Soome-eesti suursõnaraamat

avata 73 (vanh., ylät. myös taivutusmuotoja avajan, avajat, avajaa)
1 avada, lahti teha; (avata televiso, radio) avada, lahti keerata (teha)
◊ avata ovi ust avada; avata kirja raamatut avada (lahti lüüa); avata solmu sõlme lahti teha (lahti harutada); avata lukko lukku avada (lahti keerata); avata napit nööpe lahti teha (lahti võtta); avata sateenvarjo vihmavarju avada; avata silmänsä silmi avada; (vars. aamulla) silmi lahti lüüa; avata suunsa (konkr.) suud avada; avasimme uuden oven olohuoneeseen tegime uue ukse elutuppa
◊  (kuv.) sairaala avaa ovensa syksyllä haigla avab [oma] uksed sügisel; hän ei avannut suutaan koko aikana ta ei teinud kogu selle aja jooksul oma suud lahti; avata jonkun silmät näkemään jotakin avada kellegi silmad midagi nägema; avata sydämensä jollekulle oma südant kellelegi avada; riita avasi vanhat haavat tüli rebis lahti vanad haavad
2 (kaivaa) lahti kaevata; (puhdistaa, tehdä avoimeksi) lahti teha, puhastada
◊ avattu hauta lahtikaevatud haud; avata tukkoutuneet ojat ummistunud kraave ära puhastada; avata uusi väylä uut teed rajada; avata hiihtolatua (uutta) suusarada sisse sõita (rajada, avada); (uudelleen) suusarada lahti sõita
◊  (mus.) avata ääni häält lahti laulda; äänen avaaminen hääle lahtilaulmine
3 (tarjota) avata kotinsa jollekulle oma kodu uksed kellelegi avada; avata uusia näköaloja uusi väljavaateid pakkuda; avata uusia mahdollisuuksia uusi võimalusi anda (avada)
4 (aloittaa toimintansa, ottaa käyttöön) avada; (juhlallisesti) sisse pühitseda
◊ avata tie liikenteelle teed liikluseks avada; avata uusi myymälä uut kauplust avada; liike avataan klo 9 kauplus avatakse (tehakse lahti) kl 9; avata tili arvet avada; avata kokous koosolekut avada; avata valtiopäivät parlamendi istungjärku avada; avata näyttely näitust avada
5 (aloittaa) avata tuli jotakin vastaan millegi pihta tuld avada; avata peli mängu alustada

kaataa 57*F (imperfekti: kaadoin t. kaasin, kaatoi t. kaasi)
1 (kumoon, nurin) kummutada, ümber ajada, ümber lükata, kummuli keerata
◊ kaataa pöytä lauda ümber lükata; älä kaada maitolasia! ära aja piimaklaasi ümber!; myrsky kaatoi veneen torm keeras paadi kummuli, torm ajas paadi ümber; kaataa vastustajansa maahan oma vastast maha murda
◊  (kuv.) tauti kaatoi hänet vuoteeseen haigus murdis ta voodisse; ei oppi ojaan kaada tarkus ei jookse mööda külgi maha
2 (hakata maahan) maha raiuda; (metsää myös) langetada, puid lõigata; (heinää) niita
◊ kaataa puita puid langetada; kaataa metsää metsa langetada; kaataa kaski alet (sõõrdu) teha; kaataa heinää heina niita
3 (ampua) [maha] lasta
◊ kaataa hirvi põtra lasta; konekivääri kaatoi puolet vihollisjoukosta kuulipilduja tappis vaenlaste salgast pooled
4 (kukistaa) kukutada; (teoria, argumentti tms.) ümber lükata
◊ kaataa hallitus valitsust kukutada; rahavaikeudet kaatoivat liikeyrityksen rahalised raskused viisid äriettevõtte põhja; pikkuseikka kaatoi koko teorian pisiasi lükkas kogu teooria ümber; kaataa ennätyksiä rekordeid purustada
◊  (korttip.) hän kaatoi kuninkaalla ta tappis kuningaga
5 (kaataa nestettä) valada, kallata; tühjendada
◊ kaataa kahvia [kuppeihin] kohvi [tassidesse] kallata; kaataa jauhot taikinaan jahu tainasse puistata; kaataa lasi puolilleen klaasi poolenisti täis kallata; kaada vain kurkkuusi! kalla aga kurku (kõrist alla)!; kuka on kaatanut maitoa tähän? kes on siia piima maha ajanud?; lapsi kaatoi mehua päälleen laps valas endale mahla kaela; kuorma kaadettiin tielle koorem lükati teele ümber
◊  (kuv.) sataa kaatamalla sajab kui oavarrest, kallab nagu kapa servast, vihma kallab (valab) alla; kaataa kylmää vettä jonkun niskaan kellelegi külma vett kaela kallata; (ark.) me kaadettiin parit kaljat me võtsime paar õlut (mõned õlled)
6 (saada sukupuoliyhteyteen)
◊ hän on kaatanut monta naista ta on mitme naise käest saanud, ta on mitu naist ära rautanud

keikahtaa 53*F
1 ümber minna, ümber kukkuda, maha kukkuda
◊ keikahtaa kumoon kummuli kukkuda; keikahtaa selälleen selili kukkuda; älä keikahda sieltä tikkailta! ära sealt redeli pealt maha kuku!
◊  (kuv., ark.) liikeyritys keikahti nurin äriettevõte läks põhja; ei ukko niin vähästä keikahda ega vanamees nii vähesest vedru välja ei viska
2 (heilahtaa) õõtsuda, kõikuda; (keinahtaa) kiikuda
◊ vene keikahti uhkaavasti paat kõikus ähvardavalt; astuinlauta keikahtaa helposti astmelaud vajub kergesti [jala alt] ära
3 (singahtaa) viskuda; (ponnahtaa) paiskuda
◊ hän keikahti kevyesti yli laidan ta viskus kergelt üle serva
4 (pyörähtää) ringi keerata, ümber pöörata
◊ keikahtaa kannoillaan kanna pealt ringi keerata

