Soome-eesti suursõnaraamat

auttaa 56*C
1 aidata; abi anda, abiks olla; (avustaa) abistada; (myötävaikuttaa) kaasa aidata; (edistää jotakin) edasi aidata, edendada, järele aidata
◊ auttaa kotona kodus abistada; auttaa taloustöissä majapidamistöödes abiks olla; he auttavat toisiaan nad aitavad teineteist; nad aitavad üksteist; auttaa kehitysmaita arengumaid abistada, arengumaadele abi anda; autapas vähän minua aita mind [nüüd] natuke; auttaa jotakuta hädässä kedagi hädas aidata; auttaa joku pulasta kedagi hädast (plindrist, jännist) välja aidata; auttaa jotakuta [pääsemään] alkuun kedagi järje peale aidata; auttaa takki jonkun ylle kellelegi mantlit selga aidata; selvitä työstä kenenkään auttamatta [ilma] kellegi abita tööga hakkama saada; sade auttoi kevään tuloa vihm aitas kevade tulekule kaasa; asiaa auttaa jo se, että hän tulee juba see on [suureks] abiks, et ta üldse tuleb; ei se pitkälle auta ega see palju ei aita
2 (parantaa) aidata, korda saada (ajada), {millestki} jagu saada; (hyödyttää) kasuks (abiks) olla, kasu tuua
◊ asia on sillä (siten) autettu sellega on asi korras (joones); häntä ei voitu enää leikkauksellakaan auttaa teda ei olnud võimalik enam lõikusegagi aidata; asiaa ei voi auttaa siin ei aita miski; mitä se auttaa? mis sellest kasu (abi) on?
3 (tehota) mõjuda, aidata
◊ lääke auttoi nopeasti rohi aitas (mõjus) kiiresti; varoitukset eivät auttaneet hoiatused ei aidanud; selkäsaunakaan ei auttanut isegi nahatäis ei aidanud (mõjunud)
◊  (sananp.) ei auta itku markkinoilla ei aita hädaldamine elus
4 (yks. 3. persoonassa: hyödyttää, kannattaa) [minun] ei auta muu kuin — [mul] ei jää muud üle, kui —; ei auta tehdä sitä (ei kannata) seda ei tasu (maksa) teha; ei auta tehdä sitä (ei sovi) seda ei kõlba (sobi) teha; meidän ei auttanut muu kuin totella meil ei jäänud muud üle, kui sõna kuulata; ei hänen kanssaan auta ruveta väittelemään temaga ei tasu vaidlema hakata; ei auta hyppiä nenälle ei maksa ninna karata (silmile tulla)
5 (huudahduksissa) auta armias! tule taevas appi!, sa armas aeg küll!

edelleen
1 (eteenpäin) edasi
◊ toimittaa lähetys edelleen saadetist edasi toimetada
2 (yhä, vielä) veel, veelgi, ikka
◊ edelleen voimassa oleva laki ikka veel kehtiv seadus, siiani jõus olev seadus; asutko yhä edelleen Helsingissä? kas sa elad ikka veel Helsingis?
3 (lisäksi) veel, edasi
◊ uutisessa kerrottiin edelleen, että — veel oli uudistes juttu sellest, et —; edelleen nähtiin vieraiden joukossa maaherra külaliste hulgas nähti veel [ka] maahärrat; ja niin edelleen ja nii edasi; (lyh.) jne
4 (pitemmälle, paremmaksi) edasi
◊ asiaa on kehitetty edelleen asja on edasi arendatud; levittää tietoa edelleen infot edastada (edasi anda)

edemmäksi kaugemale, edasi, eemale, enam ettepoole
◊ ei askeltakaan edemmäksi mitte sammugi edasi

edetä 72*F
1 (kulkea t. siirtyä eteenpäin) edasi minna, edeneda; (virkauralla) karjääri teha, edasi jõuda
◊ jono etenee hitaasti järjekord liigub aeglaselt edasi; armeijan etenemistä haittasi sade armee edasiliikumist takistas vihm; hyökkääjä eteni kohti maalia ründaja liikus värava suunas; valo etenee myös vedessä valgus kandub edasi ka vees; äänen eteneminen hääle edasikandumine; edetä virkaurallaan karjääri teha, ametis edasi jõuda
2 (ajasta) mööduda; (kulua) kuluda
◊ syksyn edetessä sügise jooksul
3 (tapahtumisesta, kehityksestä tms. kehittyä, jatkua, edistyä) areneda, edasi liikuda, edeneda, kulgeda
◊ pitkälle edennyt tutkimus kaugele [edasi] jõudnud uurimus; työ etenee hyvää vauhtia töö läheb hea hooga; tauti etenee hitaasti haiguse kulg on aeglane; opetuksen olisi edettävä tutusta tuntemattomaan õpetus peaks liikuma tuttavalt tundmatule

edistyä 52
1 (edetä, tulla valmiimmaksi) edeneda, areneda, edasi jõuda; (jatkua) jätkuda
◊ työ edistyy töö edeneb, töö läheb edasi; poliisitutkimukset edistyivät ripeästi politseijuurdlus edenes nobedalt; potilaan paraneminen edistyy haige tervis paraneb, patsiendi tervis muutub paremaks; kevät edistyy hitaasti kevad tuleb aegamisi
2 (päästä eteenpäin, kehittyä) edasi minna, areneda
◊ edistyä opinnoissaan oma õpingutes edasi jõuda; miten pitkälle hän on edistynyt opinnoissaan? kui kaugele ta on oma õpingutega jõudnud?; englantia aloitteleville ja edistyneemmille inglise keel algajatele ja edasijõudnutele; vauras ja edistynyt maa jõukas ja arenenud maa

