Soome-eesti suursõnaraamat

aava 9
1 (adj.) (avoin, aukea) lage, tühi, paljas, lahtine, ava-; (laaja) lai, avar
◊ aavalla merellä avamerel, ulgumerel, lahtisel merel
2 (subst.) (lakeus) lagendik, lagedus, tühi·maa; (ulappa) ava·meri, lahtine meri, ava·vesi
◊ meren aava avameri, ulgumeri; päästä aavalle avamerele välja jõuda; halki lumisen aavan üle lumise lageda

aukea 15
1 (adj.) lahtine; (laaja) avar, lage; (lakea) lausik, lausk, tasane
◊ aukeaksi hakattu metsä lagedaks raiutud mets
2 (subst.) lagendik; tasandik, laus[i]k·maa; (pienehkö metsäaukea) välu

avara 10
1 (aava) avar, lai; (aukea) lage, tühi, lahtine
◊ avara näköala avar vaade; avara luonto suur (avar) loodus; ulos avaraan maailmaan välja laia maailma
2 (tilava) ruumikas, avar; (väljä) lahe ‹laheda›, lai
◊ puseron kaula-aukko on avara kampsuni kaelaauk on suur
◊  (kuv.) lain avara tulkinta seaduse vaba tõlgitsus; avara maailmankatsomus vabameelne (avar) maailmavaade

ilmava 10 õhuline; õhu·rikas; (tilava) avar
◊ (kuv.) kirjan välja, ilmava ladonta raamatu hõre, "õhuline" ladu

iso1 1
1 suur; (kookas, pitkä) pikk ‹pika›; pikka kasvu, suure kasvuga; (laaja) avar; ruumikas
◊ iso mies suur mees; liian iso hattu liiga suur kübar; iso kirjain suur täht
◊  (kuv.) hän on taiteilija isolla T:llä ta on kunstnik suure K-ga
◊  (erik. iältään varttunut) hän on jo iso poika ta on juba suur poiss; älä vollota, iso mies! ära töina, suur mees!
◊  (sananl.) mitä isot edellä, sitä pienet perässä kuidas vanad ees, nõnda pojad taga
2 (runsas, lukuisa) iso palkka suur (kõrge) palk; isot menot suured väljaminekud; ison joukon suurempi tublisti suurem, palju suurem
◊  (kova) pitää isoa ääntä kõva häält teha, lärmata; asiasta on nostettu iso melu asi on suure kella külge pandud
◊  (huomattava) iso tapaus suur sündmus
◊  (ark., vars. kuv.) hänellä on iso hihna (remmi, vaihde) päällä ta on omas sõiduvees
◊  (arvokas, tärkeä) iso herra suur nina

laaja 9
1 (lavea) lai, avar; (mittava) ulatuslik, laialdane, suur
◊ alue on hyvin laaja territoorium on väga suur; Pohjanmaan laajat peltoaukeat Pohjanmaa laiad põllu[maa]d
◊  (kuv.) laajalla pohjalla toimiva järjestö laial põhjal tegutsev organisatsioon; laajemmasta näkökulmasta katsoen laiemast perspektiivist vaadates
2 (laajalle ulottuva) laia·ulatuslik, kaugele·ulatuv, lai, pikk ‹pika›
◊ hän piirsi kädellään laajan kaaren ta joonistas käega laia kaare; laaja kiertue pikk ringreis; laaja asteikko lai[aulatuslik] skaala
3 (tilava) mahukas, ruumikas; (väljä) lahe ‹laheda›, avar
◊ laajat keuhkot suure mahuga kopsud; hihat ovat laajat varrukad on avarad (laiad)
◊  (kuv.) hänellä on laaja sydän tal on avar süda
4 (paljon sisältävä, merkittävä) rikkalik; (laajalle levinnyt) [laia·]ulatuslik, levinud; (pitkälle menevä) kaugele·minev; (seikkaperäinen) põhjalik; (paljon kattava) mahukas
◊ laaja teos mahukas teos; laaja hakuteos ulatuslik teatmeteos; laaja aineisto rikkalik materjal; laajat tiedot ulatuslikud teadmised; lehdellä on laaja levikki lehel on ulatuslik levik; laaja itsehallinto ulatuslik omavalitsus; sanan laajimmassa merkityksessä sõna kõige laiemas tähenduses; laaja tutkimus [laia]ulatuslik uurimus; laajat seuraukset kaugeleulatuvad tagajärjed; laajalle levinnyt käsitys laialt levinud arusaam; laaja selostus põhjalik aruanne; laajat opinnot mitmekülgsed õpingud; laaja perehtyneisyys jonkun alan kirjallisuuteen põhjalik lugemus mingil alal; he ryhtyivät harjoittamaan laajempaa kauppaa nad alustasid laiaulatuslikumat kaubavahetust

