Soome-eesti suursõnaraamat

ansio 3
1 (tav. mon) (tulo) teenistus, töö·tasu, palk ‹palga›, sisse·tulek, tulu
◊ tulla toimeen omilla ansioillaan oma teenistusega toime (läbi) tulla
2 (saavutus, meriitti) saavutus; teene; eeldus
◊ oli hänen ansiotaan, että selviydyimme tänu temale saime hakkama; hän sai ilman omaa ansiotaan hyvän viran ta sai ilma oma teeneteta hea ametikoha; hänelle on ansioksi, että — talle on kasuks, et —; tema eeliseks on, et —; hänellä on suuret ansiot tutkijana tal on suured teened uurijana; kaikilla hakijoilla on virkaan yhtä suuret ansiot kõigil kandidaatidel on ametikoha jaoks võrdselt head eeldused
3 (myönteinen ominaisuus) eelis; (hyvä puoli) hea külg
◊ uuden järjestelmän ansiot uue süsteemi head küljed; pitää jotakin ominaisuutta ansiona mingit omadust eeliseks pidada

avu 1 (tav. mon) (hyvä ominaisuus) hea omadus, tugev külg, võime; (ansio) teene; (hyve) hüve, voorus
◊ hänen parhaita avujaan on tunnollisuus tema tugevamaid külgi on kohusetunne

erin·omainen 38 suure·pärane; (oivallinen) oivaline, väga hea; (verraton) võrratu; (ensiluokkainen) esma·klassiline
◊ erinomainen opettaja suurepärane (väga hea) õpetaja; olla erinomaisessa kunnossa suurepärases vormis olla; erinomaisen huolellisesti väga (eriti) hoolikalt; erinomaisen huono väga halb ks. myös erittäin

etu 1*F
1 eelis, pluss; hea külg; paremus; kasu; (ansio) teene
◊ jonkin etu millegi eelis, millegi teene; edut ja haitat plussid ja miinused; kielitaito luetaan eduksi keeleoskust peetakse plussiks, keeleoskus tuleb kasuks; esiintyä edukseen oskuslikult (oskusega) esineda, end soodsas valguses (heast küljest) näidata; muuttua edukseen soodsas suunas (positiivselt) muutuda, paremuse poole muutuda
2 (etuisuus, etuus) soodustus, hüve, privileeg, eelis
◊ saavutetut edut saavutatud (kättevõidetud) soodustused (eelised)
3 (hyöty, voitto) kasu, tulu
◊ tavoitella aineellista etua materiaalset kasu taotleda; jollakulla on etua jostakin kellelgi on millestki kasu; olla jollekin eduksi millelegi kasuks olla, millelegi kasulik olla; olisi eduksi, jos — sellest oleks kasu, kui —, oleks kasulik, kui —; tämä on asialle eduksi sellest on asjale kasu; juttu ratkesi kantajan eduksi [kohtu]asi lahenes (otsustati) hageja kasuks; peli oli 3—2 kotijoukkueen eduksi mängu seis oli 3:2 kohaliku võistkonna kasuks, kohalik võistkond juhtis seisuga 3:2
◊  (urh. tenniksessä) syöttäjän etu edu sees
4 (intressi) huvi
◊ katsoa omaa etuaan enda huve silmas pidada; valvoa (puolustaa) etujaan oma huvide eest seista (võidelda, väljas olla), oma huve kaitsta; oman etusi vuoksi on tärkeää, että teet sen su enda huvides on tähtis, et teeksid seda

good·will 5 vok.s. Ä
1 hea maine, sümpaatia goodwill
◊ saada goodwillia head mainet saavutada
2 (tal., liik.) klientuuri soosing; eri·soosing; ettevõtte maine; firma·väärtus

halukkaasti meelsasti, meeleldi, hea meelega; huvitatult; innukalt, kirglikult, himukalt
◊ silmäili halukkaasti ruokaa vaatas himukalt toitu (sööki); kertoi halukkaasti perheestään rääkis meelsasti oma perest

hanakkuus 40 valmis·olek; (halukkuus) tahtmine, hea tahe; (innokkuus) innukus, agarus; (innostuneisuus) ind, vaimustus

