|
|
Leitud 1 artikkel
karata 73*D
1 põgeneda; jalga lasta, sääred teha (kõnek); (sotilaasta) deserteeruda
◊ karata kotoa kodunt põgeneda; karata merille merele põgeneda; vanki yritti karata vartijoiltaan vang püüdis valvurite käest põgeneda; kala pääsi karkaamaan käsistä kala pääses mu käest pakku
◊
2 (juosta) joosta; (lähteä juoksuun) jooksu pista
◊ porot karkasivat tunturin rinnettä pitkin põhjapõdrad jooksid mööda tundru rinnet
3 karata
◊ karata pystyyn püsti karata; karata jonkun kimppuun kellelegi kallale karata, kellelegi turja karata
◊
4 (päästä irti) lahti pääseda
◊ tuli karkasi metsään tuli pääses metsas lahti; öljyä pääsi karkaamaan tankkerista mereen tankerist pääses naftat merre