keikauttaa 53*C (kaataa kumoon) ümber ajada {jokin midagi} ; kummuli (pea peale) keerata {jokin midagi}
◊ (kuv.) vaalit keikauttivat voimasuhteet päälaelleen valimised pöörasid jõuvahekorrad pea peale

keljuilla 67 (ark.) intrigeerida; (pottuilla) õiendada; (kiusata) kiusata {jollekulle kedagi} , ärritada {jollekulle kedagi} ; (slg.) käkki keerata {jollekulle kellelegi} , tünga teha {jollekulle kellelegi}
◊ keljuilla alaisilleen oma alluvaid kiusata; älä viitsi keljuilla joka asiasta! ära hakka iga asja pärast õiendama!

kiepauttaa 53*C (nostaa) keeruga (hooga) tõsta, vinnata, hiivata; (pyöräyttää) ümber lükata, kummuli keerata; (kaataa) kukutada, pikali lükata
◊ hän kiepautti säkin selkäänsä ta vinnas koti selga; kiepauttaa joku kumoon kedagi pikali lükata

kiepsahtaa 53*F
1 (kierähtää, käännähtää) järsku [ümber] pöörduda, ümber keerata (pöörata)
◊ kiepsahtaa ympäri ümber keerata; kiepsahtaa koroillaan kanna pealt ringi keerata
2 (kellahtaa) ümber kukkuda, maha potsatada; (kapsahtaa, kavahtaa) püsti karata, üles hüpata; (ponnahtaa) võpatada ks. myös keikahtaa, kellahtaa
◊ kiepsahtaa jaloilleen krapsti püsti karata; kiepsahtaa jonkun kaulaan kellelegi kaela karata; vene kiepsahti nurin paat läks kummuli; hän kiepsahti vikkelästi karkuun ta pistis kähku põgenema
◊  (kuv.) asiat kiepsahtivat päälaelleen asjad pöördusid pea peale

kiertää 54*K
1 (vääntää) keerata, pöörata, käänata; (pyörittää) keerutada, ringi ajada; (tehdä lanka kierteiseksi) lõngale keerdu peale ajada; (kääriä) rulli keerata
◊ kiertää tahkoa käia ringi ajada; kiertää avainta võtit keerata; kiertää ovi lukkoon ust lukku keerata, ust lukustada; kiertää tölkin kansi auki purgikaant lahti keerata; kiertää vartaloaan oma keha pöörata; kiertää lankaa lõnga korrutada; kiertää rullalle rulli keerata; kiertää rulla auki rulli lahti kerida; kokoon kierrettävä kaihdin kokkukeeratav ruloo; kiertää hiukset [papiljoteille] juukseid keerata [rullidele]; kiertää savuke pläru keerata; hän kiersi kätensä äidin kaulaan ta põimis oma käed ema kaela ümber; kiertää lankaa kapulan ympärille lõnga ümber pulga kerida
◊  (kuv.) mieltä kiertävä näky vastik vaatepilt, okseleajav pilt
2 (kulkea jonkin ympäri) pöörelda, tiirelda; (kiertokulussa) ringelda; (ympäröidä, reunustaa) ääristada; (kehystää) raamistada; (mets.) ümber (sisse) piirata
◊ maapallo kiertää aurinkoa maa tiirleb ümber päikese; kiertää kehässä ringjoonel liikuda; kiertää rakennus myötäpäivään päripäeva ümber hoone käia; kilpailijat kiersivät radan kahdesti võistlejad läbisid [ring]raja kaks korda; veri kiertää suonissa veri ringleb soontes; leukaa kiersi tuuhea parta lõuga ümbritses tihe habe
◊  (mets.) kiertää karhu karu sisse piirata
◊  (kuv.) kiertää kuin kissa kuumaa puuroa käib nagu kass ümber palava pudru
3 (kulkea kaartaen) ringi minna; (sot.) ümber minna, [tiivalt v tagant] haarata
◊ joukko kiersi vihollisen taakse rühm läks ringiga vaenlase seljataha
4 (välttää, karttaa) eemale hoida, vältida; (väistää) kõrvale hoiduda (põigata) {jotakin millegi eest} ; (kiertää lakia, veroja tms.) kõrvale hoida, šlikerdada
◊ kiertää karikko karidest ringiga mööduda; kiertää jokin jo kaukaa millestki suure kaarega mööda minna; kiertää vaikeudet raskuste eest kõrvale hoida; kiertää lakia seadusest mööda hiilida; vastata kiertäen põiklevalt vastata; tiedustella jotakin kiertäen [ja] kaartaen midagi ääri-veeri uurida
5 (kulkea, kuljeksia) ringi liikuda, ringi hulkuda
◊ kiertää kaupungilla linna mööda hulkuda; kiertää [pitkin] katuja tänavaid mööda lonkida; katse kiersi yleisöä pilk liikus mööda publikut; kiertävä teatteriseurue rändtrupp, teater ringreisil; kaupungilla kiertää huhu linnas käib ringi kuulujutt
6 (kulkeutua yhdeltä toiselle, vaihtaa omistajaa) ringi käia
◊ pullo kiersi mieheltä miehelle pudel käis ühe mehe käest teise kätte; panna keräyslista kiertämään korjanduslehte ringi käima panna; raha kiertää raha ringleb; juttu on kiertänyt lehdistössä lugu on ajakirjanduses ringelnud; olen saanut tämän tehtävän ja nyt annan vahingon kiertää olen saanud selle ülesande ja nüüd annan selle järgmisele edasi
7 (pyöriä, kieppua) keerelda, tiirelda, pöörelda
◊ maa kiertää akselinsa ympäri maa pöörleb ümber oma telje; vatsassa kiersi ilkeästi kõhus keeras vastikult