hieno 1
1 peen; (erinomainen) suure·pärane, oivaline, väga hea, uhke, tore; (hienostunut) suur·sugune, noobel, rafineeritud; (elegantti) elegantne; (ulkoasultaan huoliteltu) hoolitsetud, hoolitsetud väljanägemisega; (tyylikäs) stiilne, maitsekas; (ark.) üles·löödud, ära·ehitud
◊ hienoa, että tulit tore, et tulid; hienot tavat peened (head) kombed, etikett; hieno asu peen (maitsekas) riietus; hän oli pukeutunut hienoimpiinsa ta oli selga pannud oma parimad rõivad; hieno ravintola peen (hea) restoran; hieno lomanviettopaikka peen (moodne, luksuslik) puhkuse veetmise koht; onpa teillä hienoa! küll teil on peenike (noobel) elamine!, küll teil on kena kodu!
2 (jalo) õilsa·meelne, suur·sugune, väärt[-]; (hienotunteinen) peene·tundeline, takti·tundeline, peale·tükkimatu
3 (pienirakeinen) peen; (ohut) peenike[ne], õhuke[ne]
◊ hieno seula tihe sõel; hienot haulit peened haavlid; jauhaa hienoksi peeneks jahvatada; silputa hienoksi peeneks hakkida
4 (sileä, pehmeä) õrn, pehme, sile
◊ hieno hipiä õrn nahk; kuin hienoin untuva nagu kõige õrnem (pehmem) udusulg
5 (tarkka, hienorakenteinen) täpne, peen, peenike[ne]
◊ hieno koneisto täpne (peen) masinavärk; hieno rakenne peen struktuur
6 (vähäinen) kerge; peen; õrn; vaevu·märgatav; vähene; väike
◊ poskilla hieno puna põskedel õrn puna; hienoimmatkin vivahteet peenimadki nüansid; äärimmäisen hieno ero vaevumärgatav (juuspeen) vahe

huippu·hyvä 10 väga (eriti) hea, ime·hea; lõpp·hea (slg.) vinge (slg.) super (kõnek) super·hüper (slg.)

huomaavaisuus 40 tähele·panu; (kohteliaisuus) viisakus, lahkus, armastus·väärsus, hea käitumine; (toisen tunteiden tms. huomioon ottaminen) peene·tundelisus, delikaatsus
◊ osoittaa huomaavaisuutta jollekulle kellelegi tähelepanu pöörata, kellegi vastu tähelepanelik olla; kiitoksia huomaavaisuudesta tänan tähelepanu eest!, palju tänu lahkuse eest!

hyvin·voiva 10
1 (vauras, varakas) jõukas, varakas, majanduslikult kindlustatud
◊ hyvinvoiva talous edukas, õitsev majandus; hyvinvoiva yhteiskunta heaoluühiskond; taloudellisesti hyvinvoiva perhe majanduslikult heal järjel olev perekond
2 (terve, hyvissä voimissa oleva) terve, hea tervise juures
◊ hyvinvoiva lapsi terve laps

