Soome-eesti suursõnaraamat

antoisa 10 (hyödyllinen) tulus, kasulik; (rikastuttava) rikastav; (mielenkiintoinen) huvitav, huvi·pakkuv

edullinen 38
1 soodne, soodus; (voittoa tuottava) kasulik, kasumit andev, tulu·toov, rentaabel
◊ edullinen kauppa kasulik tehing
2 (myönteinen, miellyttävä) positiivne; (suotuisa) meeldiv
◊ edullinen ulkomuoto meeldiv välimus; edullinen vaikutelma positiivne mulje; edullinen ilmasto soodus kliima, hea (tervislik) kliima; esittää jotakin edullisessa valossa midagi soodsas valguses esitada

huippu·edullinen 38 eriti soodne (kasulik, tasuv); (huippuhalpa) väga odav, ime·odav; hirmus odav
◊ huippuedullinen hinta kõrgeim hind; pööraselt kõrge hind

hyvä 10 (komp.: parempi, superl.: paras)
1 hea
◊ hyvä auto hea auto; hyvä tie hea tee; hyvä palkka hea palk; hyvä laatu hea (kõrge) kvaliteet; hyvä maku hea maitse; hyvä neuvo hea nõu; hyvä kirja hea (väärt) raamat; talo on hyvässä kunnossa maja on heas korras; suunnitelmassa on paljon hyvää kavas on palju head; siinä on se hyvä puoli, että — selles on niipalju head, et —; he ovat yhtä hyviä molemmat nad on paras paar
2 (etevä) võimekas; (taitava) osav; (kelpo) tubli
◊ hyvä maalari, uimari, hiihtäjä hea maaler, ujuja, suusataja; ei ole kovinkaan hyvä puhuja ei ole kuigi hea (suurem asi) kõnemees, ei oska just hästi kõnelda; hyvä oppimaan tubli õppija; hyvä keksimään selityksiä osav seletusi leidma; hyvä kielissä keelte peale andekas; hyvä käsistään lahtiste kätega; (näppärä) osav; hyvä suustaan ei ole suu peale kukkunud; suu paraja koha peal; tuli maaliin hyvänä kakkosena saavutas tubli teise koha
3 (miellyttävä, mukava) hea
◊ hyvät uutiset head uudised; hyvä käytös hea käitumine; hyvä sää hea (ilus) ilm; hyvä sää ikkunanpesuun kena aknapesuilm; tehdä hyvä vaikutus johonkuhun kellelegi head muljet jätta; olla hyvissä väleissä jonkun kanssa kellegagi hästi läbi saada; heillä on hyvät suhteet nad saavad hästi läbi; hän on hyvä ystäväni ta on mu hea sõber; hyvällä tuulella heas tujus, rõõmsas meeleolus; hyvillä mielin hea meelega, meelsasti, meeleldi; hyvän näköinen kena, ilus; hyvän makuinen hea maitsega, maitsev; hyvän tuoksuinen hea lõhnaga; maistuu hyvältä (hyvälle) maitseb hea (hästi); keitto on hyvää supp on hea (maitsev); vanhaan hyvään aikaan vanal heal ajal; hyvää tekevä meeldiv, kosutav; he saivat hyvän vastaanoton neid võeti hästi vastu; täällä meidän on hyvä olla siin on meil hea olla; hyvähän sinun on puhua sul on ju hea rääkida, mis sul viga rääkida
◊  (substantiivisesti) se ei tiedä hyvää see ei tähenda head; nyt tekisi hyvää päästä lomalle nüüd oleks hea, kui saaks puhkusele; se teki hänelle hyvää see mõjus talle hästi; tekee mieli jotain hyvää tahaks midagi head; tahdon sinulle pelkkää hyvää soovin sulle ainult head; hyvää tarkoittava head tähendav; tehdä jotakin hyvää tarkoittaen teha midagi hea tagamõttega; aineellinen hyvä materiaalne hüve
4 (edullinen, otollinen) hea, kasulik; (suotuisa) soodne
◊ hyvä onni hea õnn; teki hyvät kaupat tegi kasuliku (hea) kauba; jättää hyvä tilaisuus käyttämättä jätta hea võimalus kasutamata; ei ole hyvä tehdä niin nii ei peaks tegema, nii ei ole hea teha; sinne ei ole hyvä mennä parem ei maksa sinna minna, sinna ei ole hea minna; olla hyväksi jollekulle kellelegi kasuks tulla; tee mitä hyväksi näet tee, mida paremaks pead; hän katsoi hyväksi häipyä ta pidas paremaks kaduda; teltta on hyvä olemassa hea, kui telk on igaks juhuks olemas (kaasas), telgiga on kindlam; menetelmällä on hyvätkin puolensa meetodil on ka omad head küljed; pääsi hyviin naimisiin tegi hea partii