kierähtää 53*F (pyörähtää ympäri) end järsku ümber keerata, pöörduda ks. myös kiepsahtaa
◊ kierähtää nurin kummuli minna; kierähtää ympäri ümber minna; auto kierähti ojaan auto keeras kraavi kummuli (katuse peale)

kipata 73*B [maha] kallata; (kaataa) [ümber] kallutada, kummuli keerata
◊ kipattava betoninsekoitin kallutatav betoonisegisti

koheloida 68 soperdada, vusserdada, vussi ajada, untsu keerata; (tehdä kömmähdys) prohmakat (apsu) teha; (hölmöillä) rumalusi (lollusi) teha
◊ tee se huolellisesti äläkä koheloi tee seda korralikult ja ära vusserda

kouruttaa 53*C kõveraks väänata, kokku keerata

kumota 74
1 (kaataa kumoon) kummuli keerata, ümber ajada, pikali lükata; kummutada
◊  (kuv. juoda pohjaan) hän kumosi kahvin kurkkuunsa ta jõi kohvitassi tühjaks; hän kumosi pari lasia ta kummutas paar klaasi
2 (kuv. kaataa, romuttaa) põhja ajada; (peruuttaa) tühistada; (väite tms.) ümber lükata
3 (neutraloida) toisensa kumoavat voimat üksteist välistavad jõud

käännellä 67*J keerata, käänata
◊ käännellä ja väännellä jotakin midagi käänata ja väänata

kääntyä 52*J
1 pöörduda, käänduda; pöörata, keerata; (tuulesta) pöörduda; (kääntyä jonkun puoleen) kellegi poole pöörduda
◊ tie kääntyy vasemmalle tee pöördub (keerab) vasakule; etelään päin kääntyvä tuuli lõunasse pöörduv tuul; kääntyä lääkärin puoleen arsti poole pöörduda
◊  (kuv.) hän kääntyisi haudassaan, jos tietäisi ta keeraks end hauas ringi, kui teaks; hänen päätään ei hevillä saa kääntymään tema meelt ei ole kerge muuta; lehti kääntyi Suomen historiassa Soome ajaloos saabus uus etapp
2 (muuttua, vaihtua) muutuda; keerata
◊ keskustelu kääntyi politiikkaan jutt keeras poliitikale; tuotanto on kääntynyt laskuun tootmine on hakanud alla käima; onni kääntyi õnn pöördus; kaikki kääntyy vielä hyväksi! kõik pöördub veel heaks!; elokuun kääntyessä lopuilleen kui august hakkab lõpule jõudma; talvi kääntyy kevääksi talv pöördub kevade poole
3 (usk.) usku vahetada, teise usku üle minna; usku pöörduda, usklikuks saada

kääntää 54*J
1 (panna toisin päin) [ümber] pöörata, [kummuli] keerata; (sähk.) kommuteerida
◊ kääntää astia kumolleen nõu kummuli keerata; kääntää paistia praele teist külge keerata, [ahjus] praadi ümber keerata; kääntää kylkeään külge keerata; kääntää maata lapiolla labidaga maad kaevata; kääntää taskut nurin taskuid pahupidi pöörata; kaulukset ylös käännettyinä krae üles tõmmatud; kääntää selkänsä jollekulle kellelegi selga pöörata
◊  (kiel.) käännetty sanajärjestys sõnade pöördjärg, sõnade pöördjärjestus, inversiivsõnajärg, inversioon
◊  (kuv.) kääntää kelkkansa järsult oma arvamust muuta; kääntää jonkun pää kellegi pead segi ajada, kellegi meelt muuta; hän ei saanut vaimonsa päätä käännetyksi ta ei saanud oma naist ära räägitud, ta ei suutnud oma naise meelt muuta; kääntää puhe toisiin asioihin juttu mujale keerata; kääntää asia leikiksi asja naljaks pöörata; kääntää kaikki parhain päin kõike kõige paremasse suunda pöörata
2 (kiel.) tõlkida
◊ kääntää suomeksi soome keelde tõlkida
3 (slg.) (ryöstää) puistata; (varastaa) varastada, röövida
◊ jengi käänsi juopuneita kamp puistas joodikuid

kääriä 61
1 käärida, mähkida, mässida; (paketista tms.) lahti pakkida (harutada)
◊ (kuv.) pumpuliin käärittyjä ilkeyksiä naeratuse taha peidetud õelused; kääriä tavara paperiin kaupa paberisse keerata
2 (kiertää kääröksi) sisse pakkida, nutsakusse keerata; (kääriä ylös) üles käärida
◊ kääriä paidanhihat [ylös] särgikäiseid üles käärida; kääriä housunlahkeet ylös püksisääri üles käärida; kääriä savukkeita paberosse toppida, sigarette keerata; (ark.) plotskit keerata
3 (päästää auki kääreestä) lahti pakkida
◊ kääriä paketti auki pakki paberist lahti harutada; kääriä paidanhihat alas särgikäiseid alla käärida
4 (ansaita rahaa) raha kokku ajada (kraapida)

