Soome-eesti suursõnaraamat

erin·omaisesti suure·päraselt, võrratult, oivaliselt, väga hästi

hyvin
1 hästi; (mainiosti) suure·päraselt
◊ kuulla hyvin hästi kuulda; voida hyvin hästi elada, hea tervise juures olla; ehdin hyvin jõuan [väga] hästi; ruoka riitti hyvin toitu jätkus küllaga; kohdella jotakuta hyvin kedagi hästi kohelda; työstä maksetaan hyvin töö eest makstakse hästi; sopii hyvin sobib hästi; nuku hyvin! maga hästi!; hyvin kävi! hästi läks!; hyvin ansaittu ärateenitud; hyvin harjoitettu hästi treenitud, sisseharjutatud
◊  (sananp.) loppu hyvin, kaikki hyvin lõpp hea, kõik hea
2a (tehostussanana) väga hästi, täiesti, vabalt
◊ sen voi hyvin jättää huomiseksi selle võib vabalt homseks jätta, see võib väga hästi homseks jääda; hän kysyi, vaikka hyvin tiesi ta küsis, kuigi teadis väga hästi; tiedät aivan hyvin, että — sa tead väga hästi, et —; ymmärrän hyvin, että — saan väga hästi aru, et —
2b (kovin, varsin, sangen) väga, õige ‹—›; (erittäin) üli-
◊ hyvin suuri väga suur, ülisuur; hyvin harvinainen õige haruldane; hyvin huono väga halb (paha); hyvin moni heistä väga mitmed neist; hyvin paljon väga palju; on hyvin luultavaa, että — on väga tõenäoline, et —; onko se hyvinkin kallis? kas see on ka väga kallis?
3 (kyllä[kin], myönnyttelyä ilmaisemassa) jospa meitä hyvinkin onnistaisi oleks meil ometi õnne; tämä voi hyvinkin olla viimeinen kerta see võib väga hästi olla viimane kord; sinne on hyvinkin kilometri sinna on oma kõva kilomeeter maad; "Tuletko?" — "Tulenpa hyvinkin." "Kas sa tuled?" — "Miks ka mitte." "Küllap tulen."
4 (vertailuissa) se koskee sinua yhtä hyvin kuin minuakin see puudutab sind niisama palju kui mind
◊  (sekä että) niin hyvin pojat kuin tytöt[kin] nii poisid kui tüdrukud, niihästi poisid kui ka tüdrukud

hyvän·hajuinen 38 hea lõhnaga, hästi lõhnav; (aromaattinen) aromaatne

hyvän·tuoksuinen 38 hea lõhnaga, hästi lõhnav; (aromaattinen) aromaatne

kaveerata 73 (ark.) sõbrustada, hästi läbi saada {jonkun kanssa kellegagi} ; (seurustella) kurameerida {jonkun kanssa kellegagi}
◊ he ovat kaveeranneet alaluokilta lähtien nad on algklassidest peale sõbrad olnud

kunnolla korralikult, hästi
◊ ole kunnolla! käitu korralikult!, pea end ülal nagu kord ja kohus!

luonnistaa 53
1 (onnistaa) vedada, õnne olla, hästi välja kukkuda (kõnek)
◊ toisia luonnistaa aina mõnel veab alati
2 ks. luonnistua
◊ kaikki näyttää luonnistavan hyvin kõik paistab hästi laabuvat (korda minevat); kielet eivät minulta luonnista keeled mul hästi ei lähe, keeltega ma hakkama ei saa

lykästää 53 (ark.) vedada, hästi minna, korda minna, õnnestuda
◊ siinä häntä lykästi selles [asjas] tal vedas, see läks tal korda; minua lykästi siinä kaupassa selle äriga mul vedas; jos hyvin lykästää, lähden matkalle kui hästi läheb, sõidan ära

lähes pea·aegu; (määrää ilmaistaessa) umbes, ligi·kaudu, ligi·lähedaselt; ligi; (käytännöllisesti katsoen) sama hästi kui, enam-vähem, praktiliselt [võttes]
◊ lähes sata ligi sada; lähes 700 henkeä umbes (ligikaudu) 700 inimest; lähes joka vuosi peaaegu igal aastal; tein sen lähes kokonaan itse tegin selle enam-vähem kogunisti (täiesti) ise; lähes isänsä mittainen peaaegu [oma] isa pikkune
◊  (laadusta, tavasta tms.) lähes samanlainen umbes samasugune; lähes mahdoton peaaegu võimatu; lähes lopullisesti enam-vähem lõplikult; lähes keskellä ligikaudu keskel; auto on ajettu lähes romuksi auto on praktiliselt võttes läbi sõidetud
◊  (kielt. yhteyksissä) eivät läheskään kaikki sugugi mitte kõik; ei läheskään aina sugugi mitte alati; tämä ei riitä läheskään sellest ei piisa kaugeltki [mitte]; ei läheskään niin huono kuin luultiin üldse[gi] mitte nii halb kui arvati

