Soome-eesti suursõnaraamat

arkki·konna 10 (leik.) viimane kaabakas, jube lurjus

armoton 34*C
1 armutu, armu·heitmatu; (säälimätön) halastamatu, hoolimatu; (kova) vali, kalk; (ankara) range, karm ‹karmi›
◊ armoton tuomari range kohtunik; olla armoton voitettuja kohtaan võidetute vastu halastamatu olla; armoton kohtalo karm saatus; elämän armoton laki elu karm seadus; metsien armoton hakkuu metsade hoolimatu mahavõtmine
2 (suunnaton, tavaton) tohutu, määratu, meeletu; (ark.) röögatu; (uskomaton) uskumatu, võimatu; (kauhea) õudne, jube, kohutav
◊ minulla oli armoton jano mul oli kohutav janu; armoton loppukiri meeletu lõpuspurt; hän on armottoman hidas ta on võimatult aeglane
◊  (ark.) hänellä on armoton kiire aamusta iltaan tal on meeletu rutt hommikust õhtuni

hirmu·hauska 9 (ark.) hirmus (hiigla, hiiglama) tore (vahva), jube maru, õudselt kihvt

hirveä 15
1 (pelottava) hirmu·äratav, hirmus ‹hirmsa›; (kammottava, kamala, kauhistuttava) kole ‹koleda›, jube, õudne, kohutav; (julma) julm
◊  (ark.) voi hirveää (hirveätä)! oi õudust!
2 (vastenmielinen) vastik, jälk; (ruma, tyylitön) jõle
3 (ark.) (suunnaton, valtava) tohutu, hirmus ‹hirmsa›, kohutav; (yhd.) hiigel-, hiigla[-]

hurja 10
1 (raju) metsik, pöörane, äge, käre; (hillitön) taltsutamatu, ohjeldamatu; (vallaton) üle·meelik, vallatu, ohjeldamatu; (raivokas) meeletu, raevutsev, märatsev
◊ hurjana raivosta raevust pöörane (metsik); meillä oli hurjat juomingit eilen meil oli eile vägev joomapidu (võtmine); ajaa hurjaa vauhtia pöörase kiirusega sõita, kihutada; kaupungissa kiersi hurja huhu linna peal liikus ringi pöörane kuuldus; viettää hurjaa elämää priiskavalt elada, laia elu elada; prassida, pummeldada; hänellä on hurja luonto tal on taltsutamatu iseloom
2 (ark.) (hirveä) hirmus ‹hirmsa›, kole ‹koleda›, jube, kohutav, õudne; (huikea) määratu, määratu suur, tohutu, tohutu suur; (tavaton) fantastiline, enne·kuulmatu
◊ hurjat hinnat hullud (pöörased, meeletud) hinnad; hurjan jännittävä hirmus põnev; hurjan kivaa hirmus tore, õudselt vahva; voi hurja! oh sa mait (tont)!, pagana pihta!

hurjan·näköinen 38 hirmus ‹hirmsa›, kole ‹koleda›, jube, hirmu·äratav

järkky 1*A (slg.) kohutav, jube ks. myös kamala

järkyttävä 10 vapustav, šokeeriv; koletu, jube
◊ (ark.) järkyttävä hattu jube kübar

kamala 10 kole ‹koleda›; (hirveä) hirmus ‹hirmsa›, kohutav; õudne, jube; (hirmuinen) tohutu
◊ kamala tilanne õudne olukord; hän kirkaisi kamalalla äänellä ta karjatas koleda häälega; voi kamalaa! oi õudust!, oh jubedust!; puhut kamalia! sa räägid jubedusi!
◊  (ruma, tyylitön) kamala hattu õudne kübar
◊  (suunnaton, kova) kamala meteli kohutav lärm; kamalan paljon õudselt palju

karmaiseva 10 õudne, jube
◊ karmaiseva näky jube vaatepilt; karmaiseva elokuva õudne film

karmea 15
1 õudne, jube
◊ karmea murha õudne mõrv; karmeaa hirteishuumoria õudne võllahuumor
2 (ark.) kohutav, meeletu, jube
◊ karmea ilma kohutav ilm; karmea kasa rahaa meeletu hunnik raha ks. myös kaamea

kauhea 15
1 kole ‹koleda›, koletu; hirmus ‹hirmsa›, jube, hirmu·äratav; (kaamea) õudne, võigas; kohutav
◊ kauhea onnettomuus hirmus õnnetus; kuului kauhea kirkaisu kostis kohutav karjatus; kauheinta oli epätietoisuus kõige kohutavam oli teadmatus; voi kauheaa! oo jubedust!, oh õudust!; (substantiivisesti) sinusta kerrotaan kauheita sinust räägitakse jubedusi
2a (vars. ark.) kole ‹koleda›, hirmus ‹hirmsa›, jube, õudne
◊ ruoka oli kauhean makuista toit oli kohutava (jubeda) maitsega; hän tuli töihin kauheassa kunnossa ta tuli tööle kohutavas seisundis
◊  (ruma, tyylitön) kauhea hattu kohutav (jube) kübar; kauhea esitys õudne ettekanne
2b väga, kole ‹—›, hirmus ‹—›
◊ kauhean paljon väkeä hirmus (väga) palju rahvast; kauhean kuuma hirmus (kole) palav