5 (voinnista, voimista tms.)
◊ hyvä terveys hea tervis; olla hyvissä voimissa olla hea tervise juures; olla hyvässä kunnossa olla heas vormis
6 (eettisesti hyvä)
◊ hyvä ihminen hea inimene; hyvä teko hea tegu, heategu; päivän hyvä työ päeva hea tegu; näyttää hyvää esimerkkiä head eeskuju näidata; olla hyvä eläimille loomade vastu hea olla
◊  (substantiivisesti) kaikki hyvä elämässä kõik hea, mis elus on; toimia yhteisen hyvän puolesta üldise heaolu nimel tegutseda; uskoa ihmisistä vain hyvää uskuda inimestest ainult head; palkita paha hyvällä kurja heaga tasuda; puhua jostakusta hyvää kellestki head rääkida
7 (hieno, arvostettu)
◊ hyvästä perheestä heast perekonnast; hyvä nimi tiedemiehenä nimega (nimekas) teadlane
8 (aikamoinen, melkoinen) hea, tubli, korralik
◊ hän ansaitsi hyvät rahat ta teenis head raha; hän sai hyvän hinnan autostaan sai oma auto eest korraliku hinna; hyvän joukon toista sataa kõvasti üle saja; hyvän aikaa tükk aega; hyvän matkaa tükk maad, tükike teed; hyvissä ajoin aegsasti, õigel ajal
9 (kohteliaisuuksissa) hyvät naiset ja herrat! austatud (lugupeetud) daamid ja härrad!; ole hyvä ja auta! aita palun!, ole nii hea, aita!; ole (olkaa) hyvä! palun!, võta (võtke) heaks!; olkaa hyvät! olge lahked!
◊  (kehotuksissa) olkaa hyvä ja sulkekaa ovi! palun pange uks kinni!
◊  (tervehdyksissä yms.) hyvää huomenta tere hommikust; hyvää päivää tere päevast; hyvää yötä head ööd
◊  oikein hyvä! väga hea!, suurepärane!; hyvä Matti! Armas Matti!; hyvä on, lähdetään sitten hea küll, lähme siis; no hyvä niinkin hea seegi
◊  (substantiivisesti) toivotan sinulle kaikkea hyvää! soovin sulle kõike head!
10
◊  (muissa sanonnoissa) hyvällä syyllä voi sanoa, että — on küllalt põhjust öelda, et —; työ on hyvällä alulla töö on hästi käima läinud; hyvässä uskossa heas usus; juttu on näin ja sillä hyvä nii see on ja asi nudi; eikä sillä hyvä see polegi veel kõik; vai vielä opastamaan, hyvä jos osaa itsekään! või veel õpetama, hea kui isegi oskab!; hyvä jos hän pystyy maksamaan puolet hea, kui ta jaksab poole ära maksta; hyvä, etten pudonnut hea, et ma ei kukkunud, õnneks ma ei kukkunud; mistä hyvästä sinä tuon sait? mis hea eest sa selle said?; sai palata niine hyvineen pidi niisama targalt tagasi tulema (minema); ei hyvällä eikä pahalla ei hea ega kurjaga, mitte kuidagi; sopia hyvällä heaga kokku leppida; sitä ei katsota hyvällä seda ei vaadata hea pilguga; uskotko hyvällä vai haluatko selkääsi? kas usud heaga või tahad naha peale saada?; voi hyvät ihmiset! oh, kulla inimesed!, oh, (armas rahvas)!; älä hyvä mies huuda! kulla mees, ära karju!
◊  (hyväksi) peli on 3—2 kotijoukkueen hyväksi mängu seis on 3:2 väljakuperemeeste kasuks; tehdä jotakin jonkin hyväksi midagi kellegi heaks teha; käyttää jotakin hyväkseen midagi (kedagi) ära kasutada
◊  (hyvänä) pitää jotakuta hyvänä kedagi hellitada, kellegi vastu hea olla, kellegi eest hästi hoolitseda; "Kiitos!" — "Eipä kestä, pidä hyvänäsi." "Tänan!" — "Pole tänu väärt, võta heaks."