maan·kuulu 1 üle maa kuulus; (hyvin tunnettu) hästi tuntud; (pahamaineinen) kuri·kuulus

maittaa 56*C [hästi] maitseda; maitsta
◊ maittava ateria maitsev eine; retkeläisille maittoi ruoka matkajatele toit maitses; matkajad sõid hea isuga
◊  (kuv.) kyllä pojille nauru maittoi poistel oli naerutuju, poisse ajas [muudkui] naerma; työ ei oikein maittanut töö hästi ei istunud, töö ei meeldinud eriti ks. myös maistua

menestyä 52 edukas olla; edusamme teha; edu saavutada; edasi jõuda; (onnistua hyvin) õnnestuda, hästi hakkama saada (toime tulla); (kuv.) ülesmäge minna; (edistyä, kehittyä) edeneda, areneda; (kasveista myös) kasvada
◊ menestyä elämässään elus edasi jõuda; elus edukas olla; menestyä urallaan edukalt karjääri teha; hän ei menestynyt koulussa tal ei läinud koolis hästi; ta ei saanud koolis hästi hakkama; hän menestyy hyvin matematiikassa ta on tugev matemaatikas; menestyvä liikemies edukas ärimees; viljalajike menestyy pohjoisessakin [see] viljasort kasvab hästi ka põhja pool; huonekasvi menestyy varjossa [see] toalill kasvab hästi varjus

myynti·menestys 39 (menekki) müügi·menu, hea läbimüük; (hyvin kaupaksi käyvä tuote) minev kaup, hästi müübiv kaup, müüvik, menuk (raamatu, heliplaadi vm kohta); (kirjasta myös) bestseller
◊ tuotteesta tuli hetkessä myyntimenestys toode kujunes kohe nõutud kaubaks, toode läks kohe hästi müügiks, toode hakkas kohe hästi müübima

nätisti (ark.) kenasti; (sievästi) ilusasti, kenakesti, ilusti (kõnek); (hienosti) hästi, toredasti; (herttaisesti) armsasti
◊ laulaa nätisti kenasti laulda; niiata nätisti ilusti niksu teha; hän heitti pallon nätisti koriin ta viskas palli ilusasti korvi
◊  (iron.) nätistipä olet asiasi hoitanut! oled sina alles ilusti oma asjad korraldanud!

oikein
1 õigesti; (oikealla tavalla) korrektselt, korralikult; (virheettömästi) veatult
◊ ääntää oikein õigesti hääldada, korrektselt hääldada; lasku on oikein arve on õige; kuusi oikein lotossa kuus numbrit õigesti lotos; oikein arvattu õigesti [ära] arvatud; kuulinko oikein? kas ma kuulsin õigesti?; jos nyt muistan oikein, niin — kui ma nüüd õigesti mäletan, siis —; pelkäsin vilustuneeni, ja aivan oikein, aamulla oli kuumetta kartsin, et olen külmetanud, ja nagu arvata võis, hommikul oli mul palavik; nyt eivät asiat ole oikein nüüd pole kõik korras; se on oikein, pidä vain puoliasi see on õige, sina ära järele anna
2 (siten että oikea puoli on päällä tms.) õiget·pidi, parem·pidi
◊ hän käänsi vaatteen oikein päin ta keeras riideeseme õigetpidi; pane kirja oikein päin hyllyyn pane raamat õigetpidi riiulisse
◊  (käs.) neuloa kaksi oikein ja kaksi nurin kaks parempidi ja kaks pahempidi kududa
3 (eettisesti oikealla tavalla) õigesti; (oikeudenmukaisesti) ausalt, õiglaselt
◊ on oikein ja kohtuullista on aus ja õiglane; ei ole oikein, että — pole õige (aus), et —; mielestäni et menetellyt oikein minu arust ei toiminud sa õigesti; olisi oikein, että hän saisi kovemman rangaistuksen oleks õiglane (õige), kui ta saaks rangema karistuse; se on hänelle oikein see on talle paras
4 (täysin, kunnolla) täiesti, korralikult; (oikeastaan) õieti, õigu·poolest; (hyvin) hästi
◊ en oikein ymmärrä ma tegelikult ei saa aru, ma ei saa hästi aru; ei tahdo oikein nähdä hämärässä hämaras pole võimalik hästi näha; hän ei tainnut oikein pitää leikinlaskustamme talle vist õieti (õigupoolest) ei meeldinud meie naljategemine; mitä sinä oikein haluat? mida sa õigupoolest tahad?
◊  (erittäin) oikein hyvä väga hea; hän katseli oikein tarkkaan ta vaatas eriti tähelepanelikult; nukuin oikein hyvin magasin väga hästi; magasin päris hästi; oikein paljon kiitoksia suur tänu
◊  (ihan) oikeinkos johtaja itse tulee? kas tõesti tuleb juhataja ise?; oikeinko totta? kas tõesti?
◊  (kovasti, voimakkaasti) kun aurinko oikein porottaa kui päike kõvasti kõrvetab; kyllä se onnistuu, kun oikein yrität küll see õnnestub, kui püüad kõigest väest