edistää 53
1 (vaikuttaa edullisesti) soodustada, soosida, toetada; (viedä eteenpäin) edasi viia; (auttaa) kaasa aidata; (helpottaa) kergendada; (ajaa läpi, saada toteutetuksi) ellu viia
◊ edistää jonkun pyrkimyksiä kellegi püüdlusi toetada; edistää vientiä eksporti soodustada; edistää rauhaa rahu poolt olla; ruoansulatusta edistävä aine seedimist soodustav aine
2 (kellosta) ette käia
◊ kello edisti minuutin vuorokaudessa kell käis ööpäevas ühe minuti ette

ees·päin (runok.) edasi

eteen·päin
1 edasi; (menosuuntaan) ette, ette·poole; (suulleen) ninali, ninuli, näoli
◊ nojata eteenpäin ettepoole nõjatuda; voltti eteenpäin salto ette; eteenpäin suunnattu katse ettepoole suunatud pilk
2 (etenemisestä) edasi
◊ hangessa oli vaikea päästä eteenpäin hanges oli raske edasi pääseda; lue eteenpäin! loe edasi!, jätka lugemist!; päästä eteenpäin urallaan oma ametis edasi pääseda, karjääri teha, karjääriredelil tõusta (edasi jõuda); eteenpäin pyrkivä mies edasipüüdlik mees; viedä asiaa eteenpäin asja edasi arendada (viia), asja edendada; tekniikka on mennyt huimasti eteenpäin tehnika on tohutult edasi arenenud
3 (ajasta) edasi; edas·pidi
◊ pitkäksi aikaa eteenpäin pikaks ajaks edasi; nyt ja eteenkinpäin nüüd ja edaspidigi, nüüd ja tulevikuski (hiljemgi)
4 (jostakin alkaen, asti)
◊ täältä eteenpäin on suota siit edasi algab soo, siitpeale algab soo; viidennestä ikävuodesta eteenpäin viiendast eluaastast edasi, viiendast eluaastast peale (alates)

harppoa 52*B (astella) käia, astuda, sammuda, kõndida; (astella harpaten) pikkade (suurte) sammudega astuda, pikkade (suurte) sammudega kõndida, käia visata, käia vehkida, lahmida (kõnek); (hyppiä) hüpata, karata, hüpates (hüppeid tehes) edasi liikuda
◊ harppoa rinnettä alas rinnakust pikkade sammudega alla tulla, rinnakut mööda hoogsalt hüpates laskuda; harppoa pitkin askelin johonkin kuhugi pikkade sammudega tõtata, kuhugi kärmel sammul minna; hänellä on harppova juoksutyyli ta jookseb pikkade sammudega

hedelmöittää 53*C
1 (tehdä hedelmällise[mmä]ksi) viljakamaks muuta
◊ jokiliete hedelmöittää maaperää jõemuda muudab pinnase viljakamaks
2 (aiheuttaa hedelmöitys) viljastada, rasestada, eostada; sigitada
3 (kuv.) (edistää) edendada, arendada, edasi viia; (rikastuttaa) rikastada
◊ hedelmöittävä vaikutus viljastav (arendav, edasiviiv) mõju; Kalevala on hedelmöittänyt Suomen taidetta "Kalevala" on rikastanud Soome kunsti

hermottaa 53*C (fysiol.) närvierutusi edasi anda, närvistada, innerveerida

hivuttautua 52*F end nihutada, nihkuda; (raahautua) end [edasi] vedada (tõmmata), lohiseda, vaevaliselt liikuda
◊ hän hivuttautui avannosta jäälle ta tõmbas (vedas) enda jääaugust jääle; sairas hivuttautui jalkeille haige ajas enda vaevaliselt püsti; hän hivuttautui sohvalla lähemmäs tyttöä ta nihutas end (nihkus) sohval tüdrukule lähemale

huolita 69 (huolitsee, -tsi, -nnut) [kaupa] edasi toimetada; [kaupa] kätte toimetada; ekspedeerida

jatkaa 56
1 (pidentää) jätkata; pikendada; (laimentaa) jätkata (vett juurde lisada, et kauemaks jätkuks)
◊ tietä jatkettiin Turkuun jätkati teekonda Turusse; jatkaa hametta seelikut pikemaks teha; aitaa pitää jatkaa aeda tuleb pikemaks teha; jatkaa maitoa vedellä piimale vett juurde lisada; jatkaa sukua sugu jätkata
◊  (sananp.) öillä päivät jatketaan ööst võetakse päevadele lisa
2 (tehdä edelleen) jätkata; edasi teha
◊ jatkaa työtään oma tööd jätkata; jatkaa syömistä söömist jätkata; jatkaa jonkun toisen työtä kellegi teise tööd jätkata; jatkaa opintojaan oma õpinguid jätkata; hän jatkoi untaan ta magas edasi; jatkaa siitä, mihin toinen on keskeyttänyt jätkata sealt, kus teine on pooleli jätnud; hän jatkoi sinnikkäästi työtään ta jätkas visalt oma tööd; kokousta jatkettiin ruokailun jälkeen pärast sööki peeti koosolekut edasi; hän jatkoi matkaansa Turkuun ta jätkas oma reisi Turusse; jatkaa yrityksen johdossa jätkata firma eesotsas; jatkaa perinnettä traditsiooni jätkata; hän jatkoi vain, toisista piittaamatta ta muudkui jätkas, hoolimata teistest
◊  (urh.) A syötti B:lle, ja tämä jatkoi C:lle A andis söödu B-le ja see söötis edasi C-le