hyvä 10 (komp.: parempi, superl.: paras)
1 hea
◊ hyvä auto hea auto; hyvä tie hea tee; hyvä palkka hea palk; hyvä laatu hea (kõrge) kvaliteet; hyvä maku hea maitse; hyvä neuvo hea nõu; hyvä kirja hea (väärt) raamat; talo on hyvässä kunnossa maja on heas korras; suunnitelmassa on paljon hyvää kavas on palju head; siinä on se hyvä puoli, että — selles on niipalju head, et —; he ovat yhtä hyviä molemmat nad on paras paar
2 (etevä) võimekas; (taitava) osav; (kelpo) tubli
◊ hyvä maalari, uimari, hiihtäjä hea maaler, ujuja, suusataja; ei ole kovinkaan hyvä puhuja ei ole kuigi hea (suurem asi) kõnemees, ei oska just hästi kõnelda; hyvä oppimaan tubli õppija; hyvä keksimään selityksiä osav seletusi leidma; hyvä kielissä keelte peale andekas; hyvä käsistään lahtiste kätega; (näppärä) osav; hyvä suustaan ei ole suu peale kukkunud; suu paraja koha peal; tuli maaliin hyvänä kakkosena saavutas tubli teise koha
3 (miellyttävä, mukava) hea
◊ hyvät uutiset head uudised; hyvä käytös hea käitumine; hyvä sää hea (ilus) ilm; hyvä sää ikkunanpesuun kena aknapesuilm; tehdä hyvä vaikutus johonkuhun kellelegi head muljet jätta; olla hyvissä väleissä jonkun kanssa kellegagi hästi läbi saada; heillä on hyvät suhteet nad saavad hästi läbi; hän on hyvä ystäväni ta on mu hea sõber; hyvällä tuulella heas tujus, rõõmsas meeleolus; hyvillä mielin hea meelega, meelsasti, meeleldi; hyvän näköinen kena, ilus; hyvän makuinen hea maitsega, maitsev; hyvän tuoksuinen hea lõhnaga; maistuu hyvältä (hyvälle) maitseb hea (hästi); keitto on hyvää supp on hea (maitsev); vanhaan hyvään aikaan vanal heal ajal; hyvää tekevä meeldiv, kosutav; he saivat hyvän vastaanoton neid võeti hästi vastu; täällä meidän on hyvä olla siin on meil hea olla; hyvähän sinun on puhua sul on ju hea rääkida, mis sul viga rääkida
◊  (substantiivisesti) se ei tiedä hyvää see ei tähenda head; nyt tekisi hyvää päästä lomalle nüüd oleks hea, kui saaks puhkusele; se teki hänelle hyvää see mõjus talle hästi; tekee mieli jotain hyvää tahaks midagi head; tahdon sinulle pelkkää hyvää soovin sulle ainult head; hyvää tarkoittava head tähendav; tehdä jotakin hyvää tarkoittaen teha midagi hea tagamõttega; aineellinen hyvä materiaalne hüve
4 (edullinen, otollinen) hea, kasulik; (suotuisa) soodne
◊ hyvä onni hea õnn; teki hyvät kaupat tegi kasuliku (hea) kauba; jättää hyvä tilaisuus käyttämättä jätta hea võimalus kasutamata; ei ole hyvä tehdä niin nii ei peaks tegema, nii ei ole hea teha; sinne ei ole hyvä mennä parem ei maksa sinna minna, sinna ei ole hea minna; olla hyväksi jollekulle kellelegi kasuks tulla; tee mitä hyväksi näet tee, mida paremaks pead; hän katsoi hyväksi häipyä ta pidas paremaks kaduda; teltta on hyvä olemassa hea, kui telk on igaks juhuks olemas (kaasas), telgiga on kindlam; menetelmällä on hyvätkin puolensa meetodil on ka omad head küljed; pääsi hyviin naimisiin tegi hea partii
5 (voinnista, voimista tms.)
