Soome-eesti suursõnaraamat

jako·jäännös 39 (mat.) jääk

jäte 48*C (usein mon) jäänus; jääk; (roskat) prügi, jäätmed

jäämä 10 jääk, jääk·ained

jäännös 39
1 jäänus, üle·jääk; (liik.) saldo, [lõpp·]jääk
◊ aterian jäännökset toidujäätmed, söömata jäänud toit
2 (jostakin hävinneestä jäljelle jäänyt) jäänuk; (vars. kuolleen henkilön ruumiista) säilmed; (muinaisajoilta peräisin oleva) muistis
◊ maalliset jäännökset maised säilmed; vanhan linnan jäännökset vana linnuse varemed; lyödyn armeijan jäännökset lüüasaanud sõjaväe jäänused

loppu 1*B
1a lõpp; (pää) ots; (päätös) lõpetus
◊  (paikasta) tekstin loppu teksti lõpp; kolmas lopusta lukien lõpust arvates (lugedes) kolmas
◊  (ajasta) ennen vuoden 1999 loppua enne 1999. aasta lõppu; vuoden loppuun mennessä aasta lõpuks, enne aasta lõppu; vuosikymmen on lopuillaan kümnend on lõppemas
◊  (toiminnasta tms.) puhua loppuun lõpuni rääkida; tehdä työ loppuun viia töö lõpule; miettiä asia loppuun asja lõpuni läbi mõtelda; riidasta tuli loppu tüli lõppes; rehtorin puheesta ei ollut tulla loppua rektori kõnele ei tahtnud lõppu tulla; elokuvassa oli onnellinen loppu filmil oli õnnelik lõpp; se oli sen lorun loppu see oli selle asja lõpp, nii lõppes see lugu; hanke sai nolon lopun ettevõtmisele tuli hale lõpp, projekt lõppes piinlikult; tehdä loppu jostakin millelegi lõppu peale teha; siitä on tehtävä loppu see asi tuleb ära lõpetada; uskollinen loppuun saakka lõpuni truu, ustav surmani; murheista ei koskaan tule loppua mured ei saa kunagi otsa; kriisi sai onnellisen lopun kriis lõppes õnnelikult; juopottelu sai kauhean lopun purjutamisele tuli kohutav lõpp; ideologia on kulkenut tiensä loppuun ideoloogia on oma tee lõpule jõudnud
1b (erik. tuho) lopun aika on koittanut [maailma]lõpu ajad on kätte jõudnud; tämä on lopun alkua see on lõpu algus
◊  (kuolemasta) saada tuskaton loppu valutut surma surra; luulin jo loppuni tulevan arvasin juba, et lõpp on käes; — ja he elivät onnellisina elämänsä loppuun saakka — ja nad elasid õnnelikult oma elu lõpuni
2a (loppumatka) väylä käy lopussa karikkoiseksi laevaliini lõpuosas on rohkesti karisid; hän veti lopun rajusti kirien ta tegi jõulise lõpuspurdi
◊  (loppuaika) se oli keskiajan loppu see oli keskaja lõpp; 80-luvun lopulla 80-ndate aastate lõpu[poole]l; lukukauden lopulla semestri lõpul; lopummalla kesää suve lõpupoolel; hän vietti lopun elämäänsä vanhainkodissa ta veetis oma elu lõpuosa (viimase otsa) vanadekodus
2b (jäännös) [üle·]jääk, lõpp·osa, muu osa; jäänus
◊ hän sai loput ta sai selle, mis järel oli (üle jäi); viinin loppu viimane vein, veini jääk; maksaa kolmannes käteisellä ja loppu myöhemmin maksta kolmandik sularahas (peo peale) ja ülejäänud osa hiljem; hän menetti loputkin rohkeudestaan ta kaotas viimase kui julguse (kogu oma julguse); ta kaotas viimasegi julguseraasu; liike huolehtii lopusta firma hoolitseb kõige muu (ülejäänu) eest
◊  (jäljellä oleva, jäljelle jäänyt) loppu maito ülejäänud piim; loput tavarat kogu muu kaup; hän osti lopuilla rahoilla kirjoja ülejäänud raha eest ostis ta raamatuid; lopuksi iäkseni selleks ajaks, mis mul veel järel, minu järelejäänud eluajaks
3 (adverbista käyttöä)
3a (loppunut) kahvi on lopussa kohv on otsas; matka on lopussa reis hakkab lõpule jõudma; (on päättynyt) reis on läbi; kärsivällisyyteni alkoi olla lopussa mu kannatus hakkas katkema (otsa saama); olen aivan lopussa olen [omadega] täiesti läbi, olen lõpmata väsinud; työ on jo lopuillaan töö hakkab valmis saama (lõpule jõudma); kesä alkaa olla lopuillaan suvi hakkab lõpule jõudma (hakkab lõppema); tehdä työ loppuun tööd lõpule viia; koko juttu oli valetta alusta loppuun kogu jutt oli vale algusest lõpuni; kukkia loppuun ära õitseda; käyttää kaikki rahat loppuun kogu raha ära kulutada (ära kasutada); loppuun kulunut läbikulunud, täiesti läbi; raataa itsensä loppuun ennast täiesti ära vaevata (välja kurnata); loppuun palanut ärakurnatud, omadega läbi; loppuun ajettu äraaetud, läbikulunud
3b (päätökseksi, viimeiseksi) hän muistutti lopuksi siitä, että — lõpetuseks meenutas ta, et —; loppujen lopuksi lõppude lõpuks; hyväksi lopuksi voitimme lõpuks me ikkagi võitsime; [hyväksi] lopuksi todettakoon, että — lõpuks märgitagu, et —
3c (lopulta, vihdoinkin, pohjimmiltaan jne.) lõpuks, lõppeks, viimaks
◊ lopulta onnistuimme lõpuks läks see meil korda; lopultakin hän tuli viimaks ta ometi tuli; en lopultakaan tiedä, mitä tehdä lõppude lõpuks ma ei tea, mida teha