jatkua 52
1 jätkuda; (kestää) edasi kesta
◊ sade jatkui vihmasadu jätkus; jos tätä menoa jatkuu kui niiviisi edasi läheb; kokous jatkui koko iltapäivän koosolek kestis terva pärastlõuna; jatkuu seuraavassa numerossa jätkub järgmises numbris; työn jatkuessa töö jätkudes
2 (ulottua) jätkuda, ulatuda
◊ käytävä jatkui ja jatkui koridoril ei paistnud lõppu tulevat; katu jatkuu jokeen saakka tänav ulatub jõeni; etelässä Alpit jatkuvat Apenniineina lõunas jätkuvad Alpid Apenniinidena

jälleen·vakuuttaa 53*C edasi kindlustada

kiiriä 61 (kieriä, vieriä) veereda, veerelda, ennast veeretada; (vars. äänestä: edetä) edasi kanduda, kaikuda
◊ kaiku kiiri kaja peegeldus tagasi; huhu kiiri pian kaikkialle kuulujutt kandus peagi kõikjale

lykkäytyä 52*F ; lykkääntyä 52*J [edasi] lükkuda, siirduda
◊ päätös lykkäytyi seuraavaan päivään otsustamine lükkus edasi järgmisele päevale; ratkaisu lykkäytyi viikolla lahendus lükkus nädala võrra edasi; matka lykkäytyi tuonnemmaksi reis lükkus edasi, reis jäi hilisemale ajale

lykätä 73*A
1 [edasi] lükata, üle viia; viivitada
◊ lykätä päätöstä toistaiseksi otsustamist esialgu edasi lükata; juttu lykättiin huhtikuuhun protsess lükati aprilli
2 (työntää) lükata, tõugata; (sysätä) pista; (tuupata) toppida
◊ lykätä kelkkaa kelku lükata; lykätä vene vesille paati vette lükata; hän lykkäsi lapselle rahaa kouraan ta pistis lapsele raha pihku
◊  (kuv.) lykätä hankalat työt muille sokutada vaevalised tööd teistele; lykätä syy toisten niskoille süüd teiste kaela veeretada
◊  (kuv., ark.) kasvi innostui lykkäämään vartta taim hakkas kõvasti võrseid ajama; kyllä nyt myrkyn lykkäsi! nüüd läks asi üsna hulluks!

menestyä 52 edukas olla; edusamme teha; edu saavutada; edasi jõuda; (onnistua hyvin) õnnestuda, hästi hakkama saada (toime tulla); (kuv.) ülesmäge minna; (edistyä, kehittyä) edeneda, areneda; (kasveista myös) kasvada
◊ menestyä elämässään elus edasi jõuda; elus edukas olla; menestyä urallaan edukalt karjääri teha; hän ei menestynyt koulussa tal ei läinud koolis hästi; ta ei saanud koolis hästi hakkama; hän menestyy hyvin matematiikassa ta on tugev matemaatikas; menestyvä liikemies edukas ärimees; viljalajike menestyy pohjoisessakin [see] viljasort kasvab hästi ka põhja pool; huonekasvi menestyy varjossa [see] toalill kasvab hästi varjus

myöhentyä 52*J hiljemaks jääda; edasi lükatud saada

myöhentää 54*J
1 (siirtää myöhemmäksi) hilisemaks lükata, edasi lükata
2 (päivätä todellista myöhemmäksi) hilisema kuupäevaga varustada, post·dateerida
◊ myöhentää asiakirjan päiväys dokumendile hilisemat kuupäeva panna

peremmäksi taha·poole; edasi

peremmälle taha·poole; edasi
◊ käykää peremmälle! astuge edasi!

peremmäs taha·poole; edasi

perempänä taga·pool ‹—›; edasi

pitkittää 53*C
1 (pidentää) pikendada, pikemaks teha; (venyttää) venitada, viivitada
◊ pitkittää lakkoa streiki pikendada; tämä pitkitti hakemusten käsittelyä see viivitas taotluse käsitlemist
2 (myöhentää, lykätä) edasi lükata; (viivyttää) viivitada; aega viita
◊ pitkittää lähtöään oma lahkumisega viivitada; työntekijän irtisanomista pitkitettiin töötaja vallandamine lükati edasi; pitkittää päätöstä otsusega viivitada, otsust edasi lükata

raikua 52*D kajada, kaikuda; (kiiriä) edasi kanduda; (kaikua) kõlada; helada; heliseda; rõkatada; (pauhata) kõmada
◊ laulu raikuu laul kajab (kõlab, heliseb); raikuva huuto rõkatav hüüe; raikuvat suosionosoitukset rõkatavad ovatsioonid; raikuva korvapuusti laksuv kõrvakiil; metsä raikui huudoista mets kajas (kõlas) hõigetest

rynnistää 53 tormata, söösta, viskuda, paiskuda; (hyökätä) rünnata, edasi tungida; (kiriä) pingutada, ponnistada; spurtida
◊ hän rynnisti voittoon loppumetreillä ta spurtis (pingutas) end (ennast) võitjaks lõpumeetritel; ihmiset rynnistävät alennusmyynteihin inimesed tormavad odavatele väljamüükidele; eteenpäin rynnistävä armeija edasi tungiv armee; uudet tuotteet rynnistävät maailmanmarkkinoille uued tooted tungivad maailmaturule; uued tooted vallutavad maailmaturgu ks. myös rynnätä

ryysätä 73 (ark.) edasi tormata; ettepoole söösta; ettepoole rünnata; ettepoole tungida; endale küünarnukkidega teed teha; (tungeksia) tungelda, tõugelda, trügida
◊ älä ryysää! ära trügi!; ära tõukle!

