Soome-eesti suursõnaraamat

asua 52
1 elada, eluneda, elutseda; (oleskella) asuda, viibida
◊ asuttu asustatud; asua kotonaan kodus elada; asua vuokralla üürikorteris (üürilisena) elada; asua hotellissa hotellis elada; asua ahtaasti kitsikuses (kitsalt, tihedalt koos) elada; asettua asumaan Helsinkiin Helsingisse elama asuda; Siperiassa asuvat kansat Siberis elavad rahvad; huuhkaja asuu synkissä metsissä kassikakk elab süngetes metsades; harvaan asuttu seutu hõredalt asustatud piirkond; asuttavassa kunnossa elamiskõlblikus seisukorras
◊  (erik.) mustien asuma kaupunginosa mustade [poolt] asustatud linnaosa; tila, jolla sama suku on asunut satoja vuosia talu, kus sama sugu[selts] on elanud sadu aastaid
2 (ylät. olla pysyvästi) mökissä asui alituinen köyhyys onnis valitses alaline vaesus; hänen silmissään asui pelko tema silmades varitses hirm
3 (ark. viivytellä) jokutada, venida
◊ älä nyt sinne asumaan jää! ära nüüd sinna paigale jää!

asustaa 53
1 elada, eluneda, elutseda, korteris olla ks. asua, majailla
◊ asustaa hotelleissa hotellides elada
◊  (kuv., ylät.) kasvoilla asusti vakavuus näos valitses tõsidus, nägu oli üleni tõsine
2 (täydentää asua asusteilla) täiendada rõivastust manustega

asuttaa 53*C
1 (kansoittaa) asustada, rahvastada, elanikega täita
◊ Kustaa Vaasa asutti Savon erämaita Gustav Vasa asustas Savo tagamaid
2 (sijoittaa asumaan) asustada, {kedagi kuhugi} elama saata
◊  (Suom., hist.) siirtoväen asuttaminen evakueeritute asustamine

eläytyä 52*F sisse elada; süüvida

elää 53
1 elada; (olla elossa) olla elus; (olla hengissä) eksisteerida; (asua) eluneda, asuda; (kokea) läbi elada
◊ en eläessäni ole niin pelännyt ma pole elades nii kartnud; elää koko ikänsä samalla paikkakunnalla kogu eluaeg samas kohas elada; puolisot elävät yhdessä abikaasad elavad koos; elää muistoissa mälestustes elada; elettiin vuotta 1950 oli aasta 1950; onpa aikoihin eletty! mida kõike siin ilmas ei pea nägema!; oo ajad, oo kombed; küll on alles elu!; elää tapahtumat uudelleen sündmused uuesti läbi elada
◊  (vaikuttaa, olla elinvoimainen) aate elää yhä aade elab edasi; aikansa elänyt oma aja ära elanud, vananenud
◊  (liikkua) lautarakenne elää laudehitis liigub (elab)
◊  (urh.) pallo elää pall on mängus
2 (saada ravintonsa; tulla toimeen) elada; elatuda
◊ hän eli pelkillä kasviksilla ta elas ainult aedviljast; elää työllään oma tööst elada; elää koroilla elada (elatuda) kasumist
3 (viettää jonkinlaista elämää) elada
◊ elää ihmisiksi elada inimese kombel; elää yksinkertaisesti elada lihtsalt; elää leveästi elada laialt, elada pillavalt; elää puutteessa puuduses elada; elää kituuttaa elada vaevaliselt (viletsalt); elää kuin viimeistä päivää elada nagu oleks viimnepäev käes, millestki hoolimata elada
4 (omistautua) pühenduda

heittäytyä 52*F
1 viskuda; [end] heita, [end] visata
◊ heittäytyä pitkäkseen (pitkälleen) end pikali visata; pikali heita; heittäytyä maahan maha heita, maha viskuda; heittäytyä jonkun kaulaan kellegi kaela hüpata
2 (jättäytyä jonkin valtaan) end millegi võimusesse anda; end {millestki} haarata (kaasa viia) lasta; (sortua) {millessegi, kuhugi} langeda, {millessegi, kuhugi} sattuda, {millessegi, kuhugi} vajuda; (antautua) anduda {johonkin millelegi} ; pühenduda {johonkin millelegi} ; (heittäytyä jonkin kimppuun) {millegi kallale} söösta; (eläytyä) {millessegi} sisse elada, {millegagi} kaasa minna
◊ heittäytyä epätoivon valtaan ahastusse (meeleheitesse) sattuda (langeda); heittäytyä huvituksiin lõbustustele anduda (pühenduda); heittäytyä seikkailuun seiklusse söösta; hän heittäytyy rohkeasti uusiin asioihin ta läheb uute asjadega julgelt kaasa
3 (tekeytyä) end teha {joksikin kellekski, mingisuguseks} ; mängida, esitada, teeselda, simuleerida; esineda; muutuda
◊ heittäytyä kuuroksi kurti mängida (teeselda); teeselda, et on kurt; hän heittäytyi sairaaksi ta simuleeris haiget; ta tegi, nagu oleks haige; ta esines haigena; heittäytyä ymmärtämättömäksi taipamatu[s]t teeselda; heittäytyä tietämättömäksi teeselda, et ei tea [asjast] midagi; teadmatust teeselda; heittäytyä hölmöksi lolli mängida, end lolliks teha; heittäytyä hankalaksi tõrksaks muutuda; sõrgu vastu ajada

herrastella 67 (keikaroida) peenutseda, uhkeldada; (elää herraskaisesti) härrat mängida, laialt elada
◊ herrastella uusissa vaatteissa uute riietega uhkeldada; hän herrasteli perintörahoilla ta laiutas pärandiks saadud rahaga

huikennella 67*J priisates ja lõbutsedes elada, kergemeelselt elada, kergemeelset (priiskavat, liiderlikku) elu elada; (elää tuhlaavasti) pillavalt (laialt) elada, laia elu elada

