Soome-eesti suursõnaraamat

hyödyntää 54*J [ära] kasutada; ekspluateerida
◊ hyödyntää luonnon öljyvaroja looduslikke naftavarusid ekspluateerida; hyödyntää jonkun asiantuntemusta työssään oma töös kellegi asjatundmist [enda heaks] ära kasutada

kierrättää 53*C
1 (antaa kiertää, panna kiertämään) ringi käima panna, ringi [käia] lasta; ringiga minna (sõita)
◊ kierrättää vene niemen ympäri paadiga ümber neeme sõita; kierrättää keräyslistaa korjanduslehte ringi [käia] lasta; veden kierrättäminen keskuslämmitysputkissa vee ringelda laskmine keskküttetorudes
2 (jätteitä t. käytöstä poistettua tavaraa) korduvalt kasutada, taas·kasutada
◊ lastenvaatteiden kierrättäminen lasterõivaste taaskasutus; lastenvaatteita kannattaa kierrättää lasterõivaid tasub korduvalt kasutada

koe·käyttää 53*C katseks (prooviks) kasutada; (ajaa) proovisõitu teha
◊ koekäyttää korjattua moottoria parandatud mootorit katseks käivitada

käskeä 58
1 käskida, käsku anda
◊ tehdä työtä käskettyä teha seda, mida kästud; tehdä niinkuin käsketään teha nii, nagu kästakse; en käske enkä kiellä ma ei käsi ega keela; kuka käski tehdä niin? kes käskis nõnda teha?
◊  (sot.) komentaja käski pataljoonalle puolustusasemat ülem käskis pataljonil asuda kaitsepositsioonile; ampua käskettyyn maaliin tulistada ettenähtud sihtmärgi pihta
◊  (ark.) antaa (saada) mitä kuuluu ja kuka käskee {kedagi} paika panna, kellelegi kohta kätte näidata
2 (käyttää käskyvaltaa) käsuõigust kasutada; (sot. tms.) käsutada; (määrätä) sundida
◊ täällä käsken minä siin käsutan mina; olla toisen käskettävänä teise käsualune olla; esimies ja hänen käskettävänsä ülemus ja tema käsualused
3 (vars. ark. pyytää, kutsua) paluda, kutsuda
◊ käskeä kahville kohvile kutsuda; käskeä sisään sisse kutsuda; tulet kuin käskettynä sa tuled nagu käsu peale

kätevä 10
1 (henk.) (taitava) osav, osava käega
2 (välineestä, menettelytavasta) käe·pärane, käe järgi; mugav kasutada

käytellä 67*C (frekv.) < käyttää kasutada, tarvitada

käyttää 53*C
1 kasutada, tarvitada, pruukida; (vaatteita) kanda
◊ käyttää väärin kuritarvitada; käyttää hyväkseen (vars. kielteisesti) ära kasutada; ulkoisesti käytettävä lääke välispidine ravim; käyttää taksia taksoga sõita; käyttää oikotietä otseteed minna; käyttää jotakin verukkeena midagi ettekäändeks tuua; käyttää puheenvuoro sõna võtta; käyttää törkeää kieltä rõvetseda, ropendada; hän käyttää aina solmiota ta käib alati lipsuga, tal on alati lips ees (kaelas); käyttää rahaa säästeliäästi kokkuhoidlikult raha kulutada (kasutada); käyttää runsaasti alkoholia palju alkoholi tarvitada (pruukida); käyttää liikaa aikaa johonkin millegi peale ülearu palju aega kulutada; ylintä tuomiovaltaa käyttää korkein oikeus kõrgeim kohtuvõim on ülemkohtu käes; käytetty auto pruugitud auto; hänellä on paljon rahaa käytettävissään tal on palju raha käes, tal on võimalik palju raha kulutada (välja anda); olla käytettävissä yötä päivää ööd ja päevad kättesaadav olla; olen käytettävissänne! olen teie teenistuses!; kaikin käytettävissä olevin keinoin kõigi kasutada olevate vahenditega
2 (viedä, kuljettaa) viia, vedada
◊ käyttää lasta lääkärissä lapsega arsti juures käia; käyttää vuodevaatteita ulkona voodiriideid välja tuulduma viia; nyrkkeilijä käytti vastustajaansa kanveesissa poksija lõi oma vastase korraks põrandale
3 (pitää käynnissä, liikkeessä) käitada, käigus hoida
◊ konetta käyttävä moottori masinat käitav mootor; käyttää moottoria joutokäynnillä mootorit tühikäigul käia lasta
4 (saattaa käymistilaan) kääritada
◊ mehun käyttäminen viiniksi mahla kääritamine veiniks