ryömiä 61
1 roomata; (madella) roomata
◊ ryömiä vatsallaan kõhuli roomata; ryömiä nelin kontin käpuli roomata, käpakil roomata, neljakäpakil roomata; vauva on oppinut ryömimään laps on õppinud roomama
2 (kuv.)
2a (kuv. hitaasta etenemisestä) roomata; ronida; venida; teosammul edasi liikuda
◊ autot pääsivät ryömimällä etenemään autod pääsesid edasi ainult roomates (roomamisi); autod venisid edasi teosammul; tunnit ryömivät hitaasti eteenpäin tunnid venisid teosammul
2b (liehittelemisestä, mielistelemisestä) roomata; pugeda; lipitseda; lömitada

siirrähtää 53*F [kiiresti] paigast (paigalt) nihkuda; [äkitselt] asendit muuta; [kiiresti] edasi liikuda

siirtyä 52*K
1 siirduda; [ühest kohast teise] minna; [edasi] liikuda; suunduda; (muuttaa) kolida, siirduda; (ulkopuolisten voimien vaikutuksesta) nihkuda; liikuda; (siirtyä paikaltaan) nihkuda, end nihutada; paigast (kohalt) liikuda
◊ siirtyä lähemmäksi ligemale nihkuda; siirtyä kulkuneuvosta toiseen ühest sõidukist teise ümber istuda; sõidukit vahetada; vieraat siirtyivät kahvipöytään külalised siirdusid (suundusid, läksid) kohvilauda; lintu siirtyi toiselle oksalle lind lendas teisele oksale; siirry vähän nihuta end veidi, istu natuke edasi; siirtyä maalta kaupunkiin maalt linna kolida, maalt linna elama asuda; kiveä ei saa siirtymään paikaltaan kivi ei nihku paigast; kivi ei suudeta kohalt nihutada; nikama oli siirtynyt selgroolüli oli paigast [ära] nihkunud; laivan lasti siirtyi myrskyssä laeva laadung liikus (nihkus) tormi ajal paigast [ära]; asutus on siirtynyt itään päin asustus on siirdunud (edasi liikunud, nihkunud) ida poole; sodan painopiste oli siirtynyt itärintamalle sõja raskuspunkt oli kandunud idarindele
◊  (šakissa) valkoisen lähetti siirtyy ruutuun d2 valge oda siirdub ruudule d2
◊  (ylät. kuolemiseen viittaavissa ilmauksissa) siirtyä rajan tuolle puolen teise ilma minna; siirtyä ajasta ikuisuuteen igavikuriiki minna; surra
2 (aseman, toiminnan kohteen, toimipaikan tms. muuttamisesta) siirduda; üle minna
◊ siirtyä toiselle alalle teisele alale siirduda (üle minna); siirtyä työelämään tööle minna (asuda); siirtyä eläkkeelle pensionile minna (jääda); siirtyä uuteen järjestelmään uuele süsteemile üle minna; siirtyä [amatööristä] ammattilaiseksi elukutseliseks minna (hakata), profiks minna (kõnek); siirtyä oikeiston kannattajaksi siirduda (üle minna) parempoolsete toetajaks; maa siirtyi kultakantaan riik läks üle kullastandardile; siirtyä oppositioon opositsiooni siirduda (üle minna); siirtyä asiasta toiseen kõneainet vahetada, teemat vahetada; puhe siirtyi lapsiin jutt läks laste peale; tehdas siirtyi nelipäiväiseen työviikkoon vabrik läks üle neljapäevasele töönädalale; eduskunta siirtyi yksinkertaiseen päiväjärjestykseen parlament läks päevakorras arupärimise arutamiselt edasi ilma seisukohavõtuta valitsuse tegevuse suhtes; siirtyä ajassa taaksepäin ajas tagasi minna; siirryttiin uuteen vuoteen mindi üle uude aastasse; siirtyä uuteen aikakauteen uut epohhi (ajajärku) alustada
3 (jonkin aseman t. tilan muutoksista) asia siirtyi pois päiväjärjestyksestä asi jäi päevakorrast välja; tapaus on jo siirtynyt historiaan [see] sündmus on juba minevikku jäänud; [see] sündmus pole enam aktuaalne; valta siirtyi hallitukselle võim läks üle valitsusele
4 (erik.)
4a (omistus- tms. oikeuden vaihtumisesta) siirtyä perintönä isältä pojalle pärandina isalt pojale siirduda; valtion omistukseen siirtyneet tehtaat riigi omandiks siirdunud (üle läinud) tehased
4b (lykkäytyä) [edasi] lükkuda
◊ matka siirtyi viikon reis lükkus nädala võrra edasi

siirtämätön 34*C indosseerimata; edasi andmata, üle kandmata
◊ siirtämätön velkakirja üle kandmata võlakiri