hummailla 67 pummeldada, prassida, priisata, juua, lakkuda (halv.); (juhlia) pidutseda, pidu panna (kõnek); (hurjastella) möllata; (huikennella) laia elu elada, priiskavalt elada

huorata 73 (halv.)
1 (harjoittaa huoruutta) hoorata, hooraelu elada, hooratööd teha, liiderdada; (aviorikoksesta) abielu rikkuda
2 (kuv. toimia vastoin periaatteitaan) prostitueerida

irstailla 67 liiderdada; jäärata; ümber ajada, ringi lasta, ulaelu elada
◊ vanha irstaileva pukki vana liiderlik jäär; irstailevat tavat liiderlikud kombed

kestää 53
1 vastu pidada, [välja] kannatada, [ära] kanda
◊ jää kestää jo jää kannab juba; silta ei kestänyt autoa sild ei kandnud autot; ote kestää haare peab vastu; hänen jalkansa kestää jo kävellä tema jalg laseb juba kõndida
2 (sietää) taluda, välja kannatada
◊ kestää iskuja lööke taluda; kestää tuskia valu kannatada; hermot eivät kestäneet närvid ei pidanud vastu; oras kestää huonosti pakkasta oras talub pakast halvasti; kestää jonkun katse kellegi pilku välja kannatada; kärsimykset kestettyään pärast kannatuste talumist (väljakannatamist); köyhän on kestettävä vaene peab välja kannatama; koeta kestää! katsu vastu pidada!, püüa ära kannatada!; en kestä tuota miestä! ma ei kannata (ei talu) seda meest!; en kestä kuullakaan hänestä ma ei kannata temast mitte kuuldagi; hän ei kestä pienintäkään arvostelua ta ei kannata kõige vähematki arvustamist; tutkimus ei kestä lähempää tarkastelua uurimus ei kannata täpsemat vaatlust välja; veistos kestää hyvin vertailun taiteilijan aikaisempiin töihin skulptuur kannatab hästi välja võrdluse kunstniku varasemate töödega
3 (saada osakseen) kannatada, läbi elada
◊ hän on saanut kestää paljon ta on pidanud palju kannatama, tal on tulnud palju kannatada
4 (vastauksena kiitokseen) ei kestä [kiittää]! ei ole tänu väärt
5 (viedä aikaa) kesta, väldata
◊ sotaa kesti kolme vuotta sõda kestis kolm aastat; työpäivä kestää kello 16:een tööpäev kestab kella 16-ni; ei se kauan kestä ega see kaua ei kesta; aina vain tätä sadetta kestää! vihma muudkui aga sajab ja sajab!; kestää vuoden, ennen kuin — kulub (läheb) aasta, enne kui —; ohjelman kestäessä eeskava ajal

kokea 58*D
1 (elää, nähdä) kogeda, läbi elada; (joutua tuntemaan) kannatada, osaks saada; tunnetada, tunda saada
◊ kokea monenlaista elämässään elus kõike kogeda, elus mitmesugust läbi elada; kokea työn iloa töörõõmu kogeda (tunda saada); kokea seikkailuja seiklusi läbi elada; kokea tappio kaotuse osaliseks saada; kokea sortoa rõhumist tunda saada; kovia kokenut palju kannatanud, raskeid päevi näinud; hän sai katkerasti kokea laiskuutensa seuraukset ta sai oma laiskuse tagajärgi kibedasti tunda; hyväksi koettu keino abinõu (vahend), mis on leitud hea olevat; tutkia, miten lapsi kokee yksinäisyyden uurida, kuidas laps tunnetab üksindust; ohjelma koettiin yksipuoliseksi programm leiti olevat ühekülgne; koen sen rangaistuksena ma tunnen, et see on karistus; mulle tundub see karistusena; hän ei koe olevansa kypsä siihen ta ei tunne end selleks küps olevat ks. myös katsoa, pitää, tuntea
2 (tarkastaa pyydys) püüniseid järele vaadata, võrke (mõrdu) nõuda
3 ks. yrittää
◊ hän koki peittää tietämättömyyttään ta püüdis oma teadmatust varjata

kotiutua 52*F
1 (palata kotiin) koju naasta, koju tulla; (sairaalasta) koju saada, välja kirjutatud olla; (vars. sot.) demobiliseeruda, erru minna; (sotavangeista) repatrieeruda
2 (tottua olemaan) koduneda, ära harjuda; (oppia tuntemaan) sisse elada
◊ hän on kotiutunut hyvin Helsinkiin ta on Helsingis hästi kodunenud, ta on end Helsingis hästi sisse seadnud; kotiutua uuteen ammattiin uude töösse sisse elada
3 koduneda {johonkin kuskil} ; (tulla vakiintuneeseen käyttöön, juurtua) kasutusele tulla, juurduda {johonkin kuskil}
◊ kieleen kotiutuneet lainasanat keeles kodunenud laensõnad

leireillä 67 telkida, laagerduda, laagrielu elada

majailla 67 elada, elutseda, asuda, [kellegi juures] korteris olla; (yöpyä) ööbida, ööd olla, öömajal olla; peatuda; (oleskella) asuda, olla ‹olema›
◊ majailen sukulaisissa elan (peatun) sugulaste juures; lähistöllä majaili irtolaisia lähikonnas elutses hulkureid

majoittua 52*C majutuda, korterisse asuda (asetuda, paigutuda), end sisse seada, elama asuda
◊ hän majoittui retkeilymajaan ta majutus matkaonni, ta seadis end sisse matkaonnis; hän majoittui sukulaisten luokse ta asus elama sugulaste juurde; ta seadis end sisse sugulaste juures; joukot majoittuivat seudun kouluihin väeosad majutusid ümbruskonna koolidesse, väeosad asetusid korterisse ümbruskonna koolides