◊ hyvä terveys hea tervis; olla hyvissä voimissa olla hea tervise juures; olla hyvässä kunnossa olla heas vormis
6 (eettisesti hyvä)
◊ hyvä ihminen hea inimene; hyvä teko hea tegu, heategu; päivän hyvä työ päeva hea tegu; näyttää hyvää esimerkkiä head eeskuju näidata; olla hyvä eläimille loomade vastu hea olla
◊  (substantiivisesti) kaikki hyvä elämässä kõik hea, mis elus on; toimia yhteisen hyvän puolesta üldise heaolu nimel tegutseda; uskoa ihmisistä vain hyvää uskuda inimestest ainult head; palkita paha hyvällä kurja heaga tasuda; puhua jostakusta hyvää kellestki head rääkida
7 (hieno, arvostettu)
◊ hyvästä perheestä heast perekonnast; hyvä nimi tiedemiehenä nimega (nimekas) teadlane
8 (aikamoinen, melkoinen) hea, tubli, korralik
◊ hän ansaitsi hyvät rahat ta teenis head raha; hän sai hyvän hinnan autostaan sai oma auto eest korraliku hinna; hyvän joukon toista sataa kõvasti üle saja; hyvän aikaa tükk aega; hyvän matkaa tükk maad, tükike teed; hyvissä ajoin aegsasti, õigel ajal
9 (kohteliaisuuksissa) hyvät naiset ja herrat! austatud (lugupeetud) daamid ja härrad!; ole hyvä ja auta! aita palun!, ole nii hea, aita!; ole (olkaa) hyvä! palun!, võta (võtke) heaks!; olkaa hyvät! olge lahked!
◊  (kehotuksissa) olkaa hyvä ja sulkekaa ovi! palun pange uks kinni!
◊  (tervehdyksissä yms.) hyvää huomenta tere hommikust; hyvää päivää tere päevast; hyvää yötä head ööd
◊  oikein hyvä! väga hea!, suurepärane!; hyvä Matti! Armas Matti!; hyvä on, lähdetään sitten hea küll, lähme siis; no hyvä niinkin hea seegi
◊  (substantiivisesti) toivotan sinulle kaikkea hyvää! soovin sulle kõike head!
10
◊  (muissa sanonnoissa) hyvällä syyllä voi sanoa, että — on küllalt põhjust öelda, et —; työ on hyvällä alulla töö on hästi käima läinud; hyvässä uskossa heas usus; juttu on näin ja sillä hyvä nii see on ja asi nudi; eikä sillä hyvä see polegi veel kõik; vai vielä opastamaan, hyvä jos osaa itsekään! või veel õpetama, hea kui isegi oskab!; hyvä jos hän pystyy maksamaan puolet hea, kui ta jaksab poole ära maksta; hyvä, etten pudonnut hea, et ma ei kukkunud, õnneks ma ei kukkunud; mistä hyvästä sinä tuon sait? mis hea eest sa selle said?; sai palata niine hyvineen pidi niisama targalt tagasi tulema (minema); ei hyvällä eikä pahalla ei hea ega kurjaga, mitte kuidagi; sopia hyvällä heaga kokku leppida; sitä ei katsota hyvällä seda ei vaadata hea pilguga; uskotko hyvällä vai haluatko selkääsi? kas usud heaga või tahad naha peale saada?; voi hyvät ihmiset! oh, kulla inimesed!, oh, (armas rahvas)!; älä hyvä mies huuda! kulla mees, ära karju!
◊  (hyväksi) peli on 3—2 kotijoukkueen hyväksi mängu seis on 3:2 väljakuperemeeste kasuks; tehdä jotakin jonkin hyväksi midagi kellegi heaks teha; käyttää jotakin hyväkseen midagi (kedagi) ära kasutada
◊  (hyvänä) pitää jotakuta hyvänä kedagi hellitada, kellegi vastu hea olla, kellegi eest hästi hoolitseda; "Kiitos!" — "Eipä kestä, pidä hyvänäsi." "Tänan!" — "Pole tänu väärt, võta heaks."