okei (ark.) okei, oo kaa; (kyllä) olgu; (asia on järjestyksessä) kõik on korras, kõik on hästi; (hyvin) hästi, selge
◊ okei, sovitaan niin okei, lepime nii kokku; kaikki on ihan okei kõik on täitsa okei, kõik on täiesti oo kaa, kõik on korras

onnellisesti
1 õnnelikult; (hyvin) hästi
◊ kaikki sujui onnellisesti kõik laabus õnnelikult; hän pääsi onnellisesti kotiin ta jõudis õnnelikult koju
2 (suotuisasti) soodsalt; (onnistuneesti) õnnestunult
◊ näin onnellisesti ei asia ole nii hästi [need] asjad [ka] ei ole

onnistua 52
1 õnnestuda; (olla onnekas) õnneks minna; (päätyä toivottuun tulokseen) välja tulla, korda minna; (päätyä hyvään tulokseen) hästi minna
◊ ensimmäinen hyppy onnistui esimene hüpe õnnestus, esimene hüpe tuli välja; yritys ei onnistunut katse ei õnnestunud; koe onnistui proov õnnestus; hän onnistui yli odotusten tal läks üle ootuste hästi; tuo ei onnistu see ei õnnestu, sellest ei tule midagi välja, see ei lähe õnneks, see ei lähe läbi; mikään ei ota onnistuakseen miski ei taha õnnestuda, kõik läheb halvasti; minulta ei onnistu mikään mul ei tule midagi välja, mul ei õnnestu midagi; kakku onnistui hyvin tort tuli hästi välja; valokuvat onnistuivat pildid tulid hästi välja
2
◊ hän onnistuu kaikessa, mihin ryhtyy tal tuleb kõik välja, mis ta tegema hakkab; hän on onnistunut hyvin opettajana õpetajana tal on hästi läinud, ta on õpetajana edu saavutanud; onnistuimme saamaan liput meil õnnestus piletid [kätte] saada; isä onnistui pelastamaan hukkuvan lapsen isal õnnestus uppuv laps päästa; suunnitelmaa ei ole onnistuttu toteuttamaan plaani pole õnnestunud ellu viia; hän onnistuu hyvin valokuvissa ta tuleb foto peal hästi välja, ta näeb fotol hea välja
3 (vain yks.3.p muotoja) (onnistua tehdä jotakin)
◊ jonkun onnistuu tehdä jotakin kellelgi õnnestub midagi teha; meidän onnistui selvittää asia meil õnnestus asi ära klaarida
◊  (iron.) hän onnistui taas sotkemaan asiat tal õnnestus jälle kõik ära rikkuda

onnistunut 47 õnnestunud, korda·läinud; (hyvin tehty) hästi tehtud; (hyvä) hea
◊ erittäin onnistuneet kutsut eriti hästi õnnestunud koosviibimine; vähemmän onnistunut ajatus vähem õnnestunud mõte; kaikilta osiltaan onnistunut kõiges õnnestunud

