Soome-eesti suursõnaraamat

alaston·kuva 10 alasti·pilt; (taiteessa myös) nuditeet, alasti keha
◊ hän on poseerannut miestenlehtien alastonkuvissa ta on poseerinud meestelehtede alastipiltidel

bodi 5 (ark.) atleetiline (atleetlik, lihaseline, muskliline) keha

heitto·liike 48*A
1 (fys.) visatud keha (eseme) vaba liikumine (langemine) (raskusjõu mõjul)
2 (urh.) viske·liigutus

kappale 48
1 tükk; osa; lõik; jupp; pea·tükk
◊ laudan kappale lauatükk, lauajupp; leivän kappale leivatükk; maljakon kappaleet vaasi tükid (killud); kappale juustoa tükk juustu; kappale lihaa tükk liha; jakaa kappaleiksi tükkideks jagada; tekstin jako kappaleisiin teksti jaotus peatükkideks; hajota kappaleiksi tükkideks laguneda; räjähtää kappaleiksi lõhkeda, plahvatada (nii, et tükid taga); hiha tehdään kahdesta kappaleesta varrukas tehakse kahest tükist (osast); patsas valettiin useana kappaleena sammas valati mitmes tükis; kappale luontoa tükike loodust; kappale sinistä taivasta tükk sinist taevast; kappale historiaa ajaloo peatükk; kuljin kappaleen matkaa kõndisin tüki maad; kappaleen aikaa tükk aega; kappale kesää oli jo takana tükk suve oli juba möödas
2 (samanlaisista esineistä) eksemplar, ühik
◊ hakemus toimitetaan alkuperäisena kappaleena sisse antakse avalduse originaal[eksemplar]; kirjaa oli jäljellä enää yksi kappale raamatut oli järel ainult üks eksemplar; lasku kirjoitetaan kahtena kappaleena arve kirjutatakse kahes eksemplaris; hän tarkasti tuotteet yksin kappalein ta kontrollis tooted ükshaaval üle
3 (lukumäärän mittayksikkö)
◊ tusinassa on 12 kappaletta tosinasse mahub 12 tükki; kynät maksavat markan kappale pliiatsid maksavad mark tükk; viisi kappaletta omenia viis õuna
4 (itsenäisestä kokonaisuudesta)
◊ pellot ovat yhtenä kappaleena põllud on ühes tükis; koko pylväs on samaa kappaletta terve sammas on ühes tükis
5 (fys., mat.) keha
◊ jähmeä kappale tahke keha
6 (näytelmä) tükk, näite·mäng
7 (sävellys) pala, lugu ‹loo›; (sävelmä) viis ‹viisi›
◊ hyräillä vanhaa kappaletta vana lugu (viisi) ümiseda

keho 1 keha, kere
◊ hoitaa kehoaan oma keha eest hoolitseda (hoolt kanda)

kroppa 10*B (ark.) keha, kere

myötäillä 67
1 (noudattaa, seurata) järgida; jälgida; järgneda; järel käia; (vaatteesta) keha mööda olla, ümber keha liibuda
◊ tie myötäilee joen vartta tee järgib jõekallast, tee kulgeb piki jõekallast; vartalon muotoja myötäilevä puku liibuv kleit, keha mööda kleit, keha mööda õmmeldud kleit
2 (säestää) saata, akompaneerida
◊ laulaa orkesterin myötäilemänä laulda orkestri saatel
3 (olla samaa mieltä) myötäillä jonkun mielipiteitä nõustuda kellegi arvamustega, kellegagi samadel arvamustel olla, kellegi arvamusi jagada

