Soome-eesti suursõnaraamat

antautua 52*F
1 anduda; (tunnustaa toisen voitto) alistuda, alla anda; (vars. sot.) kapituleeruda
◊ antautua taistelutta võitluseta alistuda; karkuri antautui vastarinnatta poliisille põgenik andis end vastupanuta politsei kätte
2 (taipua, suostua) järele anda, {kellelgi midagi teha} lasta
◊ antautua jonkun johdettavaksi kellelgi end juhtida lasta
◊  (kuv.) ongelmat antautuivat vaivatta ratkaistavaksi probleemid oli võimalik hõlpsasti lahendada
3 (omistautua) pühenduda, anduda; (uppoutua johonkin) {millessegi} laskuda, {millegagi} kaasa minna; (paneutua johonkin) süveneda, süüvida; (ryhtyä jonkin) {millegi} kallale asuda, {millegagi} tegelema hakata
◊ antautua taiteelle kunstile pühenduda; antautua työlleen oma tööle pühenduda; antautua jollekin alalle mingisse alasse süveneda; hän antautui täysin sosiaaliseen työhön ta pühendus täielikult sotsiaaltööle; antautua väittelyyn vaidlusse laskuda; hän oli antautunut kuuntelemaan musiikkia ta oli süüvinud muusika kuulamisse

autella 67*J (frekv.) < auttaa aidata, {millelegi} kaasa aidata, {millegagi} abistada

auttaa 56*C
1 aidata; abi anda, abiks olla; (avustaa) abistada; (myötävaikuttaa) kaasa aidata; (edistää jotakin) edasi aidata, edendada, järele aidata
◊ auttaa kotona kodus abistada; auttaa taloustöissä majapidamistöödes abiks olla; he auttavat toisiaan nad aitavad teineteist; nad aitavad üksteist; auttaa kehitysmaita arengumaid abistada, arengumaadele abi anda; autapas vähän minua aita mind [nüüd] natuke; auttaa jotakuta hädässä kedagi hädas aidata; auttaa joku pulasta kedagi hädast (plindrist, jännist) välja aidata; auttaa jotakuta [pääsemään] alkuun kedagi järje peale aidata; auttaa takki jonkun ylle kellelegi mantlit selga aidata; selvitä työstä kenenkään auttamatta [ilma] kellegi abita tööga hakkama saada; sade auttoi kevään tuloa vihm aitas kevade tulekule kaasa; asiaa auttaa jo se, että hän tulee juba see on [suureks] abiks, et ta üldse tuleb; ei se pitkälle auta ega see palju ei aita
2 (parantaa) aidata, korda saada (ajada), {millestki} jagu saada; (hyödyttää) kasuks (abiks) olla, kasu tuua
◊ asia on sillä (siten) autettu sellega on asi korras (joones); häntä ei voitu enää leikkauksellakaan auttaa teda ei olnud võimalik enam lõikusegagi aidata; asiaa ei voi auttaa siin ei aita miski; mitä se auttaa? mis sellest kasu (abi) on?
3 (tehota) mõjuda, aidata
◊ lääke auttoi nopeasti rohi aitas (mõjus) kiiresti; varoitukset eivät auttaneet hoiatused ei aidanud; selkäsaunakaan ei auttanut isegi nahatäis ei aidanud (mõjunud)
◊  (sananp.) ei auta itku markkinoilla ei aita hädaldamine elus
4 (yks. 3. persoonassa: hyödyttää, kannattaa) [minun] ei auta muu kuin — [mul] ei jää muud üle, kui —; ei auta tehdä sitä (ei kannata) seda ei tasu (maksa) teha; ei auta tehdä sitä (ei sovi) seda ei kõlba (sobi) teha; meidän ei auttanut muu kuin totella meil ei jäänud muud üle, kui sõna kuulata; ei hänen kanssaan auta ruveta väittelemään temaga ei tasu vaidlema hakata; ei auta hyppiä nenälle ei maksa ninna karata (silmile tulla)
5 (huudahduksissa) auta armias! tule taevas appi!, sa armas aeg küll!

avio·puoliso 2 abi·kaasa ‹kaasa›, kaasa ‹kaasa›, abi·elu·pool ‹poole›, teine·pool ‹poole› (kõnek)

avio·siippa 9*B (leik.) teine·pool ‹poole› (kõnek) abi·kaasa ‹kaasa›

avustaa 53 abistada, aidata; (taloudellisesti) toetada; (hätätilanteessa) appi tulla, abi anda (osutada); (olla apulaisena) abiks olla, assisteerida; (teatterissa statistina) statistiks olla; (avustaa osuudellaan) kaasa aidata
◊ hän avustaa lehteä ta teeb ajalehele kaastööd; hän avustaa lehteä kirjoituksillaan ta kirjutab ajalehte (ajalehele) artikleid; avustaa päämiestään oikeudenkäynnissä oma kaitsealust (mandanti) kohtuprotsessil esindada; jäänmurtaja avustaa laivoja jäälõhkuja abistab laevu

edes·auttaa 56*C (vanh.) edendada, kaasa aidata, arendada

edistää 53
1 (vaikuttaa edullisesti) soodustada, soosida, toetada; (viedä eteenpäin) edasi viia; (auttaa) kaasa aidata; (helpottaa) kergendada; (ajaa läpi, saada toteutetuksi) ellu viia
◊ edistää jonkun pyrkimyksiä kellegi püüdlusi toetada; edistää vientiä eksporti soodustada; edistää rauhaa rahu poolt olla; ruoansulatusta edistävä aine seedimist soodustav aine
2 (kellosta) ette käia
◊ kello edisti minuutin vuorokaudessa kell käis ööpäevas ühe minuti ette

ex-rouva 10 (ark.) eks·abi·kaasa ‹kaasa›, endine naine

filmata 73
1 filmida; (näytellä elokuvassa myös) filmis esineda, filmis kaasa teha
◊ elokuvan filmaaminen filmivõtete tegemine
2 (ark., kuv.) (teeskennellä) teeselda, näidelda, tsirkust (teatrit) teha; (olla olevinaan jotakin) {kedagi, midagi} esitada, {kedagi, midagi} etendada; (teeskennellä kipuja tms., vars. urh.) simuleerida, [vigastust] näidelda
◊  (kuv., ark.) tyttö filmasi koko ajan tüdruk poosetas kogu aeg

heittäytyä 52*F
1 viskuda; [end] heita, [end] visata
◊ heittäytyä pitkäkseen (pitkälleen) end pikali visata; pikali heita; heittäytyä maahan maha heita, maha viskuda; heittäytyä jonkun kaulaan kellegi kaela hüpata
2 (jättäytyä jonkin valtaan) end millegi võimusesse anda; end {millestki} haarata (kaasa viia) lasta; (sortua) {millessegi, kuhugi} langeda, {millessegi, kuhugi} sattuda, {millessegi, kuhugi} vajuda; (antautua) anduda {johonkin millelegi} ; pühenduda {johonkin millelegi} ; (heittäytyä jonkin kimppuun) {millegi kallale} söösta; (eläytyä) {millessegi} sisse elada, {millegagi} kaasa minna
◊ heittäytyä epätoivon valtaan ahastusse (meeleheitesse) sattuda (langeda); heittäytyä huvituksiin lõbustustele anduda (pühenduda); heittäytyä seikkailuun seiklusse söösta; hän heittäytyy rohkeasti uusiin asioihin ta läheb uute asjadega julgelt kaasa
3 (tekeytyä) end teha {joksikin kellekski, mingisuguseks} ; mängida, esitada, teeselda, simuleerida; esineda; muutuda
◊ heittäytyä kuuroksi kurti mängida (teeselda); teeselda, et on kurt; hän heittäytyi sairaaksi ta simuleeris haiget; ta tegi, nagu oleks haige; ta esines haigena; heittäytyä ymmärtämättömäksi taipamatu[s]t teeselda; heittäytyä tietämättömäksi teeselda, et ei tea [asjast] midagi; teadmatust teeselda; heittäytyä hölmöksi lolli mängida, end lolliks teha; heittäytyä hankalaksi tõrksaks muutuda; sõrgu vastu ajada

hullaannuttaa 53*C lummata, [ära] nõiduda, võluda, kütkestada, joovastada, meeli segada; kaasa haarata (kiskuda); pead segi (segamini) ajada, mõistust röövida (peast võtta); pööraseks (meeletuks) teha
◊ hullaannuttava ensilempi meelisegav (joovastav) esimene armastus; rytmi hullaannutti kaikki tanssimaan rütm kiskus (haaras) kõik kaasa tantsima

keralle (ylät.) seltsi, kaasa ‹—›, ühes ks. myös kera

kumppani 6 kaaslane, sõber; (ark.) semu; (rikoskumppani tms.) kaas·osaline; (aviopuolisista) kaasa ‹kaasa›; (oik.) kaasa·aitaja; (liik.) kompanjon, äri·partner
◊ toiminimi Pajula ja kumppanit firma Pajula & Co

