Soome-eesti suursõnaraamat

auki
1 (avoinna) lahti, avatud
◊ ovi on auki uks on lahti; silmät ja suu auki silmad ja suu lahti; hänellä oli tukka auki tal olid juuksed lahti; kammata tukkansa auki juukseid lahti (läbi) kammida; hän ei saanut solmua auki ta ei saanud sõlme lahti; kiertää lukko, ruuvi, hana auki lukku, kruvi, kraani lahti keerata; hakata raja auki piiri (piirisihti) lahti raiuda; tie auki taivasta myöten! kõik teed [on] lahti!; meri on auki meri on lahti (jääst vaba); liike on auki kauplus on avatud (lahti)
◊  (kuv.) kulkea silmät ja korvat auki pidada (hoida) silmad ja kõrvad lahti; pellit auki täie auruga (hooga); asuntokauppa on vielä auki korterikaup on veel lahtine (otsustamata); kysymys jäi auki küsimus jäi lahtiseks (lahendamata)
2 (puhki, halki) lõhki, lahti
◊ viiltää auki lõhki lõigata; tien pinta oli revitty auki teepind oli üles kistud
3 (virasta, toimesta: täyttämättä) vaba, täitmata, vakantne
◊ julistaa virka auki kohta vakantseks kuulutada; osastossa on kaksi virkaa auki osakonnas on kaks kohta täitmata
4 (ark. rahaton) plank ‹plangi›, lage, paljas; (velkaa) võlga, võlgu
◊ jäin sinulle auki kympin jäin sulle kümneka võlga; (alat.) olla perse auki palja persega olla, plank (lage) olla

aukinainen 38 lahtine, avatud

avoin 33
1 avatud; (kirjeestä tms.) lahtine; (paljas) paljas; (täyttämättömästä virasta) täitmata, vaba, vakantne; (julkinen) avalik
◊ paita avoimena (avoinna) särk eest lahti, särgi rinnaesine lahti; iltapuku oli selästä avoin õhtutualett jättis selja paljaks; kauppa on avoinna klo 18:aan kauplus on lahti kl 18-ni; meri on jo avoimena meri on juba lahti; avoimen taivaan alla lahtise taeva all; avoin kaupunki lahtine (avatud) linn; kotini on aina sinulle avoinna minu kodu uksed on sinu ees (sulle) alati lahti; avoin kirje jollekulle avalik kiri kellelegi; avoin äänestys lahtine hääletamine; kysymys on vielä avoinna küsimus on veel lahtine (otsustamata); avoimien ovien päivä lahtiste uste päev; oikeusjuttu käsiteltiin avoimin ovin protsess toimus lahtiste ustega; avoin yliopisto vaba ülikool; katsella jotakin avoimin silmin midagi lahtiste silmadega vaadata; hänellä on avoin silmä kauneudelle tal on silma ilu jaoks; julistaa virka avoimeksi ametikohta vakantseks (vabaks) kuulutada; avoin maalintekotilanne lahe väravavõimalus soodus positsioon väravat lüüa; [tenniksen] avoimet mestaruuskilpailut [tennise] lahtised meistrivõistlused
2 (avomielinen) siiras, otse·kohene, aval; (rehellinen) aus; (salailematon) teesklematu, kavaldamatu; (selvä, ilmeinen) ilmne, avalik, varjamatu
◊ avoin ja luottamuksellinen suhde siiras ja usalduslik vahekord; avoin ristiriita ilmne (avalik) vastuolu
◊  (kuv.) pelata avoimin kortein lahtiste kaartidega mängida
3 (tal., oik.) avoin kauppa proovitehing; avoin tili avatud arve (konto), kontokorrentkonto; avoin siirto blankosiire; avoin valtakirja piiramata volikiri, blankovolikiri

avonainen 38 lahtine, avatud
◊ liian avonainen kaula-aukko liiga avar dekoltee

avo·silmin (harv.) ava·silmi, lahtiste (avatud) silmadega, lahtisi silmi

avo·suin (harv.) ammuli sui, lahtise (avatud) suuga

esteetön 34*C takistamata, takistamatu, takistusteta; (vapaa) vaba; (avoin) avatud, vaba; (oikeutettu) õigustatud; (jäävitön) takistamata, [formaalse] takistuseta
◊ esteetön näköala vaba (takistamatu) väljavaade; esteetön kulku vaba liikumine; tavaroiden esteetön tuonti kaupade takistamatu (vaba) sissevedu; esteetön avioliittoon abiellumiseks ilma formaalsete takistusteta; esteetön todistajaksi formaalsete takistusteta tunnistaja