myötäinen 38
1 (vaatteesta) liibuv, keha järgi [olev], keha mööda [olev], keha järgi õmmeldud; (tiukka) tihedalt ümberolev (liibuv), kitsas
◊ tiiviisti vartalon myötäinen puku tihedalt [vastu keha] liibuv kleit, hästi keha mööda kleit
2 (tuulesta tms. menosuuntainen) päri-
◊ (myötätuuli) pärituul, taganttuul, soodne tuul; tuuli kääntyi myötäiseksi hakkas puhuma pärituul
3 (myötämäki) mäe·kallak, mäe·nõlvak, mäe·nõlv
◊ myötäinen rinne kallak, rinnak; ajaa myötäistä pärimäge (allamäge) sõita; laskea myötäistä mäest alla lasta
4 (suopea, suotuisa) soodus, soosiv, hea·tahtlik, hea·soovlik, armuline
◊ onni oli meille myötäinen õnn saatis meid

runko 1*G
1 tüvi
2 (rakenteissa) raamistik; talastik; karkass; skelett; (kuv.) kondi·kava; (auton, polkupyörän) raam; toes; (auton alusta) raamistik koos mehhanismidega; šassii, rung; (laivan) kere; (runko-osa, yhd.) -kere, -korpus; (kuv.) kondi·kava; põhi·osa, tuumik
◊ polkupyörän runko jalgrattaraam; auton runko auto raam; laivan runko laeva kere (korpus); lentokoneen runko lennuki kere; kameran runko kaamerakere
◊  (anat.) kohdun runko emakakeha
◊  (kuv.) joukkueen runkona olevat pelaajat meeskonna tuumiku moodustavad mängijad; dispositio on esitelmän runko dispositsioon (kava) on ettekande kondikava[ks]
3 (vars. eläimen vartalosta) kere, keha
◊  (leik.) nainen, jolla on komea runko ilusa kehaehitusega naine; uhke kehaga naine

ruumiillinen 38 kehaline; kehalik (van); (yhd.) keha-; (fyysinen) füüsiline; (somaattinen) somaatiline
◊ lapsen ruumiillinen kehitys lapse kehaline areng; ruumiillinen työ kehaline töö, füüsiline töö; ruumiillinen rangaistus kehaline karistus; ruumiillinen kuritus kehaline karistus; ruumiillinen sairaus somaatiline haigus; ruumiilliset tarpeet kehalised vajadused; ruumiillinen rakkaus meeleline armastus; kehaline armastus

ruumiin·mukainen 38 ; ruumiin·myötäinen 38 liibuv; keha järgi õmmeldud; pingul olev

ruumis 41
1 (elävänä) keha
◊ hän nojasi oveen koko ruumiillaan ta nõjatas vastu ust kogu kehaga (kogu keharaskusega); olla täysissä sielun ja ruumiin voimissa olla nii vaimselt kui kehaliselt (füüsiliselt) terve; prostituoitu myy ruumistaan prostituut müüb oma keha; prostituut müüb ennast
◊  (sananp.) terve sielu terveessä ruumiissa terves kehas terve vaim
2 (ihmisen kuolleesta ruumiista) surnu·keha; korjus, laip; (tomu) põrm
◊ mies makasi ruumiina mees lamas surnult maas
◊  (kuv.) vain minun ruumiini yli! ainult üle minu surnukeha (laiba)!
◊  (ark.) elokuvassa tehtiin paljon ruumiita filmis tapeti palju tegelasi; filmis tehti palju laipu