mieltää 54*I (psyk.) kujutleda, ette kujutada; assotsieerida, ühendada; (käsittää, kokea) aru saada, mõista, käsitada; läbi elada, kogeda
◊ mieltää itsensä osaksi luontoa käsitada (kujutleda, tunda) end looduse osana

muuttaa 53*C
1 (siirtää) üle viia, mujale (teise kohta) viia, teisale toimetada, teisaldada; (vaihtaa paikkaa) ümber paigutada, ümber asetada, teisaldada; ümber korraldada
◊ muuttaa huonekalujen paikkaa mööblit ümber paigutada; muuttaa virasto uudelle paikkakunnalle asutust uude asukohta (teise kanti) üle viia; muuttaa kirjat uuteen järjestykseen raamatuid ümber paigutada (seada), raamatuid teisiti paigutada
2 (vaihtaa) vahetada
◊ muuttaa vuoteeseen lakanat voodilinu vahetada, voodisse uued linad panna; muuttaa työpaikkaa töökohta vahetada; talo on muuttanut omistajaa maja on saanud uue omaniku
3 (tehdä toiseksi t. toisenlaiseksi) muuta, ümber kujundada (teha); moondada; (järjestellä uudestaan) ümber korraldada; (muuttaa rakentamalla) ümber ehitada; (muuttaa rahaksi) rahaks teha
◊ muuttaa nimensä oma nime muuta; muuttaa tapansa oma kombeid muuta; muuttaa alkuperäistä suunnitelmaansa oma algset plaani muuta; muuttaa puisto paikoitusalueeksi parki parkimisplatsiks ümber kujundada (teha); yhteiskunta muutettiin diktatuurista demokraattiseksi ühiskond muudeti diktatuurist demokraatlikuks [ühiskonnaks]; muuttaa maatila rahaksi talu rahaks teha, talu maha müüa; muuttaa mieltään (tehdä uusi päätös) ümber otsustada, ümber mõelda; (tulla toisiin ajatuksiin) meelt muuta; muuttaa väriä[än] värvi muuta; muuttaa asentoa asendit muuta; laiva muutti suuntaa[nsa] laev muutis suunda (kurssi); se ei asiaa miksikään muuta see ei muuda asja
◊  (liik.) muuttaa rahaksi rahaks muuta, realiseerida ks. myös muuntaa
4 (siirtyä asumaan muualle) mujale elama asuda, elukohta vahetada; [ümber] kolida, [ära] kolida; (muuttolinnuista myös) rännata
◊ muuttaa ulkomaille välismaale elama minna, välismaale minna; (pysyvästi) emigreeruda, välja rännata; muuttaa maalta kaupunkiin maalt linna kolida; muuttaa maalle maale kolida, maale elama minna; muuttaa uuteen huoneistoon teise (uude) korterisse kolida; muuttaa pois ära kolida; välja kolida; muuttaa pois paikkakunnalta elukohta vahetada, mujale elama asuda; muuttaa paikkakunnalle uude kohta kolida (elama asuda); kihlauduttuaan he muuttivat yhteen pärast kihlumist hakkasid nad koos elama
◊  (kuv. kuolemasta) muuttaa manan majoille surra; teise ilma minna; manalasse variseda

muutto 1*C
1 [ümber·]kolimine; mujale elama asumine; elukoha vahetamine; (johonkin) sisse·kolimine; (jostakin) välja·kolimine; (väestön muutto) migratsioon, ränne
◊ muutto maalle maale [ümber]kolimine; maale elama asumine; auttaa naapuria muutossa naabrit kolimisel aidata, naabril kolida aidata
2 (toisenlaiseksi muuttaminen, muutos) muutmine, muudatus; (uudestaanjärjestely) ümber·kujundamine, ümber·korraldus; ümber·paigutamine

myötä·elää 53 kaasa elada, kaasa tunda; (eläytyä) sisse elada, empaatiat osutada (üles näidata)
◊ myötäelämisen kyky empaatia; sisseelamisvõime

mökkeillä 67 (ark.) suvilas (suvekodus) olla (elada)

oleskella 67 oleskleda, olelda, oleleda; (asustella) elutseda; (elellä) elada, veeta, viibida
◊ oleskella talvet etelässä talved lõunas veeta; missä hän nykyisin oleskelee? kus ta praegu elab?; kesällä oleskellaan paljon ulkosalla suvel veedetakse palju aega väljas

