Soome-eesti suursõnaraamat

hehkutus 39
1 (hehkuttaminen) hõõgutus, hõõgutamine
◊ metallin hehkutus metalli hõõgutamine
2 (ark. intoaminen) õhutamine, üles·kütmine; hoogu·sattumine; paljusõnaline rääkimine, suuresõnaline jutt, südame·puistamine, vahutamine (halv.)

historia 12
1 aja·lugu ‹loo›; histooria (van, nalj)
◊ Suomen historia Soome ajalugu; historian luento ajaloo loeng; keskiajan historia keskaja ajalugu; piirtää nimensä historiaan oma nime ajalukku jätta (kirjutada); tällä päätöksellä on pitkä historia takanaan sel otsusel on seljataga pikk ajalugu
◊  (kuv.) penkoa historian roskatynnyriä ajaloo prügikastis sorida
2 (vars. ark.) (juttu) lugu ‹loo›, jutt ‹jutu›; (asia) asi; (kasku) nali, anekdoot

huhu 1 kuuldus {jostakin millestki, millegi kohta} , kuulu·jutt ‹jutu› {jostakin millestki, millegi kohta} , tühi jutt {jostakin millestki, millegi kohta} , kumu {jostakin millestki, millegi kohta} , kõmu {jostakin millestki, millegi kohta}
◊ perätön huhu aluseta (alusetu) kuulujutt, tühi kumu; levittää huhua kuulujuttu (kuuldust) levitada; asiasta on liikkeellä monenlaisia huhuja [sellest] asjast on liikvel mitmesuguseid kuuldusi (kuulujutte); leikata huhulta siivet kuulujutule piiri panna; olen kuullut huhuna mu kõrvu on ulatunud kuuldus

huhu·puhe 48 kuulu·jutt ‹jutu›, tühi jutt, kuuldus

humpuuki 5 (ark.) pettus, tüssamine, sobi, sohk, bluff; (pötypuhe) tühi jutt, jama·jutt ‹jutu›, lora, loba

hölinä 12 (ark.) [tühi] loba, lora, lori; (höpötys) plära, jama; (hölötys) tühi jutt, mula
◊ tyhjää hölinää tühi lori

jouto·puhe 48 tühi jutt, loba, lora

juomu 1 vööt; (juova) jutt ‹juti›; (juonne) soon ‹soone›; (uurre) uure; (viiva) triip

juova 10 jutt ‹juti›; (raita) triip; (viiva) joon; (viiru) viir; (geol.) vööt
◊ seepran juovat sebra triibud

juttu 1*C
1 (juttelu) jutu·ajamine; (keskustelu) vestlus; (rupattelu) lobisemine
◊ häneltä juttu luistaa tal jutt jookseb; iskeä juttua juttu puhuda; (rennosti) lõugu lõksutada
2 (tarina) jutt ‹jutu›; (kertomus) lugu ‹loo›; (kasku) anekdoot; (juoru) klatš; (pötypuhe) tühi jutt; (ark.) lori
◊ kalamiesten juttuja kalamehejutud; se on pitkä juttu see on pikk lugu; kertoa juttuja lugusid (anekdoote) rääkida; taitaa olla pelkkää juttua see on vist tühi jutt
3 (erik.) (lehtikirjotus, artikkeli) lugu ‹loo›
◊ murhasta tuli etusivun juttu mõrvast tehti esiküljelugu; lehdessä oli juttu onnettomuudesta lehes oli lugu õnnetusjuhtumist
4 (tapaus, sattuma) lugu ‹loo›
◊ hänelle sattui kumma juttu temaga juhtus imelik lugu; koko juttu oli aika epämiellyttävä kogu lugu oli üsna ebameeldiv
5 protsess; [kohtu·]asi, hagi; juhtum, kaasus
◊ juttu huudettiin esiin oikeudessa asi võeti kohtus arutusele; juttu on vireillä kohtuprotsess on pooleli; voittaa juttu protsessi võita
6 (asia) asi; lugu ‹loo›; (pieni juttu) väike asi, pisi·asi
◊ pikku juttu tühine asi; se on minulle tuttu juttu see oli mulle tuttav lugu; remontista tuli kallis juttu remont läks kalliks maksma; taas sama juttu! jälle sama lugu!; hyvä juttu! väga hea!, suurepärane!; siinä koko juttu see on kogu lugu; se on eri (toinen) juttu see on hoopis teine lugu, see on teine asi
◊  (ark. korvaavana sanana) hän soitti tosi makeita juttuja ta mängis tõesti häid lugusid; pallopelit ja muut jutut pallimängud ja muud asjad
7 (erik.) tulla juttuun jonkun kanssa kellegagi [hästi] läbi saada; hän tuli palkallaan jotenkuten juttuun ta tuli oma palgaga enam-vähem välja