pesiä 61
1 (linnuista) pesitseda
◊ telkät pesivät pönttöihin sõtkad pesitsevad pesapakkudes; maassa pesivä maas pesitsev
2 (muista eläimistä) pesa teha
3 (kuv.) (oleskella, asustaa) pesitseda, elada, oleskleda, oleskella; (rehottaa) lokata, õilmitseda; (viihtyä, menestyä) end hästi tunda
◊ aseman seudulla pesii hämäräperäistä väkeä jaama ümbruses oleskleb kahtlane rahvas; limakalvoissa pesii bakteereja limaskestal pesitsevad bakterid

rehdisti tublisti; korralikult; hästi; (rehellisesti) ausalt, ausasti

selektiivinen 38 selektiivne, välja·valiv; valiku·võimeline, hästi eraldav

selvä 10
1a selge; silma·nähtav; selgesti (hästi) nähtav
◊ maassa näkyi selvä jalanjäki maas oli näha selge jalajälg
1b (käsitettävyydestä tms.) selge; aru·saadav; mõistetav; (ilmeinen) ilmne, ilm·selge; (eittämätön, kiistaton) eitamatu; kindel; vaieldamatu; ümber·lükkamatu; (puhdas, silkka) puhas, selge, sula·selge
◊ onko selvä? [kas on] selge?; said aru?; selvä on! selge!; selge pilt!; asi klaar!; selvä tosiasia ilmselge (päevselge, ümberlükkamatu, kindel) tõsiasi; tulos oli jo ennakolta selvä tulemus oli juba ette selge; tulemus oli juba ette teada; numerot puhuivat selvää kieltään numbrid (arvud) rääkisid selget keelt; peli on selvä asi (olukord, pilt) on selge; asi on lahendatud, asi on klaar; (ark.) selvä peli! selge!; selge pilt!; asi klaar!; sanomattakin on selvää, että — ütlematagi on selge, et —; hän teki selväksi, että — ta teatas (kuulutas), et —; meidän on tehtävä itsellemme selväksi, mitä haluamme me peame endale selgeks tegema, mida me tahame; kävi selväksi, että — selgus, et —; tuli välja, et —; selvä valhe sulaselge vale; selvää huijausta ilmselge bluff (pettus); sataa selvää vettä sajab selget vett; maksaa ostos selvällä rahalla maksta ostu eest puhtas rahas (sularahas)
◊  (ark.) selvä kuin pläkki selge kui päev, päevselge; selge nagu seebivesi
2 (henkisistä toiminnoista) selge
◊ päässäni ei ollut yhtään selvää ajatusta mu peas polnud ainsatki selget mõtet; hänellä ei ollut selvää käsitystä asiasta tal ei olnud asjast selget arusaamist; sano selvemmin, mitä tarkoitat ütle selgemalt, mida sa [sellega] mõtled
3 (joka ei ole humalassa) kaine, selge, selge peaga
◊ olla selvä[nä] olla kaine (selge, selge peaga); selvin päin hän on hiljainen kainena (kainest peast, selge peaga) on ta vaikne; hän ei ole pitkiin aikoihin selvää päivää nähnyt ta pole ammu selget päeva näinud
◊  (täysissä järjissään oleva) potilaalla oli selvempiäkin hetkiä patsiendil (haigel) on selgemaidki hetki; patsiendi (haige) vaim on aeg-ajalt selgem
4 (esteetön, vapaa) puhas; vaba
◊ rykiä kurkkunsa selväksi kurku (häält) puhtaks köhida; reitti on selvä tee on vaba
◊ (kuv.) päästä jossakin asiassa selville vesille mingis asjas selgusele jõuda, mingit asja korda saada
5 (valmis käyttöön tms.) valmis; korras, kombes (kõnek)
◊ selvä lähtöön minekuks valmis; tämä työ on nyt selvä see töö on nüüd valmis; selle tööga on nüüd kõik korras; kaikki on selvää, lähdetään! kõik on korras (valmis), lähme nüüd!
6 (ratkennut) selge; otsustatud; lahendatud; korras, kombes (kõnek)
◊ kilpailun tulos on jo selvä võistluse tulemus on juba selge; peli on selvä, te voititte asi on selge (klaar), teie võitsite; ; kaikki on välillämme selvää meie vahel on kõik klaar (selge); onnettomuuden syy ei ole vielä selvä õnnetuse põhjus pole veel selgunud; puhua jokin selväksi mingi asi selgeks rääkida; mingi asi ära klaarida; hän pyysi anteeksi, ja asia oli sillä selvä ta palus andeks, ja sellega oli asi korras (ühel pool); teet mitä käsketään ja sillä selvä teed, mida kästakse, ja ei mingit õiendamist; hän sai urakan viikossa selväksi ta jõudis töö nädala ajaga valmis teha; ta tegi töö nädala ajaga ära
◊  (myöntymisestä) "Nyt lähdetään uimaan." — "selvä." "Lähme nüüd ujuma." — "Nõus." ("Läki pealegi!", "Olgu!"); selvä on, tehdään niin selge, teeme nii; olgu, teeme [siis] nii
7 (hankkia jostakin lähempiä tietoja) hän otti selvää siitä ta selgitas (uuris) selle välja; niin hän sanoi, ota siitä sitten selvä nii ta [igatahes] ütles, aga mine võta kinni, mis ta sellega mõtles
◊  (ymmärtää, tajuta) saada selvä[ä] jostakin millestki aru saada; hänen puheestaan ei saa selvää tema jutust (jutu mõttest) on raske aru saada; (epäselvästä ääntämyksestä) ta räägib ebaselgelt, ta kõne (rääkimine) on ebaselge
◊  (tehdä selkoa jostakin) hänen harakanvarpaistaan ei saa selvää tema varesejalgadest on raske aru saada; tema kriksadullidest on raske aru saada (kõnek); kissa teki selvää kaloista kass pistis kalad nahka
◊  (kuv.) hän teki selvää jälkeä vastustajistaan ta sai oma vastastest jagu; ta saavutas võidu oma vastaste üle; (tappoi) ta tegi oma vastastele lõpu peale; ta hävitas oma vastased