olla 67 (olen, olet, on, olemme, olette, ovat; ark., runok. oon, oot, oomme, ootte; vanhemmassa runok. yks.3.p usein ompi)
1 olla ‹olema›; (olla olemassa myös) olemas olla, eksisteerida
◊ mitä se on suomeksi? mis see soome keeles tähendab?; "Ei se ole totta!" — "Onpas!" "See pole tõsi!" — "On küll!"; olipa kerran oli kord; talossa oli häät majas olid pulmad
◊  (jossakin on jotakin) siellä oli vanhoja ja nuoria seal oli vanu ja noori; pakkauksessa on käyttöohjeet pakendis on kasutamisõpetus
◊  (jollakulla (jollakin) on jotakin jossakin) rakennuksessa on kaksi sisäänkäyntiä hoones on kaks sissepääsu; hänessä on hieman runoilijaa temas on natuke poeeti; hänen housuissaan oli tahra ta pükstel oli plekk; kirjat ovat laukussani raamatud on minu kotis
◊  (olla olemassa) häntä ei enää ole teda ei ole enam; on ihmisiä, jotka — on inimesi, kes —; tuskin on autoa, joka ei koskaan oikuttele vaevalt eksisteerib (on) autot, mis kunagi ei jupsi (jukerda); onko joulupukkia olemassa? kas jõuluvana on olemas?; dinosauruksia ei enää ole dinosauruseid ei ole enam, dinosauruseid ei eksisteeri enam
◊  (esiintymisestä) kangasta on useaa väriä [seda] kangast on mitut värvi; kirjaa on myös nahkaselkäisenä [see] raamat on ka nahkseljaga
◊  (mat.) olkoon jana AB olgu sirglõik AB
◊  (sanonta) ollako vai eikö olla, kas siinä pulma olla või mitte olla, selles on küsimus
2 (jollekulle kuulumisesta, hallussapidosta tms.)
◊ jollakulla on jotakin kellelgi on midagi; olisipa minulla viulu kui mul vaid oleks viiul; kirja on hänellä, ei minulla raamat on tema, mitte minu käes; raamat on temal, mitte minul; sellainen kapine on hyvä olemassa hea, kui selline asi on olemas; minulla ei ole antaa sinulle mitään mul ei ole sulle midagi anda; onko teillä jotain kysyttävää? kas teil on midagi küsida?, kas teil on mingi küsimus?; oravalla on pitkä häntä oraval on pikk saba; hänellä on astma tal on astma
3 (ajasta) oli jo melkein aamu oli juba peaaegu hommik; on lauantai on laupäev; ne ajat ovat olleet ja menneet need ajad on tulnud ja läinud, need ajad olid ja läksid; siitä on toista vuotta sellest on üle aasta möödas; palkkapäivään on vielä viikko palgapäevani on veel üks (terve) nädal; päivä on illassa päev on õhtus, õhtu on käes; ollaan keskiviikossa käes on kolmapäev; ollaan joulussa käes on jõulud; ollapa kesä oleks nüüd suvi; olimme jo kahvissa ja konjakissa me olime juba kohvi ja konjakit joomas
4 (tilasta t. tuntemuksista) mikä sinulla on? mis sul [viga] on?; hänellä oli paha olla tal oli paha olla, ta ei tundnud ennast hästi
5 (sijainnista, asennosta tms.)
◊ olla esillä nähtaval olla; talo on mäellä maja on mäe peal; Tampere on Hämeen läänissä Tampere on Häme läänis; onko hattuni hyvin? kas mu müts on ilusasti?; hattu on naulassa müts on naela otsas; hänellä on hattu päässä tal on müts peas; ulos niin kuin olisit jo! silmapilk välja!; tee, et sa kaod!
6 (oleilla, oleskella) olla ‹olema›, veeta; (asua) elada; (viipyä) viibida
◊  (elää, asua, vierailla jossakin) hän oli pitkään Amerikassa ta oli (viibis) pikka aega Ameerikas; olla yötä jonkun luona kellegi juures ööd olla, kellegi juures öösel olla, kellegi juures ööbida; hän oli meillä viikon ta oli meie juures nädal aega, ta elas nädal aega meil; hän oli koko kesän lasten kanssa ta oli (veetis) terve suve koos lastega; Pekka on nykyisin Liisan kanssa Pekka käib nüüd Liisaga
◊  (laiskotella, levätä) lomalla haluaisin vain olla puhkuse ajal tahaksin lihtsalt puhata; "Mitä aiotte tehdä lomalla?" — "Ei mitään erikoista, ollaan vain." "Mida te puhkuse ajal teha kavatsete?" — "Mitte midagi erilist, lihtsalt oleskleme."; hänen ei tarvinnut muuta kuin olla ja kääriä rahaa ta ei pidanud midagi muud tegema, kui olemas olema ja raha kokku ajama; tal ei olnud vaja muud teha, kui olemas olla ja raha kokku ajada
◊  (pysyä rauhassa, häiritsemättä) en saanut enää olluksi, vaan raotin ovea ma ei saanud enam rahulikult olla, vaid praotasin ust; anna minun olla! lase mul olla!, jäta mind rahule!; taikinan annetaan olla jonkin aikaa lämpimässä tainal lastakse mingi (mõni) aeg soojas olla; politiikka saa minun puolestani olla minu pärast võib see poliitika ju olla; teki mieli sanoa suorat sanat, mutta ajattelin sitten, että olkoon tahtsin oma arvamuse otse välja öelda, kuid siis mõtlesin, et olgu pealegi
7 (olla tekemässä jotakin)
◊ olla tulossa tulekul olla, teel olla; olla menossa minekul (minemas) olla; vieraat olivat jo lähdössä külalised olid juba minekul (lahkumas)
8 (asiaintilasta, olosuhteista)
◊ kaikki on kuten olla pitää kõik on nii kuis peab, kõik on nii nagu olema peab; tavallisesti on niin, että — tavaliselt on nii, et —; voi olla, että — võib olla, et —; ei sillä [ole] väliä sel pole tähtsust, see pole tähtis; kuinkas onkaan: poltatko sinä? kuidas siis on: kas sa suitsetad?; näin ollen niisiis; jokin on oikein miski on õige; se oli oikein sinulle see oli sulle paras, sa olid selle ära teeninud
9a (substantiivipredikatiivin yhteydessä)
◊ tuo on veljeni see on mu vend; Pekka ja Matti ovat veljekset Pekka ja Matti on vennad (vennaksed); olipa hävytön mies! kus oli alles häbematu mees!; ennakkoluulot olivat uudistuksen pahin este eelarvamused olid uuenduse halvimaks takistuseks; olipa komea talo! kus oli alles ilus maja!, küll oli ilus maja!; hän on liikemies ta on ärimees; hänen on sanottu olevan luotettava räägitakse, et ta on usaldatav isik; tämä vasta kevättä on on see vast kevad; ne olivat aikoja ne vaat need olid ajad