hyvä·hermoinen 38 külma·vereline; heade närvidega, hea närviga
◊ hyvähermoinen kilpailija hea närviga (külmavereline) võistleja; hän on hyvähermoinen tal on head närvid

hyvä·kasvuinen 38 pikka kasvu, hea kasvuga

hyvä·kuuloinen 38 hea kuulmisega
◊ hän on hyväkuuloinen ta kuuleb hästi, tal on hea (terav) kuulmine

hyvä·käytöksinen 38 hea käitumisega, heade kommetega (maneeridega); (kohtelias) viisakas
◊ myyntiedustajan on oltava hyväkäytöksinen müügiagendil peavad olema head maneerid

hyvä·laatuinen 38 kvaliteetne, hea kvaliteediga
◊ hyvälaatuinen tuote kvaliteetne (hea kvaliteediga) toode

hyvä·luonteinen 38 hea·südamlik, hea iseloomuga
◊ hyväluonteinen ihminen hea iseloomuga inimene

hyvä·maineinen 38 hea kuulsusega
◊ hän on hyvämaineinen tal on hea kuulsus

hyvä·muistinen 38 hea mäluga
◊ hän on hyvämuistinen tal on hea mälu

hyvän·hajuinen 38 hea lõhnaga, hästi lõhnav; (aromaattinen) aromaatne

hyvän·makuinen 38 hea maitsega, maitsev

hyvän·näköinen 38 ilus, hea välimusega; (komea) tore, uhke; (tyylikäs) stiilne, maitsekas
◊ hän on hyvännäköinen ta on ilus, ta näeb hea välja, tal on kena välimus

hyvän·tahdon·lähettiläs 41 hea tahte saadik

hyvän·tuoksuinen 38 hea lõhnaga, hästi lõhnav; (aromaattinen) aromaatne

hyvä·näköinen 38 hea (terava) nägemisega
◊ hän on hyvänäköinen tal on hea nägemine, ta näeb hästi

hyvä·onninen 38 hea õnnega
◊ hyväonninen kalastaja kalamees, kellel veab (on õnne); hän on hyväonninen tal on hea õnn

hyvä·onnisuus 40 hea õnn, vedamine

hyvä·palkkainen 38 hea palgaga

hyvä·päinen 38 hea peaga, terane; (hyväoppinen) lahtise peaga

hyvä·ryhtinen 38 rühikas, hea rühiga

hyvä·tuloinen 38 hea sissetulekuga
◊ hyvätuloinen liikemies hea sissetulekuga ärimees; hyvätuloinen toimi töö, mis toob hästi sisse, hea palgaga töö[koht], hästimakstud ametikoht

hölö·suinen 38 (ark.) (laverteleva) loba·suu, lata·tara; (suulas) hea jutuga, suu paraja koha peal, ei ole suu peale kukkunud

ihanne·aika (vars. urh.) suurepärane (väga hea) aeg
◊ hän saapui perille ihanneajassa ta jõudis finišisse väga hea ajaga

kelpo [1*E]
1 (hyvä) hea, tubli, korralik
◊ kelpo kansalainen korralik kodanik; oletpa kelpo poika! küll sa oled tubli poiss!
2 (aimo, melkoinen, iso) kõva, tähele·panu·väärne; (kunnon) korralik
◊ hän sai kelpo selkäsaunan ta sai kõva (korraliku) keretäie; hän oli kelpo lailla (tavalla) juovuksissa ta oli kõvasti purjus

kernaasti meeleldi, hea meelega; (halukkaasti) vastu·tulelikult
◊ joisin kernaasti kupin kahvia jooksin meeleldi tassi kohvi; hän ei kernaasti liiku pimeässä yksin ta ei liigu hea meelega pimedas üksinda; "Saanko hiukan vaivata?" — "kernaasti." "Kas võin [teid] pisut tülitada?" — "Palun väga."

kiitettävä 10 tänu·väärne, kiidu·väärne; (vars. arvosanasta) väga hea; (erinomainen) suure·pärane; (oivallinen) oivaline
◊ kiitettävä arvosana väga hea hinne; hän osoitti kiitettävää aloitekykyä ta osutas kiiduväärset algatusvõimet
◊  (Suom.) käytös kiitettävä 10 käitumine 10 (eeskujulik)

kissan·päivät 10 mon hea põli, elu kui kuninga kassil; (laiskat päivät) laisa·elu

komea 15 uhke, tore; hea välimusega; suur·sugune, hiilgav; (ark.) kihvt, äge, viimase peal
◊ komea mies hea välimusega mees; (slg.) viimase peal kutt; komea kuutamo kaunis kuupaiste; hän teki komean maalin ta viskas toreda värava; oli komeaa matkustaa ensimmäisessä luokassa oli uhke reisida esimeses klassis; komeat juhlat uhke pidu; komea hauki tore haug; hän ansaitsi komeat rahat ta teenis ilusad rahad; komeaa kukkasloistoa vaimustav õitesära