luksus·rouva 10 luksus·abi·kaasa ‹kaasa›, luksus·proua

lähtien ks. myös alkaen, asti, pitäen
1 (paikasta) alates; (jokin mukaan lukien) kaasa arvatud
◊ kotoa lähtien kodunt peale; alhaalta lähtien alt pihta, altpoolt alates; kaikki tulivat, Amerikassa asuvista sukulaisista lähtien kõik tulid, Ameerikas elavad sugulased kaasa arvatud
2 (ajasta) alates, peale
◊ alusta lähtien algusest peale; eilisestä lähtien eilsest alates; tästä lähtien nüüdsest peale; siitä lähtien sellest alates; mistä lähtien? mis ajast peale?; tästä lähtien muutan tapani nüüdsest peale teen teisiti, nüüdsest peale muudan oma kombeid; siitä lähtien hän oli kuin toinen mies sellest alates oli ta nagu teine mees; kello viidestä lähtien kella viiest alates (peale); kesäkuun 6:nnesta lähtien 6-ndast juunist alates, alates 6-ndast juunist
3 (muista suhteista) kaikki työt siivouksesta lähtien kõik tööd, koristamine kaasa arvatud, kõik tööd, alates koristamisest

maanitella 67*C (suostutella) keelitada, veenda; (houkutella) meelitada, ahvatleda, [kaasa] kutsuda; (rukoilla) anuda, paluda, lunida
◊ hän maanitteli mukaansa Ullan ta kutsus Ulla endaga kaasa; ta keelitas Ullat endaga kaasa tulema; ta meelitas Ulla endaga kaasa; hän koetti maanitella kissaa alas puusta ta püüdis kassi puu otsast alla meelitada; maanitteleva ääni meelitav (kutsuv) hääl

merkitä 69
1 [ära] märkida, märgistada, tähistada; (nimellä) signeerida; (ristillä) ristikesega märkida; risti teha (tõmmata); (viitoittaa) märgistada
◊ merkitä hiihtolatu suusarada märkida (märgistada, tähistada); merkitä rakennuksen paikka ehitise kohta maha märkida; merkitä ympyrän keskipiste ristillä ringi keskkohta ristiga märgistada (märkida); merkitä kirjansa nimikirjaimilla oma raamatuid initsiaalidega märgistada; pelikentän rajat merkitään kalkkiviivoin mänguväljaku piirid markeeritakse (tähistatakse) märgistusjoontega; merkitä lintuja rengastamalla rõngastades linde märgistada; merkitä omaisuutensa varkauden varalta varguse ärahoidmiseks oma vara märgistada
◊  (tekn., lääk.) merkitä liuos radioaktiivisella jodilla lahustit radioaktiivse joodiga märgistada
◊  (kuv.) taudin merkitsemä haigusest (tõvest) ära märgitud; kuoleman merkitsemä surma poolt ära märgitud; merkitä joku häpeän polttomerkillä kedagi häbimärgistada; skandaalin jälkeen hän oli merkitty mies pärast skandaali oli ta märgitud mees
2 (tehdä asiakirjaan tms. merkki, maininta) märkust (märget) teha; üles märkida, noteerida, {kuhugi} [sisse] kanda; (kirjoittaa muistiin, panna kirjoihin) üles kirjutada, üles tähendada, kirja panna, üles märkida; (panna nimensä johonkin) end (oma nime) kirja panna, end meldida; (merkitä luetteloon) [sisse] kanda, nimekirja panna, meldida; (rekisteröidä) registreerida, registrisse kanda
◊ merkitä jotakin vihkoon midagi vihikusse üles märkida (kirja panna); merkitä pöytäkirjaan midagi protokolli kanda; merkitä puhelinnumero muistiin telefoninumbrit üles kirjutada; merkitä rasti ruutuun teha (tõmmata) rist; [midagi] ristikesega märkida; hänet merkittiin jäseneksi yhdistykseen ta registreeriti seltsi liikmeks; ta kanti seltsi liikmete nimekirja; merkitä tilatut tavarat saapuneiksi tellitud kauba saabumist registreerida (kirja panna); merkittiin tiedoksi, että — pandi [infona] kirja, et —
◊  (kuv.) joukkueen tilille merkittiin jälleen voitto meeskonna kontole kanti jälle võit; vaalitulos on merkittävä puolueelle voitoksi valimiste tulemust tuleb noteerida kui partei võitu
3 (esittää jokin jollakin merkillä) tähistada, märkida
◊ merkitä luku arabialaisin numeroin arvu araabia numbritega märkida (tähistada); typpeä merkitään N:llä lämmastikku märgitakse sümboliga N, lämmastiku märgiks (sümboliks) on N
4 (tal.) märkida, registreerida
5a (olla jonkin merkkinä) märkida; (tarkoittaa) tähendada; (olla jonkin vertauskuvana) sümboliseerida
◊ punainen liikennevalo merkitsee pysähtymiskäskyä valgusfoori punane tuli tähendab peatumiskäsku; 9 : 3 merkitsee, että 9 on jaettava 3:lla 9 : 3 tähendab, et 9 tuleb jagada 3-ga; sydämenkuva merkitsee rakkautta südamekujutis sümboliseerib armastust; samaa merkitsevät sanat sama tähendusega sõnad, samatähenduslikud sõnad; englannin "ship" merkitsee 'laivaa' ingliskeelne "ship" tähendab 'laeva'; lyhenne kg merkitsee kilogrammaa lühend kg tähendab kilogrammi
5b (olla ilmauksena, osoituksena jostakin) tähendada; {millegi} märgiks olla; osutada {jotakin millelegi} , näidata; (olla todisteena jostakin) tunnistada, tunnistust anda {jotakin millestki} ; tõendada, tõendiks olla {jotakin millestki, millegi kohta} ; (olla jonkin tunnusmerkkinä) märkida, tähistada
◊ hänen vaikenemisensa merkitsee syyllisyyttä vaikimine tõendab, et ta on süüdi; vaikimine annab tunnistust sellest, et ta on süüdi; ta vaikimine tähendab süüdiolekut; lippu puolitangossa voi merkitä sitä, että talosta on kuollut joku poolvardas lipp võib olla selle märgiks, et majas on keegi surnud
5c (olla enteenä jostakin, ennustaa) tähendada, ennustada, ette kuulutada
◊ jokin merkitsee hyvää onnea miski tähendab (ennustab, toob) õnne; aamurusko merkitsee sadetta koidupuna ennustab vihma
6 (olla tietyltä kannalta katsottuna jotakin) tähendada; endast kujutada; (aiheuttaa, tuottaa) põhjustada, tekitada, endaga kaasa tuua; (olla jonkin arvoinen, olla tärkeä) tähendada {jotakin jollekulle midagi kellelegi, kellegi jaoks} , [suurt] tähtsust (tähendust) omada {jollekulle kellelegi, kellegi jaoks} , tähtis olla {jollekulle kellelegi, kellegi jaoks}
◊ keksintö merkitsi suurta edistysaskelta leiutis tähendas suurt sammu edasi; leiutis kujutas endast suurt edusammu; talouslama merkitsee työttömyyden kasvua majanduslik mõõn toob endaga kaasa tööpuuduse kasvu; käytännössä tämä merkitsee [sitä], että — praktikas see tähendab seda, et —; hän kuvasi, mitä merkitsee olla syrjitty ta kirjeldas, mis tähendab olla tõrjutud; mitäs tämä merkitsee? mis (mida) see tähendab?; mis see nüüd olgu?; perhe merkitsee hänelle hyvin paljon perekond tähendab talle palju; perekonnal on tema jaoks suur tähtsus; asia ei merkitse minulle mitään see asi ei tähenda (loe) mulle mitte midagi; sel asjal pole minu jaoks mingit tähtsust