möhliä 61 (ark.) (epäonnistua) eba·õnnestuda, nurjuda, luhtuda, äparduda; luhta (nurja, rappa, tühja, untsu, nässu, aia taha, metsa) minna; viltu vedada; vett vedama minna; (munata) rumalusi (lollusi) teha; taktitult (matslikult) käituda; end (ennast) häbistada, endale häbi teha, end (ennast) blameerida, ennast täis teha (kõnek); prohmakat teha; {midagi} kihva keerata; {midagi} tuksi panna; (erehtyä) rumalat (jämedat, ränka) viga (eksitust, eksimust) teha, märgist mööda lasta; (transitiivisesti) ära rikkuda, ära lörtsida (kõnek) untsu (nässu) ajada (kõnek); (vastata väärin) mööda panna
◊ maalivahdin möhliminen vei joukkueen mahdollisuudet väravavahi prohmakad (rängad vead) nullisid meeskonna [võidu]võimalused

pilata 73 (turmella, tärvellä) ära rikkuda, kihva keerata (kõnek); (vahingoittaa) kahjustada; (saastuttaa ilmaa pahasti) saastada
◊ pilata hampaansa makeisilla oma hambad magusaga ära rikkuda, oma hambaid magusaga kahjustada; pilata työnsä hutiloimalla oma töö kiirustamisega ära rikkuda; sade pilasi suunnitelmat vihm rikkus plaanid ära, vihm keeras plaanid kihva; hemmottelulla pilattu lapsi hellitamisega ära rikutud laps
◊  (iron.) hän ei ole kauneudella pilattu teda pole iluga õnnistatud, ta on inetu

pyörittää 53*C
1 veeretada; (pitää pyörivässä liikkeessä) pööritada; (kierittää, kieputtaa) keerutada; (kiertää) keerata; pöörata; (vääntää) väänata; (pitää käynnissä) käigus hoida
◊ pyörittää palloa pitkin lattiaa mööda põrandat palli veeretada; pyörittää taikinalevy rullaksi lahtirullitud tainast rulli keerata; hän pyöritti taikinasta pullia ta veeretas tainast kukleid; pyörittää päätään pead raputada; hän pyöritti ohjauspyörää oikealle ta pööras (keeras) rooli paremale; moottori pyörittää betonimyllyä mootor paneb betooniseguri käima; hän pyöritti numeron 112 ta valis numbri 112; hän pyöritti tyttöä tanssilattialla ta keerutas tüdrukuga tantsupõrandal
◊  (kuv.) Ruotsi pyöritti pahasti Suomen joukkuetta Rootsi jooksutas kõvasti Soome meeskonda
2 (kuv., ark.: hoitaa) juhtida; pidada ‹pidas›; (pitää käynnissä) käigus hoida, käigus pidada
◊ pyörittää tehdasta tehast juhtida; pyörittää liikettä äri pidada; pyörittää jotakin toimintaa mingit tegevust käigus (elus) hoida; (johtajana) mingit tegevust juhtida

pyörtää 54*K
1 (kääntyä takaisin) pöörduda; tagasi pöörata
◊ pyörtää ympäri ümber pöörduda (pöörata); hän pyörsi ovelta takaisin ta pööras (pöördus) ukselt tagasi; kettu pyörsi pakoon rebane pööras ümber ja jooksis pakku
2 (kaartaa, kääntyä) keerata; pöörata
◊ pyörtää kadunkulman ympäri ümber tänavanurga pöörata; pyörtää oikeaan paremale keerata
3 (peruuttaa) tagasi võtta; tühistada
◊ pyörtää sanansa oma sõnad tagasi võtta; pyörtää päätöksensä otsust tühistada

pyöräyttää 53*C
1 keerata; (panna pyörähtämään, kiepauttaa) pöörata; (kieräyttää) keerutada, pööritada
◊ pyöräyttää kampea vänta keerata; hän pyöräytti tytön vyötäisistä ympäri ta pööras tüdruku vöökohast ümber; virta pyöräytti veneen ympäri vool keeras paadi ümber (ringi)
2 (ark. tehdä jotakin nopeasti, tekaista) kiiresti teha
◊ pyöräyttää kahvit vieraalle külalisele kiiresti kohvi keeta; pyöräyttää nimensä paperiin oma nime paberile alla visata; hän pyöräytti pojan ta sünnitas poja

rullata 73
1 (kiertää rullalle, kelata) rullida; rullile kerida; kokku rullida; (rullaksi) rulli keerata, rulli kerida; (tekn.) mähkida, mässida; poolile kerida, poolida
◊ rullata hiukset rulle juustesse keerata; siima rullataan kelalle õngenöör keritakse rullile
2 (kierittää) rullida; (vierittää) veeretada
3 (vieriä, pyöriä) rullida, rulluda, veereda, veerelda, pöörelda, keerelda; (mer.) rulluda, rullata; õõtsuda, lengerdada; (autosta: kulkea vaihde vapaalla) hooga (vabakäiguga) sõita; (lentokoneesta) ruleerida
4a (kuv. juoksemisesta) kergelt (pingutuseta, sujuvalt, ühtlaselt) joosta
4b (ark. sujua, pyöriä) sujuda, ladusalt kulgeda
◊  (kuv.) hän sai asiat rullaamaan tema pani asjad liikuma; tema lükkas asjad käima; tema andis asjadele õige hoo sisse; liiketoiminta lähti rullaamaan äritegevus sai õige hoo sisse; äritegevus hakkas edenema
5 (slg. ryöstää) {kedagi} paljaks teha, {kellegi} taskuid tühjendada
◊ pojat rullasivat puliukkoja poisid tühjendasid joodikute taskuid