monottaa 53*C (slg.) (potkia) jalaga lüüa (taguda); (pahoinpidellä) peksta, kolkida, materdada, vägivalda kasutada

nauttia 61*C
1 (ravintoa t. juomaa) nautida; (syödä) süüa; (juoda) juua; (käyttää) kasutada, tarvitada
◊ nauttia aamiaista hommikust süüa; nauttia illallista õhtust süüa, õhtusööki nautida; nauttia virvokkeita karastusjooke juua; lounaaksi nautimme lihakeittoa lõunaks sõime lihasuppi; tabletti nautitaan veden kanssa tabletti võetakse veega; hän poistui ravintolasta hieman nauttineena ta lahkus restoranist veidi vindisena; ta oli veidi võtnud, kui ta restoranist lahkus; illallispöydässä pääruokaa nautittaessa õhtul söögilauas pearooga süües
◊  (usk.) nauttia Herran ehtoollista Issanda armulaual käia
2 (saada osakseen) saada, omada; olla ‹olema›
◊ nauttia eläkettä pensionil olla, pensioni saada; nauttia suurta palkkaa suurt palka saada; nauttia opetusta õpetust saada; nauttia arvonantoa olla lugupeetud; hallitus nauttii eduskunnan luottamusta valitsusel on eduskunna (parlamendi) usaldus
3 (tuntea mielihyvää) nautida {jostakin midagi} , mõnu tunda
◊ nauttia elämästä elust mõnu tunda, elu nautida; nauttia täysin siemauksin täie sõõmuga nautida, täiel rinnal mõnu tunda

palvella 67
1 teenida; (palveluammatissa) teenindada; (olla avuksi) aidata
◊ palvella asiakkaita kliente teenindada; hänen työnsä pankissa on yleisön palvelemista tema töö pangas oli klientide teenindamine; miten voin palvella? kuidas ma saan teid aidata?; palvelemme 9—17 oleme avatud 9—17, teenindame 9—17; sairaala palvelee laajan alueen väestöä haigla teenindab suurt piirkonda, haigla teenindada on suur piirkond; hän palveli pyyteettömästi lähimmäisiään ta teenis oma lähedasi omakasupüüdmatult; palvella isänmaataan isamaad teenida
◊  (kuv.) palvella kahta herraa kaht[e] isandat teenida
2 (olla virassa tms.) ametis olla; (olla palveluksessa) teenistuses olla, teenida
◊ palvella virkamiehenä ametnik (ametiisik) olla; palvella varusmiehenä ajateenija olla, aega teenida; palvella laivastossa mereväes teenida; kunnan toimessa palveltu aika valla teenistuses oldud aeg; hän palveli monta vuotta samassa perheessä ta teenis mitu aastat samas peres, ta oli mitu aastat samas peres teenija
3 (pitää jumalanaan) teenida; (palvoa) kummardada
◊ palvella Jumalaa Jumalat teenida; palvella epäjumalia ebajumalaid kummardada
4 (edistää, hyödyttää) teenida, kasuks tulla; (olla tarkoitettu johonkin) millekski mõeldud olla
◊ tutkimus palvelee monia päämääriä uurimus teenib mitmeid eesmärke, uurimusel on mitmeid eesmärke; uudet aukioloajat palvelevat työssäkäyviä uued lahtiolekuajad tulevad töölkäijatele kasuks; työkalu palvelee hyvin tarkoitustaan tööriist on hästi käsitsetav, tööriist on otstarbekas
5 (toimia t. olla jonakin) teenida; kasutada; töötada
◊ vaate oli jo aikansa palvellut riideese oli oma aja juba ära teeninud; tila palvelee tarvittaessa juhlasalina ruumi saab vajaduse korral kasutada peosaalina

