Soome-eesti suursõnaraamat

elje 48*L (tav. mon) (paha tapa) halb komme; (kuje) temp, vemp; vigur; (oikku) kapriis; tuju
◊ rumat elkeet pahad kombed

epä·kelpo 1*E kõlbmatu; halb, kehv

epä·mukava 10 eba·mugav; sobimatu; (työläs, tukala) raske, halb

epä·suhtainen 38 eba·proportsionaalne; (nurja) halb; segi·paisatud
◊ epäsuhtainen pari ebaproportsionaalne paar

halju 1 (ark.) halb, vilets, kehv, nadi, sant
◊ minulla on halju olo mul on kehv (sant) olla, mu olemine pole just kiita

halpa·hintainen 38
1 (alhainen) madal, alatu, närune, labane; (huono) halb, kehv, vilets; (huono, liian helppo) odav; (lattea) lame, labane; (arveluttava) kahtlane, kahtlust·äratav; (arvoton) väärtusetu
◊ halpahintaiset keinot alatud võtted; esittää halpahintaisia väitteitä labaseid väiteid esitada
2 ks. halpa 1

heikko 1*A
1 nõrk; jõuetu, nõder; (heiveröinen) nääpsuke, kleenuke, nõrguke; (raihnas) põdur; armetu; (hauras) habras, nõrk; (hento) nõrguke, habras; (huono) halb, paha, kehv, vilets
◊ kiusata heikompiaan endast nõrgemaid kiusata; heikko vanhus põdur vanainimene; hänellä on heikko sydän tal on nõrk süda; heikot hermot nõrgad närvid; heikko terveys kehv (vilets) tervis; heikko moottori nõrk mootor; heikkoa tuulta nõrk tuul; heikko valo nõrk valgus; heikko luonne nõrk (tahtejõuetu) iseloom; hänellä on heikko tahto tal on nõrk tahtejõud, ta on tahtejõuetu; olla heikko matematiikassa matemaatikas nõrk olla; minulla on heikko olo mul on halb olla, tunnen end halvasti, tunnen nõrkust; hänellä on heikko viinapää ta pea ei kanna viina; lupasin heikkona hetkenäni tehdä sen lubasin ühel nõrkushetkel selle ära teha; liha on heikko liha on nõrk; heikko elokuva kehv film; heikot arvosanat halvad hinded; heikko palkka madal (väike) palk; hänellä oli heikko päivä tal oli halb päev; heikot todisteet nõrgad (mitteküllaldased, ebarahuldavad, mittepiisavad) tõendused; olla heikoimmassa asemassa olla kõige halvemas (kehvemas) seisus
◊  (ark.) minun tekee heikkoa tunnen nõrkust; mul on halb (kehv) olla; rahan kanssa on ollut vähän heikkoa raha on nappinud, raha on olnud vähevõitu; vei mestaruuden, eikä se tehnyt heikkoakaan ta sai meistriks ja see ei olnudki eriti raske [tegu]; olla heikoilla kehvas seisus olla; suomalaiset jäävät vertailussa heikoille võrdlus näitab, et soomlased jäävad alla; võrdluse põhjal on soomlased kehvemas seisus; olla heikkona johonkin millegi vastu nõrkust tunda, millegi suhtes nõrk olla; kellegi vastu nõrkust tunda (olla armunud)
◊  (naisista) heikompi astia õrnema (nõrgema) soo esindaja
2 (kiel.) nõrk
◊  (astevaihtelussa) heikko aste nõrk aste

heppoinen 38 (perustelusta tms.) nõrk, abitu, küündimatu; (vars. laadusta) kehv, vilets, niru; (huono) halb; (kevyt) kerge; (pinnallinen) pinna·pealne
◊ heppoinen vekotin vilets riistapuu; auto oli heppoista tekoa auto oli üsna armetu; elokuva oli aika heppoinen film oli üsna kehv; heppoiset perustelut nõrgad (abitud, küündimatud) põhjendused