siirtää 54*K
1 üle viia; ümber paigutada; teisaldada; siirda; (liikuttaa) paigast liigutada (lükata), nihutada; (lääk.) siird·istutada, siirata
◊ siirtää tuoli pöydän luo viia (nihutada) tool laua juurde; kaappi on liian raskas siirrettäväksi kapp on ümberpaigutamiseks (nihutamiseks) liiga raske; siirtää kasvi uuteen kasvupaikkaan taime uude kasvukohta ümber istutada; elimen siirtäminen elundi siirdistutamine (siirdistutus, siirdus, transplantatsioon); siirtää kelloa kella (kellaosuteid) [ette v taha] keerata; siirrettävä teisaldatav; siirtää tiedosto uuteen hakemistoon andmepanka uude registrisse ümber paigutada (üle viia)
◊  (sananp.) usko voi siirtää vuoria usk võib mägesid paigast liigutada
2a (muuttaa jokin tilasta t. toiminnasta toiseen) üle viia; üle kanda; üle anda; (rahansiirrosta myös) žireerida; (delegoida) delegeerida, õigust siirda, volitada
◊ siirtää joku ylempään palkkausluokkaan kedagi kõrgemasse palgakategooriasse üle viia; siirtää oppilas luokaltaan õpilast järgmisse klassi üle viia; siirtää rahaa tililtä toiselle raha ühelt arvelt teisele üle kanda (žireerida); siirtää saamansa tehtävä oma tööülesannet {kellelegi} delegeerida (edasi anda)
2b (oik., liik.) siirda; üle kanda; loovutada; (vekseli, sekki tms.) indosseerida; trasseerida; siirda
◊ siirtää omaisuutensa jonkun nimiin oma omandit kellegi nimele kirjutada; oma omandit kellelegi pärandada; siirtää sekki jollekulle tšekki kellelegi indosseerida; siirrettävä velkakirja üleantav võlakiri; siirtää osake jonkun nimiin aktsiat kellegi nimele üle kanda
2c (muuttaa jäljentämällä tms. toiseen muotoon) üle kanda, siirda; (kirjoitusjärjestelmästä toiseen myös) trans·litereerida
◊ siirtää venäläiset nimet latinalaiseen kirjainasuun vene nimesid ladina tähestikku translitereerida; siirtää kuviomalli kankaaseen mustrit riidele (kangale) kanda
2d (siirtää ajallisesti tuonnemaksi) edasi lükata
◊ siirtää asian käsittely asja arutelu (käsitlemist) edasi lükata; hän siirsi jatkuvasti lääkäriin menoa ta lükkas arsti juurde minekut kogu aeg edasi; siirtää aikaisemmaksi ettepoole (varasemale ajale) tuua (lükata)

sinnemmäs [rohkem] sinna·poole; edasi; kaugemale
◊ siirry sinnemmäs nihku (nihuta end) [pisut] edasi (kaugemale); nihku sinnapoole

sinnitellä 67*C (kamppailla) võidelda, heidelda; (hivuttautua) visalt edasi liikuda; edasi rühkida; (ponnistella) [jõudu] pingutada, ponnistada; punnitada; (työstä) üle pingutada; üle töötada; (yrittää selviytyä sitkeästi) püüda vähesega toime tulla; pingutada, et eluga hakkama saada
◊ sinnitellä voittoon võidule pürgida; hän joutui sinnittelemään pienen eläkkeen varassa ta pidi väikse pensioniga kuidagi toime tulema; ta pingutas, et väiksest pensionist elades hakkama saada; ta püüdis ainult väiksest pensionist elades ots otsaga välja tulla

sittemmin (sitten) siis; (myöhemmin) hiljem; pärast·poole; veidi edasi, veidi hiljem; (jälkeenpäin) pärast·poole; tagant·järele
◊ hän tuli sittemmin tunnetuksi keksijänä pärastpoole sai ta tuntuks leidurina; se saatiin sittemmin selville sellest saadi hiljem teada; see tuli hiljem välja; tämän sanan keksi maisteri, sittemmin professori N. N. (myöhempi professori N.N.) selle sõna mõtles välja magister, hilisem professor N.N.