peukaloida 62 näppida; sõrmitseda, näperdada; (hypistellä, hipelöidä) käppida, katsuda; omavoliliselt kasutada; vusserdada
◊  (kuv.) peukaloida jonkun tekstejä kellegi tekste [omavoliliselt] parandada

pitää 53*F
1 hoida; pidada ‹pidas›
◊ pitää kynää kädessään pliiatsit käes hoida; pitää jotakin pihdeissä midagi pihtide vahel hoida; pitää kirvestä molemmin käsin kirvest mõlema käega hoida (pidada); pitää paperia valoa vasten paberit vastu valgust hoida; pitää kiinni tangosta ridvast kinni hoida (pidada); pitää jotakuta kädestä kellegi käest kinni hoida; pitää jotakuta vyötäröstä kedagi vöökohast kinni hoida; kädestä pitäen käest kinni hoides
2 (pysyttää t. antaa olla jossakin paikassa t. asennossa) hoida
◊ pitää jotakuta sylissään kedagi süles hoida; pitää lakki päässään oma mütsi peas hoida; pitää tavaroitaan laatikossa oma asju kastis hoida; pitää käsiään ristissä oma käsi ristis hoida; pitää päätään kallellaan oma pead viltu hoida; pitää silmänsä auki oma silmi lahti hoida; pitää suunsa kiinni oma suud kinni hoida; pitää peukkua pöialt hoida
◊  (pysyttää t. antaa olla jossakin tilassa, jonkinlaisena) pitää jotakin näytteillä midagi nähtaval hoida; pitää jotakin käsillä (saatavana) midagi saadaval hoida; pitää ovea lukossa ust lukus hoida (pidada); pitää joku (jotakuta) jännityksessä kedagi põnevil hoida; pitää jotakuta vallassaan kedagi oma mõju alla hoida; pitää jotakuta silmällä kedagi silmas pidada, kedagi jälgida; pitää joku leivässä hoolitseda, et kellelgi oleks leiba; pitää jotakuta nälässä kedagi näljas hoida; pitää jotakuta ahtaalla kedagi kitsikuses hoida; pitää joku hyvällä tuulella kedagi heas tujus hoida, kellegi tuju üleval hoida; pitää joku selvillä jostakin kedagi mingite asjadega kursis hoida; pitää tie vapaana teed vabana hoida; pitää ruoka kuumana toitu kuumana hoida, toitu soojas hoida; pitää tukkansa lyhyenä lühikesi juukseid kanda
3 (hallussaan) hoida, endale jätta
◊ pitää kirjaa lainassa raamatut välja laenutada; yli jäävät rahat saat pitää need rahad, mis üle jäävad, võid endale võtta; hän piti asian omana tietonaan ta hoidis selle asja enda teada; pidä tämä mielessäsi! hoia (pea) see endal meeles!; pitää päänsä (pintansa) vastu pidada, mitte alla vanduda, jonnakas (kangekaelne) olla; pitää välimatkat vahet hoida; pitää paikkansa paika pidada, tõele vastata; pitää kutinsa paika pidada, vastu pidada; pitää puolensa vastu pidada, mitte alla vanduda; pitää päänsä kylmänä külma verd säilitada; pidä itsesi miehenä! käitu nagu mees!; hän piti varansa, ettei myöhästynyt ta oli ettevaatlik, et ei hilineks; ne, jotka maassa valtaa pitävät need, kes maal võimul (võimu juures) on; pitää järjestystä korda hoida; hän onnistui pitämään kurssin tal õnnestus kurssi hoida; pitää liian suurta hintaa liiga suurt hinda nõuda; pitää paikkaa jollekulle kellelegi kohta hoida; pitää sisällään jotakin midagi sisaldada ks. myös sisältää