hukka·käyttö 1*C ebaefektiivne kasutus, halb majandamine
◊ energian hukkakäyttö asjatu energiakulu, energiakadu; alue on hukkakäytössä [seda] maa-ala kasutatakse ebamajanduslikult; (alue on tyhjillään) [see] maa-ala seisab kasutamata

huono 1 halb, paha; (kehno) kehv; (kelvoton) kõlbmatu, sobimatu; kõlvatu; (kurja, surkea) vilets, armetu, haletsus·väärne, hale; (heikko) nõrk, väeti, nigel; (ark.) niru, näru, sant, sitt (vulg)
◊ huono valaistus kehv (nõrk) valgustus; huono muisti halb mälu; hän on huono matematiikassa ta on matemaatikas nõrk; olla huonolla tuulella halvas (pahas) tujus olla; huono kuulo halb (kehv, vilets) kuulmine; huono sydän nõrk (haige) süda; olla huonossa kunnossa kehvas vormis (seisukorras) olla, sandis seisus olla (kõnek)

huono·kuuloisuus 40 halb (kehv, vilets, kõva, raske) kuulmine

huono·muistisuus 40 halb (kehv, paha) mälu

huono·tuulisuus 40 halb (paha) tuju, tujutus

häijy 1 (ilkeä) paha, tige; (paha) kuri, õel; (epämiellyttävästä tunteesta) vastik, halb
◊ häijyt silmät tigedad (kurjad) silmad; häijy huomautus õel (pahatahtlik) märkus; minulla on häijy olo mul on paha olla, ma tunnen end halvasti; minun tekee häijyä mul hakkab paha

ilkeä·luonteinen 38 vastiku iseloomuga; paha·tahtlik; nurjatu; paha, halb
◊ ilkeäluonteinen juoruakka pahatahtlik klatšimoor

jälki·lasku 1 (liik.) järel·arve (hiljem esitatav arve); (kuv. seuraamus) {millegi} halb tagajärg
◊ kriisi on maailmansodan jälkilaskua kriis on maailmasõja tagajärg

kehno 1
1 (huono) vilets; kehv; närune; (kyvytön) suutmatu; (surkea, kurja) armetu
◊ kehno terveys kehv (vilets) tervis; kehno muisti vilets mälu; hän on kehno näyttelijä ta on kehv (vilets, halb) näitleja; kehnoa sotilasainesta viletsad sõdurid; kehnot vaatteet närused (armetud) riided; tapetit ovat kehnossa kunnossa tapeedid on kehvas seisus, tapeedid on halvas korras; kehno tie vilets tee; kehno järjestely halb korraldus
2 (sopimaton) halb, eba·kohane; (epäilyttävä) kahtlane
◊ kehnoa seuraa kahtlane seltskond; hän on maineeltaan kehno tal on kahtlane (halb) kuulsus, ta on kahtlase (halva) kuulsusega
◊  (paholainen) vanha kehno vanahalb, vanapagan, vanatühi
◊  (lievänä kirosanana) voi kehno! oh sa pagan!, pagan küll!
3 (epäsuotuisa, epäedullinen) vilets; (vähäinen, niukka) tagasi·hoidlik
◊ menestys oli kehno edu (menu) oli tagasihoidlik; hänellä on kehno palkka tal on vilets palk; juttu sai kehnon lopun lugu lõppes halvasti

keli·rikko 1*A
1 (roudanlähtö) tee·lagunemine; (huono keli, huonot tiet) halb tee, kehvad teeolud
2 (saariston) jää·lagunemine, jää·minek
◊ kelirikon aikana jäälagunemise ajal, jäämineku aegu