hyödyllinen 38 (hyötyä tuottava) kasulik, kasu·toov; (aineellisesti) tulus, tulu·toov; (edullinen) soodus, soodne; (tarkoituksenmukainen) ots·tarbekas
◊ hyödyllinen apuväline kasulik abivahend; hyödyllinen taito kasulik oskus; on hyödyllistä osata kieliä on kasulik osata keeli, keelteoskusest on kasu; ostaa jotakin hyödyllistä osta midagi kasulikku

hyöty·eläin 33 kasulik loom (inimesele); kodu·loom ‹looma›

hyöty·kuorma 10 kasulik koormis

hyöty·näkö·kohta 10*F kasulik aspekt (külg)
◊ ottaa ehdotuksessa hyötynäkökohdat huomioon ettepaneku kasulikke külgi arvesse võtta

hyöty·teho 1 kasulik võimsus, efektiiv·võimsus

myönteinen 38
1 (myöntävä) jaatav; positiivne; (kiel.) jaatav
◊ myönteinen vastaus jaatav vastus; myönteinen lause jaatav lause, jaatuslause
2 (suopea) positiivne {jollekin millegi suhtes} ; positiivselt (heakskiitvalt) meelestatud, hea·tahtlik, heaks·kiitev, hea·soovlik
◊ myönteinen arvostelu heatahtlik arvustus, positiivne kriitika; myönteinen asenne uudistuksiin positiivne (pooldav) suhtumine uuendustesse; yhteistyölle myönteinen kanta positiivne meelestatus koostöö suhtes, koostöötahteline seisukoht, koostöötahe
3 (edullinen) soodus, kasulik; positiivne; (rakentava) konstruktiivne; (ilahduttava) rõõmustav, meeldiv
◊ myönteinen neuvotteluilmapiiri nõupidamise konstruktiivne (positiivne) õhkkond; myönteinen piirre ihmisessä inimese meeldiv (positiivne) iseloomujoon; hänen seurallaan oli poikaan myönteinen vaikutus temaga läbikäimine mõjus poisile soodsalt (positiivselt, hästi); temaga läbikäimine avaldas poisile soodsat (positiivset, head) mõju; teoksessa on paljon myönteistä teoses on palju positiivset; (vars. lääk.) kokeen tulos oli myönteinen proovi tulemus oli positiivne

otollinen 38 (suotuisa) soodus, soodne; sobiv; (edullinen) kasulik
◊ otollinen tilaisuus soodne võimalus; hän saapui otolliseen aikaan ta tuli sobival ajal; ilmasto on maanviljelylle otollinen ilmastik on maaviljeluse jaoks soodne; otollinen maaperä jollekin soodne pinnas millegi jaoks

positiivinen 38 positiivne; (myönteinen, suopea) jaatav; hea·tahtlik, heaks·kiitev; (suotuisa, edullinen) kasulik
◊ positiivinen asenne positiivne suhtumine; positiivinen kehitys positiivne areng; positiivinen vaikutelma positiivne mulje
◊  (vars. lääk.) kokeen tulos oli positiivinen analüüsi tulemus oli positiivne
◊  (vars. mat.) positiivinen luku positiivne arv; positiivinen kauppatase positiivne kaubavahetusbalanss
◊  (fys.) positiivinen varaus positiivne laeng
◊  (oik.) positiivinen oikeus kehtivad õigusnormid

suopea 15 (hyväntahtoinen) hea·tahtlik; vastu·tulelik, abi·valmis; (ystävällinen) sõbralik, lahke; (myötämielinen) positiivne; jaatav; (suotuisa) hea, soodus, soodne, soosiv, vastu·võetav, ootus·pärane, kasulik
◊ suopea kohtelu sõbralik (lahke) kohtlemine; suopea arvostelu heatahtlik (positiivne) kriitika; teos sai suopean vastaanoton teos võeti vastu heatahtlikult; teos sai heatahtliku vastuvõtu osaliseks; suopea hymy heatahtlik (sõbralik) naeratus; olla suopea jollekulle (jotakuta kohtaan) kellegi vastu lahke olla; kellegi suhtes vastutulelik olla; onni ei ollut hänelle enää suopea õnn ei soosinud teda enam; õnn oli talle selja pööranud; hän ei katsellut asiaa suopein silmin ta ei vaadanud sellele asjale hea pilguga
◊  (kuv.) banaaninviljelylle suopea ilmasto banaanikasvatusele soodus kliima

