Soome-eesti suursõnaraamat

hehkeä 15 (kukoistava) õitsev, õilmitsev; (kaunis) ilus, kaunis ‹kauni›; (uhkea) tore, lopsakas; (heleä, kirkas) hele, särav, kirgas
◊ luonto oli hehkeimmillään loodus oli oma kauneimas rüüs

hempeä 15
1 (suloinen) leebe, mahe, meeldiv, armas, sulnis; (kaunis) ilus, kaunis ‹kauni›, kena
◊ kesäisen hempeä luonto suviselt kaunis loodus; kesä oli hempeimmillään suvi oli oma parimas rüüs
2 (hellämielinen) õrn, hell, õrna·tundeline, hella·meelne, tundeline, romantiline, sentimentaalne
◊ hempeä hetki hell (õrn) hetk; (substantiivisesti) puhua hempeitä õrnu (helli) sõnu rääkida

hyvän·näköinen 38 ilus, hea välimusega; (komea) tore, uhke; (tyylikäs) stiilne, maitsekas
◊ hän on hyvännäköinen ta on ilus, ta näeb hea välja, tal on kena välimus

kaunis 41 ilus, kaunis ‹kauni›; (hyvännäköinen, moitteeton, siisti) kena
◊ kauniita kukkia ilusad lilled; kaunista musiikkia ilus (kaunis) muusika; kauniimpi sukupuoli kaunim sugu[pool] (naised); onpa täällä kaunista! küll siin on ilus!; (leik., ark.) olla suurin ja kaunein olla kõige suurem ja kõige ilusam (enda meelest milleski parim); kone tekee kaunista jälkeä masin teeb ilusat tööd; kaunis ilma tänään ilus ilm täna; eräänä kauniina päivänä ühel ilusal päeval; tässä eivät kauniit sanat auta ilusad sõnad siin ei aita; kaunis käytös korralik käitumine; kaunis elämys kaunis elamus; vainajasta jäi kaunis muisto kadunu[kese]st jäi ilus mälestus
◊  (arvokas) opetus kantoi kaunista hedelmää õpetus kandis head vilja; kisoissa tehtiin kauniita tuloksia võistlustel saavutati ilusaid tulemusi
◊  luvata yhdeksän hyvää ja kahdeksan kaunista maad ja taevad kokku lubada

kaunoinen 38 (runok.) kaunike[ne], ilus, kena

korea1 15
1 (kirkasvärinen) ereda·värviline, erksa·värviline; (värikäs) värvikas; (kirjava) kirev
◊ korea leninki kirev kleit; koreat värit eredad (ergud) värvid; korean punainen erepunane, helepunane
2 (laajemmin) (kaunis) ilus, tore, uhke; (sievä, soma) kena
◊ minne menet noin koreana? kuhu sa lähed, et oled ennast nii ilusaks teinud?, kuhu lähed, ise nii üles löödud?; korea sää väga ilus ilm; nyt on kesä koreimmillaan on suve kõige ilusam aeg
◊  (leik.) pöytä on koreana laud on rikkalikult kaetud; panna pöytä koreaksi paremaid palasid lauale panna

luonnon·kaunis 41
1 loodus·kaunis ‹kauni›, looduslikult kaunis
2 (luonnostaan kaunis) loomulikult kaunis, loomupäraselt ilus, iseenesest kaunis
◊ luonnonkauniit kasvot loomupäraselt kaunis nägu

morjens[ta] (ark.) tere, tervist! (kõnek) ilus tervis! (kõnek) terekest kah! (kõnek)

nätti 5*C (ark.) kena; (sievä) ilus, nägus, kaunis ‹kauni›; (hieno) tore; (herttainen) armas
◊ nätti tyttö kena (ilus) tüdruk; pieni ja nätti väike ja armas; nätti sävelmä kaunis meloodia; nätti laukaus suoraan maaliin ilus (osav) löök otse väravasse
◊  (kuv.) nätti summa kenake summa; siinä kaupassa hän ansaitsi nätit rahat selle tehinguga teenis ta kenakese rahasumma

sievä 10
1 nägus, kena, kaunis ‹kauni›, ilus, nett (kõnek) meeldiv
◊ sievä kuin nukke nägus (nett) nagu nukk (nukuke); sievät kasvot kena (meeldiv) nägu; huoneessa oli sievää ja siistiä tuba oli korralik ja puhas
2 (sievoinen) kenake[ne], küllaldane, korralik, suur, tubli, kopsakas, kogukas; (huomattava) märkimis·väärne, silma·paistev, õige suur; (merkittävä) tähele·pandav, tähele·panu·väärne
◊ hän ansaitsi sievät rahat ta teenis päris korralikku (head) raha; sievän kokoinen ahven päris kopsakas ahven
3 (lapsen käytöksestä) viisakas, hästi·kasvatatud; (kiltti) sõna·kuulelik, kuulekas, viks