säästö 1
1 (säästäminen, säästyminen) säästmine; kokku·hoidmine
◊ menojen säästö väljaminekute (kulude) säästmine (kokkuhoidmine); väljaminekute (kulude) vähendamine
2a (vars. säästetty rahaerä) sääst; (ylijäämä) üle·jääk; (jäännös) jääk, saldo; (kulujen vähennys) kokku·hoid
◊ selvimmät säästöt saavutettiin polttoaineen kulutuksessa kõige tunduvamat kokkuhoidu saavutati kütteaine tarbimises; suurimad säästud saavutati kütusekulude alal
◊  (mon pankkitalletuksista) hänellä on säästöjä tal on sääste (hoiuseid); elää säästöillään säästudest (hoiustest) elada
2b (säästössä, säästöön) hänellä on jonkin verran rahaa säästössä tal on mõnevõrra raha kokku hoitud; tal on mõnevõrra raha kõrvale pandud; panna kuukausittain määräsumma säästöön iga kuu kindel summa hoiule panna (kõrvale panna); palkasta jää kovin vähän säästöön palgast jääb väga vähe raha üle; pitää säästössä vanhoja vauvanvaatteita kantud beebiriideid alles hoida

tähde 48*F (usein mon)
1 jääk; üle·jääk; riismed; (jäte) jäätmed
◊ aterian tähteet söögi ülejääk; söögi riismed; tähteeksi jääneet kangastilkut riiderestid, ülejäänud riidetükid; metsänhakkuussa syntyneet tähteet raiejäätmed
◊  (käyttökelpoisesta ruoasta) paistin tähteistä valmistettu keitto prae jääkidest valmistatud supp
◊  (kuv.) hän ei huolinut toisen tähteestä ta ei hoolinud sellest, mis teisest järele jäänud; ta ei tahtnud teise ülejääki
2 (jäännös) jäänus; riismed
◊ lyödyn armeijan tähteet lüüasaanud sõjaväe riismed

yli·jäämä 10 üle·jääk; aktiivne saldo; (jäännös) jääk; (säästö) sääst