sitten
1 (ajalliseen järjestykseen viitaten) siis; (sijainti- tm. järjestykseen viitaten myös) see·järel, selle järel, pärast seda; edasi
◊ hän opiskeli ensin Suomessa, sitten Italiassa ta õppis algul Soomes, pärast seda Itaalias; ajattele ensin ja puhu vasta sitten enne mõtle, siis ütle; hän tuli vasta sitten, kun muut olivat lähteneet ta tuli alles siis, kui teised olid ära läinud; ta tuli alles pärast seda, kui teised olid ära läinud; kuvassa on Ateneum, sitten oikealla rautatieasema pildil on Ateneum, edasi (seejärel) paremal pool raudteejaam
◊  (leik.) emme ole tavanneetkaan sitten kuin viimeksi me pole kohtunudki pärast seda kui viimati kokku saime
2 (siinä tapauksessa) siis; sel juhul; (siis) nii·siis, järelikult
◊ "En tahdo jäädä yksin kotiin." — "Tule sitten mukaan!" "Ma ei taha üksi koju jääda." — "Tule siis kaasa!"; "Tiedän kyllä asian." — "No, sano sitten!" "Ma tean küll seda asja." — "No ütle siis!"; pidetään asiaa sitten päätettynä asi on järelikult otsustatud; mitä sitten kysyt, kun kerran tiedät mis sa siis küsid, kui sa [juba] tead; jos hänet sanotaan irti, sitten minäkin eroan kui tema vallandatakse, siis lahkun ka mina; ellei hänellä ole rahaa, niin kenellä sitten kui temal pole raha, kellel siis veel; jos et kerran halua, niin ei sitten kui sa tõesti ei taha, siis pole tarvis
3a (täyte- ja vahvistussanana) puhutaan siitä sitten huomenna räägime sellest [siis] homme; kyllä minulla on sitten nälkä mu kõht on hirmus tühi; sinä sitten pystyt mihin vain sina saad küll kõigega hakkama; kukas sinä sitten olet? kes siis sina oled?; mitäs tuo nyt sitten on olevinaan? mis siis see nüüd peaks tähendama?; en saa sitä mahtumaan, en sitten millään ma ei saa seda sisse topitud, mitte kuidagi kohe; tässä sitä sitten ollaan siin me nüüd siis [omadega] oleme; olkaa nyt sitten kiltisti käituge nüüd siis korralikult; olge nüüd viksid; no, hei nyt sitten! jääme siis nägemiseni!; saa nyt sitten nähdä, mitä hän tekee eks näis, mis ta teeb; eks me näe, mis ta teeb; saab näha, mis ta teeb
3b (vaihtoehdoista puhuttaessa) se myydään kokonaisena tai sitten osina see müüakse tervikuna või siis osadena; oli sitten yö tai päivä, aina sama meteli olgu öö või päev, müra kostab ühtesoodu
◊  (ark.) nyt tämä onnistuu, tai sitten ei nüüd see õnnestub, aga ehk ka mitte; see kas nüüd õnnestub või mitte; "Ehditkö tehdä tämän?" — "Joko ehdin tai sitten en." "Kas sa jõuad selle ära teha?" — "Ehk jõuan, ehk ka mitte."
4 (ilmaisemassa siirtymistä aiheesta tms. toiseen) siis; see·järel, pärast seda, järgnevalt
◊ sitten käsittelemme maanpuolustusta järgnevalt käsitleme riigikaitset; kokonaan toinen asia on sitten, miten — on hoopis teine asi, kuidas —; aikaa hänellä ei ollut, liekö sitten ollut haluakaan aega tal polnud, ehk ei olnud tahtmistki
5 (aikaisemmin, varhemmin) varem ‹—›; (takaperin) tagasi; eest
◊ vuosi sitten aasta tagasi; aasta eest; kauan aikaa sitten kaua aega tagasi, pikka aega tagasi, kaua aja eest; aikoja sitten ammu; jokin aika sitten mõne aja eest; (hiljattain) äsja, hiljuti
6 (jostakin lähtien) peale, pärast
◊ en ole syönyt sitten eilisen ma pole söönud eilsest peale; olet hoikistunut sitten viime näkemän oled pärast meie viimast kohtumist maha võtnud; oled pärast meie viimast kohtumist saledamaks (peenemaks) jäänud

solua 52
1 (kulkea) edasi liikuda, triivida, ajuda; (lipua) libiseda, liuelda
◊ alus solui satamaan alus (laev) ligines aeglaselt sadamale; alus (laev) libises aeglaselt sadamasse
2 (virrata, valua) voolata, valguda, joosta
◊ tiimalasissa soluva hiekka liivakellas voolav (valguv) liiv; nuotta alkoi solua veteen noot hakkas vette libisema; ruuhkaliikenne solui eteenpäin tipptunniliiklus triivis aeglaselt edasi; tipptunniliiklus liikus teosammul edasi
◊  (kuv.) elämä solui tavallista uomaansa elu kulges oma tavalist rada; aloite solui käsistäni initsiatiiv libises mu käest ära

säilyä 52 (pysyä häviämättä t. muuttumattomana) säilida; alal hoiduda; alles olla, alles jääda, [alles] püsida; mitte hävida; (tavasta tms.) säilida; [edasi] kesta; edasi elada; (pysyä pilaantumatta) säilida, seista, püsida, mitte rikneda; (pysyä vahingoittumatta) pääseda {joltakin millestki, millegi eest} ; (jäädä ennalleen) jääda
◊ säilyä ennallaan alal hoiduda, säilida; huonekalut ovat säilyneet vahingoittumatta mööbliesemed (mööbel) on säilinud (alal hoidunud) kahju saamata; kala on säilynyt pilaantumatta kala on püsinud (säilinud) riknemata; kala on püsinud värskena; säilyä vahingoittumatta viga saamata pääseda; terve nahaga pääseda; puhtalt välja tulla; rakennukset säilyivät tulipalossa hooned jäid tulekahjus alles (terveks); hooned säilisid tulekahjus; kirjaa on säilynyt vain muutama kappale raamatust on säilinud vaid mõni eksemplar; raamatust on alles ainult mõni eksemplar; irtaimisto säilyi vesivahingoilta majakraam jäi veest kahjustamata; majakraam pääses veekahjustustest; tapaus on säilynyt ihmisten muistissa sündmus on säilinud inimeste mälus; järjestys säilyi kord püsis; kord säilitati; tasapaino säilyi tasakaal püsis; rauha säilyi rahu säilis (püsis); perinne on säilynyt sukupolvesta toiseen traditsioon on kestnud põlvest põlve; pakastettuina marjat säilyvät hyvin sügavkülmutatud marjad säilivad hästi; hyvin säilynyt nainen hästi säilinud naine; saappaissa jalat säilyvät kuivina saabastes püsivad (seisavad) jalad kuivad; saapad hoiavad jalad kuivadena; yhtiön tulos säilyi tyydyttävänä ühingu tulemus püsis rahuldavana; ühingu tulemus jäi rahuldavaks; säilyä elävänä (elossa) ellu jääda; eluga pääseda; kirje on säilynyt arkistossa kiri on säilinud arhiivis; hän säilyi rytäkässä vammoitta ta tuli löömingust tervena (terve nahaga) välja; ta jäi löömingus terveks (vigastamata); joukkue säilyi A-ryhmässä meeskond säilitas oma koha A-rühmas; meeskond hoidis oma koha A-rühmas alles; meeskond jäi A-rühma pidama