ruuvailla 67 kruvida; keerata

ruuvata 73 kruvida; keerata
◊ ruuvata lamppu irti lampi (pirni) välja keerata; tiukalle ruuvattu mutteri kõvasti kinni keeratud mutter; hän ruuvasi arkun kannen paikoilleen ta kruvis kirstu kaane kinni; valaisin ruuvataan kiinni pöydän reunaan valgusti kruvitakse lauaserva külge kinni

suoltaa 54*I
1 (keriä auki) lahti kerida; (päästää kelalta) lahti käärida, lahti keerata, lahti rullida; (syöttää) ette anda; libiseda lasta; lapata
◊ suoltaa lankaa kerältä lõnga kerast lahti kerida, lõngakera lahti kerida; suoltaa verkkoa veteen võrku vette lapata (lasta); suoltaa verkkoa veneeseen võrku paati lapata (tõmmata)
2 (työntää, syytää) [välja] lükata, [välja] tõugata, [välja] visata, [välja] paisata, [välja] heita; (tuottaa) toota, produtseerida, valmis teha, valmis vorpida (halv.)
◊ painokone suoltaa tuhansia arkkeja tunnissa trükimasin paiskab välja tuhandeid paberipoognaid tunnis; hän suolsi käsikirjoitusta kymmeniä liuskoja päivässä ta produtseeris kümneid lehekülgi käsikirja päevas
◊  (kuv.) suoltaa valheita ühtesoodu valetada; valetada nii, et suu suitseb

sykertää 54*K [kokku] rullida; [kokku] keerata
◊ sykertää hiuksensa nutturalle oma juukseid krunniks [kokku] keerata; oma juukseid krunni keerata
◊  (kuv.) ajatus on sydäntä sykertävä mõte kisub südame kokku; süda tõmbub kokku paljast mõttest [sellele]

sählätä 73 (ark.) (toimia taitamattomasti) vusserdada; vussi ajada (keerata); tuksi ajada (keerata, panna); nurja ajada; (sotkea) sassi ajada, segi ajada; (toimia kömpelösti) kohmitseda, kohmerdada, koperdada, pusida, pusserdada; (möhlätä, munia) apsu (apsakat) teha; prohmakat teha; (mokata) end häbistada; end täis teha
◊ sählätä lukon kimpussa luku kallal kohmitseda; on sählännyt koko homman ta on kogu asja vussi ajanud (tuksi keeranud); ottelussa sählättiin puolin ja toisin matši ajal tegi apsakaid kumbki pool; hän sähläsi molemmat syöttönsä ta ajas untsu (keeras tuksi) oma mõlemad servid ks. myös toheloida, töppäillä

tekaista 66
1 kiiruga teha, kokku klopsida, kokku keerata, valmis vorpida; (sepustaa) valmis visata, [kokku] kritseldada, kokku kirjutada
◊ tekaista runo luuletust valmis visata; tekaista artikkeli artiklit kokku kirjutada; hän tekaisi johtomaalin tema tehtud värav viis meeskonna juhtima, ta tegi juhtima viiva värava; hänestä tekaistiin tohtori temast tehti ludinal doktor; hän tekaisi laiturintapaisen ta klopsis kokku midagi paadisilla taolist
2 (keksiä, sepittää jotakin valheellista) välja mõelda, kokku luuletada
◊ tekaistu syy otsitud põhjus; omasta päästä tekaistu juttu [omast peast] väljamõeldud lugu; tekaistu haastattelu kokkuluuletatud intervjuu; tekaistu ja liioiteltu esimerkki otsitud ja liialdatud näide

toheloida 62 (ark.) (tunaroida, möhliä) [ära] vusserdada, tuksi panna, kihva keerata, lörri ajada; (olla tahditon) prohmakaid panna; (tehdä hölmöyksiä) lollusi teha

tärvellä 67 [ära] rikkuda; untsu ajada, ära surkida; kihva keerata (kõnek); (turmella) kahjustada, vigastada
◊ tärvellä hyvä idea head mõtet nurja ajada; tärvellä mahdollisuutensa oma võimalusi lörri ajada; tärvellä terveytensä oma tervist rikkuda ks. myös tärvätä

