõrk, tasane; (lämmöstä myös) leige; nõrk
◊ kasari asetetaan miedolle tulelle kastrul pannakse nõrgale (tasasele) tulele
3 (sanoista tms.) (lievä) leebe, mahe, tasane; (vaisu) lahja, kahvatu, värvitu, mage, jõuetu, kesine; (innoton) jahe, leige
◊ mieto kuvailmaus kahvatu (värvitu) metafoor; hän käytti kovin mietoja sanoja niin pöyristyttävästä asiasta ta kasutas liiga leebeid (pehmeid) sõnu nii kohutava asja kohta

nousu·humala 10 kerge joobumus (purjusolek); kilk peas
◊ on nousuhumalassa on kergelt vindine (vintis), [tal] on kilk peas

ongelmaton 34*C probleemideta; (mutkaton) kerge; (helppo) lihtne, keerukuseta; (itsestään selvä) ise·enesest·mõistetav, loomulik
◊ ongelmaton valinta lihtne valik

pakoton 34*C
1 sundimatu, vaba, vaba·tahtlik; (spontaani) spontaanne
◊ pakoton kuri vabatahtlik kord ks. myös omaehtoinen
2 (vaivaton, sulava) kerge; (luonteva) loomulik; (teeskentelemätön) teesklematu, siiras

pelti·kolari 6 [kerge] auto·avarii (ainult auto plekki kahjustav); pleki·mõlkimine

pienoinen 38
1 (adj.)
1a (lievä, heikko, hienoinen) väike, kerge; (pienehkö) väikese·võitu
◊ ratkaisu oli kaikille pienoinen yllätys lahendus oli kõigile kerge üllatus; pienoisessa hiprakassa kerges joobes, veidi vintis
1b (vars. ylät. pieni, vähäinen) väike, pisike
◊ hän viljeli pienoista peltotilkkuaan ta haris oma väikest põllulappi
2 (ylät.) ks. pienokainen
◊ äiti tuuditti pienoistaan ema kussutas oma pisikest

pikku·rike 48*A ; pikku·rikkomus 39 kerge seaduserikkumine; pisi·patt ‹patu›

pumpulin·kevyt 43 õhk·kerge, sulg·kerge; kerge nagu vatt

puoli·huolimaton 34*C (ark.) (melko huolimaton) üsna hoolimatu; korratu; (vaivaton) kerge; mugav
◊ hänen puolihuolimaton pukeutumistapansa ärsytti monia tema üsna korratu riietumisstiil ärritas paljusid

simppeli 6 (ark.) (yksinkertainen) lihtne; (helppo) kerge, hõlpus; (tyhmä) lihtsa·meelne, naiivne; rumal; (typerä) loll, juhm

sipaisu 2 [kerge] puudutus, riivamine; [kerge] lükkamine; [kerge] löömine, nähvamine, nähvatus; rapsamine, rapsatus

small talk 5 small talk; kerge vestlus, vestlus tühjast-tähjast

sujuva 10 sujuv, voolav, sorav; (vaivaton) kerge, ladus, sundimatu; takistamatu, tõrgeteta; (joustava) paindlik; painduv, nõtke ‹adj.›, pehme
◊ sujuva käsiala ühtlane käekiri; sujuva suomennos ladus soomendus; yhteistyö oli sujuvaa koostöö oli sujuv (paindlik); koostöö sujus tõrgeteta (ladusalt)

vaivaton 34*C hõlbus, hõlpus; kerge, lihtne; (kivuton) valutu; (sujuva) sujuv, takistusteta
◊ tietokoneella tekstin korjailu on vaivatonta arvutiga on teksti korrigeerimine hõlpus (lihtne); se oli hyvin vaivatonta see oli väga kerge (lihtne); vaivaton kotieläin koduloom, kellega ei ole palju vaeva; vaivaton synnytys kerge sünnitus; pitkä ja vaivaton hyppy pikk ja kerge (pingutuseta) hüpe

viihde·kuoro 1 kerge muusika koor

viihde·musiikki 5*A levi·muusika, estraadi·muusika; (populaarimusiikki) pop·muusika; (kevyt musiikki) kerge muusika

viihde·orkesteri 6 kerge muusika orkester, estraadi·orkester

vire 48
1 [tuule·]vinu, kerge tuuleõhk, vire (murd); (veden väreily) värelus, virvendus
2 (henkinen t. fyysinen tila) tunne; meele·olu; (kunto) seisund
◊ en päässyt oikein vireeseen ma ei saanud õiget hoogu sisse; olla [hyvässä] työvireessä heas tööhoos olla
3 (valmius) valmis·olek; (vastaanottavuus) vastu·võtlikkus
4 (tunnelma) meele·olu; (ilmapiiri) õhkkond
◊ kerronnan ironinen pohjavire jutustuslaadi irooniline põhimeeleolu
5 (vireessä) epävireessä oleva soitin häälest ära instrument (muusikariist); soitin on huonossa vireessä pill ei ole hääles, pill on häälest ära; jousi oli jännitetty täyteen vireeseen vibu oli vinna tõmmatud; hän veti hanan vireeseen ta tõmbas püssikuke vinna; vireessä oleva kivääri vinnastatud püss
6 (vireillä) suunnitelma on ollut kauan vireillä plaan on kaua päevakorras olnud, plaani on kaua hautud; uudistus on vireillä uuendus on käima lükatud; pitää tulta vireillä tuld hõõgvel hoida
◊  (oik.) asia on vireillä tuomioistuimessa menetlus on kohtus algatatud; panna vireille oikeusjuttu kohtuasja algatada; panna kanne vireille hagi esitada
7 (käs. viriö) vahelik (kangakudumisel)

väli·pala 9 vahe·pala; oode, kerge eine
◊ haukata välipalaa oodet võtta (süüa); (kuv.) hän luki dekkareita opiskelun välipalaksi ta luges õppimise ajal vahepalaks detektiivromaane

yksin·kertainen 38
1 (jossa on vain yksi kerros tms. osa) ühe·kordne
◊ yksinkertainen ikkuna ühekordne aken; yksinkertainen kirjanpito lihtraamatupidamine, ühekordne raamatupidamine
2 (tavallinen) tavaline, harilik; (mutkaton) selge, lihtne; (helppo) hõlpus, hõlbus, kerge
◊ yksinkertaista ruokaa lihtne [tavaline] toit; yksinkertaiset yksisoluiset eliöt lihtsad ainuraksed organismid; olisi yksinkertaisinta menetellä seuraavasti kõige lihtsam oleks teha (toimida) niimoodi; tämä ei käy siitä yksinkertaisesta syystä, että — see ei kõlba (ei lähe) sel lihtsal põhjusel, et —; yksinkertainen enemmistö liht[häälte]enamus; siirtyä yksinkertaiseen päiväjärjestykseen arupärimise arutamiselt seisukohavõtuta valitsuse tegevuse suhtes päevakorras edasi minna (parlamendis)
3 (vaatimaton, koruton) tagasi·hoidlik, vähe·nõudlik; tähtsusetu, eba·oluline
4 (tyhmä) juhm, kohtlane, totakas, opakas, tobe; (naiivi) lihtsa·meelne, naiivne

yö·pala 9 öine [kerge] sööming

Kaakkois-Intian selänne Austraalia-Antarktika kerge