kova 10
1 kõva; (kiinteä) tahke
◊ kovaa leipää tahke (kõva) leib; kova harja kõva hari; kuivua kovaksi kõvaks kuivada; kova kuin kivi kõva kui (nagu) kivi; kärsiä kovasta vatsasta kõhukinnisuse all kannatada; kovaksi keitetty muna kõvaks keedetud muna
◊  kova pähkinä jollekulle kõva pähkel kellelegi; hänellä on kova pää tal on kõva pea; seurata jotakin silmä kovana midagi pingsalt (silm punnis) jälgida
◊  (erik.) hänellä oli kovat kaulassa tal oli kõva krae kaelas ja lips ees
◊  (ark.) ampua kovilla lahingumoonaga tulistada; (kuv.) raskekahureid käiku lasta
2 (kuv.) vali, range, karm ‹karmi›; (tunteeton) tundetu; (sydämetön) südametu; (säälimätön) kalk
◊ pelata kovaa peliä karmi mängu mängida; kovan linjan politiikka karmi (range) joone poliitika; tuo oli kovaa puhetta see oli karm jutt; panna kova kovaa vastaan sõrgu vastu ajada; olla kovana kange (järeleandmatu) olla, mitte sammugi taganeda; kova tuomio karm kohtuotsus; kovat ehdot rasked tingimused; kovia otteita karmid meetmed
3 (vaikea) raske; (rasittava) väsitav; (ankara) karm ‹karmi›, kuri; (katkera) kibe
◊ kovat ajat rasked ajad; kova talvi karm talv; kova kohtalo kuri (raske) saatus; kova työ raske töö; on kovaa joutua työttömäksi töötuks jäämine on raske; se on kova paikka vasta-alkajalle see on algajale raske asi; tässä on kovat paikat ennen kuin voitto on meidän sellega on palju vaeva, enne kui võit on meie
◊  (substantiivisesti) hän on monta kovaa kokenut ta on mitmeid raskusi üle elanud; joutua koville raskustesse (plindrisse) sattuda; olla kovilla raskustes (plindris) olla
4 (vaikutukseltaan voimakas) tugev, kõva, vägev; (äänestä myös) vali
◊ kova isku kõva löök; kova jännitys suur pinge, kõva närveerimine; kova huuto kõva kisa; kova liikenne intensiivne liiklus; kova pakkanen käre pakane; kova sade kõva (tugev) vihm; kova aallokko tugev lainetus; aallokko käy kovana laine peksab ägedalt; kova myrsky kõva (tugev) torm; myrsky riehui kovimmillaan torm möllas ägedalt; kovan tuulen varoitus tormihoiatus; kova kipu tugev valu; kova kuume suur palavik; kova nälkä suur (kõva) nälg; minulla on kova nälkä mul on kõht kole (kohutavalt, kangesti) tühi, mul on hirmus nälg; kova jano kange janu; kova halu hirmus tahtmine; kova hätä kibe häda; kovat huumeet kangetoimelised narkootikumid; kova teknologia loodus- ja keskkonnavaenulik tehnoloogia; kovat arvot materiaalsele heaolule orienteeritud väärtused
5 (suuri, runsas) suur
◊ kovat suunnitelmat vägevad plaanid; kova kysyntä suur nõudlus; kova hinta kõrge hind; kova tarjous suur pakkumine
6 (innokas) kõva, äge ks. myös kiihkeä
◊ hän on kova kerskailemaan ta on kange (suur) kiidukukk; hän on kova kiroilemaan ta on äge vanduja; hän on kova valehtelemaan ta on suur valevorst; hän on kova ryyppymies ta on kõva kärakavend (kärakapanija); hän on kova tupakkamies ta on kange suitsumees; hella on kova savuttamaan pliit ajab hirmsasti suitsu sisse
7 tugev, hea, tubli
◊ kova työmies kõva töömees
8 (tasoltaan hyvä) hea; (ark.) kõva
◊ olla kovassa kunnossa heas vormis olla; kova nimi kõva nimi
9 (rahasta, valuutasta)
◊ kova valuutta kindel (konverteeritav) valuuta (ark.) kõva valuuta
◊  (Suom.) kovan rahan asunto korter, mille üürimist v ostmist ei ole doteerinud riik ega kohalik omavalitsus
10 (valosta) ere, terav
11 (vedestä) kare, kõva
12
◊ kova p kõva (tugev) p