4 (lupaus) pidada ‹pidas›
◊ pitää sanansa sõna pidada; on pidettävä, mitä on luvannut tuleb kinni pidada sellest, mida lubati (on lubatud)
5 (pitää jokin jossakin kiinni) kinni pidada, kinni hoida; (olla antamatta periksi, kestää) vastu pidada
◊ ruuvit pitävät kansilevyä paikallaan kruvid hoiavad kaant paigal; hän pystyi pitämään auton tiellä ta suutis autot tee peal hoida; solmu piti sõlm pidas vastu; jarrut eivät pitäneet pidurid ei pidanud vastu; sukset eivät pitäneet suuskadel oli halb pidamine, suusad andsid tagasi; pussin pohja piti koti põhi pidas; hän yritti, mutta hermot eivät pitäneet ta proovis, kuid närvid ei pidanud vastu; pitävä ote kindel haare; pitävä päätös kindel otsus
6 (tiiviydestä) pidada ‹pidas›
◊ tämä vene ei pidä vettä see paat lekib, see paat ei pea vett; tuulen pitävää kangasta tuultpidav kangas
7 (käytöstä, omistuksesta, hoidosta)
7a (vaatekappaleita tms.) kanda; (käyttää) kasutada, pidada ‹pidas›
◊ pitää villapaitaa kampsunit kanda; pitää kalosseja kalosse kanda; pitää koruja ehteid kanda; pitää korvarenkaita kõrvarõngaid kanda; risoiksi pidetyt kengät ribadeks kantud (peetud) kingad; pitää otsatukkaa tukka kanda
7b (työntekijöitä, kotieläimiä tms.) pidada ‹pidas›, hoida
◊ pitää jotakuta palveluksessaan kedagi oma teenistuses pidada; pitää jotakuta hoidossaan kellegi eest hoolitseda; pitää jotakin käytössään midagi enda kasutuses hoida; pitää suurta henkilökuntaa rohkearvulist personali pidada; pitää kotieläimiä koduloomi pidada; pitää ravintolaa restorani pidada; hänellä ei ollut varaa pitää autoa tal ei olnud auto pidamiseks raha; vanhin veli jäi taloa pitämään vanim vend jäi talu pidama
◊  (Raam.) älä pidä muita jumalia minun rinnallani sul ei tohi olla muid jumalaid minu palge kõrval
8 (käsittelystä, kohtelusta)
◊ pitää jotakin hyvin midagi hästi hoida (kohelda); pidä siististi kirjojasi hoia oma raamatud puhtad; pitää jotakuta hyvänä kellegi eest hästi hoolitseda; kedagi hellitada
◊  (sananp.) meitä pidettiin kuin piispaa pappilassa meid hoiti nagu piiskoppi kiriklas, meie eest hoolitseti nagu piiskopi eest kiriklas
9 (suorittaa, toimittaa) pidada ‹pidas›; teha; (järjestää) korraldada; (hoitaa, huolehtia) hoida
◊ pitää neuvottelu läbirääkimisi pidada; salissa pidettiin kokousta saalis peeti koosolekut; pitää luento loengut pidada; pitää konsertti kontserti korraldada; pitää näyttely näitust korraldada; pitää puhe kõnet pidada; pitää jollekulle juhlat kellelegi pidu teha (korraldada); pitää vahtia valves olla; pitää neuvoa nõu pidada; pitää kirjaa raamatut pidada; pitää lukua jostakin millegi kohta arvet pidada; pitää jonkun puolta kellegi poolt olla, kellegi poole hoida
10 (loma- t. vapaa-ajasta tms.)