kielteinen 38
1 (kieltävä) eitav; (torjuva, hylkäävä) tagasi·lükkav; (negatiivinen) negatiivne; (kiel.) eitav, eitus-, keeld-
◊ kielteinen vastaus eitav vastus; saada pyyntöön kielteinen vastaus palvele eitavat (tagasilükkavat) vastust saada; kielteinen asenne negatiivne seisukoht; kielteinen lause eituslause; verbien kielteiset muodot verbide eitusvormid
2 (haitallinen) kahjulik; (huono) halb, paha
◊ kielteinen vaikutus kahjulik mõju; kielteisiä kokemuksia halvad kogemused; kielteinen seikka paha lugu
3 (vars. lääk.) negatiivne
◊ kokeen tulos oli kielteinen analüüsi tulemus oli negatiivne

muistamattomuus 40 kehv (halb) mälu; unustlikkus, meeles·pidamatus, mäletamatus

nurja 10
1 pahem, vasak
◊ kankaan nurja puoli riide pahem pool; silittää pusero nurjalta puolelta pluusi vasakult poolt triikida; pöytälevyn nurja puoli lauaplaadi pahem pool
◊  (käs.) nurja silmukka pahempidisilmus; neuloa nurjaa ja oikeaa kududa pahempidi ja parempidi
2 (huono) halb, kehv; (nurinkurinen) pahem·pidine, segi·paisatud
◊ elämän nurjat puolet elu pahupooled (varjuküljed); elämä näytti nurjan puolensa elu näitas oma varjukülge; nurja kehitys kehv areng
3 (tyly) pahur, tusane; (ynseä) kuri, õel, tige
◊ olla nurjalla mielellä pahuras tujus olla; nurja kohtalo vilets saatus; luoda johonkuhun nurja katse kellelegi õel (kuri) pilk heita

onneton 34*C
1 õnnetu {jostakin millegi üle, pärast} ; (murheellinen) murelik {jostakin millegi pärast}
2 (surua tuottava) muret·tekitav; (hyvin huono) halb, õnnetu; (kohtalokas) saatuslik
◊ onneton rakkaus õnnetu (saatuslik) armastus; onnettomat kotiolot õnnetud (halvad) kodused tingimused; onneton päähänpisto murettekitav mõttevälgatus; onneton päätös õnnetu otsus; olisi onnetonta, jos niin kävisi oleks halb, kui nii juhtuks
3 (kehno, viheliäinen) kehv; (kurja, surkea) vilets, haletsus·väärne
◊ tiet ovat onnettomassa kunnossa teed on viletsas korras; hänen käsialansa on aivan onnetonta ta käekiri on väga kehv; hän on onnettoman huonomuistinen ta on haletsusväärselt kehva mäluga; se onneton juna oli myöhässä see õnnetu rong jäi hiljaks; voi onneton[ta], se meni rikki! tont võtaks, see läks katki!
4 (subst. ryökäle) kaabakas, lurjus
◊ oletko sinä onneton taas ollut putkassa? kas sa oled jälle kartsas istunud, sa igavene kaabakas?; kas sa, õnnetuke, oled taas kongis (putkas) olnud?

onnettomuus 40
1 õnnetus; (tapaturma) õnnetus·juhtum, avarii; (katastrofi) katastroof
◊ onnettomuuden uhri õnnetuse ohver; hän kuoli onnettomuudessa ta sai õnnetuses surma; onnettomuuden tapahtuessa oli huono näkyvyys avarii hetkel oli halb nähtavus; kilpailuissa oli sattua onnettomuus võistlustel oleks äärepealt juhtunud õnnetus; onni onnettomuudessa oli, että — selle õnnetuse õnn oli, et —
2 (epäonni) eba·õnn, eba·edu; (kova onni) halb õnn; (tuho) häda, hukatus, häving; (kurjuus) viletsus
◊ tämä tietää hänelle onnettomuutta see toob talle häda kaela, see tähendab talle ebaõnne; syöstä joku onnettomuuteen kedagi hukatusse saata; kaikeksi onnettomuudeksi sattui niin, että — õnnetuseks juhtus nii, et —; onnettomuudekseen hän tuli kertoneeksi siitä õnnetuseks ta rääkis selle välja