vetää 53*F
1 (liikuttaa perässään) vedada; tõmmata, tirida, vedida; tarida
◊ vetää lasta pulkassa last kelguga (kelgu peal) järel vedada; hevosen vetämä hobusega veetav; tukit vedettiin metsästä palgid veeti metsast; vetää peitto korvilleen tekki üle pea tõmmata; vetää laatikko auki sahtlit lahti tõmmata; vetää vene rannalle paati kaldale tõmmata; vetää ovi kiinni ust kinni tõmmata; vetää verhot eteen kardinaid (eesriideid) ette tõmmata; vetää kaihdin alas rulood alla tõmmata; vetää lippu salkoon lippu vardasse tõmmata; vetää joku hirteen kedagi üles puua, kedagi oksa tõmmata; sivusta (päästä) vedettävä sänky külje pealt (otsast) lahtitõmmatav voodi; sisään vedetty parveke lodža
◊  (laahata) kävellä jalkojaan vetäen jalgu järele vedades kõndida; koira veti loukkaantunutta jalkaansa koer vedas haiget (vigastatud) jalga järel
◊  (erik.) auton vetävät pyörät auto veorattad
◊  (pukemisesta t. riisumisesta) vetää housut jalkaansa (jalastaan) pükse jalga (jalast ära) tõmmata; vetää hansikkaat käteensä kindaid kätte tõmmata
◊  (kuv.) suomalainen siirtyi vetämään soomlane läks juhtima; YK veti joukkonsa pois alueelta ÜRO tõmbas oma väed territooriumilt ära; vetää tuote pois markkinoilta toodet turult kõrvaldada; vetää sanansa takaisin oma sõnu tagasi võtta; vetää jonkun maine lokaan kellegi head nime poriga määrida
2 (kiskoa) kiskuda, sikutada, tõmmata
◊ vetää solmu tiukalle sõlme kõvasti kinni tõmmata; vetää hätäjarrua hädapidurit tõmmata; vetää jotakuta hihasta kedagi varrukast tõmmata (sikutada); vetää ohjaksista ohjadest tõmmata; vetää naula seinästä naela seinast välja tõmmata; vetää hammas hammast välja tõmmata; hän veti paperin taskustaan ta tõmbas paberi taskust välja; lännensankari, joka oli nopea vetämään [aseensa esiin] Metsiku Lääne kangelane, kes tõmbas kergesti relva välja; hän veti kortin pakasta ta tõmbas pakist kaardi; vetää arpaa loosi (liisku) tõmmata; vetää pitkää tikkua liisku tõmmata, loosi võtta; soutaja veti pitkin vedoin sõudja tõmbas pikkade tõmmetega; vedä vasemmalla! tõmba vasakuga! (nt aeruga)
◊  (kuv.) vetää jokin asia esiin mingit asja avalikkuse ette tuua; vetää jokin asia päivänvaloon mingit asja päevavalgele tuua; vetää yhtä (samaa) köyttä ühel meelel olla; kaikki vetivät eri suuntiin igaüks kiskus eri suunas; jokin vetää yksiin jonkin kanssa miski langeb millegagi kokku, miski annab millegagi sama tulemuse; vetää oikeasta narusta õigest nöörist tõmmata; vetää jotakuta nenästä kedagi ninapidi vedada; kedagi haneks püüda; vetää vesiperä ks. vesiperä
◊  (ark.) vetää kotiin päin enda poole kiskuda; vetää jotakuta retkuun ks. retku 3; vetää välistä millestki hoolimata enda kasuks tegutseda
◊  (ark. masturboimisesta) vetää käteen pihku lüüa (peksta, taguda)
3 (erik.)
3a (voimailuleikeistä tms.) vetää köyttä köit vedada; vetää sormikoukkua sõrmkooku (sõrme) vedada; vetää leukaa lõuga tõmmata
3b (vetää kello tms.) [üles] keerata
◊ vetää kello kella üles keerata; vedettävä mekaaninen lelu üleskeeratav mehaaniline mänguasi
3c (ark. huuhtoa WC-allas) vett tõmmata
◊ vetää vessa vetsus vett tõmmata ks. vessa
◊ vetää jokin vessasta alas millelegi vett peale tõmmata, midagi vetsust alla lasta
4 (venyttää, pingottaa) vetää naru suoraksi nööri sirgeks tõmmata; vetää nyrjähtänyt nivel sijoilleen nikastanud liigest paika tõmmata; vetää lakanat mankelointia varten linu enne rullimist sirgu tõmmata
◊  (tekn.) metallien muotoilu vetämällä metallide tõmbetöötlus; kylmänä vedettyä terästä külmtõmmatud teras; vetää kultaa langaksi kulda traadiks tõmmata
◊  (erik. jänteestä) jalastani veti suonta mul lõi kramp jalga
5 (piirtää viiva tms.) tõmmata (joont, kriipsu jne)
◊ hän veti viivan käsivaraisesti ta tõmbas joone vaba käega; suora kuin viivoittimella vedetty sirge nagu joonlauaga tõmmatud; rajat on vedetty karttaan punaisella piirid on kaardile märgitud punasega; viimeinen lause on vedetty yli viimane lause on maha tõmmatud (kriipsutatud); partaterä veti haavan sormeen žilett tõmbas sõrme katki
◊  (ark.) vetää nimensä alle nime alla kirjutada
◊  (kuv.) vetää viiva menneen yli möödunule kriipsu peale tõmmata; vetää yhtäläisyysmerkit kahden asian välille kahe asja vahele võrdusmärki panna
6 (rajan, tien, yhteyden tms. rakentamisesta)
◊ uusi tie vedettiin kallion toiselta puolelta uus tee tehti teiselt poolt kaljut; vetää latu maastoon maastikule suusarada teha; taloon vedettiin sähköt majja pandi elekter [sisse]; alueelle vedettiin kaukolämpö[johto] territooriumile toodi kaugküttetorud
◊  (kuv.) kahden käsitteen välille on vaikea vetää tarkkaa rajaa kahe mõiste vahele on raske täpset piiri tõmmata; johonkin on vedettävä raja! kuhugi tuleb piir tõmmata!
7 (sivellä) pintseldada; üle tõmmata
◊ vetää maalia seinään värvi seinale pintseldada
◊  (ark.) ovet vedettiin valkoisiksi uksed värviti valgeks, uksed tõmmati valgega üle
8 (houkutella) [ligi] meelitada, [ligi] tõmmata