◊ hän piti viikon talviloman ta läks nädalaks talvepuhkusele, ta võttis nädala talvepuhkust; pitää sadetta saju lõppu varju all oodata; mentiin latoon sadetta pitämään mindi küüni vihma lõppemist ootama; pitää dieettiä dieeti pidada
11 (käyttää jotakuta t. jotakin) pidada ‹pidas›
◊ pitää jotakuta käskyläisenään kedagi oma käsualuseks pidada; hän piti tapanaan huomautella kaikesta tal oli kombeks kõige kohta märkusi teha; pitää jotakin (jotakuta) pilkkanaan midagi pilgata, kedagi pilkealuseks teha
12 (eräissä kiinteissä yhteyksissä)
◊ pitää huolta jostakin millestki hoolt kanda; pidä huoli siitä, että — hoolitse selle eest, et —; hän ei pitänyt väliä korvauksesta ta ei hoolinud kompensatsioonist; pitää meteliä lärmi teha; hän elää itsestään melua pitämättä ta elab tagasihoidlikult; pidähän pienempää suuta ole natuke tasem; ära hoople; pitää seuraa jollekulle kellelegi seltsiks olla; pitää yhteyttä johonkuhun kellegagi ühendust pidada; pitää yhtä ühte hoida; pojat pitivät peliään tyttöjen kanssa poisid vallatlesid tüdrukutega; pitää silmäpeliä jonkun kanssa kellegagi pilkude abil flirtida; pitää hauskaa lõbutseda
◊  (ark.) on pitänyt sadetta vihmane on olnud
◊  (Raam.) — huominen päivä pitää murheen itsestään — homne päev muretseb ise enese (enda) eest
13 (mielipiteestä, kannanotosta)
13a (olla jostakin jotakin mieltä) pidada ‹pidas› {jotakin jonakin midagi millekski}
◊ pidin koko asiaa leikkinä ma pidasin kogu asja mänguks; hän piti sitä velvollisuutenaan ta pidas seda oma kohustuseks; pidin asianani ilmoittaa tästä teille ma tegin oma südameasjaks sellest teile teatada, pidasin sellest teile teatamist oma kohustuseks; voidaan pitää sääntönä, että — võib pidada reegliks seda, et —; pitää jotakin tärkeänä midagi tähtsaks pidada; pidimme viisaampana jäädä kotiin arvasime, et targem oleks koju jääda; pidasime mõistlikumaks koju jääda; pitää jotakin luultavana midagi tõenäoliseks pidada; pitää jotakuta pätevänä kedagi pädevaks pidada; pitää jotakuta arvossa kedagi hinnata; pidin sinua aluksi Paavona ma pidasin sind alguses Paavoks; ma arvasin algul, et sa oled Paavo
13b (olla mieltynyt) meeldida
◊ minä pidän sinusta sa meeldid mulle; mitä pidät uudesta hatustani? kuidas sulle mu uus kübar (müts) meeldib?; tämä malli on ollut hyvin pidetty see mudel on olnud väga populaarne ks. myös suosittu
14 (vähältä piti)
◊ vähältä piti, etten myöhästynyt pisut (vähe) puudus, et ei hilinenud; ei osunut, mutta vähältä piti vähe jäi puudu, et pihta ei saanud
15 (jostakin pitäen)
◊ hän on ollut pienestä pitäen eloisa ta on olnud lapsest saadik elavaloomuline; alusta pitäen algusest peale
16 (asennetta, suhtautumista ilmaisemassa)
16a (vain yks.3.p muotoja) (pakosta, velvollisuudesta, välttämättömyydestä) pidada ‹pidi›; kohustatud olla; sunnitud olla