säästää 53
1 säästa, kokku hoida; kokkuhoidlik olla; ökonoomne olla
◊ säästää energiankulutuksessa energiat säästa (kokku hoida); energiat vähem tarbida; energiatarbimist vähendada; säästää ruoassa toiduga kokku hoida; he joutuivat säästämään ruoassa neil tuli toiduga kokkuhoidlik olla; käyttää raaka-ainetta säästäen toorainet säästlikult (ökonoomselt) kasutada; kuntien tulee säästää supistamalla menojaan valdadel (kundadel) tuleb säästa vähendades oma väljaminekuid
2a (panna talteen, säilöön tms.) säilitada, alles hoida, talletada; (varata) varuda; (kerätä säästämällä) kokku hoida; koguda; kõrvale panna
◊  (rahasta) säästää rahaa pankkiin raha pangas talletada; raha panka hoiustada (hoiule anda, hoidu panna); säästää omaa asuntoa varten (omaan asuntoon) oma korteri jaoks raha koguda; hän säästi matkarahat palkastaan ta hoidis reisiraha kokku oma palgast; ta pani reisiraha kõrvale oma palgast; säästää pahan päivän varalle mustadeks päevadeks kõrvale panna
2b (esineitä) säilitada; alal hoida; alles hoida, alles jätta
◊ säästää kirjeenvaihtonsa jälkipolville luettavaksi oma kirjavahetust järeltulevatele põlvedele lugemiseks alles hoida; säästää käytetyt vaatteensa keräykseen kantud riideid korjanduse jaoks säilitada (alles hoida); säästä minullekin pala täytekakkua hoia (jäta) ka mulle tükk torti alles
2c (jättää jokin asia toistaiseksi) edasi lükata
◊ säästää matkansa soveliaampaan ajankohtaan [oma] reisi sobivamale ajale edasi lükata; säästää parhaat jutut viimeiseksi parimaid lugusid viimaseks jätta (hoida)
3 (varjella jotakin vahingoittumiselta tms.) säästa; säästlikult kasutada; hoida; {millegagi} hoolivalt ümber käia; {millelegi, kellelegi} armu heita; (olla vahingoittamatta tms.) mitte kahjustada, kahjustamata olla
◊ pohjallisten käyttö säästää jalkineita sisetaldade kasutamine hoiab (säästab) jalatseid; hopeita säästävä puhdistusaine hõbedat mittekahjustav puhastusaine; silmien säästämiseksi on käytettävä hyvää valaistusta silmade hoidmiseks (säästmiseks) tuleb hoolitseda hea valgustuse eest; hän ahertaa itseään säästämättä ta rahmeldab ennast säästmata; ta rahmeldab oma jõudu säästmata; ta rahmeldab endale armu heitmata; säästä meidät selityksiltäsi! säästa meid oma seletustest!; avohakkuussa säästettiin vain kapea rantavyöhyke lageraiet tehes jäeti alles ainult kitsas rannavöönd; lageraiet tehes heideti armu ainult kitsale rannavööndile; säästäkää henkemme! heitke meile armu!; jätke meid ellu!
4 (välttää tuhlausta) säästa, kokku hoida; (olla pidättyväinen jonkin käytössä) kokkuhoidlik olla {jotakin millegagi} ; säästlikult kasutada; (ark.) koonerdada {jotakin millegagi} ; kitsi olla {jotakin millegagi} ; (kaihtaa, karttaa) vältida; kõrvale hoiduda {jotakin millestki} ; ära hoida
◊ juhlien järjestelyissä ei säästetty kustannuksia peo korraldamisel ei hoitud raha kokku; peo korraldamisel rahaga ei koonerdatud; säästää askeleitaan samme kokku hoida; säästää turhaa työtä asjatut tööd vältida (ära hoida); hän antoi apuaan vaivojaan säästämättä ta oli abiks oma vaeva säästmata; ta abistas oma vaeva paljuks panemata; riidassa ei sanoja säästetty tülis ei oldud sõnadega kitsid; katselijat eivät säästäneet äänijänteitään vaatajad ei hoidnud oma häälevarusid kokku; vaatajad kisasid täiest kõrist; meidän täytyy säästää matkarahojamme me peame oma reisiraha säästlikult kasutama; me peame oma reisirahaga kokkuhoidlikud olema
5 (aiheuttaa jonkin säästyminen) säästa; kokku hoida
◊ menetelmä, joka säästää kustannuksia meetod, mis säästab kulusid; meetod, mis hoiab kulusid kokku; kulusid vähendav meetod; ökonoomne meetod; aikaa säästävä aega säästev; työtä säästävä tööd säästev
◊  (lääk.) säästävä kirurgia konservatiivne ravi, säilitusravi