solmu 1
1 sõlm; (vars. mer.) mere·mehe·sõlm
◊ solmion solmu lipsusõlm; tehdä solmu johonkin kuhugi (millessegi) sõlme teha; avata solmu sõlme lahti teha; löysätä solmua sõlme lõdvemaks (järele) lasta; vetää solmu kireälle sõlme pinguli tõmmata; naru on tiukasti solmussa nöör on kõvasti sõlmes; sitoa tiukkaan solmuun kõvasti siduda; kõva sõlme teha; siima on mennyt solmuun õngenöör on sõlme läinud
◊  (kuv.) asiat ovat pahasti solmussa asjad on üsna sassis (segamini, puntras); selvitellä tunne-elämän solmuja tundeelu sasipuntraid lahti harutada; menin aivan solmuun, kun — sattusin suurde segadusse, kui —; olin üsna hämmeldunud, kui —; läksin kaunikesti segamini, kui —; kieli menee solmuun, kun — keel läheb sõlme, kui —; Gordionin solmu Gordioni sõlm
2 (mer. mittayksikkö) sõlm
◊ veneen huippunopeus on 30 solmua paadi tippkiirus on 30 sõlme
3 (fys., täht.) sõlm
◊ nouseva solmu tõususõlm; laskeva solmu veerusõlm
4 (kasv.) sõlm
5 (anat.) selgroolüli keha

sooma 10
1 (biol.) sooma, organismi keha
2 (anat.) raku·kese, tsentrosoom

tankata2 73*A
1 (polttoainetta tms.) tankida; (mer.) punkerdada, sütt võtta
2 (leik.) (syödä) keha kinnitada, kõhtu täita, süüa; (juoda) janu kustutada, keelt kasta, juua, tankida (slg.)

varsi 28
1 (kasvin t. verson) vars; (runko) tüvi
◊ heinän varsi heinakõrs; perunan varret kartulivarred; tulppaanin varsi tulbi vars; maanalainen varsi risoom
2 (ihmisen vartalo) kere, keha (koos jalgadega); (ulkonäön kannalta) figuur
◊ nuoren tytön hoikka varsi noore neiu sale figuur; hän on komea varreltaan ta on ilusa kehaga
3 (jalkineen t. sukan osa) säär matalat varret lühikesed sääred; pitkät varret pikad sääred
4 (työvälineen, astian tms. osa) vars, käe·pide
◊ kirveen varsi kirvevars; lapion varsi labidavars; vasaran varsi haamrivars; nyt meidän on tartuttava harjan varteen nüüd peame harja pihku haarama, nüüd peab hakkama põrandat pühkima
5 (jotakin yhdistävä, kannattava tms. osa)
◊ kirjasimen varsi tähekang (kirjutusmasinal); männän varsi kolvivarb, kolvivars
◊  (fys.) voiman varsi jõu õlg; heilurin varsi pendli vars
◊  (mus.) nuotin varsi noodi vars
6 (sivu, vieri) tien varsi tee äär (serv); kylä on joen varrella küla on jõe ääres; asua radan varressa raudtee ääres elada; hän poimi marjoja polun varresta ta korjas raja äärest marju; tavaratalo sijaitsee pääkadun varrella kaubamaja asub peatänava ääres; tien varrella oli paljon ihmisiä tee ääres oli palju inimesi; teiden varsille oli pysäköity autoja teede äärde (serva) oli autosid pargitud; radan varrelle oli syntynyt asutusta raudtee äärde oli tekkinud asustust; reitin varrella on paljon nähtävyyksiä tee (raja) ääres on palju vaatamisväärsusi; pysähtyä matkan varrella matka (reisi) ajal peatuda
◊  (aikana, kuluessa) viikon varrella sattui yhtä ja toista nädala sees (jooksul) juhtus ühte ja teist; muistoja 70-vuotisen elämän varrelta mälestusi 70-aastaselt eluteelt; vuosien varrella aastate jooksul

vartalo 2
1 (anat.) kere, keha; (ylävartalo) üla·keha, rind·kere; (ulkonäön kannalta) figuur
◊ sopusuhtainen vartalo proportsionaalne keha; kaunis vartalo ilus figuur; vartalon muodot kehavormid
◊  (voim., urh.) vartalon taivutus kerepainutus; vartalon kierto kerepööre; vartalon ojennus keresirutus
◊  (leik.) sellainen työ ei sovi minun vartalolleni selline töö ei ole mulle konti mööda
2 (kiel.) tüvi
◊ monikon vartalo mitmuse tüvi