paha 9
1 (eettisesti ala-arvoinen) paha, halb, kuri, paheline; (syntinen) patune; (tunnoton) südametu, tundetu; (sopimaton) sobimatu, eba·sobiv
◊ paha ihminen paha inimene; pahat aikeet kurjad kavatsused; maailma on paha maailm on kuri; hän tottui pahoille tavoille ta harjus halbade kommetega [ära]
◊  (substantiivisesti) en haluaisi uskoa hänestä mitään pahaa ma ei tahaks uskuda temast midagi halba; eihän siinä ole mitään pahaa selles ei ole ju midagi halba; tehdä pahojaan pahandust teha; kaiken pahan alku ja juuri kõige kurja juur; kõige halva algus; lopussa paha sai palkkansa kurjus sai lõpus oma palga; palkita paha hyvällä halba heaga tasuda
◊  (Raam.) isien pahat teot vanemate patud; päästä meidät pahasta päästa meid ära kurjast
◊  (erik. paholaisesta) paha sinut periköön kurat (saatan) sind võtku
◊  (sananp.) siinä paha missä mainitaan kus hundist räägitakse, seal hunt on; seal see inimene ongi, kellest räägitakse; mikäs pahan tappaisi kes paha hävitaks
2 (ilkeä, häijy) kuri, halb, paha
◊ iso paha susi suur, kuri hunt; olla paha jollekulle kellegi vastu halb olla; olla pahana tige (pahane, vihane) olla; olla pahalla tuulella halvas tujus olla; olla paha suustaan terava keelega olla; hän ei tahtonut olla pekkaa pahempi ta ei tahtnud olla teistest halvem; pahat kielet kertovat, että — kurjad keeled kõnelevad, et —; hän ei sanonut koskaan pahaa sanaa läheisistään ta ei ütelnud kordagi ühtegi halba sõna oma lähedaste kohta
◊  (substantiivisesti) ei hyvällä eikä pahalla ei hea ega kurjaga
3 (epäedullinen) paha, halb; (uhkaava) ohtlik; (vaikea, ankara) raske; (kiusallinen) eba·sobiv; (voimakas) tugev
◊ paha ilma paha (halb) ilm; paha merkki halb märk; hyvinä ja pahoina päivinä headel ja halbadel päevadel; tulla pahaan aikaan halval (ebasobival) ajal tulla; siitä oli pahat seuraukset sellel olid halvad (kurvad) tagajärjed; pahaksi onneksi tuuli kääntyi õnnetuseks tuul pöördus; paha taipumus pureskella kynsiä halb (inetu) komme küüsi närida; käänne pahempaan päin pööre halvemuse poole; pahimmassa tapauksessa halvimal juhul; sen pahempi itsellesi, jos valehtelet seda halvem sulle endale, kui valetad; paha kyllä, taisin erehtyä kahju küll, ma vist eksisin; paha mutka ohtlik kurv; paha este halb takistus; paha yskä paha köha; paha ristiriita raske konflikt; pahin kilpailijani minu peamine (ohtlikem) konkurent; minulle sattui paha virhe ma tegin paha vea; pyörremyrsky aiheutti pahaa jälkeä keeristorm tegi puhta töö, keeristormil olid kohutavad tagajärjed; olla pahassa pulassa täbaras olukorras olla; paha juttu, että — paha lugu, et —; paha myrsky tugev torm; kesän pahimmat helteet kõige hullem suvekuumus; erehdyit pahan kerran sa eksisid täielikult, sa eksisid kapitaalselt (kõnek)
◊  (ark.) eipä ole paha hinta pole paha hind, hind on täiesti mõistlik
◊  (kuv.) herättää pahaa verta paksu verd tekitada; paha silmä kuri silm
◊  (substantiivisesti) puhua pahaa jostakusta kellestki halba rääkida; aavistaa pahaa paha (halba) aimata; pahaa aavistamaton pahaaimamatu; mustan kissan näkeminen tietää pahaa musta kassi nägemine tähendab halba; pelätä pahinta halvimat karta; lisäoppi ei tekisi kenellekään pahaa täiendõpe ei teeks kellelegi halba (paha); hengästyminen on hänelle pahaksi hingeldamine mõjub talle halvasti; pahin on jo ohi halvim on juba möödas; valita kahdesta pahasta pienempi kahest halvast väiksemat valida
4 (epämiellyttävä) paha, halb, eba·meeldiv; (pilaantunut) riknenud
◊ paha haju paha (halb, ebameeldiv) lõhn; pahan hajuinen paha (halva) lõhnaga; pahan makuinen paha (halva) maitsega; maistua pahalta halvasti maitseda; ruoka on mennyt pahaksi toit on halvaks (pahaks) läinud, toit on riknenud; nukkua pahassa asennossa halvas asendis magada; minulla on paha mieli ma olen kurb; minulla on paha olo mul on paha olla, ma ei tunne end hästi; ma olen kurb
◊  (substantiivisesti) minun tekee pahaa mind ajab iiveldama, mul on süda paha; kirkas valo tekee pahaa silmille ere valgus teeb silmadele liiga; älä pane pahaksesi ära pane pahaks, ära pahanda
5 (parka, rukka) voi tyttö paha! sa vaene tüdruk!