◊ kaikkien pitää tehdä velvollisuutensa kõik peavad oma kohustusi täitma; sinun pitää puhua totta sa pead tõtt rääkima; joko teidän pitää lähteä? kas te peate juba ära minema?; lakia pitää noudattaa seadust peab täitma, seadust tuleb täita; työn pitää olla valmis ensi viikolla töö peab olema valmis järgmisel nädalal; jokaisella pitää olla mukana kynä ja paperia igaühel peab olema kaasas pliiats ja paber; laivassa pitää olla kapteeni laevas peab olema kapten
◊  (Raam.) otsasi hiessä sinun pitää syömän leipäsi oma palge higis pead sa leiba sööma
◊  (ruumiinsiunauksessa) maasta olet sinä tullut, maaksi pitää sinun jälleen tuleman põrmust oled sa võetud, põrmuks pead sa jälle saama
16b (tarkoituksesta, aikomuksesta)
◊ minun piti juuri lähteä, kun puhelin soi ma pidin just lahkuma, kui telefon helises; mitä minun pitikään sanoa? mis ma pidingi ütlema?; juhlan pitäisi alkaa kello 19 pidu peaks algama kell 19; minulle piti tulla vieras mulle pidi külaline tulema; sinne piti rakennettaman talo sinna pidavat maja ehitatama; hänestä piti tulla lääkäri ta pidi arstiks saama, temast pidi arst saama; odotin, mitä tuleman piti ootasin, mis juhtuma hakkab
16c (tarpeellisuudesta, sopimuksesta)
◊ jos olet sairas, sinun pitää pysyä vuoteessa kui sa oled haige, siis sa pead voodis olema; en tiedä, kenen puoleen minun pitäisi kääntyä ma ei tea, kelle poole ma peaksin pöörduma; sinun pitäisi hävetä sa peaksid häbi tundma (häbenema); minun pitänee tästä jo lähteä ma pean vist juba lahkuma; hän mietti, kumpaa piti totella ta mõtles, kumma käske ta pidi täitma; ta kaalus, kumma sõna ta pidi kuulama; joka huoneessa pitäisi olla palovaroitin igas toas peaks olema tuletõrjesignalisatsioon; polttopuun pitää olla kuivaa küttepuu peab olema kuiv; ei pidä unohtaa, että — ei tohi unustada, et —
16d (sisäisestä pakosta)
◊ särky oli niin kova, että minun piti ihan huutaa valu oli nii suur, et ma pidin lausa karjuma; pitää ihan ihmetellä, ettei pahemmin käynyt tuleb lausa imestada, et hullemini ei läinud; minun piti tunnustaa, että — ma pidin tunnistama, et —; minun pitänee myöntää, että olet oikeassa ma pean vist möönma, et sul on õigus
16e (ilmaisemassa, että jokin on (ollut) odotettavissa)
◊ murhatun on pitänyt olla kuolleena — mõrvatu pidi surnud olema —; pitihän sinun tietää se jo etukäteen sa pidid ju sellest ometi enne teadma; kyllä sinulla pitää olla huono näkö, jos et tuota kylttiä näe sul peab ikka halb nägemine olema, et sa seda silti ei näe
16f (luultavasta t. todennäköisestä asiasta)
◊ kyllä solmun pitäisi nyt kestää sõlm peaks nüüd vastu pidama; kyllä tarinan pitäisi olla totta jutt peaks tõsi olema (päivittelyissä tms.)
◊ pitipäs sattua (ikävästi), kun ei ollut kahviakaan juhtus nii kehvasti, et isegi kohvi ei olnud; no kaikkea sitä pitääkin kuulla! no kõike mu kõrvad peavad ka kuulma!; harmi, että piti käydä näin kahju, et nii läks