mukaan
1 (adv.) kaasa ‹—›; ühes
◊ päästä mukaan matkalle reisile kaasa (ühes) pääseda; tule mukaan! tule kaasa (ühes)!; ottaa evästä mukaan teemoona kaasa (ühes) võtta; valtio tuli hankkeeseen mukaan riik ühines (liitus) projektiga; eilinen kilpailu mukaan luettuna eilne võistlus kaasa arvatud, kaasa arvatud eilne võistlus
2 (postp.)
2a (joukkoon, matkaan) kaasa ‹—›; ühes; koos ‹—›
◊ ottaa jotakin mukaansa midagi kaasa (ühes) võtta; tule minun mukaani! tule minuga kaasa!, tule koos minuga!; liittää hakemuksen mukaan todistusjäljennökset avaldusele lisada tõendite koopiad; avalduse juurde panna tõendite koopiad; esitys tempasi katsojat mukaansa etendus haaras vaatajad kaasa
2b (mukaisesti) järgi, kohaselt; mööda; vastavalt
◊ maalaus on tehty valokuvan mukaan maal on tehtud foto järgi; hinta määräytyy painon mukaan hind kujuneb (määratakse) kaalu järgi; laskea korkoa 5 %:n mukaan arvestada (arvutada) intressi 5% järgi; lisätä suolaa maun mukaan lisada soola maitse järgi; tehdä mielensä mukaan teha oma tahtmise (heaksarvamise) järgi, teha oma tahtmist mööda; parhaan kykynsä mukaan oma võimete järgi; vastavalt oma võimetele; kukin tehköön voimiensa mukaan igaüks tehku oma jaksu järgi (kohaselt); hän teki tapansa mukaan ta tegi oma harjumuse järgi; hän myöhästyi tapansa mukaan ta hilines oma harjumuse kohaselt; ta hilines, nagu tal on kombeks; toimia ohjeiden mukaan tegutseda juhtnööride järgi (kohaselt); tegutseda vastavalt juhtnööridele; pukeutua viimeisen muodin mukaan riietuda viimase moe järgi (kohaselt); riietuda vastavalt viimasele moele; kaiken todennäköisyyden mukaan vägagi tõenäoliselt; toivon mukaan loodetavasti; mahdollisuuksien mukaan võimalust mööda, võimaluse järgi, võimaluse kohaselt; (mikäli mahdollista) kui võimalik, võimaluse korral
2c (osoittamassa väitteen alkuperää) põhjal, järgi
◊ lehtitietojen mukaan ajakirjanduse põhjal; kuulemani mukaan minu kuulmise järgi, niipalju kui mina olen kuulnud; tietämäni mukaan minu teada; muistini mukaan minu mäletamist mööda, minu mäletamise järgi, niipalju kui mina mäletan

mukana
1 (adv.) kaasas; ühes; koos ‹—›; kaasa ‹—›
◊ hänellä on lapset aina mukana tal on lapsed alati kaasas (ühes); olla mukana neuvotteluissa nõupidamisest osa võtta; nõupidamisel osaleda; hän on mukana politiikassa ta tegutseb poliitikas; ta on poliitikas tegev; ta lööb poliitikas kaasa; hän oli heti juonessa mukana ta sai asjast (olukorrast) kohe aru; ta taipas kohe, milline on olukord; ta jagas kohe, milles on asi; hän ei pysynyt vauhdissa mukana ta ei suutnud [sellise] tempoga kaasa minna; ta ei suutnud tempot hoida; (jäi jälkeen) ta jäi maha; esitelmä oli niin vaikeatajuinen, ettei kukaan jaksanut seurata mukana ettekanne oli nii raskepärane, et et keegi ei suutnud seda jälgida; olla mukana jossakin hankkeessa mingi projektiga seotud olla; kantaa sateenvarjoa mukana vihmavarju kaasas kanda; käyttöohje seuraa mukana kasutusjuhend on kaasas (juures)
2 (postp.) koos ‹—›; kaasas
◊ hän pääsi isänsä mukana matkalle ta pääses koos isaga reisile; nauraa muiden mukana naerda koos teistega; viedä jotakin mukanaan midagi [endaga] kaasa viia; pitää asetta mukanaan relva kaasas kanda; Pohjoismaat ja niiden mukana Suomi Põhjamaad, sealhulgas Soome; Põhjamaad ja Soomegi kaasa arvatud
◊  (aikaa ilmaisevissa yhteyksissä) muoti muuttuu ajan mukana mood muutub koos ajaga; kokemukset karttuvat iän mukana kogemused kasvavad (lisanduvad) koos aastatega (eaga)
◊  (riippuvuussuhdetta ilmaisevissa yhteyksissä) ilmanvastus kasvaa nopeuden mukana õhutakistus kasvab koos kiiruse kasvuga; työttömyys lisääntyi ja sen mukana sosiaaliset ongelmat tööpuudus kasvas ja koos sellega kasvasid sotsiaalsed probleemid; tuoda jotakin mukanaan midagi endaga kaasa tuua, midagi esile kutsuda; (seurauksena) midagi põhjustada (tingida); kaupungistumisen mukanaan tuomat haitat linnastumise põhjustatud varjuküljed (miinused); linnastumisest tingitud varjuküljed (miinused); linnastumisega kaasnevad miinused (raskused)
◊  (kuv.) kulkea virran mukana vooluga kaasa ujuda; pärivoolu ujuda

myötä·elää 53 kaasa elada, kaasa tunda; (eläytyä) sisse elada, empaatiat osutada (üles näidata)
◊ myötäelämisen kyky empaatia; sisseelamisvõime

myötä·vaikuttaa 53*C kaasa aidata {johonkin millelegi} ; mõjutada {johonkin midagi} ; (keskenään) koostööd teha {johonkin milleski} ; (edistää, auttaa) abistada {johonkin milleski} ; edendada {johonkin midagi} ; toetada {johonkin midagi} ; (osallistua) osa võtta {johonkin millestki} ; osaleda {johonkin milleski}
◊ myötävaikuttanut tekijä mõjutegur; presidentti myötävaikutti lakon lopettamiseen president aitas kaasa streigi lõpetamisele

puoliso 2 abi·kaasa ‹kaasa›; (aviomies) mees; (vaimo) naine
◊ kunniavieraat puolisoineen aukülalised oma abikaasadega; ottaa joku puolisokseen kellelegi mehele minna (naise kohta); kedagi naiseks võtta (mehe kohta); kellegagi abielluda

rouva 10
1a proua
◊ Liisa-rouva proua Liisa
◊  (tittelin luonteisena sanana) rouva Virtanen proua Virtanen; herra ja rouva härra ja proua
◊  (leik.) rouva puolisoni on tulossa tuleb minu proua abikaasa; pikkurouva taisi suuttua prouake sai vist vihaseks
1b (aviovaimo) proua; (vaimo) naine; (puoliso) abi·kaasa ‹kaasa›
◊ ministerin rouva ministri proua (abikaasa); opettaja rouvineen õpetaja koos prouaga (abikaasaga); hänen nykyinen rouvansa tema praegune naine (abikaasa); kartanon rouva mõisaproua; talon herra ja rouva majahärra ja majaproua
2 (vars. puhuttelusanana) proua
◊ eräs vanha rouva keegi vanem daam; keegi vanem proua; mitä rouvalle saisi olla? ja mida teile, [armuline] proua?; mida soovite, [armuline] proua?; kuulkaapas nyt, hyvä rouva! no kuulge, [armas] proua!
3 (korttip.) emand

ruveta 74*E hakata {tekemään jotakin midagi tegema} ; asuda {johonkin midagi tegema, millegi kallale, millelegi kallale} ; (ryhtyä) alustada {johonkin midagi} ; alata {johonkin midagi, millegagi} ; peale hakata {johonkin millegagi} ; pihta hakata {johonkin millegagi} ; (johonkin hankkeeseen) [mingil alal] tegevust alustada; {midagi} käsile võtta; {midagi} ette võtta; {millegagi} tegelema hakata; {millelegi} kaasa aitama hakata; {millestki} osa võtma hakata; {milleski} kaasa lüüa; {millegi vastu} võitlusse asuda
◊ ruveta tekemään ruokaa süüa tegema hakata; süüa tegema asuda; söögitegemist alustada; ruvetaanko töihin? kas hakkame tööle?; kas hakkame tööga pihta?; kas asume tööle kallale?; on ruvennut tuulemaan tuul on hakanud puhuma; tuul on tõusnud; ruveta juttusille jonkun kanssa kellegagi rääkima hakata; kellegagi juttu ajama hakata; ruveta pitkälleen nurmikolle murule pikali heita; end murule pikali (selili) visata; ruveta sotilasuralle [endale] sõjaväelase elukutset valida; sõjaväelaseks hakata; sõjaväelase ametisse asuda; siihen leikkiin en rupea! seda ma kaasa ei tee!; sellest ma osa ei võta!; (en suostu) sellega pole ma nõus!; ruveta ajamaan jonkun asiaa kellegi asja ajama hakata; en rupea heidän narrikseen mina nende narriks (naerualuseks) ei hakka; ruvetkaa taloksi! tulge aga sisse!; tundke end nagu [oma] kodus! ks. myös ryhtyä