levällään
1 (hajallaan) laiali, hajali
◊ tavarat olivat levällään pitkin huonetta asjad olid mööda tuba laiali
2 (avattuna) laialt lahti, laialt avatud, pärani, ammuli
◊ sateenvarjo oli levällään vihmavari oli lahti; seistä jalat levällään jalad laiali seista
3 (ark.) (sekaisin) segamini, sassis, korrast ära
◊ koko firman asiat olivat levällään kogu firma asjad olid sassis (korrast ära)

peittelemätön 34*C (vars. kuv.) varjamatu; (kaunistelematon) kaunistamata; (avoin) avalik, avatud; (alaston) alasti
◊ peittelemätön totuus alasti tõde; peittelemättömän vihamielinen asenne varjamatult vihameelne seisukoht

puoli·avoin 33 pool·avali, pooleldi avatud
◊ hän katseli minua puoliavoimin silmin ta vaatas mind poolavali silmadega

ränni 5 (vars. ark.)
1 renn; (syöksytorvi) vihma·vee·toru
2 (urh.) (hyppyrimäen vauhdinottorinne) suusahüppemäe hoo[võtu]nõlvak; (keilaradan sivukourusta) keegliraja (veeretee) kõrvalrenn, keegli·renn
◊  (jääkiekossa) kiekko meni ränniä myöten litter läks piki väljaku serva
3 (mer.) jäämurdja avatud [laeva]sõidutee

sijoitus·rahasto 2 (liik.) avatud investeerimisfond (fondi aktsiad müüakse investoritele); osanike kapital