rapata2 73*B (ark.) tooreid võtteid kasutada; toorelt mängida; (runtata) kuri·tarvitada; kurjasti ära kasutada
◊ puolustus rappasi heti ottelun alussa kaitse hakkas kohe mängu alguses toorelt mängima; hallitus rappasi pörssiä valitsus kasutas börsi kurjasti ära

siipeillä 67 (ark.) kellegi kulul (arvel) elada; (käyttää hyväkseen) kedagi ära kasutada

simuloida 62 (vars. tekn., mat.) simulatsiooni kasutada; matkida, imiteerida, matke·modelleerida; (lääk.) simuleerida, teeselda

säästää 53
1 säästa, kokku hoida; kokkuhoidlik olla; ökonoomne olla
◊ säästää energiankulutuksessa energiat säästa (kokku hoida); energiat vähem tarbida; energiatarbimist vähendada; säästää ruoassa toiduga kokku hoida; he joutuivat säästämään ruoassa neil tuli toiduga kokkuhoidlik olla; käyttää raaka-ainetta säästäen toorainet säästlikult (ökonoomselt) kasutada; kuntien tulee säästää supistamalla menojaan valdadel (kundadel) tuleb säästa vähendades oma väljaminekuid
2a (panna talteen, säilöön tms.) säilitada, alles hoida, talletada; (varata) varuda; (kerätä säästämällä) kokku hoida; koguda; kõrvale panna
◊  (rahasta) säästää rahaa pankkiin raha pangas talletada; raha panka hoiustada (hoiule anda, hoidu panna); säästää omaa asuntoa varten (omaan asuntoon) oma korteri jaoks raha koguda; hän säästi matkarahat palkastaan ta hoidis reisiraha kokku oma palgast; ta pani reisiraha kõrvale oma palgast; säästää pahan päivän varalle mustadeks päevadeks kõrvale panna
2b (esineitä) säilitada; alal hoida; alles hoida, alles jätta
◊ säästää kirjeenvaihtonsa jälkipolville luettavaksi oma kirjavahetust järeltulevatele põlvedele lugemiseks alles hoida; säästää käytetyt vaatteensa keräykseen kantud riideid korjanduse jaoks säilitada (alles hoida); säästä minullekin pala täytekakkua hoia (jäta) ka mulle tükk torti alles
2c (jättää jokin asia toistaiseksi) edasi lükata
◊ säästää matkansa soveliaampaan ajankohtaan [oma] reisi sobivamale ajale edasi lükata; säästää parhaat jutut viimeiseksi parimaid lugusid viimaseks jätta (hoida)
3 (varjella jotakin vahingoittumiselta tms.) säästa; säästlikult kasutada; hoida; {millegagi} hoolivalt ümber käia; {millelegi, kellelegi} armu heita; (olla vahingoittamatta tms.) mitte kahjustada, kahjustamata olla
◊ pohjallisten käyttö säästää jalkineita sisetaldade kasutamine hoiab (säästab) jalatseid; hopeita säästävä puhdistusaine hõbedat mittekahjustav puhastusaine; silmien säästämiseksi on käytettävä hyvää valaistusta silmade hoidmiseks (säästmiseks) tuleb hoolitseda hea valgustuse eest; hän ahertaa itseään säästämättä ta rahmeldab ennast säästmata; ta rahmeldab oma jõudu säästmata; ta rahmeldab endale armu heitmata; säästä meidät selityksiltäsi! säästa meid oma seletustest!; avohakkuussa säästettiin vain kapea rantavyöhyke lageraiet tehes jäeti alles ainult kitsas rannavöönd; lageraiet tehes heideti armu ainult kitsale rannavööndile; säästäkää henkemme! heitke meile armu!; jätke meid ellu!
4 (välttää tuhlausta) säästa, kokku hoida; (olla pidättyväinen jonkin käytössä) kokkuhoidlik olla {jotakin millegagi} ; säästlikult kasutada; (ark.) koonerdada {jotakin millegagi} ; kitsi olla {jotakin millegagi} ; (kaihtaa, karttaa) vältida; kõrvale hoiduda {jotakin millestki} ; ära hoida
◊ juhlien järjestelyissä ei säästetty kustannuksia peo korraldamisel ei hoitud raha kokku; peo korraldamisel rahaga ei koonerdatud; säästää askeleitaan samme kokku hoida; säästää turhaa työtä asjatut tööd vältida (ära hoida); hän antoi apuaan vaivojaan säästämättä ta oli abiks oma vaeva säästmata; ta abistas oma vaeva paljuks panemata; riidassa ei sanoja säästetty tülis ei oldud sõnadega kitsid; katselijat eivät säästäneet äänijänteitään vaatajad ei hoidnud oma häälevarusid kokku; vaatajad kisasid täiest kõrist; meidän täytyy säästää matkarahojamme me peame oma reisiraha säästlikult kasutama; me peame oma reisirahaga kokkuhoidlikud olema
5 (aiheuttaa jonkin säästyminen) säästa; kokku hoida
◊ menetelmä, joka säästää kustannuksia meetod, mis säästab kulusid; meetod, mis hoiab kulusid kokku; kulusid vähendav meetod; ökonoomne meetod; aikaa säästävä aega säästev; työtä säästävä tööd säästev
◊  (lääk.) säästävä kirurgia konservatiivne ravi, säilitusravi

taktikoida 62 [osavat] taktikat kasutada; kaaluda, arvestada, kalkuleerida; (juonitella) kavaldada; intrigeerida
◊ hän taktikoi itselleen hyvän viran ta sai endale kavalusega hea töökoha; hänet taktikoitiin pois puoluejohdosta ta intrigeeriti partei juhtkonnast välja