ryhtyä 52*F
1 hakata {tekemään jotakin midagi tegema} ; asuda {johonkin midagi tegema, millegi kallale} ; alustada {johonkin midagi} ; alata {johonkin midagi, millegagi} ; peale hakata {johonkin millegagi} ; pihta hakata {johonkin millegagi} ; (johonkin hankkeeseen) [mingil alal] tegevust alustada; {midagi} käsile võtta; {midagi} ette võtta; {millegagi} tegelema hakata; {millelegi} kaasa aitama hakata; {millestki} osa võtma hakata; {milleski} kaasa lüüa; {millegi vastu} võitlusse asuda
◊ ryhtyä opiskelemaan õppima hakata; õppima asuda; õpinguid alustada; en ryhdy selostamaan yksityiskohtia ma ei hakka üksikasju valgustama (seletama); ryhtyä neuvotteluihin nõu pidama hakata; nõupidamisi alustada; ryhtyä töihin tööle asuda; töö kallale asuda; tööd alustada; tööga peale (pihta) hakata; ryhtyä tehtävään (toimeen) tegutsema asuda, ülesannet täitma asuda, töö kallale asuda, ülesannet (tööd) käsile võtta; (ottaa tehtävä suorittaakseen) ülesannet (tööd) enda peale võtta; ryhtyä toimenpiteisiin abinõusid (vahendeid) rakendada (tarvitusele võtta), meetmeid võtta; ryhtyä juttusille jonkun kanssa kellegagi rääkima (juttu ajama) hakata, kellegagi vestlust (juttu) alustada; tuollaiseen en ryhdy sellist asja ma kaasa ei tee, sellest ma osa ei võta; (en suostu) sellise asjaga pole ma nõus, sellega pole ma nõus
◊  (ryhtyä joksikin) ryhtyä lehden asiamieheksi ajalehe volinikuks hakata; hän ryhtyi poliitikoksi ta hakkas poliitikuks, ta valis oma alaks poliitika; hän ryhtyi keräämään postimerkkejä ta hakkas postmarke koguma, ta alustas postmarkide kogumist; en ryhdy sisareni kuskiksi ma ei mõtlegi oma õe autojuhiks hakata
◊  (sananl.) joka leikkiin ryhtyy, se leikin kestäköön kes mängust osa võtta otsustab, see pidagu lõpuni vastu
2 (vanh. tarttua)
◊ ryhtyä aseisiin relvi haarata

sisällyttää 53*C < sisältää sisestada, sisse viia, sisse panna; paigutada; mahutada; sisse arvata, kaasa arvata, hulka arvata, koosseisu arvata; juurde arvestada, sisse arvestada; kaasa võtta, sisse võtta; [sisse] lülitada; juurde liita
◊ x on sisällytetty y:hyn x on sisestatud y-sse; x on y-sse sisse arvatud (viidud, pandud); x on y hulka arvatud; x sisaldub y-s; budjettiin sisällytetyt määrärahat eelarvesse lülitatud (sisse arvatud) assigneeringud

sisältyä 52*I (olla osa sisältöä) sisalduda {johonkin milleski} ; {millegi} sees olla; {millegi} sisuks olla; leiduda {johonkin milleski} ; mahtuda; (kuulua, liittyä) {millessegi, millegi juurde} kuuluda; kaasa arvatud olla
◊ A sisältyy B:hen A sisaldub B-s; A on B-s sees; A kuulub B-sse; kauppaan sisältyi irtaimisto tehingusse kuulus [ka] vallasvara; hintaan sisältyy liikevaihtovero käibemaks on hinnas sees; hinnasse on [kaasa] arvatud käibemaks; sananlaskuihin sisältyvä viisaus vanasõnades sisalduv tarkus; vanasõnadesse kätketud tarkus

sisältää 54*I sisaldada; (vars. hinnoista tms.) kaasa arvata, hulka arvata; (käsittää) käsitada; hõlmata; {millestki} koosneda
◊ kirjoja sisältävä paketti raamatuid sisaldav pakk; raamatutest koosnev pakk; juomasekoitus, joka sisältää 10 % alkoholia joogisegu, mis sisaldab 10% alkoholi; joogisegu, mille koostises on 10% alkoholi; hinta sisältää kurssimateriaalin kursuse materjalid on hinna sees; hinnas sisalduvad [ka] kursuse materjalid; hinna sisse on arvestatud kursuse materjalid; vuosikertomuksen sisältämät tiedot aastaaruandes sisalduv informatsioon; hänen puheensa ei sisältänyt mitään mainittavaa tema kõne ei sisaldanud midagi mainimisväärset; tema kõnes polnud midagi mainimisväärset; hänen puheensa sisälsi sen ajatuksen, että — tema kõnes oli see mõte, et —

sopuloida 62 (ark., leik.) (käyttäytyä laumaihmisen tavoin) karjainimese kombel käituda; (kulkea yleisen suuntauksen mukana) vooluga kaasa ujuda, pärivoolu ujuda

sotkea 58
1a (panna järjestys tms. sekaisin) segi (segamini) ajada (lüüa); sassi ajada
◊ kaappi oli sotkettu aivan mullin mallin kapp oli põhjalikult segi aetud; kapp oli pahupidi pööratud; sotkea järjestys segamini ajada, korrast ära ajada; kissa on sotkenut lankavyyhdin kass on lõngavihi sassi ajanud
1b (saattaa tilanne sekaisin) segi (segamini) ajada, sassi ajada; segadusse ajada; segadust (korratust) tekitada; ära segada
◊ hän on sotkenut asiansa ta on oma asjad segamini (sassi) ajanud; sotkea jonkun suunnitelmat kellegi plaane ära segada, kellegi plaane sassi (vussi) ajada; sairastumiseni sotki kaiken minu haigestumine pööras kõik [plaanid] segamini; minu haigestumine ajas kõik [plaanid] nurja
◊  (hämmentää) älä yritä sotkea ajatuksiani! ära püüa mu mõtteid segamini ajada!; ära ürita mind segadusse ajada!; ära eksita mind!
1c (erehtyä jostakin) segi ajada {jokin johonkin, joku johonkin midagi millegagi, kedagi kellegagi} ; ära segada {jokin johonkin, joku johonkin midagi millegagi, kedagi kellegagi} ; ära vahetada {jokin johonkin, joku johonkin midagi millegagi, kedagi kellegagi} ; (erehtyä valinnassa) eksida
◊ käsitteet sotketaan helposti keskenään mõisteid aetakse kergesti omavahel segi; he ovat niin samannäköisiä, että sotken heidät aina toisiinsa nad on nii sarnased, et ma ajan neid alati omavahel segi (et vahetan neid alati teineteisega ära)
1d (vetää joku mukaan vars. johonkin kielteiseen) segada; kaasa tõmmata
◊ sivullisia ei saa sotkea tähän kõrvalisi isikuid ei tohi sellesse segada (kaasa tõmmata)
1e (panna jonkin sekaan jotakin pilaavaa tms.) sisse (sekka) segada; sodida
◊ lapsi sotki puuroon piimää laps segas pudru sisse hapupiima; laps sodis pudrusse hapupiima
2 (liata) [ära] määrida, mustaks teha; (tahria) plekiliseks teha, ära plekitada; (tuhria, töhriä) [ära] sodida, soperdada
◊ varo sotkemasta vaatteitasi! vaata ette, et sa oma riideid ära ei määri!; ole ettevaatlik, ära tee oma riideid mustaks!; matot oli sotkettu kuraisilla kengillä vaibad olid poriste kingadega ära määritud (ära soditud)
3 (polkea, tallata) sõtkuda; [maha, kokku] tallata; trampida
◊ sotkea heinäkuorma heinakoormat [kinni] tallata (sõtkuda); tiiviiksi sotkettu lumi tihedaks tallatud (sõtkutud) lumi; väkijoukko sotki istutukset jalkoihinsa rahvamass sõtkus (trampis) istutused maha
◊  (kans. ajaa polkupyörällä) hän lähti sotkemaan [pyörällä] kaupunkiin ta hakkas jalgrattaga linna poole sõtkuma

surkutella 67*C (säälitellä, sääliä) haletseda; kaasa tunda {jotakuta kellelegi} ; (pahoitella, valitella) kurta {jotakin millegi üle} ; kaevelda {jotakin millegi üle} ; haliseda {jotakin millegi üle, pärast} ; halada {jotakin millegi pärast} ; hädaldada {jotakin millegi pärast}
◊ surkutella jonkun kohtaloa kellegi saatusele kaasa tunda; kellegi saatust haletseda; "Voi pikkuista!" surkuttelivat muut "Vaene väike," haletsesid teised; "Vaene väike," tundsid teised kaasa; surkutella elämisen kalleutta elukalliduse üle kurta (kaevelda); surkuteltava haletsusväärne, vilets, armetu, kehv ks. myös surkea 4 surkuteltavan laiha armetult kõhn; talo on surkuteltavassa kunnossa maja on viletsas (armetus, kehvas) seisus (korras); maja on lagunemas (räämas)