siisti 5
1 (ulkoasultaan puhdas) puhas [ja korras]; (huoliteltu) hoolitsetud, korras, hästi [korras]hoitud; (kunnollinen, järjestyksessä oleva) korralik; viisakas; (siistiksi siivottu) koristatud, kasitud, korda seatud; (moitteeton) laitmatu; (tahraton) plekitu, puhas, määrdumata
◊ lasten vaatteet eivät kauan pysy siistinä laste riided ei püsi kaua puhtad; tuote, joka on siistiä työtä hästi tehtud toode; siisti ja halpa hotelli korralik (viisakas) ja odav hotell; teillä on aina niin siistiä teil on alati kõik nii puhas ja korras
2 (puhtautta suosiva) puhtuse·armastaja, puhtust armastav
◊ kissa on siisti eläin kass on puhtust armastav loom
◊  (erik. joka ei laske alleen) lapsi on jo siisti laps ei tee enam alla; laps oskab juba potil käia; siistiksi oppinut koiranpentu puhust pidama õppinud koerakutsikas
3 (kuv.) korralik, kombekas, viisakas
◊ siistit elämäntavat korralikud (kombekad) eluviisid; käytä siistimpää kieltä! ära ropenda!, ära ole nii kasimata (ropu) suuga!, räägi viisakamalt!; juhlat olivat oikein siistit pidu oli päris korralik (viisakas); peli oli siistiä mäng oli korrektne
◊  (ark.) ostan sen, ja sillä siisti ma ostan selle ära ja asi klaar, ma ostan selle ära ja asi ants
4 (slg.) (hieno, kaunis) ilus, peen; (hyvä) (ark.) vahva, tore, maru, äge, kihvt; (slg.) sünge, vinge, lõpp [hea]
◊ siisti auto peen auto; siisti filmi sünge (kihvt, äge, vinge, lõpp mõnus) film; tosi siistiä! vahva!; maru!; maru kihvt!; tipp-topp!; täis värk!; viimase peal!

siro 1 sale, sihvakas; õrna (hapra) kehaehitusega; kauni·kujuline; peenike[ne]; (soma) nägus, kena, ilus; meeldiv, armas; (hento) habras, õrn; peen; (hienopiirteinen) peene·jooneline, peen; elegantne; (liikkeistä) graatsiline, sire, nõtke ‹adj.›
◊ siro maljakko sihvakas (kaunijooneline) vaas; sirot kasvot kena (ilus) nägu; armas (meeldiv) nägu
◊  (laajemmin) sirot liikkeet graatsilised (nõtked) liigutused

soma 10
1 kena, kenake[ne], ilus, nägus, nett (kõnek); (suloinen) armas, meeldiv, sarmikas, veetlev, võluv
2 (kans.) (hauska) tore, vahva; (hupaisa) lõbus, lustakas; (mukava) mõnus, hubane; (miellyttävä) meeldiv; sümpaatne

sorea 15 (sopusuhtainen) proportsionaalne, heade proportsioonidega, hea·kasvuline, hea kasvuga, ilusa kehaehitusega; (siro) graatsiline, nõtke ‹adj.›, painduv; (solakka) sihvakas, sale; (sievä) nägus, kena, kaunis ‹kauni›, veetlev, armas, meeldiv; (kaunis) ilus

suloinen 38 (soma) kaunis ‹kauni›, ilus, nägus, kena; (herttainen) armas, südamlik, hell, meeldiv; (sulokas) võluv, sulnis; (rakastettava) armastus·väärne; (viehkeä) võluv, veetlev, sarmikas; (ihastuttava) vaimustav, hurmav, kütkestav, köitev; (ihana) suure·pärane, oivaline, imetlus·väärne, ime·pärane, tore
◊ suloinen vauva ilus laps; armas beebi; suloiset kasvot ilus (meeldiv) nägu; suloinen lämpö meeldiv (mõnus) soojus; suloinen tuoksu suurepärane (oivaline) lõhn; suloisen pehmeä armsalt (mõnusalt) pehme; suloinen haave kaunis unistus; kosto on suloinen! kättemaks on magus!
◊  (iron.) suloinen sekasotku võluv segadus; hän oli suloisen tietämätön maailman menosta ta oli õndsalt teadmatu sellest, mis ümberringi toimus

sulokas 41*A armas, meeldiv, võluv, veetlev, sarmikas, sulnis; (kaunis) ilus, kaunis ‹kauni›; (vars. liikkeistä) graatsiline
◊ sulokkaat liikkeet graatsilised liigutused; maalata sulokkaita naishahmoja maalida võluvaid naiskujusid

söpöläinen 38 (ark.) kullake; kallike; armsake; musi·rull, musi·rullike; silma·rõõm; (naisesta myös) kaunitar; ilus tüdruk
◊ äidin pikku söpöläinen ema väike kullake; vaalea söpöläinen sihteerinä sekretäriks blond kaunitar (siresäär)