pahan·laatuinen 38
1 paha, halb
◊ pahanlaatuinen virhe paha viga
2 (lääk.) paha·loomuline

pahe 48 pahe; (paha taipumus t. tapa) halb komme
◊ juoppouden pahe joomarluse pahe; olla jonkin paheen orja mingi pahe ori olla; harrastaa jotakin pahetta mingit pahet omada, mingi pahe küüsis olla

painajainen 38
1 (painajaisuni) painajalik uni, painajalik unenägu; (paha uni) halb uni; (ahdistava kauhu-uni) õudus·une·nägu
◊ nähdä painajaisia õudusunenägusid näha
◊  (kuv.) tämä aika on ollut yhtä painajaista see aeg on olnud üks suur halb uni (õudusunenägu); vapautua painajaisestaan luupainajast vabaneda
2 (myt.) luu·painaja

painajais·uni 24 (painajainen) painajalik uni, painajalik unenägu; (paha uni) halb uni; (ahdistava kauhu-uni) õudus·une·nägu
◊ herätä painajaisuniunesta painajalikust unest üles ärgata
◊  (kuv.) elämä oli kuin painajaisuniunta elu on nagu painajalik uni (õudusunenägu)

porsastelu 2 (porsasteleminen) halb käitumine; (epäsiisteys) eba·puhtus; (juopottelu) purjutamine; joomine; (renttuilu) laaberdamine

puu·jalka·vitsi 5 halb (nigel, kehv) nali

raadollinen 38 (viheliäinen) armetu, vilets; (vaivainen) väeti; vaevaline; (katala) kehv; (paha) paha, halb

rapistua 52 (ränsistyä) laguneda; rääma minna; (huonontua ulkonäöltään) head välimust kaotada; halb välja näha; halveneda
◊ rakennus on päässyt rapistumaan ehitis on rääma läinud, ehitis on lagunema hakanud; mies on vanhentunut ja rapistunut mees on vanaks jäänud ja päris otsa lõppenud; käyttämätön taito rapistuu oskus, mida ei kasutata, läheb rooste

rospuutto 1*C (kans.)
1 (roudanlähtö) külmunud maa (pinnase) sulamine, keltsa sulamine; tee·lagunemine, teede lagu; (huono rekikeli, huonot tiet) halb [ree]tee; halvad teeolud
2 (jäiden kelirikko) jää·lagunemine, jää·lagu; jää·minek