sytyttää 53*C
1 (panna t. saada palamaan) süüdata, läita; (sytyttää tuleen) põlema panna, põlema pista, {millelegi} tuld otsa panna
◊ sytyttää tulitikku tuletikku süüdata, tuletikku põlema tõmmata; tikuga (tikust) tuld tõmmata; sytyttää tuli kiukaaseen saunaahju põlema (küdema) panna; sytyttää savuke suitsu süüdata (põlema panna); sytyttää kynttilä küünalt süüdata (põlema panna); sytyttää metsäpalo metsa põlema panna; metsatulekahju tekitada; salamanisku sytytti metsäpalon välgulöök pani metsa põlema; pikne süütas metsa; sytyttää takka kaminas tuld süüdata; sytyttää tuli hellaan pliidi alla tuld süüdata (põlema panna); sytyttää lamppu lampi süüdata (põlema panna); nalli sytyttää räjähdyspanoksen kapsel süütab lõhkelaengu
2 (kuv.)
2a (innostaa) sütitada, innustada, kaasa kiskuda, kütkestada, köita; (herättää) äratada
◊ isä sytytti pojassa rakkauden musiikkiin isa äratas pojas armastuse muusika vastu; sytyttävä puhe sütitav (tuline, innustav, kaasakiskuv) kõne
2b (ark. käsittämisestä) eikö [sinulla] sytytä? kas sa ei taipa?; kas sa ei jaga?; kas sa ei mõika?; kas sulle ei koida?; kas sulle ei jõua pärale?; hänellä sytyttää hitaasti ta on aeglase mõtlemisega; ta on pikaldase taibuga; ta on pikkade juhtmetega (piltl)

säälitellä 67*C {kedagi} haletseda, haledust tunda, {kellelegi} kaasa tunda; (surkutella, pahoitella) {midagi} kahetseda, {millegi pärast, üle} kahetsust tunda; {millegi pärast, üle, millestki} kahju tunda; {midagi, millegi üle} kurta
◊ säälitellä jonkun surkeaa tilaa kellelegi tema viletsuse pärast kaasa tunda; kellegi viletsuse pärast kahetsust tunda; säälitellä itseään ennast haletseda

säälittää 53*C (saada tuntemaan sääliä) kaastunnet äratada; kaasa tundma panna; kahjutunnet tekitada
◊ lapsen kohtalo säälitti kaikkia lapse saatus äratas kõigis kaastunnet; lapse saatus pani kõiki kaasa tundma
◊  (tuntea sääliä) minua säälittää, kun ajattelen hänen epäonneaan mul on kahju, kui mõtlen ta ebaõnne peale

sääliä1 61
1 kaasa tunda {jotakuta kellelegi} ; (surkutella) kahju olla {jotakuta kellestki} ; kahju tunda {jotakuta kellestki, millestki} ; haletseda; (armahtaa) halastada {jotakuta kellelegi} ; armu heita {jotakuta kellelegi, kellegi peale}
◊ sääliä avuttomia abituile kaasa tunda; abituid haletseda; arvostella jotakuta säälimättä kedagi halastamatult (armutult) arvustada (kritiseerida); kohdella jotakuta säälien kedagi kaastundega kohelda, kedagi kahjutundega (haletsusega) kohelda; säälivä kaastundlik (osaaottava) kaastundlik, osavõtlik (empaattinen) empaatiline
2 (varoa) {millegi eest} hoida; (säästää) säästa; hoolida, hoolivalt ümber käia; halastavalt kohelda
◊ hän ajoi täyttä vauhtia autoaan säälimättä ta sõitis täie hooga autot säästmata; ta sõitis täie hooga autost hoolimata; ta sõitis täie hooga autole halastamata (armu heitmata)

tempautua 52*F
1 (riuhtaista, kiskaista itsensä irti jostakin) end lahti kiskuda, end lahti rapsata, end lahti rebida
◊ hän tempautui otteesta ta kiskus end haardest lahti
◊  (kuv.) tempautua irti arjesta end argipäevast lahti rebida
2 (tulla temmatuksi [mukaan]) {millestki} kaasa tõmmatud olla, {millestki} kaasa haaratud olla; (kuv.) {millegagi} kaasa minna
◊ vene tempautui virran vietäväksi lootsik haarati voolust kaasa
◊  (kuv.) tempautua mukaan juhlatunnelmaan peotujuga kaasa minna, peotujust kaasa haaratud olla

tietää 76*F (eräät taivutusmuodot tav. verbistä tietä)
1 teada; (tuntea) tunda; (olla tietoinen, selvillä jostakin) teadlik olla; (olla vakuuttunut, varma jostakin) kindel olla
◊ en tiennyt tulostasi ma ei teadnud sinu tulekust; ma ei teadnud, et sa tuled; kukapa sen tiennee kes seda võiks teada; en tiedä sitä varmasti ma pole selles kindel; tiedän sen paikan tean seda kohta; hän oli kauan tiennyt (tietänyt) asian ta oli sellest ammu teadnud, ta oli asjast ammu teadlik; saada tietää jostakin millestki teada saada; taudin aiheuttajaa ei tiedetä haiguse tekitaja ei ole teada; hän tietää kaiken musiikista ta teab muusikast kõik; en tiedä musiikista mitään ma ei tea muusikast midagi; kaikki tietävät, että hän on roisto kõik teavad, et ta on kaabakas; hän tiesi aivan hyvin, mistä oli kysymys ta teadis väga hästi, milles on küsimus; talle oli hästi teada, milles on asi; talle oli täiesti selge, millest käib jutt; et tiedä[kään], kuinka hauskaa meillä oli sa ei aimagi, kui tore meil oli; pitihän sinun tietää, että jää ei kestä sa pidid ometi teadma, et jää ei kanna; haluaisin tietää, miksi murjotat tahaksin teada, miks sa mossitad; mistä minä sen tietäisin! kust mina võin seda teada!; minä tiedän ratkaisun ma tean lahendust; enpä tiedä ega ma ei tea, ei ma tea; vielä tulet tietämään, mitä vanheneminen on küll sa veel teada saad, mis vananemine tähendab; hän tuli tietämättään paljastaneeksi asian enda teadmata paljastas ta asja, enda teadmata rääkis ta asja välja; toisistaan tietämättä teineteisest teadmata; en luule vaan tiedän ma ei arva, vaid tean; mistä sinä sen muka tiedät? kust sina seda oma arust tead?
2 (erik.)
2a (tuntea jonkin laatu, ominaisuudet) tietää joku hyväksi ammattimieheksi tunnen teda tubli asjatundjana; tietäähän ne lapset lapsed on ju teada; lakritsi on parasta, mitä tiedän lagrits on parim, mida ma tean
2b (epävarmuutta ilmaisevissa rakenteissa) mene [ja] tiedä, ehkä näin oli parasta võta kinni, ehk oli niimoodi kõige parem; mene ja tiedä kuinka tässä käy mine tea, kuidas see läheb; "Miksi hän sen teki?" — "Mene ja tiedä." "Miks ta seda tegi?" — "Mine võta kinni."; kuka[pa] [sen] tietää kes seda ometi teab; kunpa tietäisi kui ometi teaks; eihän sitä tiedä, vaikka tulisi lottovoitto ei tea midagi, äkki tuleb lotovõit; ehkäpä hän vielä raitistuu — eihän sitä tiedä ehk ta jätab veel joomise maha — ega seda [ei] tea, ehk tast saab veel karsklane — ega seda [ei] tea; hänestä ei koskaan tiedä tema kohta ei tea kunagi, temast ei või kunagi öelda, temast ei saa kunagi aru
◊  (ark.) tiedä häntä, vaikka tämä onnistuisi ei tea ühti[gi], viimaks läheb korda; piru tietää, mitä hän sillä tarkoitti tont teab, mis ta sellega mõtles
2c (sanontaa painottavissa ilmauksissa) tiedätkö, se onnistui! kas tead, sellest sai asja!; kas tead, see läks korda!; se oli, tiedättekö, suuri tapaus see oli, kas teate, oluline sündmus
◊  (ark.) sinne et mene, tiedä[kin] se! sinna sa ei lähe, see olgu sul teada!; että[s] sen tiedät et sul see teada oleks; ja tiedät sen, että olet ajoissa kotona! ja tead siis, et õigel ajal kodus oled!
2d (konkreettiseen kokemukseen viitaten) ei sellaisista laitteista silloin tiedetty niisugused seadmed olid tollal tundmatud; hän tietää, mitä työnteko on ta teab, mis töötegemine tähendab; ta teab, kuidas töö maitseb; kun istuu päivän autossa, tietää matkustaneensa kui terve päeva autos istud, siis tead ka, et oled reisi teinud; kohta saat sellaisen löylytyksen, että tiedät saaneesi! varsti saad sihukese peapesu, et meelde jääb!; varsti saad pähe, nii et sa tead!
2e (asioiden tiedossa olosta, tietoon tulosta) hän tiesi kertoa, että — ta teadis rääkida, et —; olin utelias tietämään, mitä hänellä olisi sanottavana tahtsin küll teada saada, mis tal öelda on; muiden ei tarvitse tietää tästä mitään teistel ei tarvitse sellest midagi teada; ilmoita tulostasi, että tiedän tulla vastaan teata (anna teada), millal sa tuled, et teaksin vastu tulla; emme tienneet odottaa teitä näin aikaisin me ei teadnud teid nii varakult oodata
◊  (ark. kuulumisista) terve, mitäs tiedät? tere, mis kuulda?; tere, kuidas läheb?
3 (tuntea) tunda; (arvata) aimata; (oivaltaa) taibata
◊ hän tiesi synnytysaikansa tulleen ta tundis, et sünnitusaeg on käes; tiesin, että näin siinä käy! aimasin (teadsin), et see niimoodi läheb!; mistä tiesit etsiä täältä? kuidas sa taipasid siit otsida?; kuidas sa selle peale tulid, et siit otsida?; en tiennyt, mitä sanoa ma ei osanud midagi ütelda; ma ei teadnud, mida ütelda
4 (tajuta, olla tajuissaan) hän ei tiedä mitään tästä maailmasta ta ei tea sellest maailmast midagi, ta on meelemärkuseta
5 (vaikeuteen, hankaluuteen viittaavissa ilmauksissa) siinä olikin tietämistä, että vene saatiin pohjasta ylös sellega oli kõvasti tegemist, et paat põhjast üles saada; hänellä on täysi tietäminen jo oman perheen huoltamisessa tal oli juba oma pere eest hoolitsemisega vaeva küllalt
6 (ennustaa, ennakoida, merkitä jotakin) tähendada; ennustada
◊ kuun kehä tietää poutaa kuu tara kuulutab kuiva ilma; mitä sellainen uni tietää? mida niisugune uni tähendab?; tuollaiset puheet eivät tiedä hyvää seesugune jutt ei ennusta (ei tähenda) head
7 (aiheuttaa, tuottaa) [kaasa] tuua
◊ muutos tietää lisätyötä ümberkorraldus toob tööd juurde