kolkko 1*A (synkkä) sünge; (autio, karu) kõle, lage; (kaamea) õudne, jube; (kuv. esim. tarinasta) sünge; (pelottava) hirmu·äratav
◊ kolkko korpi sünge mets; kolkko sateinen ilta kõle vihmane õhtu; oli kolkkoa olla yksin talossa oli õudne olla majas üksi; kolkot aavistukset sünged eelaimused; kolkko kohtalo õudne saatus

mahdoton 34*C
1 võimatu; (mahdoton ajatella) mõeldamatu
◊ mahdoton tehtävä võimatu (teostamatu) ülesanne; ikiliikkujan keksiminen on mahdotonta igiliikuri leiutamine on võimatu; sade teki sadonkorjuun mahdottomaksi vihm tegi viljakoristuse võimatuks, vihm ei võimaldanud vilja koristada; sitä on mahdoton[ta] sanoa seda on võimatu öelda; seda ei ole võimalik öelda; minun on [aivan] mahdotonta tulla mul pole kuidagi võimalik tulla, mul on täiesti võimatu tulla; matematiikka on hänelle mahdotonta oppia matemaatika õppimine käis üle tema võimiste; toivoa mahdottomia võimatut soovida (tahta); on mahdotonta, että kameli mahtuisi neulansilmästä on võimatu, et kaamel pääseks läbi nõelasilma; selitys on logiikan kannalta mahdoton [see] seletus on loogika seisukohalt võimatu (mõeldamatu); ehdotus[ta] on mahdoton hyväksyä [seda] ettepanekut on võimatu heaks kiita, [seda] ettepanekut ei saa kuidagi heaks kiita, [seda] ettepanekut ei ole kuidagi võimalik heaks kiita; oli mahdotonta jatkaa oli võimatu jätkata; polnud kuidagi võimalik jätkata; maasto oli mahdoton[ta] kulkea [sel] maastikul oli võimatu edasi liikuda
2 (mieletön) meeletu, pöörane, mõttetu, absurdne, mõistuse·vastane; (hullu) hull, hullu·meelne; rumal, loll
◊ puhua mahdottomia mõttetusi (lollusi, rumalusi) rääkida; jama ajada; ajatella mahdottomia jaburusi mõelda
3a (sopimaton) sobimatu, eba·sobiv; (kelvoton) kõlbmatu, mitte·kõlblik
◊ mahdoton väriyhdistelmä sobimatu värvikombinatsioon; hän on mahdoton opettajaksi ta ei sobi (kõlba) õpetajaks
3b (vars. ark.) (tuskastuttava) kole ‹koleda›, hirmus ‹hirmsa›, jube; (sietämätön) välja·kannatamatu, talumatu; tülikas; (toivoton) lootusetu; (villi) metsik, pöörane, taltsutamatu, ohjeldamatu
◊ Helsingissä on mahdoton liikenne Helsingis on pöörane liiklus; mahdoton asiakas tülikas klient; lapsi oli mahdoton, kiukutteli lakkaamatta laps oli talumatu, jonnis ühtepuhku; hän oli mahdottomalla tuulella ta oli üliheas (ülemeelikus, ülekeevas) tujus; ta oli särtsu täis; hän käy ihan mahdottomaksi, kun hän on juonut alkoholia kui ta on viina võtnud, muutub ta täitsa võimatuks (päris pööraseks, taltsutamatuks)
4 (vars. ark.) (suunnaton) kolossaalne, määratu [suur], tohutu [suur], päratu, vägev, võimas; (ennen kuulumaton) enne·kuulmatu; (uskomaton) uskumatu; (kauhea) hirmus ‹hirmsa›, kole ‹koleda›, jube, õudne
◊ hän sai mahdottoman kalan ta sai vägeva kala; mahdoton valehtelija õudne valetaja; hän on mahdoton juoruamaan ta on võimatu kuulujuttude levitaja; mahdottoman suuri tohutu (hirmus) suur; mahdottoman arvokas üliväärtuslik; tohutult hinnaline