kertoma 10
1 (kertomus) jutt ‹jutu›
◊ naapurin kertoman mukaan naabri jutu järgi
2 (mat.) faktoriaal
◊ 3:n kertoma kolme faktoriaal

kukkas·kieli 26 (korukieli) ilu·kõne, läbi lillede jutt

mollaus 39 (ark.) näägutamine, irisemine, arvustamine, maha·tegemine; (halventavasti puhuminen) halvustav (põlastav) jutt; laimamine, laim ‹laimu›; (kuv.) mustamine, tõrvamine, poriga pildumine; (haukkuminen) sõimamine, sõim ‹sõimu›; (pilkkaaminen) pilkamine, pilge; mõnitamine, mõnitus

mölötys 39 tühi jutt, jama, jamps, mula, lora, lori; (hölinä) loba, vadin, vatramine, mulin

nyyhky·tarina 12 (ark.) halearmas lugu, nutma panev jutt
◊ naistenlehtien nyyhkytarinat naisteajakirjade halearmsad lood

parta 9*K habe
◊ hyvin hoidettu parta hoolitsetud habe; ruokkoamaton parta hoolitsemata habe; hänellä oli ajamaton parta tal oli ajamata habe; kasvattaa parta habet kasvatada; ajaa partansa oma habet maha ajada; haroa partaansa oma habet silitada
◊  (kuv.) mumista partaansa endale habemesse rääkida (pobiseda); nauraa partaansa habemesse naerda (itsitada); parran pärinää tühi jutt, loba; vanhat parrat vanad tegelased, vanad kalad; vanhoille parroille tämä ei ole mitään uutta vanade kalade jaoks pole seal midagi uut; kuusen parta kuuse habe
◊  (eläinten karvamuodostumista) vuohen parta kitse habe; uroshirven parta põdrapulli habe

piirto 1*K
1 (viiva) joon, kriips, jutt ‹juti›; (ura, jälki) jälg
◊ luistimen piirto jäässä uisu jälg jääl; hän hahmotteli aiheen muutamalla piirrolla ta visandas motiivi mõne joonega
◊  (kuv.) hän hallitsi alansa viimeistä piirtoa myöten ta oli oma ala täielik valitseja; hän on herrasmies viimeistä piirtoa myöten ta on pealaest jalatallani härrasmees
2 (vars. hevosen otsassa oleva valkoinen juova) lauk; (kapea piirto) triip

piiru1 1
1 (piirto) kriips, joon, jutt ‹juti›; (viiru) triip
◊ radiomasto erottuu taivasta vasten kapeana piiruna raadiomast tuleb taeva taustal esile kitsa triibuna
2 (kulman mittayksikkönä kompassissa) rumb
◊  (kuv.) puolue näytti siirtyneen piirun verran vasemmalle partei näis pügala võrra vasakule siirduvat

puhe 48
1 (puhuttu kieli) kõne
◊ ihmisen puhe inimese kõne; puheen ymmärtäminen kõnest arusaamine
2a (puhuminen) kõne, kõnelemine, jutt ‹jutu›, rääkimine; (puhetapa) kõne·maneer
◊ huoneesta kuului puhetta toast kuuldus juttu; jokapäiväisessä puheessa käytetty ilmaus igapäevases kõnes kasutatud väljend; hänen puheensa on katkonaista tema kõne on katkendlik; hänet tunnistaa hitaasta puheesta teda tunneb ära tema aeglasest kõnemaneerist (kõnelemisest)
2b (puhutusta asiasta) se oli kovaa puhetta see oli karm jutt; ystävällinen puhe tehosi sõbralik jutt mõjus; en saanut selvää humalaisen puheesta ma ei saanud napsise (purjus) inimese jutust aru
3 (keskustelu) vestlus; kõnelus; jutt ‹jutu›
◊ kääntää puhe muihin asioihin vestlust (juttu) mujale juhtida; puuttua puheeseen jutusse vahele segada; mistä oli puhe? millest juttu oli?; johtaa puhetta koosolekut juhatada; ei siinä pitkiä puheita tarvittu pikka juttu polnud seal vaja; käydä jonkun puheilla kellegi jutul käia; hän on johtajan puheilla ta on juhataja jutul; tulen juuri johtajan puheilta tulin just ülemuse jutult; pyytää joku puheilleen kedagi enda jutule kutsuda; olin puheissa hänen kanssaan tästä asiasta ma vestlesin sellest temaga, ma pidasin temaga selle asja üle nõu; kysyn asiaa, kunhan pääsen puheisiin hänen kanssaan ma küsin asja kohta järele, siis kui temaga vestlema juhtun; ma küsin asja kohta järele, siis kui ta jutule pääsen; ottaa asia puheeksi küsimust kõne alla võtta; tämä kysymys tulee tarkemmin puheeksi myöhemmin see küsimus võetakse hiljem lähemalt kõne alla; urheilusta puheen ollen — mis nüüd spordisse puutub —; talon myynnistä on ollut puhetta maja müümisest on juttu olnud; puheena oleva kõne all olev; ei puhettakaan siitä, että joku olisi auttanut häntä ei ole juttugi sellest, et keegi oleks teda aidanud
4 (suullinen sopimus, lupaus, päätös) hän tuli mukaan, kuten puhe oli ta tuli kaasa, nii nagu jutt jäi; heidän oli puhe lähteä heti aamulla jutt jäi neil nii, et nad lahkuvad kohe hommikul; "Asia on siis sovittu?" — "Tällä puheella." "Kõik on siis kokku lepitud?" — "Just, nii nagu rääkisime."
5 (huhu) kuulu·jutt ‹jutu›
◊ antaa aihetta puheisiin kuulujutte põhjustada; älä välitä ihmisten puheista ära pane inimeste jutte tähele
6 (suullinen esitys) kõne; sõna·võtt
◊ pitää puhe kõnet pidada; puhe kunniavieraalle kõne aukülalisele