◊  (erik. luvuista, mitoista tms.) maili on 1609,3 metriä [üks] miil on 1609,3 meetrit; kaksi plus kolme on viisi kaks pluss kolm on viis
◊  (toistorakenteissa) sota on sotaa sõda on sõda; käsky on käsky käsk on käsk; pojat ovat poikia poisid on poisid
◊  (vertailuissa) talo on kuin linna maja on kui loss; tytön sanottiin olevan kuin enkeli räägiti, et [see] tüdruk olevat [kui] ingel; laki on niin kuin se luetaan seadus on nii (selline), nagu seda loetakse; hän oli ikään kuin ei olisi asiasta kuullutkaan ta oli nii, nagu ei oleks asjast kuulnudki; ta tegi, nagu poleks asjast kuulnudki
9b (vars. adjektiivipredikatiivin yhteydessä)
◊ hän on hoikka ta on kõhn; komea on talo ilus maja on; sepä [on] ikävää küll on kahju; sellaista on elämä selline on elu, selline see elu on; tarkoituksen pitäisi olla selvä tähendus peaks olema selge; isä käski pojan olla ahkera isa käskis pojal usin olla; hän kertoi tilanteen olleen vaikea ta rääkis, et olukord oli raske; hän on minua olkapäähän ta on mulle õlani (õlast saadik)
◊  (erik. kohteliaisuuksissa) tässä on tuoli, ole hyvä siin on tool, ole hea, istu; olkaa hyvä palun, olge hea; olge lahke; olkaa hyvät palun, olge lahked; olge nii hea; olkaa hyvä ja sulkekaa ovi olge nii hea ja pange uks kinni, palun pange uks kinni; ole kiltti ja unohda tämä ole kallis ja unusta see ära
◊  (ark.) oletpa sinä, kun et parastasi ymmärrä oled sina ikka kah, sa ei taipa ju, mis sinu jaoks parim on; on se, kun ei ihminen sen vertaa ymmärrä see on imelik, kui inimene niipaljustki aru ei saa
◊  (infinitiivi- t. sivulausesubjektin sisältävissä lauseissa) on hyvä olla hea on olla; on mahdoton[ta] ymmärtää häntä võimatu on temast aru saada; on hauskaa, että tulitte see on tore, et [te] tulite; tärkeintä on, että — kõige tähtsam on, et —
9c (iästä)
◊ hän on 20-vuotias ta on 20-aastane; lapsi on toisella kuukaudella laps on rohkem kui kuune; laps käib juba teist kuud, laps on üle ühe kuu vana; hän oli vähän toisella kymmenellä ta oli natuke üle kümne [aasta vana]
10 (genetiivin kanssa [omistamisesta])
◊ kenen tämä on? kelle oma see on?; syy on teidän see on teie süü; auto on yhtiön see on firma auto, auto on firma oma
11 (jokin on tarkoitettu t. osoitettu jollekulle)
◊ tämä on sinulle see on sinule (sulle); eikö minulle ole kirjettä? kas mulle ei ole kirja [tulnud]?
◊  (erik. kohteliaasti kysyttäessä) mitä (teille) saisi olla? mida teile?, mida ma teile võin pakkuda?, mida teile võiks olla?; saako (saisiko) olla kuppi kahvia? kas te sooviksite tassi kohvi?; kas võiks teile pakkuda tassi kohvi?
12 (kelvottomuudesta, sopimattomuudesta johonkin)
◊ jostakusta ei ole johonkin keegi ei kõlba millekski, kellestki pole millekski asja; hänestä ei ole mihinkään tema ei kõlba millekski, tema ei saa millegagi hakkama; minusta ei ole neuvomaan minust ei saa nõuandjat, mina pole mingi nõuandja; pojasta ei ollut maanviljelijäksi poiss ei kõlvanud põllumeheks, poisist ei saanud põllumeest, poisist polnud põllumeest; mikä minä olen toisia komentelemaan kes olen mina, et hakkan teisi kamandama; minust pole teiste kamandajat; mikä hän on toisia komentelemaan? mis kamandaja tema on?; kes on tema, et tuleb teisi kamandama?
13 (ilmaisemassa kuuluvuutta johonkin kokonaisuuteen)
◊ Ruovesi on Hämettä Ruovesi on Hämes; hän on vanhaa sukua ta on vanast suguvõsast; hän on viipurilaisia ta viiburilane, ta on Viiburist pärit; hän on Heinisiä ta on üks Heiniseid, ta on üks Heininenidest
◊  (sanonta) he ovat samaa (yhtä) maata nad on ühest puust, nad on sama masti
◊  (koostumuksesta t. materiaalista) sormus on kultaa sõrmus on kullast
14 (alkuperästä)
◊ olen Helsingistä ma olen Helsingist [pärit]; hän on syntyisin Ruotsista ta on sündinud Rootsis; hän on [lähtöisin] suomenkielisestä kodista ta on pärit soomekeelsest kodust; suku on Savosta suguvõsa on Savost [pärit]; perustamiskirja on vuodelta 1869 asutamisleping on aastast 1869; lainaus on Kiveltä tsitaat pärineb Kivilt; keneltä tämä kortti on? kellelt see kaart on (tuli)?
15 (jonkun (jonkin) tilasta t. asemasta)
◊ olla sairaana haige olla; olla kuumeessa palavikus olla; olla opettajan sijaisena õpetaja asendaja olla, õpetajat asendada; olla huonoissa vaatteissa viletsates riietes olla; vene on vielä hyvässä maalissa paadil on veel korralik värvikord peal; talo on myytävänä maja on müüa
16 (suhteesta t. suhtautumisesta johonkin)
◊ se olisi avuksi see oleks abiks, see aitaks; sade ei olisi haitaksi vihm kuluks ära; poleks paha, kui hakkaks sadama; miten olisi kupillinen kahvia? kuidas oleks tassikese kohviga?; olkoon tämä sinulle opiksi olgu see sulle õpetuseks; jokin on hyväksi miski on kasuks
17 (erik.)
◊ onneksi olkoon! palju õnne!; hyi (hui) olkoon! fuih!
18 (havaittavuudesta, käytettävyydestä, mahdollisuudesta t. aiheellisuudesta)
◊ oras on näkyvissä oras on väljas; talo ei ole vielä näkyvissä maja ei paista veel; asiakirjat ovat nähtävissä dokumendid on nähtaval, dokumendid on vaatamiseks väljas; kirjaa ei ollut saatavissa raamatut ei olnud saadaval; apua ei ollut saatavissa abi ei olnud saadaval; sairaus ei ollut parannettavissa haigus ei olnud ravitav; talo ei ollut pelastettavissa maja ei suudetud päästa, maja ei olnud võimalik päästa