makea 15
1 magus
◊ makea viini magus vein; äitelän makea imalmagus, läägelt magus; hän pitää makeasta ta armastab magusat, ta on [magusa]maias
◊  (erik.) makea vesi mage vesi
2 (maukas, herkullinen) maitsev, magus, hea·maitseline, hõrk; (slg. makee) kihvt, jube hea, lõpp·hea, äge
◊ vedellä piipustaan makeita savuja piibust magusaid mahve tõmmata, mõnuga piipu tõmmata; makean leivän päivät magusa leiva päevad, hea (kerge, hõlpus, muretu) elu; syödä jokin makeaan suuhunsa midagi mõnuga ära süüa
◊  (sananl.) ei makeaa mahan täydeltä head asja ei pea olema liiga palju, suur tükk ajab suu lõhki
◊  (kuv.) makea nauru südamest tulev naer; saunassa otettiin makeat löylyt viskasime saunas kõvasti leili; vedellä makeita unia magusat (sügavat) und magada; voitto maistui makealta võit maitses magus; viettää makeaa elämää (ylellistä, huvittelevaa) magusat (luksuslikku, pillavat, laia) elu elada
◊  (slg.) makeet kuteet moekad (kihvtid, ägedad) hilbud
3 (imarteleva) meelitav, meelitlev, magus; (mielistelevä) lipitsev, pugejalik; (siirapinimelä) mesi·magus; (sentimentaalinen) sentimentaalne, nõretav, lääge
◊ makea hymy magus naeratus; makea käytös lipitsev (pugejalik) käitumine; hän sanoi sen makealla äänellä ta ütles seda mesimagusa häälega; elokuva oli liian makea film oli liiga sentimentaalne, film nõretas tunnetest; makeat värit liiga magusad värvid
4 (kipeä) sain makean iskun olkapäähän sain valusa hoobi vastu õlga

synkkä 10*A
1 (pimeä, tumma) pime, tume; (musta) must; (pimeä, ankea) sünge
◊ palasimme kotiin syysyön synkässä pimeydessä tulime koju tagasi sügisöö sünges (mustas) pimeduses; synkkä yö pime (sünge) öö; synkkä kuusikko sünge kuusik; synkän harmaa taivas süngelt hall taevas
2 (kuv.)
2a (ankea) sünge, morn; (raskasmielinen) raske·meelne; (alakuloinen) nukker, tusane, rusutud, rõhutud, masendatud; (surullinen) kurb, kurva·meelne; (murheellinen) murelik
◊ synkkä ihminen sünge (morn) inimene, raskemeelne inimene; synkkä katse sünge pilk; synkkä ilme sünge (morn) ilme; olla synkällä tuulella sünges meeleolus olla, morn (masendatud) olla, rõhutud meeleolus olla, tujust ära olla; synkkä tunnelma sünge (rõhutud) meeleolu (õhkkond); nähdä asiat liian synkässä valossa asju liiga süngetes värvides (sünges valguses) näha; maalata synkkä kuva jostakin millestki sünget pilti maalida (anda); tulevaisuus näyttää synkältä tulevik on tume; tulevikupilt on sünge
2b (kammottava) kohutav, õudne, jube, hirmus ‹hirmsa›, hirmu pealeajav, sünge ks. myös kauhea
◊ hänen nimellään on synkkä kaiku tema nimel on kurjakuulutav kõla; synkkä tarina veljesmurhasta kohutav lugu vennatapust; synkkä aavistus sünge aimus

tautinen 38
1a (sairas) haige; tõbine; (sairaalloinen) haiglane
1b (jossa on jokin tauti) tautisia perunoita haigusest nakatatud kartulid
2 (jossa tauteja esiintyy paljon) talvi on tautista aikaa talvel esineb palju haigusi, talv on haigusterohke aeg
3 (slg.)
3a (epämiellyttävä) jube; õudne; jõle; vastik ks. myös kamala, hirveä
3b (mahtava, upea) vägev; võimas; vahva

tavallinen 38
1 harilik, tavaline; (yleinen) üldine; (jokapäiväinen) iga·päevane; (normaali) normaalne
◊ on aivan tavallista, että hän myöhästyy see on harilik asi, et ta hiljaks jääb; on täiesti tavaline, et ta hilineb; tavallinen ja juhlaruoka tavaline toit ja peoroog (pühaderoog)
2 (tavanomainen) tava·kohane, tava·pärane; (totunnainen) harjumus·pärane, harjumuslik
◊ hän istui tavallisella paikallaan ta istus oma harilikul kohal; hän on aivan tavallinen ihminen ta on päris tavaline inimene; tavallinen arkinen aherrus tavaline argipäevane askeldamine (sekeldamine); he viettivät joulun tavalliseen tapaan nad pidasid jõule harjunud kombel; hän oli myöhässä kuten tavallista ta jäi hiljaks nagu ikka, ta jäi oma kombe kohaselt hiljaks; tavallista parempi tavalisest parem, parem kui harilikult; tavallisesta poikkeava ratkaisu ebatavaline lahendus
3 (ark. aikamoinen) jube, jõle, paras
◊ jo olet tavallinen porsas mieheksi! oled ikka paras põrsas mehe kohta!