seurustella 67
1 [hästi] läbi käia, suhelda
◊ naapurukset seurustelevat tiiviisti keskenään naabrid käivad omavahel tihedalt läbi; naabritel on hea (tihe) läbikäimine; seurustella diplomaattipiireissä diplomaatilistes ringkondades liikuda (suhelda)
2 (vakituisesta rakkaussuhteesta) käia, kurameerida
◊ seurustella vakituisesti jonkun kanssa kellegagi pikemat aega käia (kurameerida)
◊  (leik.) seurustella pullon kanssa pudeliga sõprust pidada

siisti 5
1 (ulkoasultaan puhdas) puhas [ja korras]; (huoliteltu) hoolitsetud, korras, hästi [korras]hoitud; (kunnollinen, järjestyksessä oleva) korralik; viisakas; (siistiksi siivottu) koristatud, kasitud, korda seatud; (moitteeton) laitmatu; (tahraton) plekitu, puhas, määrdumata
◊ lasten vaatteet eivät kauan pysy siistinä laste riided ei püsi kaua puhtad; tuote, joka on siistiä työtä hästi tehtud toode; siisti ja halpa hotelli korralik (viisakas) ja odav hotell; teillä on aina niin siistiä teil on alati kõik nii puhas ja korras
2 (puhtautta suosiva) puhtuse·armastaja, puhtust armastav
◊ kissa on siisti eläin kass on puhtust armastav loom
◊  (erik. joka ei laske alleen) lapsi on jo siisti laps ei tee enam alla; laps oskab juba potil käia; siistiksi oppinut koiranpentu puhust pidama õppinud koerakutsikas
3 (kuv.) korralik, kombekas, viisakas
◊ siistit elämäntavat korralikud (kombekad) eluviisid; käytä siistimpää kieltä! ära ropenda!, ära ole nii kasimata (ropu) suuga!, räägi viisakamalt!; juhlat olivat oikein siistit pidu oli päris korralik (viisakas); peli oli siistiä mäng oli korrektne
◊  (ark.) ostan sen, ja sillä siisti ma ostan selle ära ja asi klaar, ma ostan selle ära ja asi ants
4 (slg.) (hieno, kaunis) ilus, peen; (hyvä) (ark.) vahva, tore, maru, äge, kihvt; (slg.) sünge, vinge, lõpp [hea]
◊ siisti auto peen auto; siisti filmi sünge (kihvt, äge, vinge, lõpp mõnus) film; tosi siistiä! vahva!; maru!; maru kihvt!; tipp-topp!; täis värk!; viimase peal!