kultainen 38
1 kuldne; (yhd.) kuld-
◊ kultainen sormus kuldsõrmus; kultainen vasikka kuldvasikas
2 (kuv. herttainen) kuldne, kullane; (hyvä) hea; (kiltti) armas
◊ hän on maailman kultaisin ihminen ta on kõige kuldsem inimene maailmas
3 (asioista: onnellinen, ihana) kuldne, kullane
◊ kultaiset muistot kullased (kallid) mälestused; kultainen nuoruus kuldne noorus
4 (kullanvärinen)
◊ auringon kultaiset säteet päikese kuldsed kiired
5 (erik.) kultainen sääntö kuldreegel; kultainen keskitie kuldne kesktee; kultainen neuvo kuldaväärt nõuanne
◊  (mat.) kultainen leikkaus kuldlõige

kunniakas 41*A aulik, austatud; (maineikas) lugu·peetud, hea nimega; (kunnianarvoinen) austus·väärne, au·väärne
◊ vaativa ja kunniakas tehtävä nõudlik ja auväärne ülesanne; kunniakas yliopisto hea nimega ülikool

lihava 10
1 paks, lihav, priske, rammus, rasvane; kerekas, kehakas, tüse
◊ lihavaksi syötetty koira paksuks söödetud koer; lihava kuin tynnyri kerekas kui tõrs
2 (paksu) paks; (mehevä) mahlakas, lopsakas
◊ lihava lompakko paks (tüse) rahakott; lihavat tähkät rammusad viljapead
◊  (kuv.) lihava riita kõva tüli
3 (kirjap.) rasvane, paks
◊ lihavaa tekstiä rasvane (rasvases kirjas) tekst; lihavalla painettu rasvases trükis
4 (koostumuksesta) rammus
◊ lihava maaperä rammus maa, viljakas pinnas
◊  (kuv.) lihava saalis priske (rikkalik) saak
5 (tulokseltaan hyvä) viljakas, tulus, hea
◊ lihavat vuodet head (viljakad) aastad

luku·pää 18 hea pea (tugev õppimisvõime); (tietotekn.) lugemis·pea ‹pea›

lykky 1*A (ark.) [hea] õnn, õnnelik juhus; õnnestumine, korda·minek
◊ lykkyä tykö! õnn kaasa!, palju õnne!; olipa luojan lykky, että tulit oli see jumala õnn, et sa tulid; hyvässä lykyssä ennätän ajoissa kui õnneks läheb, jõuan õigel ajal; hea õnnega, jõuan õigel ajal; voit vielä hyvässä lykyssä menettää työsi kui hästi läheb, võid veel [oma] tööst ilma jääda

maine 48
1 maine ‹maine›; kuulsus; nimi; (hyvä maine) hea kuulsus, hea (aus) nimi, reputatsioon, renomee
◊ jollakulla (jollakin) on hyvä maine kellelgi (millelgi) on hea maine (kuulsus); olla hyvässä maineessa head kuulsust (nime) omada, head reputatsiooni (renomeed) omada; olla huonossa maineessa halvas kuulsuses olla, halba kuulsust omada; hänellä on reilun miehen maine tal on tubli mehe kuulsus (maine); päästä hyvään maineeseen kuulsust (head nime) saavutada; säilyttää [hyvä] maineensa oma head mainet (nime, reputatsiooni) hoida; pilata jonkun maine kellegi mainet (reputatsiooni) rikkuda, kellegi head (ausat) nime määrida; miehen maine ei ole parhaita [selle] mehe maine (reputatsioon) pole just kõige parem; [selle] mehe maine (reputatsioon) ei ole laitmatu; hänen maineensa asiantuntijana sai pahan kolauksen tema maine (reputatsioon) asjatundjana on kõikuma löönud; mainettaan parempi ta on parem kui tema kohta levitatavad jutud; hän on maineeltaan arveluttava tal on kahtlane kuulsus; hän ei ole maineensa veroinen ta ei ole head (ausat) nime ära teeninud
2 (maineikkuus) maine ‹maine›; (kuuluisuus) kuulsus; (kiitos, tunnustus) tunnustus; tänu ‹tänu›
◊ kuolematon maine surematu (igavene) kuulsus; katoava maine kaduv kuulsus; saada (saavuttaa) mainetta jostakin millegi eest head (ausat) nime teenida, millegi eest [endale] kuulsust (mainet, tunnustust) saada; hän on niittänyt mainetta urheilijana ta on endale nime teinud sportlasena; ta on loorbereid lõiganud sportlasena; nousta (kohota) maineeseen kuulsaks (tuntuks) saada, endale head nime saada; olla maineensa kukkuloilla oma kuulsuse tipul olla