◊ magneetti vetää rautaa puoleensa magnet tõmbab rauda ligi (külge); hän vetää puoleensa kaikenlaisia tyyppejä ta tõmbab kõiksuguseid tüüpe ligi; vetää jonkun huomio puoleensa kellegi tähelepanu endale tõmmata; vetää jonkun huomio pois jostakin kellegi tähelepanu milleltki eemale juhtida; näytelmä ei vetänyt yleisöä näidend ei tõmmanud publikut ligi; uteliaisuus veti ihmisiä sinne uudishimu vedas inimesi sinna; seikkailunhalu veti häntä merille seiklushimu tõmbas teda merele; veri veti näyttämölle veri tõmbas [näite]lavale
◊  (sananl.) luonto se on, joka tikanpojan puuhun vetää loomus on see, mis rähnipoja puusse viib
9 (saattaa jokin väkisin johonkin tilaan tms.) (vetää mukaan) [kaasa] tõmmata
◊ kiila veti puun halki kiil ajas puu lõhki; vetää joku kiistaan kedagi vaidlusse (riidu) tõmmata; hänet vedettiin mukaan seuran toimintaan ta tõmmati (haarati) kaasa seltsi tegevusse; maa ei halunnut tulla vedetyksi mukaan sotaan riik ei soovinud sõtta tõmmatud saada
10 (hengittää t. imeä sisäänsä) tõmmata
◊ vetää keuhkot täyteen ilmaa kopse õhku täis tõmmata; vetää syvään henkeä sügavalt hinge tõmmata; pysähdytään vetämään henkeä peatume hinge tõmbama; hän veti vettä henkeen ta tõmbas vett hingekõrisse; vetää tupakkaa, savut suitsu tõmmata; vetää [tupakansavua] henkeen [suitsu] kopsu (alla) tõmmata; kasvin juuret vetävät vettä maasta taime juured imavad maast vett
◊  (kuv.) vetää viimeisiään suremas olla
11 (asennon tms. muuttamisesta)
◊ vetää jalkansa koukkuun jalga (jalgu) konksu tõmmata; vetää vatsa sisään kõhtu sisse tõmmata; vetää suunsa hymyyn suud naerule tõmmata; tuohi vetää itsensä kippuraan toht tõmbab end rulli; pakkanen veti lasit huuruun pakane tõmbas klaasid uduseks
◊  (luonnonilmiöistä) oli vetänyt pilveen oli pilve läinud, taevas oli pilve tõmbunud
◊  (ark.) uutinen veti ilmeet vakaviksi uudis võttis ilmed (näod) tõsiseks; kuume veti hänet heikoksi palavik tegi ta nõrgaks; vakavaksi vetää kenet tahansa, kun — see võtab igaühe tõsiseks, kui —
12 (jonkin esteettömästä kulusta) hella ei vetänyt pliit ei tõmmanud; viemäri ei vedä kanalisatsioon ei tõmba [alla], kanalisatsioon on ummistunud (umbes); ruuhkan lauettua tie alkoi taas vetää kui ummik lahenes, pääses teed mööda jälle liikuma; vienti alkoi vähitellen vetää eksport hakkas vähehaaval edenema
◊  (ilmavirrasta) ikkunasta vetää aknast tõmbab; sulje ovi, täällä vetää! sule uks, siin on tuuletõmbus!, pane uks kinni, siin tõmbab!
13 (toiminnasta, tekemisestä) vetää läpi valmennusohjelma treeninguprogrammi läbi teha; hän vetää sitä linjaa, että — ta peab seda joont, et —; vetää tiukkaa linjaa karmi joont pidada; vetää jotakin roolia ks. rooli
◊  (ark. näytellä, esittää) vetää Hamletin rooli Hamleti osas esineda; hän veti osansa hyvin ta tegi oma osa hästi
14 (johtaa t. ohjata jotakin toimintaa) juhtida, juhendada ks. vetäjä 3 (olla vastuussa) vastutada; (juontaa) juhtida ks. vetäjä 2 (toimia organisoijana) korraldada, organiseerida
◊ vetää työryhmää töörühma juhtida; vetää kurssia kursust juhtida (juhendada); hän veti nappulaliigaa ta treenis lastevõistkonda; vetää televisio-ohjelmaa telesaadet juhtida
15 (heittää, potkaista, juosta, lyödä tms.) hän veti rangaistuspotkun suoraan maaliin ta lõi karistuslöögi otse väravasse; hän veti viimeisen kierroksen todella kovaa ta jooksis viimase ringi tõepoolest kõvasti; vetää rakoa (kaulaa) muihin kilpailijoihin teiste võistlejatega vahet sisse teha; vetää rakoa kiinni järele võtta; hän veti kovan lyönnin takakentälle ta lõi kõva löögi väljaku tagaosasse
◊  (ark.) vetää jotakuta leukaan kellelegi vastu lõugu (molu) anda; vetää jotakuta turpaan kellelegi tuupi teha, kellelegi kolki anda; antaa (ala) vetää! lase jalga!, hakka astuma!, pane minema!
16 (laulaa, soittaa) vetää virttä vaimulikku laulu laulda; vetää nuotin vierestä mööda laulda, mitte viisi pidada; hän veti hanurilla polkan ta mängis lõõtspillil polkat
◊  (kuv.) vetää viimeistä virttään suremas olla
17 (nukkumisesta) vetää unia magada; (ark.) põõnata, põõnutada
◊  (ark.) vetää sikeitä lõõsata; vetää hirsiä norsata; vetää lonkkaa ks. lonkka
◊  (ark. juomisesta, syömisestä) vetää jotakin napaansa midagi nahka (kinni) pista; vetää päänsä täyteen pead (nosu, nina) täis tõmmata; hän veti pillereitä ja viinaa yhtä aikaa ta tarvitas ühtaegu narkootikume ja viina
18 (astian tms. tilavuudesta) mahutada
◊ astia vetää 50 litraa nõu mahutab 50 liitrit, anumasse mahub 50 liitrit
19 (eräissä kiteytyneissä yhteyksissä) vetää vertoja jollekin millegagi võrreldav olla; mikään ei vedä vertoja äidin pullille miski ei ole nii hea kui ema saiad, miski ei ole ema saiadega võrreldav; se naula veti see nipp aitas; vetää johtopäätös otsustada, järeldada
◊  (ark.) vetää joku oikeuteen kedagi kohtu ette viia; vetää joku tilille jostakin kelleltki mingis asjas selgitust nõuda; panna paperit vetämään pabereid sisse anda; minulla on loma vetämässä mul on puhkuseavaldus sisse antud; kiinni veti! oleme rääkinud!, kokku lepitud!; vetää itsensä piippuun end lõplikult ära väsitada, ennast täitsa kutuks teha