tuleennuttaa 53*C küpsetada (vilja kohta) küpsemisele kaasa aidata (vilja kohta) valmimist soodustada (vilja kohta) valmimist kiirendada (vilja kohta)
◊ kaunis sää tuleennutti viljan lyhyessä ajassa ilus ilm küpsetas vilja lühikese ajaga, ilusa ilmaga küpses vili lühikese ajaga

tuottaa 53*C
1 (antaa tuoda, panna tuomaan) tuua lasta
2 (saada aikaan tuotteita) toota; valmistada; teha; (henkisestä, luovasta toiminnasta) luua
◊ traktoreita tuottava tehdas traktoreid tootev tehas; tuottava työ tootlik töö; viihdekirjailija tuottaa kirjan vuodessa ajaviitekirjanik kirjutab aasta kohta (aastas) raamatu
3 (luonnosta, maaperästä, kasveista, eläimistä) anda
◊ luonnon tuottamat hyödykkeet loodusest saadavad hüved, loodusest tulevad saadused, looduse annid; lehmän tuottama maitomäärä piimahulk, mille lehm annab (toodab), lehma antav piimahulk; peltoala tuotti neljä tonnia hehtaarilta põllumaa andis neli tonni hektarilt
4 (elinten, elimistön toiminnasta) tekitada; valmistada; produtseerida
◊ haima tuottaa insuliinia kõhunääre valmistab insuliini
5 (antaa tuloa, voittoa) voittoa tuottava yhtiö kasumit andev ettevõte; yritys tuottaa hyvin ettevõte annab head tulu, ettevõte toob hästi sisse; teos tuotti kirjailijalle omaisuuden teos tõi kirjanikule terve varanduse; sijoitus tuotti runsaasti voittoa investeering andis rohkesti kasumit, investeering tõi rohkesti tulu; maatila ei tuota mitään talu ei anna mingit tulu, talust ei ole mingit tulu; tuottaa korkoa intressi anda
6 (yl. toiminnan tuloksellisuudesta) tuua; anda
◊ teos tuotti tekijälleen kiitosta teos tõi autorile kiitust [ja au]
7 (synnyttää) tekitada; äratada; produtseerida
◊ tuottaa ääniä helisid tekitada; puheen tuottaminen kõne produtseerimine; reaktio tuottaa lämpöä reaktsioon sünnitab soojust
8 (aiheuttaa) põhjustada; esile kutsuda; (tuoda mukanaan) kaasa tuua
◊ tuottaa jollekulle huolta kellelegi muret põhjustada; tuottaa jollekulle iloa kellelegi rõõmu valmistada; tuottaa jollekulle tuskaa kellelegi valu teha; tuottaa pettymys jollekulle kellelegi pettumust valmistada; tuottaa häpeää jollekulle kellelegi häbi teha; lapset tuottivat vanhemmilleen iloa lapsed valmistasid vanemaile rõõmu; ongelma on tuottanut minulle päänvaivaa see probleem on mulle peavalu teinud

valittaa 53*C
1 kaevata ‹kaebama›; kaevelda; (vaikertaa) haliseda, hädaldada, kurta; ohkida
◊ valittaa tuskissaan valudes kaevelda, valude pärast haliseda; valittava ääni kaeblik hääl, kaebehääl; hän valitti kipeää jalkaansa ta kaebas (kurtis), et jalg on haige; ta kaebas (kurtis) oma haige jala üle; hän kärsi valittamatta ta kannatas hädaldamata (halisemata)
◊  (kuv.) viulu valitti viiul kaebles; tuuli valittaa nurkissa tuul kaebleb nurkades
2a (ilmaista sanoin tyytymättömyyttään johonkin) kurta; hädaldada {jotakin millegi pärast} ; (halv.) viriseda {jotakin millegi pärast (üle)} ; vinguda {jotakin millegi pärast} ; soiguda {jotakin millegi pärast}
◊ hän valitti, että huone on liian kylmä ta kurtis, et tuba on liiga külm; ruoissa ei ollut valittamista toidu üle ei olnud põhjust viriseda
2b (ilmoittaa jostakin epäkohdasta t. kärsimästään vääryydestä) kaevata ‹kaebama› {jollekulle jostakin kellelegi midagi} ; kaebust esitada {jollekulle jostakin kellelegi millegi kohta}
◊ hän valitti kuluttaja-asiamiehelle ta kaebas tarbijakaitsjale
3 (oik.) edasi kaevata {jostakin johonkin midagi kuhugi}
◊ valittaa kaupunginhallituksen päätöksestä lääninoikeuteen linnavalitsuse otsust läänikohtusse edasi kaevata
4 (pahoitella) kahetseda, kahetsust avaldada; (surunvalittelusta) kaasa tunda, kaastunnet avaldada
◊ valitan, näytös on loppuunmyyty kahju küll, etendus on välja müüdud; kahjuks on etendus välja müüdud; käydä surua valittamassa kaastunnet avaldamas käia

vedota 74*F
1 apelleerida {johonkuhun kellelegi} ; pöörduda {johonkuhun kellegi poole} ; anuda
◊ organisaatio vetosi kaikkiin suomalaisiin hädänalaisten auttamiseksi hädaliste abistamiseks pöördus organisatsioon kõigi soomlaste poole; vedota yleiseen mielipiteeseen üldisele arvamusele apelleerida; vetoava katse anuv pilk
2 (kiehtoa) haarata, kaasa kiskuda
◊ musiikki, joka vetoaa mielikuvitukseen muusika, mis mõjub kujutlusvõimele; kujutlusvõimet haarav muusika; juliste vetoaa nuorisoon plakat on suunatud noorsoole
3 (viitata johonkin) viidata {johonkin kellelegi} ; (esittää tueksi) toetuda {johonkin kellelegi}
◊ vedota tiedemiehiin teadlastele toetuda; vedota ohjeisiin eeskirjadele viidata; johonkin vedoten millelegi viidates