sivistynyt 47
1 haritud; intelligentne; kultuurne; [hästi] kasvatatud; (oppinut) õpetatud, erudeeritud; (valistunut) valgustatud (piltl); (sivilisoitunut) tsiviliseeritud
◊ sivistynyt ihminen haritud (intelligentne, kultuurne, erudeeritud) inimene; (villin alkuasukkaan vastakohtana) tsiviliseeritud inimene, kultuurinimene; sivistynyt keskiluokka haritud keskklass; hän on akateemisesti sivistynyt ta on kõrgema (akadeemilise) haridusega, tal on kõrgharidus; sivistynyt maailma tsiviliseeritud maailm
2 (tavoista, käyttäytymisestä) kultuurne; kombekas, kombe·kohane; viisakas; korrektne; korralik; ees·kujulik; laitmatu
◊ hänellä on sivistynyt käytös ta on viisaka (korrektse) käitumisega; sivistyneet pöytätavat laitmatud (eeskujulikud) lauakombed

suotuisasti (otollisesti) soodsalt; (edullisesti) kasulikult; (hyvin) hästi
◊ suotuisasti kehittynyt talous soodsalt arenenud majandus; soodsa arenguga majandus

suurenmoisesti (erinomaisesti, oivallisesti, mainiosti) suure·päraselt, oivaliselt, esma·klassiliselt; uhkelt, hiilgavalt, suure·jooneliselt, hunnitult; väga hästi, üli·hästi; toredasti; silma·paistvalt, välja·paistvalt; (fantastisesti) fantastiliselt; (verrattomasti) võrratult, ületamatult
◊ hän näyttelee roolinsa suurenmoisesti ta mängib oma osa võrratult (suurepäraselt); talo sopii suurenmoisesti lapsiperheelle maja sobib väga hästi lastega perele

sympatisoida 62 (tuntea sympatiaa jotakuta kohtaan) kellegi vastu sümpaatiat tunda; (tulla hyvin toimeen) hästi läbi saada, hästi [omavahel] toime tulla; (olla samaa mieltä, tukea) poolehoidu tunda

synkata 73*A (ark.)
1 (kuvasta ja äänestä) sünkroonis olla, sünkroonsed olla; (sopia yhteen) kokku sobida, kokku klappida, kokku passida; (tulla toimeen keskenään) [omavahel] hästi läbi saada; (olla samalla aaltopituudella) samal lainepikkusel olla
◊ kuva ja ääni eivät oikein synkkaa pilt ja hääl ei ole päris sünkroonis; heillä synkkaa hyvin nad saavad hästi läbi; neil on hea klapp; nad on samal lainepikkusel; hänen kanssaan synkkaa hyvin koostöö temaga sujub hästi; meil on hea läbisaamine (vahekord)
2 ks. synkronisoida

terve·menoa ela (elage) hästi, ole terve, olge terved, hüvasti

toimiva 10
1 (joka toimii) toimiv; tegutsev; funktsioneeriv; teo·võimeline; (toimintakuntoinen) töötav; käiv; korras·olev
◊ toimiva kello käiv (korras) kell; toimiva ihmissuhde [inimeste] hea vahekord; yrityksen toimiva johto ettevõtte teovõimeline juhtkond
2 (tehtävänsä hyvin täyttävä) tõhus, mõjus, efektiivne; hästi tegutsev; (tarkoituksenmukainen) ots·tarbekas; (käytännöllinen, kätevä) praktiline
◊ toimiva ratkaisu praktiline lahendus; toimiva mainos mõjus reklaam

tuurata1 73 (ark.)
1 (työvuoron tekemisestä) asendada (tööl)
◊ voitko tuurata minua huomenna? kas saad mind homme asendada?
2 (onnistaa) vedada; õnne olla, hästi minna
◊ minua ei koskaan tuuraa arpajaisissa mul pole kunagi loosiõnne; kyllä sinua tuurasi! küll sul ikka vedas!

vaahtoinen 38 vahune; (saippuasta tms.) [hästi] vahutav
◊ vaahtoinen koski vahune kosk

viihtyä 52*F
1 end hästi (hubaselt, mõnusalt) tunda
◊ viihtyä huonosti end halvasti (ebamõnusalt) tunda; hän viihtyi työssään talle meeldis tema töö; hän ei viihdy missään talle ei meeldi kusagil, ta ei tunne end kuskil hästi; vieraat viihtyivät pikkutunneille asti külalistel oli varaste hommikutundideni mõnus olla
2 (eläimistä t. kasveista) edeneda; hästi kasvada; (kasvista myös) lokata