suosiollinen 38 (ystävällinen) sõbralik, lahke, vastu·tulelik; (suopea) hea·tahtlik, hea·soovlik, soosiv; (hyväntahtoinen) hea·tahtlik, vastu·tulelik; (suotuisa) soodus, soodne; sobiv; kasulik
◊ olla suosiollinen jotakuta kohtaan kellegi vastu heatahtlik olla; jonkun suosiollisella avulla kellegi heatahtliku (lahke) abiga; säät eivät olleet suosiolliset ilmad ei olnud soodsad

suotuisa 10 (otollinen) soodus, soodne; (edullinen) kasulik; (hyvä) hea
◊ suotuisa sää soodus (soodne) ilm; suotuisa enne hea enne; suotuisat olosuhteet soodsad tingimused; onni on ollut suotuisa hänelle õnn on teda soosinud; tal on olnud õnne; õnn on talle naeratanud; tal on vedanud

taloudellinen 38
1 (talouselämää koskeva) majanduslik; majandus·alane
◊ taloudelliset järjestöt majandusorganisatsioonid; Euroopan taloudellinen yhdentyminen Euroopa majanduslik integratsioon; taloudellinen kasvu majanduskasv; taloudellinen romahdus majanduslik krahh, majanduse krahh (kokkuvarisemine)
2 (toimeentuloa koskeva) majanduslik, aineline, materiaalne; (varallisuutta koskeva) varanduslik; (rahallinen) rahaline
◊ perheen taloudellinen asema perekonna majanduslik seis; lehden heikko taloudellinen tila ajalehe kehv rahanduslik olukord; taloudellinen menestys majanduslik edu; taloudellinen tuki majanduslik toetus, materiaalne toetus
3 (taloudellisesti edullinen) ökonoomne; (kannattava) tasuv, kasulik
◊ on taloudellisempaa ostaa tavaraa suurina erinä on kasulikum osta kaupa suurtes kogustes; taloudellinen auto ökonoomne auto
◊  (laajemmin) taloudellinen juoksutyyli ökonoomne jooksustiil
4 (säästäväinen) kokku·hoidlik, säästlik
◊ olla taloudellinen kokkuhoidlik olla; olla taloudellinen ostoksissaan sisseoste säästlikult teha

tehokas 41*A
1 tõhus; mõjus, mõjuv, taga·järjekas; efektiivne; intensiivne
◊ tehokas keino tõhus vahend; mõjus abinõu; tehokas ase efektiivne relv; tehokas myrkky mõjus mürk; tehokas mainonta tõhus reklaam; tehokas harjoittelu intensiivne treening; kone on ollut tehokkaassa käytössä masin on olnud intensiivses kasutuses
2 (ihmisestä) (aikaansaapa) võimekas, teo·võimeline; (aktiivinen) aktiivne; (tarmokas, energinen) tarmukas, energiline; agar ‹agara›
3 (se mistä on suoranaista hyötyä) efektiivne; kasulik
◊ tehokkaan työajan osuus tegeliku (efektiivse) tööaja osakaal
◊  (urh.) tehokas peliaika tegelik mänguaeg

tehollinen 38 (fys., tekn.) efektiivne, efektiiv-; kasulik

terveellinen 38 tervislik; terve; kasulik
◊ terveellinen liikunta tervislik liikumine (võimlemine); terveelliset elämäntavat tervislikud eluviisid (elukombed); ei ole terveellistä polttaa ihoaan auringossa ei ole tervislik end päikese käes kõrvetada (praadida); hedelmät ovat terveellisiä puuviljad on tervislikud
◊  (kuv.) hän sai terveellisen opetuksen ta sai paraja õppetunni, see õpetus kulus talle marjaks ära; häntä ei ole terveellistä ärsyttää teda pole kasulik ärritada; olisi terveellisintä häipyä täältä kõige õigem oleks siit kaduda, tervisele oleks kõige kasulikum siit jalga lasta

tuottava 10 (tuottoisa) tootlik, tootus, produktiivne; (edullinen) soodus; (taloudellisesti kannattava) tasuv, rentaabel; (voittoa tuottava) tulus, tulukas, tulu·toov; kasulik, kasu·toov
◊ tuottava maaomaisuus tulus maaomand