raita1 9*F
1 triip, vööt; (juova) jutt ‹juti›
◊ kankaan raidat kanga triibud; seepran raidat sebra triibud; kapea raita sinistä taivasta kitsas triip sinist taevast
2 (magneettinauhassa) salvestus·rada
3 (ark.) (äänilevyn osa) lugu ‹loo›, pala

riimu2 1
1 (harv.) (juova) triip; jutt ‹juti›; (naarmu) kriim
2 (hist. riimukirjain) ruuni·märk ‹märgi›

stoori 5 (slg.) lugu ‹loo›, jutustus, jutt ‹jutu›, stoori (kõnek)

tarina 12
1 (kertomus) jutustus; (juttu) jutt ‹jutu›, lugu ‹loo›; (kuvaus) kirjeldus {jostakin millegi} ; (taru) muistend, rahva·jutt ‹jutu›, legend
2 (jonkin vaiheet) lugu ‹loo›, aja·lugu ‹loo›
◊ liikeyrityksen tarina loppui lyhyeen ettevõtte lugu oli lühike, ettevõte ei pidanud kuigi kaua vastu
3 (valhe) vale, välja·mõeldis, vaimu·sünnitis, muinas·jutt ‹jutu›
◊ mikä asiassa on totta, mikä tarinaa? mis on selles asjas tõsi, mis väljamõeldis?
4 (keskustelu, tarinointi) meillä tarinaa riitti koko illaksi meil jätkus juttu kogu õhtuks
◊  (ark.) iskeä tarinaa juttu puhuda (ajada, veeretada)

taru 1 muistend; (myytti) müüt; (satu) muinas·jutt ‹jutu›; (tarina) [rahva·]jutt ‹jutu›; lugu ‹loo›
◊ tarun prinssi muinasjutuprints; todellisuus on tarua ihmeellisempi elu on imelisem kui muinasjutt; mahtavan valtakunnan taru oli lopussa vägeva riigi lõpp oli käes, vägeva riigi laul oli lauldud

tosi·kertomus 39 tõe·jutt ‹jutu›, tõsi·jutt ‹jutu›, jutt tõsielust
◊ tosikertomuksia elävästä elämästä lood tegelikust elust, tõestisündinud lood

tosi·tarina 12 tõsi·elu·jutt ‹jutu›, jutt tõsielust; tõestisündinud lugu

viiru 1 viir; (raita) triip, vööt; (viiva) joon, jutt ‹juti›
◊ valkoisia viiruja mustalla pohjalla valged triibud mustal põhjal; nauroi silmät viiruina naeris, silmad pilukil

viiva 9
1 joon; (linja) kriips; jutt ‹juti›
◊ parilla viivalla piirretty kuva paari kriipsuga joonistatud pilt; kämmenen viivat käejooned
◊  (kuv.) nyt vedämme viivan sen asian yli nüüd tõmbame sellele asjale kriipsu peale; lähde viivana, ehdit vielä! mine kähku, jõuad veel!; veteen piirretty viiva vette tõmmatud joon; raja on kuin veteen piirretty viiva piir on kui vette tõmmatud kriips
2 (mat.) joon
◊ suora viiva sirgjoon
3 (välimerkki, mat. merkki) murru·joon
4 (ääriviiva) äär·joon
◊ leuan tarmokas viiva tarmukas lõuajoon