vittuilla 67 (alat.) käkki keerata, tünga teha {jollekulle jostakin kellelegi millegi pärast} ks. myös vinoilla

vängätä 73*G
1 (kääntää) vägisi keerata; (kammeta) vägisi väänata; kangutada
2 (pyrkiä johonkin väkisin) lapsi vänkäsi väkisin syliin laps trügis vägisi sülle
3 (väittää itsepintaisesti) kangekaelselt korrutada; (inttää) vastu ajada; vastu väita
◊ vängätä vastaan vastu väita, vastu ajada, vastu haukuda (kõnek); vastu punnida; tõrkuda

väännellä 67*J väänata; keerata; käänata; (taivutella) painutada; koolutada; kõverdada; (vääristellä) moonutada, deformeerida
◊ väännellä viiksiään oma vuntse keerutada; hän väänteli epätoivoisena käsiään ta väänas meeleheites oma käsi; vatsaa alkoi väännellä kõht hakkas valutama; nimi, jota ei pysty vääntelemään nimi, mida ei ole võimalik moonutada (väänata) ks. myös vääntää

vääntää 54*J
1a väänata; keerata; käänata; (taivuttaa mutkalle) painutada; koolutada; kõverdada
◊ taivuksiin väännetty levy kõveraks painutatud plaat; hän väänsi suunsa virneeseen ta suu tõmbus irvele, ta kiskus suu irvele; vääntää koivunoksa vitsakseksi kaseoksa vitsaks painutada; vääntää vesi vaatteista vett riietest välja väänata; hän väänsi teräslangasta tiirikan ta painutas terastraadist muukraua; (kouristaa) vatsaani väänsi mu kõht valutas
◊  (sananl.) nuorena on vitsa väännettävä vääna vitsa, kui vits väändib
1b (vääristää) väänata; moonutada, deformeerida
◊ (panna vinoon) vääntää suutaan grimasse teha, grimassitada
◊  (kuv.) Antti-nimi väännettiin koulussa Andeksi nimi Antti väänati koolis Andeks
2 (kiertää) keerata; (ruuvata) kruvida; (pyöräyttää) pöörata
◊ vääntää ruuvia kruvi keerata; vääntää kampea vänta keerata; vääntää nupista nupust keerata; vääntää ohjauspyörää vasempaan rooli vasakule pöörata; hän väänsi oven lukkoon ta keeras ukse lukku; vääntää kaasuliekkiä pienemmälle gaasileeki väiksemaks keerata; hän väänsi puhelinnumeron ta valis telefoninumbri
3 (kääntää t. siirtää jokin paikoiltaan) väänata; (vivuta) kangutada; lahti murda
◊ vääntää kiviä kangella kivi kangiga kangutada; ovi oli väännetty auki sorkkaraudalla uks oli sõrgkangiga lahti murtud; hän väänsi vastustajansa hartiat maahan ta väänas oma vastase õlad vastu maad; hän onnistui vääntämään puukon hyökkääjän kädestä tal õnnestus pussnuga ründaja käest ära väänata
◊  (kuv.) hän yritti vääntää puheen muihin asioihin ta üritas juttu muudele asjadele keerata
4 (vaivalloisesta tekemisestä) vääntää nimensä paperiin vaevaliselt oma nime paberile kirjutada, oma nime paberile sirgeldada; vääntää itkua nuttu kiskuda; vääntää murretta üritada murdekeelt rääkida; töngata murdekeelt

yllyttää 53*C
1 ässitada {jotakuta johonkin kedagi millelegi} ; õssitada {jotakuta johonkin kedagi millelegi} ; üles kihutada {jotakuta johonkin kedagi millelegi, millekski} ; üles kutsuda {jotakuta johonkin kedagi millelegi, millekski} ; üles keerata (kõnek) {jotakuta johonkin kedagi millekski} ; keelitada {jotakuta tekemään jotakin kedagi midagi tegema} ; peale käia {jotakuta johonkin kellelegi millegagi} ; (oik.) õhutada {johonkin millelegi} ; provotseerida {johonkin millelegi}
◊ yllyttää poikia (pojat) pahantekoon poisse pahateole ässitada (kihutada); yllyttää jotakuta varastamaan kedagi vargile õhutada; he koettivat yllyttää minua lähtemään mukaan elokuviin nad keelitasid mind kinno kaasa minema; yllyttää kansaa kapinaan rahvast mässule kihutada
◊  (oik.) yllyttää rikokseen kuriteole õhutada
2 (kannustaa) kannustada {jotakuta johonkin kedagi millekski} ; õhutada {jotakuta johonkin kedagi millelegi} ; virgutada {jotakuta johonkin kedagi millelegi} ; ergutada {jotakuta johonkin kedagi millelegi} ; (rohkaista) julgustada {jotakuta tekemään jotakin kedagi midagi tegema}
◊ menestys yllytti meitä entistä kovempiin ponnistuksiin edu kannustas meid üha enam pingutama