tuonnemma; tuonnemmaksi; tuonnemmas
1 (paikasta: kauemmaksi, edemmäksi) kaugemale, eemale; sinna·poole
◊ siirry hiukan tuonnemma nihuta ennast natuke sinnapoole
2 (ajasta: myöhempään ajankohtaan) hiljemaks, hilisemaks; edas·pidiseks; edasi; kaugemale
◊ lykätä jotakin tuonnemma midagi edasi (hilisemaks) lükata

tuonnempana
1 (paikasta: kauempana, etäämpänä) kaugemal, eemal; seal·pool ‹—›
◊ tuonnempana on vielä tilaa sealpool on veel ruumi
2 (ajasta: myöhemmin) hiljem; pärast·poole, edas·pidi
◊ palata asiaan tuonnempana edaspidi asja juurde tagasi tulla
3 (tekstissä) edasi; (alla) all·pool ‹—›

valittaa 53*C
1 kaevata ‹kaebama›; kaevelda; (vaikertaa) haliseda, hädaldada, kurta; ohkida
◊ valittaa tuskissaan valudes kaevelda, valude pärast haliseda; valittava ääni kaeblik hääl, kaebehääl; hän valitti kipeää jalkaansa ta kaebas (kurtis), et jalg on haige; ta kaebas (kurtis) oma haige jala üle; hän kärsi valittamatta ta kannatas hädaldamata (halisemata)
◊  (kuv.) viulu valitti viiul kaebles; tuuli valittaa nurkissa tuul kaebleb nurkades
2a (ilmaista sanoin tyytymättömyyttään johonkin) kurta; hädaldada {jotakin millegi pärast} ; (halv.) viriseda {jotakin millegi pärast (üle)} ; vinguda {jotakin millegi pärast} ; soiguda {jotakin millegi pärast}
◊ hän valitti, että huone on liian kylmä ta kurtis, et tuba on liiga külm; ruoissa ei ollut valittamista toidu üle ei olnud põhjust viriseda
2b (ilmoittaa jostakin epäkohdasta t. kärsimästään vääryydestä) kaevata ‹kaebama› {jollekulle jostakin kellelegi midagi} ; kaebust esitada {jollekulle jostakin kellelegi millegi kohta}
◊ hän valitti kuluttaja-asiamiehelle ta kaebas tarbijakaitsjale
3 (oik.) edasi kaevata {jostakin johonkin midagi kuhugi}
◊ valittaa kaupunginhallituksen päätöksestä lääninoikeuteen linnavalitsuse otsust läänikohtusse edasi kaevata
4 (pahoitella) kahetseda, kahetsust avaldada; (surunvalittelusta) kaasa tunda, kaastunnet avaldada
◊ valitan, näytös on loppuunmyyty kahju küll, etendus on välja müüdud; kahjuks on etendus välja müüdud; käydä surua valittamassa kaastunnet avaldamas käia

venyttää 53*C
1 venitada, välja venitada
◊ venyttää kuminauhaa kummipaela venitada; venyttää vaate oikeaan kokoonsa pesun jälkeen riiet pärast pesu õigetesse mõõtudesse venitada; hitaimmat venyttivät marssijonon pitkäksi kõige aeglasemad venitasid rivi pikaks; venyttää lihaksiaan lihaseid venitada, venitusharjutusi teha
2 (pitkittää) venitada; viivitada; edasi lükata
◊ venyttää välimatkaa muihin teistega vahemaad suurendada, teistest üha kaugemale ette minna; venyttää askeleitaan pikemaid samme võtta; mäenlaskija venytti uuden mäkiennätyksen suusahüppaja saavutas uue [hüppe]mäe rekordi; riitainen kysymys venytti kokousta vaidlusküsimus venitas koosoleku pikemaks; päätöksentekoa on venyttänyt erimielisyys eriarvamused (erimeelsused) on otsuse tegemist edasi lükanud
◊  (kuv.) älä venytä liikaa kärsivällisyyttäni! ära pane mu kannatust liiga pikalt proovile!; venyttää markka[a] soikeaksi hirmsasti koonerdada

viestittää 53*C (lähettää viesti) informeerida; (toimittaa viesti) teadet edasi anda ks. viesti 1; (ilmoittaa) teatada
◊  (urh., ark.) ankkuriosuuden viestittää joukkueen nopein ankrumeheks on võistkonna kiireim
◊  (kuv.) eleet viestittävät epävarmuudesta žestid reedavad ebakindlust

viivyttää 53*C
1 viivitada
◊ tämä viivytti lähtöämme see viivitas meie minekut
◊  (sot.) he perääntyivät vihollista viivyttäen nad taganesid, hoides vaenlast kinni
2 (hidastaa, pitkittää) aeglustada; edasi lükata; (myöhästyttää) venitada
◊ viivyttää asian esille ottamista asja avalikustamist edasi lükata, asja avalikustamisega viivitada; myrsky viivytti alusta torm aeglustas laeva liikumist; viivyttää peliä tahallisilla virheillä aeglustada (venitada) mängu tahtlike vigadega

viivästyttää 53*C viivitada; (myöhästyttää) edasi lükata
◊ myrsky viivästytti lähtöämme tormi tõttu meie minek viibis, torm lükkas meie minekut edasi; henkilöpula viivästytti selvitystä aruanne hilines personali vähesuse tõttu ks. myös viivyttää 2

viivästyä 52
1 viibida; (lykkääntyä) edasi lükkuda, hilineda
◊ lähtö viivästyi tunnin (tunnilla) väljasõit hilines tund aega, start lükkus tunni võrra edasi; viivästynyt maksu hilinenud maksmine
2 (pitkittyä) pikeneda