turvautua 52*F (hakea turvaa, suojaa) {kelleltki, milleltki} kaitset otsida; {kelleltki, milleltki} varju otsida; {kelleltki, milleltki} turva otsida; (etsiä apua, neuvoa) {kelleltki} abi otsida; {kelleltki} tuge otsida; {kellelegi} toetuda; {kellelegi} loota; {kellegi peale} oma lootust panna; {kellelegi, millelegi} turvuda; (tarttua johonkin keinoon) {midagi} rakendada; {midagi} kasutada
◊ turvautua asiantuntijan apuun asjatundja abi kasutada, eksperdile toetuda; turvautua sanakirjaan sõnaraamatu abi kasutada; sanakirjaan turvautumatta sõnaraamatut kasutamata, sõnaraamatu abita; turvautua pakkotilanteessa väkivaltaan sundolukorras vägivalda tarvitada; vihollinen turvautui taistelukaasuun vaenlane võttis kasutusele ründemürgi; hän joutui turvautumaan sukulaisten apuun ta oli sunnitud sugulastelt abi otsima, tal tuli sugulaste abile toetuda; turvautua Jumalaan oma lootust Jumala peale panna; lapsi turvautui yhä enemmän kasvatusäitiinsä laps hoidis ikka rohkem kasuema poole; hän voi turvautua säästöihinsä ta võib toetuda oma säästudele

uhrata 73
1 ohverdada, ohvriks tuua
2 (luopua vapaaehtoisesti jostakin) loobuda, loovutada
◊ uhrata henkensä jonkin puolesta oma elu millegi eest ohverdada; uhrasi itsensä isänmaalleen tõi end isamaale ohvriks; uhrasi perhe-elämänsä uransa vuoksi tõi perekonnaelu oma karjäärile ohvriks; kaupunki uhrattiin viholliselle linn loovutati vaenlasele
3 (käyttää, kuluttaa) kasutada, kulutada; (hukata, tuhlata) raisata
◊ uhrasi vapaa-aikansa opiskeluun kulutas (raiskas) oma vaba aja õppimisele, ta loobus oma vabast ajast õppimise kasuks; kehitysapuun uhratut varat arenguabile ohverdatud varad; uhrata aikaa lapsilleen oma lastele aega pühendada; lehti uhrasi paljon palstatilaa asialle leht pühendas sellele palju ruumi; hän ei uhrannut sille ajatustakaan ta ei ohverdanud sellele ühtki mõtet

valjastaa 53
1 [ette] rakendada, rakkesse panna; ette panna
◊ valjastaa hevonen hobust [ette] rakendada, hobust ette panna; valjastaa hevonen vaunujen eteen hobust vankri ette rakendada
◊  (kuv.) lehdistö oli valjastettu palvelemaan diktatuuria ajakirjandus oli rakendatud diktatuuri teenistusse
2 (kuv. vesivoimaa) kasutada, rakendada
◊ vesivoiman valjastaminen hüdroenergia kasutamine

viljellä 67
1 kasvatada
◊ viljellä ruista rukist kasvatada; viljellä heinää heina kasvatada; viljellä kauraa rehuksi kasvatada kaera loomasöödaks; sokerijuurikasta viljelevä maanviljelijä suhkrupeeti kasvatav põllumees; mansikoiden viljeleminen maasikakasvatus; vihannesten viljeleminen köögiviljakasvatus; huone- ja puutarhakasvina viljelty tulilatva toa- ja aiataimena kasvatatud kalanhoe
2 (pitää viljelyksessä) harida
◊ viljellä maata maad harida; viljellä tilaansa talu pidada; tilalla on 20 hehtaaria viljeltyä talus (majandis) on 20 hektarit haritavat maad
3 (kasvattaa) kasvatada
◊ kalojen viljeleminen kalakasvatus; bakteerien viljeleminen bakterite kasvatamine söötmel; viljelty helmi kasvatatud pärl
4 (kuv.) kasutada, tarvitada; harrastada
◊ viljellä teoksissaan huumoria oma teostes huumorit kasutada; viinan viljeleminen viinajoomine, alkoholi tarvitamine (pruukimine)

välineellistää 53 instrumentaalseks teha; vahendina kasutada (millegi saavutamiseks)