mainio 3 (erinomainen) suure·pärane, oivaline, väga hea, ime·hea; (hienostunut, hieno) peen, uhke; (loistava) hiilgav; (verraton) võrratu; (ainutlaatuinen) ainu·laadne; (fantastinen) fantastiline; (hauska, hullunkurinen) tore, vahva
◊ mainio puhuja võrratu kõnepidaja (oraator); mainio illallinen uhke õhtusöök; hänellä oli mainio ruokahalu tal oli väga hea [söögi]isu; on mainio hiihtokeli suusalumi on suurepärane; maan mainio laialt tuntud, üle maa kuulus; hän oli mainiolla tuulella ta on suurepärases (imeheas) tujus; olipa mainio asia, että osuit paikalle küll on tore, et sa juhtusid kohale tulema; hän kertoi mainioita juttuja ta rääkis vahvasid lugusid; kerrassaan mainiota! suurepärane!, tore!

makea 15
1 magus
◊ makea viini magus vein; äitelän makea imalmagus, läägelt magus; hän pitää makeasta ta armastab magusat, ta on [magusa]maias
◊  (erik.) makea vesi mage vesi
2 (maukas, herkullinen) maitsev, magus, hea·maitseline, hõrk; (slg. makee) kihvt, jube hea, lõpp·hea, äge
◊ vedellä piipustaan makeita savuja piibust magusaid mahve tõmmata, mõnuga piipu tõmmata; makean leivän päivät magusa leiva päevad, hea (kerge, hõlpus, muretu) elu; syödä jokin makeaan suuhunsa midagi mõnuga ära süüa
◊  (sananl.) ei makeaa mahan täydeltä head asja ei pea olema liiga palju, suur tükk ajab suu lõhki
◊  (kuv.) makea nauru südamest tulev naer; saunassa otettiin makeat löylyt viskasime saunas kõvasti leili; vedellä makeita unia magusat (sügavat) und magada; voitto maistui makealta võit maitses magus; viettää makeaa elämää (ylellistä, huvittelevaa) magusat (luksuslikku, pillavat, laia) elu elada
◊  (slg.) makeet kuteet moekad (kihvtid, ägedad) hilbud
3 (imarteleva) meelitav, meelitlev, magus; (mielistelevä) lipitsev, pugejalik; (siirapinimelä) mesi·magus; (sentimentaalinen) sentimentaalne, nõretav, lääge
◊ makea hymy magus naeratus; makea käytös lipitsev (pugejalik) käitumine; hän sanoi sen makealla äänellä ta ütles seda mesimagusa häälega; elokuva oli liian makea film oli liiga sentimentaalne, film nõretas tunnetest; makeat värit liiga magusad värvid
4 (kipeä) sain makean iskun olkapäähän sain valusa hoobi vastu õlga

maukkaus 40 ; maukkuus 40 maitsvus; hea maitse; (herkullisuus) hõrkus, isu·äratavus; (erinomaisuus) oivalisus, suure·pärasus, võrratus
◊ kiitellä ruoan maukkautta tänada maitsva toidu eest; kiita toidu head maitset

mielellä(än meelsasti, meeleldi, hea meelega (heameelega); rõõmuga
◊ hän lukee mielellä(än ta loeb meelsasti; teen sen mielelläni teen seda meeleldi (meelsasti, heameelega); loma saisi mielellä(än olla pitempi puhkus võiks väga hästi [ka] pikem olla