19 (verbirakenteissa)
19a (täytyä tms.)
◊ työ on tehtävä töö on vaja ära teha, töö tuleb teha; on otettava huomioon, että — tuleb arvesse võtta, et —; hänen oli kiirehdittävä ta pidi kiirustama, tal oli vaja kiirustada; sinne ei ole menemistä sinna ei peaks minema
◊  (ylät.) meidän on lähteminen meil tuleb minna, me peame minema
19b (olla tekevinään)
◊ olla tekevinään jotakin millegi tegemist teeselda; olla lukevinaan lugemist teeselda; hän ei ollut kuulevinaan ta tegi, nagu ei kuuleks; ta ei teinud kuulmagi; hän ei ollut tietävinään asiasta ta teeskles, et ei olnud asjast teadlik; lapset olivat olevinaan intiaaneja lapsed mängisid indiaanlasi; hän ei ollut tietääkseenkään koko asiasta ta teeskles, et ei olnud kogu asjast teadlik; ta tegi, nagu ei teakski ta kogu asjast midagi; mitäs tämä on olevinaan? mis see tähendab?, mis siin toimub?; olin näkevinäni hänet ma vist nägin teda; olin ymmärtävinäni hänen puheestaan, että — [ma] arvan, et sain ta jutust nii aru, et —; olen ollut huomaavinani, että — ma olen märganud, et —; hän on niin ollakseen ta on nii hirmus tähtis, ta on nii tähtsust täis
19c (olla tekemäisillään)
◊ olla tekemäisillään jotakin midagi tegemas olla; olin pudota ma pidin peaaegu kukkuma; tuoli oli särkyä tool pidi äärepealt katki minema, tool oleks peaaegu katki läinud; häneltä oli päästä itku ta oli kohe nutma puhkemas, ta oli nutu äärel; olin putoamaisillani ma olin kukkumise äärel, ma olin kohe kukkumas; olla kuolemaisillaan suremas olla, surivoodis olla
19d (olla tekemässä)
◊ olla tekemässä jotakin midagi tegemas olla; olin juuri palaamassa kotiin ma olin just koju tagasi tulemas, olin just koju naasmas; se on menettämässä merkitystään see on oma tähendust kaotamas; ei kukaan ollut estämässä keegi ei olnud takistamas; puolue on saamassa vaaleissa läpi viidennen kansanedustajan partei on saavutamas valimistel ka viiendat rahvasaadikukohta
◊  (erik.) pojat ovat uimassa poisid on ujumas; (ark.) vai sitä ollaan oltu juhlimassa koko yö ah või et kogu öö on pidutsemas oldud; olin silloin juuri kahvia keittämässä ma olin just siis kohvi keetmas; ei ollut kukaan kuulemassa keegi ei olnud kuulamas; kuulmas ei olnud kedagi
19e (olla tekemättä)
◊ olla tekemättä jotakin midagi tegemata jätta; olin koko päivän syömättä ma olin terve päeva söömata; ole valehtelematta ära valeta; uskokaa tai olkaa uskomatta uskuge või ärge uskuge, uskuge või mitte; en voinut olla nauramatta ma ei suutnud olla [ilma] naermata, ma ei saanud naeru tagasi hoida
◊  (kans.) "Oletpa sinä kaunis." — "Ole nyt!" "Küll sa oled ilus." — "Mis sa nüüd!" ("Ole nüüd!")
19f (myönnytyksissä)
◊ menköön, jos on mennäkseen mingu, kui kord minema peab; tulee, jos on tullakseen see tuleb, mis tulema peab; rahat menevät, jos ovat mennäkseen raha läheb nii, nagu läheb; sade tulee, jos on tullakseen vihm tuleb siis, kui tuleb; tulee maisteri tyhmemmästäkin, jos on tullakseen! kui peab saama, siis saab veel rumalamastki magister!; siitä voi tulla oikein hyvä, jos on tullakseen sellest võib midagi head tulla, kui juba midagi tulema peab; olkoon hän kuinka taitava tahansa olgu ta nii osav kui tahes; olkoon vain professori, siitä en välitä! olgu pealegi professor, mind see ei huvita!; olkoon menneeksi olgu pealegi
20 (kannanotoissa ja päätelmissä)
◊ oli miten oli oli kuidas (mis) oli; lõppude lõpuks; olipa tämän asian laita miten tahansa olgu selle asjaga kuidas tahes; olkoonkin, että panostus ei kannata olgugi, et panus ei tasu end ära; samaa aherrusta aina vain, oli sitten arki tai pyhä aina samad askeldused, olgu siis argipäev või püha; tänne voivat tulla kaikki, oli heillä työtä tai ei siia võivad tulla kõik, kas neil oli tööd või ei; kaikki tehtävät, olivatpa ne millaisia tahansa kõik ülesanded, olid need siis millised tahes; kuinka (miten, annas) ollakaan, niin — no vaat, nii —; kuinka ollakaan, samassa tuli poliisi paikalle no vaata (ennäe), samas tuli politsei kohale; mutta miten ollakaan, vaimo ei muuttanutkaan mieltään aga no vaata, naine ei otsustanudki ümber
21 (kohteliasta sävyä tavoiteltaessa)
◊ oliko sinulla niitä voileipiä? kas sul oli veel neid võileibu?; kenen talo tuo taas olikaan? kelle maja see nüüd oligi?; mis sa ütlesid, kelle maja see oli?
◊  (ark.) ja nimi oli? mis nimi oli?; ollaanko sitä naimisissa? kas te olete abielus?
22 (apuverbinä)
◊  (konditionaalin pluskvamperfektissä) olisin antanut sen, jos olisit sanonut oleksin selle andnud, kui sa oleksid öelnud; ei olisi pitänyt sanoa mitään poleks (ei oleks) pidanud midagi ütlema; ei tällaista ennen olisi hyväksytty sellist asja poleks enne heaks kiidetud
◊  (imperatiivin perfektissä) olkoon hän sanonut mitä tahansa, asia on näin olgu ta öelnud mida tahes, asjalood on nii; tämä olkoon sanottu vain meidän kesken olgu see [välja] öeldud vaid omavahel; olkoon sovittu olgu nii
◊  (usein ylät.) (liittopreesensissä) hän on sen tekevä ta teeb seda veel [üks] kord; on tuleva aika, jolloin — tuleb aeg, mil —
◊  (liittoimperfektissä) ei kukaan tiennyt, milloin sota oli syttyvä keegi ei teadnud, millal sõda võis puhkeda ks. myös lienee