ruma 10
1 inetu; näotu; maotu; eba·esteetiline; (pahannäköinen) näotu; halva väljanägemisega; eba·meeldiv; (säästä: huono) halb
◊ ruma ilma halb (kehv) ilm; koerailm (piltl); sää muuttui rumaksi ilm läks halvaks; ruma haava halb (ohtlik, murettekitav) haav; halva väljanägemisega haav; pommi oli tehnyt rumaa jälkeä pomm oli teinud suurt hävitustööd; rumat onnettomuusluvut kõrge õnnetusjuhtumite arv
◊  (kuv.) ruma ankanpoikanen inetu pardipoeg
2a (käyttäytymisestä) inetu; eba·viisakas; näotu; taktitu, eba·delikaatne; tahumatu, jäme, jõhker; (sopimaton) sobimatu, kohatu, maotu
◊ ruma käytös inetu (sobimatu, taktitu) käitumine; on rumaa näyttää kieltään on inetu (sobimatu) keelt näidata
2b (eettisesti tuomittava, alhainen) inetu; eba·õige ‹õige›; laidu·väärt; ala·väärtuslik; väär ‹väära›; (häpeällinen) häbi·väärt; (halpamainen, katala) alatu, nurjatu
◊ se oli ruma temppu see oli inetu temp; see oli alatu (nurjatu) tegu; rumaa peliä inetu (laiduväärt) mäng; rumat sanat (rivot) ropud sõnad; (kirosanat) vandesõnad; (substantiivisesti) puhua rumia roppusi rääkida (suust välja ajada), ropendada

rumuus 40
1 inetus; näotus; maotus; eba·esteetilisus; (pahannäköisyys) näotus; halb väljanägemine
2 (eettinen tuomittavuus, alhaisuus) inetus; laidu·väärsus; ala·väärtuslikkus; (häpeällisyys) häbi·väärsus; (halpamaisuus, kataluus) alatus, nurjatus

surkea 15
1 vilets; armetu; kehv; hale; haletsus·väärne; niru (kõnek); (huono) halb
◊ surkea ateria vilets (kehv) eine; surkea pieni mökkirähjä armetu väike onn; hän sai surkean todistuksen ta sai kehva tunnistuse; tie on surkeassa kunnossa tee on armetus olukorras; asiat ovat surkealla tolalla asjad on kehvas seisus
2 (halpamainen, viheliäinen) alatu; väiklane; närune; (katala) nurjatu; (raukkamainen) hale, armetu; arg, arg·pükslik; põlastus·väärne
◊ surkea valehtelija vastik valetaja; alatu (põlastusväärne) valetaja
3 (valitettava) kahetsus·väärne, kurvastav; (harmillinen, kiusallinen, ikävä) pahandav, eba·meeldiv, tülikas; (surullinen) kurb, kurblik
◊ olipa surkeaa, että niin kävi küll on kahju, et nii läks
4 (säälittävä, surkuteltava) armetu, haletsus·väärne, hale, kaastunnet äratav; kurvastav; kurb; (sydäntäsärkevä) südant·lõhestav
◊ surkea olento armetu (haletsusväärne) olend; surkean laiha haletsusväärselt kõhn; kaastunnet äratavalt kõhn; surkea ihmiskohtalo kaastunnet äratav inimsaatus; kurb inimsaatus; kuului surkeita avunpyyntöjä oli kuulda südantlõhestavaid appikarjeid
5 (alakuloinen, apea) nukker, rusutud, tusane, morn, sünge, raske·meelne, rõõmutu, kurb; tujutu, tujust ära; araks tehtud, julguseta
◊ surkea mieliala kehv tuju; morn (sünge) meeleolu; he olivat surkealla mielellä tapahtuneesta nad olid juhtunu pärast tujust ära