vetää 53*F
1 (liikuttaa perässään) vedada; tõmmata, tirida, vedida; tarida
◊ vetää lasta pulkassa last kelguga (kelgu peal) järel vedada; hevosen vetämä hobusega veetav; tukit vedettiin metsästä palgid veeti metsast; vetää peitto korvilleen tekki üle pea tõmmata; vetää laatikko auki sahtlit lahti tõmmata; vetää vene rannalle paati kaldale tõmmata; vetää ovi kiinni ust kinni tõmmata; vetää verhot eteen kardinaid (eesriideid) ette tõmmata; vetää kaihdin alas rulood alla tõmmata; vetää lippu salkoon lippu vardasse tõmmata; vetää joku hirteen kedagi üles puua, kedagi oksa tõmmata; sivusta (päästä) vedettävä sänky külje pealt (otsast) lahtitõmmatav voodi; sisään vedetty parveke lodža
◊  (laahata) kävellä jalkojaan vetäen jalgu järele vedades kõndida; koira veti loukkaantunutta jalkaansa koer vedas haiget (vigastatud) jalga järel
◊  (erik.) auton vetävät pyörät auto veorattad
◊  (pukemisesta t. riisumisesta) vetää housut jalkaansa (jalastaan) pükse jalga (jalast ära) tõmmata; vetää hansikkaat käteensä kindaid kätte tõmmata
◊  (kuv.) suomalainen siirtyi vetämään soomlane läks juhtima; YK veti joukkonsa pois alueelta ÜRO tõmbas oma väed territooriumilt ära; vetää tuote pois markkinoilta toodet turult kõrvaldada; vetää sanansa takaisin oma sõnu tagasi võtta; vetää jonkun maine lokaan kellegi head nime poriga määrida
2 (kiskoa) kiskuda, sikutada, tõmmata
◊ vetää solmu tiukalle sõlme kõvasti kinni tõmmata; vetää hätäjarrua hädapidurit tõmmata; vetää jotakuta hihasta kedagi varrukast tõmmata (sikutada); vetää ohjaksista ohjadest tõmmata; vetää naula seinästä naela seinast välja tõmmata; vetää hammas hammast välja tõmmata; hän veti paperin taskustaan ta tõmbas paberi taskust välja; lännensankari, joka oli nopea vetämään [aseensa esiin] Metsiku Lääne kangelane, kes tõmbas kergesti relva välja; hän veti kortin pakasta ta tõmbas pakist kaardi; vetää arpaa loosi (liisku) tõmmata; vetää pitkää tikkua liisku tõmmata, loosi võtta; soutaja veti pitkin vedoin sõudja tõmbas pikkade tõmmetega; vedä vasemmalla! tõmba vasakuga! (nt aeruga)
◊  (kuv.) vetää jokin asia esiin mingit asja avalikkuse ette tuua; vetää jokin asia päivänvaloon mingit asja päevavalgele tuua; vetää yhtä (samaa) köyttä ühel meelel olla; kaikki vetivät eri suuntiin igaüks kiskus eri suunas; jokin vetää yksiin jonkin kanssa miski langeb millegagi kokku, miski annab millegagi sama tulemuse; vetää oikeasta narusta õigest nöörist tõmmata; vetää jotakuta nenästä kedagi ninapidi vedada; kedagi haneks püüda; vetää vesiperä ks. vesiperä
◊  (ark.) vetää kotiin päin enda poole kiskuda; vetää jotakuta retkuun ks. retku 3; vetää välistä millestki hoolimata enda kasuks tegutseda
◊  (ark. masturboimisesta) vetää käteen pihku lüüa (peksta, taguda)
3 (erik.)
3a (voimailuleikeistä tms.) vetää köyttä köit vedada; vetää sormikoukkua sõrmkooku (sõrme) vedada; vetää leukaa lõuga tõmmata
3b (vetää kello tms.) [üles] keerata
◊ vetää kello kella üles keerata; vedettävä mekaaninen lelu üleskeeratav mehaaniline mänguasi
3c (ark. huuhtoa WC-allas) vett tõmmata
◊ vetää vessa vetsus vett tõmmata ks. vessa
◊ vetää jokin vessasta alas millelegi vett peale tõmmata, midagi vetsust alla lasta
4 (venyttää, pingottaa) vetää naru suoraksi nööri sirgeks tõmmata; vetää nyrjähtänyt nivel sijoilleen nikastanud liigest paika tõmmata; vetää lakanat mankelointia varten linu enne rullimist sirgu tõmmata
◊  (tekn.) metallien muotoilu vetämällä metallide tõmbetöötlus; kylmänä vedettyä terästä külmtõmmatud teras; vetää kultaa langaksi kulda traadiks tõmmata
◊  (erik. jänteestä) jalastani veti suonta mul lõi kramp jalga
5 (piirtää viiva tms.) tõmmata (joont, kriipsu jne)
◊ hän veti viivan käsivaraisesti ta tõmbas joone vaba käega; suora kuin viivoittimella vedetty sirge nagu joonlauaga tõmmatud; rajat on vedetty karttaan punaisella piirid on kaardile märgitud punasega; viimeinen lause on vedetty yli viimane lause on maha tõmmatud (kriipsutatud); partaterä veti haavan sormeen žilett tõmbas sõrme katki
◊  (ark.) vetää nimensä alle nime alla kirjutada
◊  (kuv.) vetää viiva menneen yli möödunule kriipsu peale tõmmata; vetää yhtäläisyysmerkit kahden asian välille kahe asja vahele võrdusmärki panna
6 (rajan, tien, yhteyden tms. rakentamisesta)
◊ uusi tie vedettiin kallion toiselta puolelta uus tee tehti teiselt poolt kaljut; vetää latu maastoon maastikule suusarada teha; taloon vedettiin sähköt majja pandi elekter [sisse]; alueelle vedettiin kaukolämpö[johto] territooriumile toodi kaugküttetorud
◊  (kuv.) kahden käsitteen välille on vaikea vetää tarkkaa rajaa kahe mõiste vahele on raske täpset piiri tõmmata; johonkin on vedettävä raja! kuhugi tuleb piir tõmmata!
7 (sivellä) pintseldada; üle tõmmata
◊ vetää maalia seinään värvi seinale pintseldada
◊  (ark.) ovet vedettiin valkoisiksi uksed värviti valgeks, uksed tõmmati valgega üle
8 (houkutella) [ligi] meelitada, [ligi] tõmmata
◊ magneetti vetää rautaa puoleensa magnet tõmbab rauda ligi (külge); hän vetää puoleensa kaikenlaisia tyyppejä ta tõmbab kõiksuguseid tüüpe ligi; vetää jonkun huomio puoleensa kellegi tähelepanu endale tõmmata; vetää jonkun huomio pois jostakin kellegi tähelepanu milleltki eemale juhtida; näytelmä ei vetänyt yleisöä näidend ei tõmmanud publikut ligi; uteliaisuus veti ihmisiä sinne uudishimu vedas inimesi sinna; seikkailunhalu veti häntä merille seiklushimu tõmbas teda merele; veri veti näyttämölle veri tõmbas [näite]lavale
◊  (sananl.) luonto se on, joka tikanpojan puuhun vetää loomus on see, mis rähnipoja puusse viib
9 (saattaa jokin väkisin johonkin tilaan tms.) (vetää mukaan) [kaasa] tõmmata
◊ kiila veti puun halki kiil ajas puu lõhki; vetää joku kiistaan kedagi vaidlusse (riidu) tõmmata; hänet vedettiin mukaan seuran toimintaan ta tõmmati (haarati) kaasa seltsi tegevusse; maa ei halunnut tulla vedetyksi mukaan sotaan riik ei soovinud sõtta tõmmatud saada
10 (hengittää t. imeä sisäänsä) tõmmata
◊ vetää keuhkot täyteen ilmaa kopse õhku täis tõmmata; vetää syvään henkeä sügavalt hinge tõmmata; pysähdytään vetämään henkeä peatume hinge tõmbama; hän veti vettä henkeen ta tõmbas vett hingekõrisse; vetää tupakkaa, savut suitsu tõmmata; vetää [tupakansavua] henkeen [suitsu] kopsu (alla) tõmmata; kasvin juuret vetävät vettä maasta taime juured imavad maast vett
◊  (kuv.) vetää viimeisiään suremas olla
11 (asennon tms. muuttamisesta)
◊ vetää jalkansa koukkuun jalga (jalgu) konksu tõmmata; vetää vatsa sisään kõhtu sisse tõmmata; vetää suunsa hymyyn suud naerule tõmmata; tuohi vetää itsensä kippuraan toht tõmbab end rulli; pakkanen veti lasit huuruun pakane tõmbas klaasid uduseks
◊  (luonnonilmiöistä) oli vetänyt pilveen oli pilve läinud, taevas oli pilve tõmbunud
◊  (ark.) uutinen veti ilmeet vakaviksi uudis võttis ilmed (näod) tõsiseks; kuume veti hänet heikoksi palavik tegi ta nõrgaks; vakavaksi vetää kenet tahansa, kun — see võtab igaühe tõsiseks, kui —
12 (jonkin esteettömästä kulusta) hella ei vetänyt pliit ei tõmmanud; viemäri ei vedä kanalisatsioon ei tõmba [alla], kanalisatsioon on ummistunud (umbes); ruuhkan lauettua tie alkoi taas vetää kui ummik lahenes, pääses teed mööda jälle liikuma; vienti alkoi vähitellen vetää eksport hakkas vähehaaval edenema
◊  (ilmavirrasta) ikkunasta vetää aknast tõmbab; sulje ovi, täällä vetää! sule uks, siin on tuuletõmbus!, pane uks kinni, siin tõmbab!
13 (toiminnasta, tekemisestä) vetää läpi valmennusohjelma treeninguprogrammi läbi teha; hän vetää sitä linjaa, että — ta peab seda joont, et —; vetää tiukkaa linjaa karmi joont pidada; vetää jotakin roolia ks. rooli
◊  (ark. näytellä, esittää) vetää Hamletin rooli Hamleti osas esineda; hän veti osansa hyvin ta tegi oma osa hästi
14 (johtaa t. ohjata jotakin toimintaa) juhtida, juhendada ks. vetäjä 3 (olla vastuussa) vastutada; (juontaa) juhtida ks. vetäjä 2 (toimia organisoijana) korraldada, organiseerida
◊ vetää työryhmää töörühma juhtida; vetää kurssia kursust juhtida (juhendada); hän veti nappulaliigaa ta treenis lastevõistkonda; vetää televisio-ohjelmaa telesaadet juhtida
15 (heittää, potkaista, juosta, lyödä tms.) hän veti rangaistuspotkun suoraan maaliin ta lõi karistuslöögi otse väravasse; hän veti viimeisen kierroksen todella kovaa ta jooksis viimase ringi tõepoolest kõvasti; vetää rakoa (kaulaa) muihin kilpailijoihin teiste võistlejatega vahet sisse teha; vetää rakoa kiinni järele võtta; hän veti kovan lyönnin takakentälle ta lõi kõva löögi väljaku tagaosasse
◊  (ark.) vetää jotakuta leukaan kellelegi vastu lõugu (molu) anda; vetää jotakuta turpaan kellelegi tuupi teha, kellelegi kolki anda; antaa (ala) vetää! lase jalga!, hakka astuma!, pane minema!
16 (laulaa, soittaa) vetää virttä vaimulikku laulu laulda; vetää nuotin vierestä mööda laulda, mitte viisi pidada; hän veti hanurilla polkan ta mängis lõõtspillil polkat
◊  (kuv.) vetää viimeistä virttään suremas olla
17 (nukkumisesta) vetää unia magada; (ark.) põõnata, põõnutada
◊  (ark.) vetää sikeitä lõõsata; vetää hirsiä norsata; vetää lonkkaa ks. lonkka
◊  (ark. juomisesta, syömisestä) vetää jotakin napaansa midagi nahka (kinni) pista; vetää päänsä täyteen pead (nosu, nina) täis tõmmata; hän veti pillereitä ja viinaa yhtä aikaa ta tarvitas ühtaegu narkootikume ja viina
18 (astian tms. tilavuudesta) mahutada
◊ astia vetää 50 litraa nõu mahutab 50 liitrit, anumasse mahub 50 liitrit
19 (eräissä kiteytyneissä yhteyksissä) vetää vertoja jollekin millegagi võrreldav olla; mikään ei vedä vertoja äidin pullille miski ei ole nii hea kui ema saiad, miski ei ole ema saiadega võrreldav; se naula veti see nipp aitas; vetää johtopäätös otsustada, järeldada
◊  (ark.) vetää joku oikeuteen kedagi kohtu ette viia; vetää joku tilille jostakin kelleltki mingis asjas selgitust nõuda; panna paperit vetämään pabereid sisse anda; minulla on loma vetämässä mul on puhkuseavaldus sisse antud; kiinni veti! oleme rääkinud!, kokku lepitud!; vetää itsensä piippuun end lõplikult ära väsitada, ennast täitsa kutuks teha