perehtyä 52*F (tutustua) tutvuda {johonkin millegagi} ; sisse elada {johonkin millessegi} ; (päästä perille) selgusele jõuda {johonkin milleski} ; orienteeruda {johonkin milleski} ; kursis olla {johonkin millegagi} ; (harjaantua) kohaneda {johonkin millegagi} ; kohanduda {johonkin millegagi} ; (tottua) harjuda {johonkin millegagi} ; (opetella) õppida {johonkin midagi} ; harjutada {johonkin midagi}
◊ en ole ehtinyt perehtyä papereihin ma ei ole jõudnud paberitega tutvuda; alaansa perehtynyt ammattimies omal alal vilunud töömees, väljaõppinud töömees

pesiytyä 52*F [elama] asuda; pesitseda; (soluttautua) sisse tungida; (juurtua) juurduda; kinnistuda
◊ byrokratia pääsi pesiytymään hallintoon bürokraatia suutis valitsusse juurduda

pesiä 61
1 (linnuista) pesitseda
◊ telkät pesivät pönttöihin sõtkad pesitsevad pesapakkudes; maassa pesivä maas pesitsev
2 (muista eläimistä) pesa teha
3 (kuv.) (oleskella, asustaa) pesitseda, elada, oleskleda, oleskella; (rehottaa) lokata, õilmitseda; (viihtyä, menestyä) end hästi tunda
◊ aseman seudulla pesii hämäräperäistä väkeä jaama ümbruses oleskleb kahtlane rahvas; limakalvoissa pesii bakteereja limaskestal pesitsevad bakterid

porskuttaa 53*C
1 ks. polskuttaa
2 (kuv.) (elää rehvakkaasti) laia elu elada; laiata (kõnek); (selviytyä elämässä) elus toime tulla
◊  (sananp.) heikot sortuu elon tiellä, jätkä sen kuin porskuttaa nõrgad varisevad eluteel, see mees muudkui sammub uljalt edasi

retuuttaa 53*C
1 vedada; tirida; (raahata) tassida; lohistada
◊ retuuttaa lapset aamulla päiväkotiin lapsi hommikul lasteaeda vedada
2 (kituuttaa) vaevaliselt elada; virelda, vireleda
◊ elää retuuttaa virelda

rietastella 67 (esiintyä riettaasti) kõlvatult esineda; (elää riettaasti) kõlvatult (paheliselt) elada; liiderdada; patuelu elada; ringi tõmmata (kõnek)

rillutella 67*C (ark.) pidutseda; lõbutseda; meelt lahutada; end välja elada; priisata, prassida, pummeldada; ringi tõmmata (kõnek)
◊ käydä rilluttelemassa etelässä lõunas (lõunamaades) lõbutsemas käia

siipeillä 67 (ark.) kellegi kulul (arvel) elada; (käyttää hyväkseen) kedagi ära kasutada

säilyä 52 (pysyä häviämättä t. muuttumattomana) säilida; alal hoiduda; alles olla, alles jääda, [alles] püsida; mitte hävida; (tavasta tms.) säilida; [edasi] kesta; edasi elada; (pysyä pilaantumatta) säilida, seista, püsida, mitte rikneda; (pysyä vahingoittumatta) pääseda {joltakin millestki, millegi eest} ; (jäädä ennalleen) jääda
◊ säilyä ennallaan alal hoiduda, säilida; huonekalut ovat säilyneet vahingoittumatta mööbliesemed (mööbel) on säilinud (alal hoidunud) kahju saamata; kala on säilynyt pilaantumatta kala on püsinud (säilinud) riknemata; kala on püsinud värskena; säilyä vahingoittumatta viga saamata pääseda; terve nahaga pääseda; puhtalt välja tulla; rakennukset säilyivät tulipalossa hooned jäid tulekahjus alles (terveks); hooned säilisid tulekahjus; kirjaa on säilynyt vain muutama kappale raamatust on säilinud vaid mõni eksemplar; raamatust on alles ainult mõni eksemplar; irtaimisto säilyi vesivahingoilta majakraam jäi veest kahjustamata; majakraam pääses veekahjustustest; tapaus on säilynyt ihmisten muistissa sündmus on säilinud inimeste mälus; järjestys säilyi kord püsis; kord säilitati; tasapaino säilyi tasakaal püsis; rauha säilyi rahu säilis (püsis); perinne on säilynyt sukupolvesta toiseen traditsioon on kestnud põlvest põlve; pakastettuina marjat säilyvät hyvin sügavkülmutatud marjad säilivad hästi; hyvin säilynyt nainen hästi säilinud naine; saappaissa jalat säilyvät kuivina saabastes püsivad (seisavad) jalad kuivad; saapad hoiavad jalad kuivadena; yhtiön tulos säilyi tyydyttävänä ühingu tulemus püsis rahuldavana; ühingu tulemus jäi rahuldavaks; säilyä elävänä (elossa) ellu jääda; eluga pääseda; kirje on säilynyt arkistossa kiri on säilinud arhiivis; hän säilyi rytäkässä vammoitta ta tuli löömingust tervena (terve nahaga) välja; ta jäi löömingus terveks (vigastamata); joukkue säilyi A-ryhmässä meeskond säilitas oma koha A-rühmas; meeskond hoidis oma koha A-rühmas alles; meeskond jäi A-rühma pidama