suora 10
1 sirge; otsene
◊ suora ja käyrä viiva sirge ja kõver joon; suora jakaus sirge juukselahk; suora puunrunko sirge puutüvi; suorat kadut sirged tänavad; suora tukka sirged juuksed; ojentaa käsivarsi suoraksi kätt sirgeks (sirgu) ajada, kätt välja sirutada; oikaista matto suoraksi põrandavaipa sirgeks seada (kohendada); höylätä lauta suoraksi [sae]lauda sirgeks hööveldada; seistä suorana (suorassa) sirgelt (sirgu) seista; seistä selkä suorana seista, selg sirge (sirgu); seista sirge seljaga; hän istui suorana kuin kynttilä ta istus sirgelt nagu tikk, ta istus tikksirgelt
◊  (erik.) hänellä on suora nenä tal on sirge nina; suora hame sirge (sirgelõikeline) seelik; suorat housut sirged (sirgelõikelised) püksid
◊  (urh.) hyppy taaksepäin suorin vartaloin hüpe tahapoole sirge kehaga
◊  (kuv.) hän tyrmäsi ehdotuksen suoralta kädeltä ta lükkas ettepaneku otsekohe (pikemalt mõtlemata, ilma pikemata, ilma pikema jututa, paugupealt) tagasi; sitä en osaa sanoa suoralta kädeltä seda ma ei oska nii äkki öelda; seda ma ei oska paugupealt (käigupealt) öelda; seistä tumput suorana (suorina) (laiskana) tegevuseta olla; seista, käed külgedel rippu, pöidlaid keerutada, käed rüpes (süles) istuda, käsi rüpes hoida; (neuvottomana) nõutult (segaduses) seista; kõrvatagust kratsida; huutaa kurkku suorana täiest kõrist hüüda (karjuda); ajaa mutkat suoraksi (suoriksi) sõita suure kiirusega, kihutada
◊  (leik.) juosta tukka (häntä) suorana joosta nii, et juuksed tõmbuvad sirgu; joosta nii, et saba tõmbub sirgu; joosta nii, et üks jalg ei näe teist; joosta tulisi jalu (tulistjalu); tuhatnelja kihutada
◊  (liikkeestä, kulkutiestä tms.) (suunnastaan poikkeamaton) suoraa tietä otse, otseteed; hän meni suorinta tietä kotiin ta läks koju kõige otsemat teed; maalata suorin vedoin maalida sirgete pintslitõmmetega; ommella suorin pistoin õmmelda sirgete pistetega; sirget õmblust õmmelda
◊  (urh.) suora syöttö otsesööt, vindita serv
◊  (kuv.) lausunto oli suora hyökkäys hallitusta vastaan avaldus oli otsene (selge) rünnak valitsuse vastu; se on suorin tie sotaan see viib kõige otsemat teed sõjani; suoraa päätä (suoraan) otse, otseteed; (aikailematta, heti) kohe, otsekohe, viivitamatult, jalamaid, paugupealt; hän marssi suoraa päätä johtajan huoneeseen ta marssis otseteed direktori kabinetti ks. myös oikopäätä
2 (suoraan jotakin kohti oleva t. tapahtuva) suorat ja kaltevat pinnat püst- ja kaldpinnad; oikaista vino seinä suoraksi viltust (kaldu olevat) seina sirgeks (otse) seada; onko tämä suorassa? kas see on otse?; tarkistaa, onko solmio suorassa kontrollida, kas lips on otse (sirgu); panna taulu suoraan maali [seinal] otse (õigeks) seada
◊  (geom.) suora kulma täisnurk; suorassa kulmassa toisensa leikkaavat suorat sirged, mis lõikavad teineteist täisnurga all; suora lieriö püstsilinder
3 (välitön) otsene, otse-; vahetu
◊ suora yhteys otsekontakt, otsene kokkupuude; suora toiminta vahetu tegevus (mööda minnes tavapärastest otsustavatest instantsidest); suorat neuvottelut valtioiden kesken otseläbirääkimised riikide vahel, riikidevahelised otseläbirääkimised; suora kansanvaali otsesed valimised; suora auringonvalo otsene päikesevalgus; suora liikenneyhteys otseühendus; suora lento vahemaandumiseta lend; suora [puhelin]numero otsevalimisnumber; suora lähetys otsesaade, otseülekanne; ohjelma tulee suorana lähetyksenä programm kantakse üle otseülekandena; suora radiolähetys raadio otsesaade; suora sähkölämmitys otsene elekterküte
4 (selvä, suoranainen) otsene, selge; (silkka) puhas
◊ suora viittaus hänen menneisyyteensä otsene (selge) viide tema minevikule; sanonta on suora käännös saksasta väljend on otsetõlge (otsene tõlge) saksa keelest; huutaa suoraa huutoa kõvasti (täiest kõrist) karjuda (kisendada)
5 (suorasukainen, vilpitön) otse·kohene, siiras, ava·meelne; (rehti, reilu) usaldus·väärne; korralik, tubli; (rehellinen) aus, ausa·meelne; õiglane; (peittelemätön, avoin) aval; avatud; (kaunistelematon) ilustamata; kaunistamata; (selvä) selge; (yksinkertainen) lihtne, vähe·nõudlik
◊ suora ja rehellinen ihminen otsekohene ja aus inimene; suora luonne sirgjooneline iseloom; olla suora jollekulle kellegi vastu avameelne (siiras, otsekohene) olla; suora totuus alasti tõde; suora arvostelu otsekohene kriitika; ilustamata kriitika; sanoa suorat sanat otse välja öelda; kõike välja öelda; avameelselt välja öelda; sõnu mitte valida; suoraan kysymykseen suora vastaus avameelsele küsimusele tuleb avameelselt vastata; selge küsimus nõuab selget vastust; suorin ja selvin tapa olisi — kõige lihtsam ja selgem viis oleks selline —
6 (kiel.) suora sanajärjestys sõnade otsejärg, sõnade otsejärjestus; suora esitys otsene kõne; suora kysymyslause otsene küsimus (küsilause)
7 (verrannollisuudesta) suora verrannollisuus võrdelisus, proportsionaalsus; olla suorassa suhteessa johonkin millegagi võrdeline (proportsionaalne) olla
8 (subst.)
8a (geom.) sirge, sirg·joon
◊ samalla suoralla olevat pisteet samal sirgel olevad (asuvad) punktid
8b (kilparadan, tien tms. suora osa) sirge teelõik, sirge
◊ ohitukseen sopiva pitkä suora möödumiseks sobiv pikk sirge; hän jätti suoralla muita sirgel jättis ta teisi seljataha
8c (urh. nyrkkeilyssä) otse·löök, sirge
◊ oikea suora parem sirge, paremsirge; vasen suora vasak sirge, vasaksirge
8d (korttip.) sekvents

tuulinen 38
1 tuuline; (paikasta myös) tuultele avatud
◊ tuulinen sää tuuline ilm; (myös kuv.) tuulinen paikka tuuline paik
2 (yhd. mielialasta) hän oli hyväntuulinen ta oli heas meeleolus (tujus)

vastaan·ottava 10
1 (joka ottaa vastaan) vastu·võttev
◊ vastaanottava osapuoli vastuvõttev pool
2 (vaikutelmille avoin) vastu·võtlik; (avoin) avatud

välitön 34*C
1 (välivaiheeton) vahetu; (suora) otsene
◊ välitön vaikutus otsene (vahetu) mõju; välitön uhka otsene oht; välitön hyöty otsene kasu; välittömiin havaintoihin perustuva tieto otsestel tähelepanekuil põhinev informatsioon; välittömät vaalit otsesed valimised; välittömät verot otsesed maksud; välitön ympäristö ks. lähiympäristö; talon välittömässä läheisyydessä maja vahetus läheduses
2 (luonnollinen) loomulik; (teeskentelemätön) teesklematu; ehtne; (vilpitön) siiras; otse·kohene; (avoin) avatud; aus; (impulsiivinen) impulsiivne