viedä 64
1a viia; ära viia; kaasa võtta
◊ viedä kirje postiin kirja posti viia; hän vei jäätelöä tuliaisiksi ta viis külakostiks jäätist; vein hänet autolla kotiin viisin ta autoga koju; viedä auto korjattavaksi autot parandusse viia; viedä tieto perille teadet kohale viia; vie terveisiä! vii tervisi!; viedä sanoma koko maailmalle kogu maailmale sõnumit (teadet) viia; virta vei veneen vool viis paadi kaasa; askeleet veivät hänet yhä kauemmaksi kotoa sammud viisid (kandsid) ta kodust üha kaugemale
◊  (kuv.) tämähän vie kielen mennessään! see viib ju keele alla!
1b (vientikaupasta) eksportida; välja vedada
1c (kirjanp.) sisse kanda; konteerida, kirjendada
◊ tilille viety summa kontole kantud summa
2 (toimittaa asia jonkin käsiteltäväksi)
◊ viedä asia oikeuteen asja kohtusse anda, kohtusse kaevata; viedä asia oikeuden ratkaistavaksi asja kohtu lahendada (otsustada) anda; viedä suunnitelma johtokuntaan plaani juhtkonnale esitada, anda plaan juhatusele otsuse tegemiseks
3 (saattaa joku t. jokin jonnekin) viedä koira ulos koera välja (õue) viia; hän vei vaimonsa ravintolaan ta viis oma naise restorani; hän vei tytön vihille ta viis tüdruku altari ette; hän vei morsiamen valssiin ta viis pruudi valsile (valssi tantsima)
4 (johtaa, johdattaa) (tiestä tms.) [välja] viia
◊ perustus viedään routarajan alapuolelle alusmüür viiakse allapoole igikeltsapiiri; viedä jotakuta tanssissa kedagi tantsu ajal juhtida; tervehtiä viemällä käsi päähineeseen tervitada, kätt peakatte juurde tõstes; viedä lusikka suuhun lusikat suhu panna; tämä tie vie Keravalle see tee viib Keravale; keittiöön vievä ovi kööki viiv uks; joen yli vievä silta üle jõe viiv sild; matka vei halki mantereen reis viis mandri ühest äärest teise; sattuma vei heidät yhteen juhus viis nad kokku; liikeasiat veivät hänet usein ulkomaille äriasjad viisid teda sageli välismaale; tuttu maisema vei ajatukseni nuoruuteen tuttav maastik viis mu mõtted noorusaega; suru vei hänet ennenaikaiseen kuolemaan kurvastus tõi talle enneaegse surma, kurvastus viis ta enneaegu hauda; selkkaus vei sotaan kokkupõrge (konflikt) põhjustas sõja; tutkimus vei uusille urille uurimus viis uuele teele, uurimustöö avas uusi suundi; viedä asiaa eteenpäin asja edasi viia; pitkälle viety automatisointi ulatuslik automatiseerimine; viedä jokin päätökseen midagi lõpule viia; viedä tahtonsa läpi oma tahet läbi suruda (viia)
◊  (kuv.) tiemme veivät yhteen meie teed viisid ühte (kokku); kaikki tiet vievät Roomaan kõik teed viivad Rooma
◊  (sot.) olalle vie! õlale võtt!
◊  (ark.) kun poliisi tuli paikalle, niin poikia vietiin kui politsei kohale tuli, panid poisid plagama
5 (ottaa) [ära] võtta; ära viia; varastada; (ark.) sisse vehkida; (riistää, ryöstää) röövida, riisuda; (poistaa) kõrvaldada
◊ susi vei lampaan hunt viis lamba [ära]; varkaat veivät auton vargad viisid auto ära, vargad ärandasid auto; kassasta oli viety rahaa kassast oli raha ära viidud, kassast oli raha röövitud (varastatud); lama on vienyt monelta leivän kriis on paljud leivast ilma jätnud; halla vei viljan hall (öökülm) võttis vilja ära; tuuli vei lehdet puusta tuul rebis (viis) lehed puult; meteli vie hermot lärm hakkab (käib) närvidele, lärm võtab närvid läbi; kahvi vei yöunet kohv võttis [öise] une ära; välipala vei ruokahalun oode võttis söögiisu ära; lasillinen olutta vei janon klaas õlut võttis janu ära, klaas õlut kustutas janu; onnettomuus oli viedä hänen henkensä õnnetus pidi temalt peaaegu elu võtma, õnnetus oleks talle peaaegu elu maksnud; kuka on vienyt kynäni? kes on mu pastaka pihta pannud?, kes on mu sulepea sisse vehkinud?; istumapaikkani oli viety mu istekoht oli ära võetud; Suomi vei mäkihypyn kullan Soome võitis (võttis) suusahüpetes kulla; veit sanat suustani! sa võtsid mul sõnad suust!; viedä voitto võita
6 (ottaa, vaatia) nõuda; võtta
◊ rahaa vievä harrastus raha nõudev harrastus; tauti vei voimat haigus võttis jõu ära, haigus tegi jõuetuks; vie aikansa ennen kuin se unohtuu võtab aega, enne kui see ununeb; opiskelu vei vuosia õppimiseks kulus aastaid, õppimine kestis aastaid; tilaa vievä ruumi võttev
7 (kirouksissa tms.) hitto vie[köön]! pagan võtaks (võtku)!, põrgu päralt!, pagana pihta!; piru vie[köön]! kurat võtaks (võtku)!; olipa, totta vie, mahtava näky küll aga, põrgu päralt, oli võimas vaatepilt; kissa vieköön, mitkä silmät! oh sa pagan, missugused silmad!; pagan võtaks, millised silmad!