talvehtia 61*F
1 (viettää talvi jossakin) talvitada, talve veeta; (el., kasv.) talvituda, talve üle elada
◊ satamassa talvehtva laiva sadamas talvitav laev, sadamas ületalve seisev laev, talvel sadamas seisev laev; retkikunta talvehti Etelämantereella ekspeditsioon veetis talve (talvitas) Antarktises
2 (pysyä hengissä yli talven) ületalve elada, ületalve püsida; talve üle elada

toteuttaa 53*C
1 teostada, teoks teha; ellu viia; realiseerida; rakendada; (panna toimeen) toime panna; täide saata, täide viia; korda saata; läbi viia; sooritada; (suorittaa loppuun) lõpule viia
◊ toteuttaa aikomus kavatsust teoks teha; toteuttaa ohjelma programmi realiseerida, programmi lõpule viia; toteuttaa jotakin politiikkaa mingit poliitikat teostada (ellu viia); toteuttaa päämäärä eesmärki saavutada; toteuttaa päätös otsust täide viia, otsust toime panna; toteuttaa suunnitelma plaani teostada, plaani ellu viia; rakennushanke toteutettiin kolmessa vuodessa ehitusprojekt viidi lõpule kolme aastaga; toteuttaa uhkaus ähvardust täide viia, ähvardust teoks teha; toteuttaa uudistus uuendust läbi viia; hyvin toteutettu tutkimus hästi sooritatud uurimus; toteuttaa jonkun käsky kellegi käsku täide saata
2 (elää niin että jokin toteutuu) täita, täide viia; {millegi kohaselt} elada
◊ toteuttaa Jumalan tahtoa Jumala tahtmist täita, Jumala tahtmise järgi elada; toteuttaa jotakin ihannetta elämässä mingit ideaali elus täide viia; toteuttaa itseään ennast teostada
3 (mat.) võrrandit lahendada

tuntea 59*J
1 tunda; tajuda
◊ hän tunsi poskiaan kuumottavan ta tundis, kuidas põsed õhetavad; tuntea itsensä terveeksi end tervena (hästi) tunda
◊  (kuv.) hän sai tuntea [omissa] nahoissaan tekojensa seuraukset ta sai omal nahal oma tegude tagajärgi tunda
2 (kokea elämyksellisesti) tunda; kogeda; läbi elada, üle elada
◊ hän toimi sääliä tuntematta ta tegutses ilma [igasuguse] kahjutundeta; tuntea itsensä loukatuksi ennast solvatuna tunda; tuntea tarvetta tehdä jotakin tunda vajadust midagi teha; hän tunsi tehneensä väärin ta tundis, et oli valesti teinud; ta tundis, et oli ebaõigesti toiminud; tuntea kiinnostusta johonkin millegi vastu huvi tunda, millestki huvituda; hän tunsi talon kodikseen ta tundis end [selles] majas nagu kodus; hän tunsi kipeästi muiden pilkan ta elas teiste pilkamist valusasti läbi
3 (tietää) teada; tunda; (olla tietoinen jostakin) teadlik olla
◊ tuntea paljon kasveja palju taimi tunda; hän tunsi kaupungin kuin viisi sormeaan ta tundis linna nagu oma viit sõrme; hän tuntee Helsingin huonosti ta tunneb Helsingit halvasti (puudulikult); en tunne autoja kovinkaan hyvin ma ei tunne autosid kuigi hästi; hän tunsi tien kotiin ta teadis koduteed; tuntea kirjaimet tähti tunda; tuntea laki seadust tunda; ilmaus, jota sanakirja ei tunne väljend, mida sõnaraamat ei tunne; väljend, mis sõnaraamatus ei esine; kaikkien tuntema tosiasia kõigile teadaolev (tuntud) tõsiasi; musiikki ei tunne rajoja muusika ei tunne piire
◊  (erik. hyödyntää, hallita) luonnonkansa ei tuntenut pyörää loodusrahvas ei tundnud ratast, loodusrahvale oli ratas tundmatu; tekniikka, joka on tunnettu jo vuosisatoja tehnika, mis on tuntud juba aastasadu
4 (ihmisistä) tunda
◊ hänet tunnetaan terävänä kriitikkona teda tuntakse terava kriitikuna, ta on tuntud kui terav kriitik; hän on ahkeraksi tunnettu työntekijä ta on tuntud tubli töötajana (töötegijana); tunne itsesi! tunne iseennast!
5 (tunnistaa) ära tunda
◊ en ollut tuntea häntä ma poleks teda peaaegu ära tundnud; tunsin hänet äänestä tundsin ta häälest ära; Svinhufvud tunnetaan myös Ukko-Pekan nimellä Svinhufvud on tuntud ka Ukko-Pekka nime all
6 (ymmärtää jonkin merkitys) tunda; teada
◊ arvonsa tunteva ihminen oma väärtust tundev inimene, oma hinda teadev inimene; kyllä se poika rahan tuntee küll see poiss raha väärtust tunneb, see poiss juba oskab raha hinnata

tuudittautua 52*F ennast suigutada, ennast rahustada; pettekujutlustes elada