lakea 15 (aava) lage, avar; (laakea) tasane, lame

leveä 15
1 lai; (laaja) avar
◊ leveä katu lai tänav; leveä hiha lai varrukas; kasvot leveässä hymyssä hän sanoi — nägu laial naerul, ütles ta —; seisoa leveässä haara-asennossa laias harkseisus seista; puoli metriä leveä polku pool meetrit lai rada; kaivaa metriä leveää ojaa meetrilaiust kraavi kaevata
◊  (kuv.) hän muutti kaupunkiin leveämmän leivän toivossa ta kolis linna priskema leiva (parema teenistuse) lootuses; se on yhtä pitkää kuin leveääkin see on täielik mõttetus, see on tühi tuuletallamine
2 (murteesta) puhua leveää savoa laia Savo murret kõnelda
3 (kuv.) (mahtaileva) lai, laiav (kõnek) laamendav; (kerskaileva) hooplev, kiitlev, suurustlev, kelkiv, praaliv
◊ onpa pojalla leveät puheet! küll on aga poisil laiad lõuad!
4 (täyteläinen) täidlane, mahlakas, lopsakas; tihe
◊ orkesterin leveä sointi orkestri mahlakas kõla

mittava 10
1 ulatuslik; avar; ruumikas; mahukas; (valtava) tohutu [suur], määratu [suur]; võimas, vägev; (komea) silma·paistev, au·kartust·äratav, uhke; (massiivinen) massiivne
◊ mittava teollisuuslaitos võimas tööstusettevõte
2 (laaja) lai, laialdane, suur; (laaja-alainen, vaativa) laia·ulatuslik, laia·haardeline, mitme·külgne; suure·jooneline; (merkittävä, huomattava) tähele·panu·väärne, märkimis·väärne, tähtis
◊ mittava tutkimus laiaulatuslik uurimus; mittava hanke suur (suurejooneline) projekt; mittavat turvatoimet ulatuslikud (mitmekülgsed) turvameetmed; hän ylsi työssään mittaviin saavutuksiin oma töös saavutas ta märkimisväärseid tulemusi

suuri 26
1 (iso) suur; (kookas) kogukas; (ihmisestä myös) suure kasvuga, suure·kasvuline; (tilavuudeltaan suuri) mahukas; ruumikas; avar; ulatuslik; (pitkästä ihmisestä) pika·kasvuline, pikk ‹pika›; (aikuinen) täis·kasvanud, täis·ealine
◊ suuri ja vahva mies suur ja tugev mees; tuijottaa silmät suurina suurte silmadega (suuril silmil, suurisilmi) vahtida; suuri maailma suur (lai) maailm; suur (lai) ilm; suurten yksiköiden tuomat edut suurtootmise eelised
◊  (erik.) poika on kasvanut suureksi poiss on suureks kasvanud; lapset ovat jo suuria lapsed on juba suured (täisealised, täiskasvanud); hän on suuri lapsi ta on suur laps (lapsemeelse täiskasvanu kohta)
2 (määrältään runsas) suur; rohke; (ansioista tms.) suur; kõrge; (paljoudesta) rohke, rohke·arvuline, hulgaline, arvukas, rikkalik; palju ‹palju›
◊ suuri perhe suur (arvukas) pere; suurimmat puolueet suurimad parteid; suuri palkka suur (hea) palk; suuret tulot suured sissetulekud (tulud); suuri luku suur arv; suuri summa suur summa; hän ansaitsi suuret rahat ta teenis palju raha; ta teenis ränka raha (kõnek); ta sai rängalt pappi (slg.); suurin sallittu ajonopeus suurim lubatud sõidukiirus; puolueen suuri kannattajamäärä partei suur (arvukas) toetajaskond; suuri sademäärä suur sademetehulk; rikkalikud sademed; suuri sotajoukko rohkearvuline sõjavägi
◊  (kuv.) suuri raha suur raha; suurkapital
3 (vaikutukseltaan huomattava) suur; oluline; (voimaltaan huomattava) tugev, kõva, kange; (vars. fys. suureista) suur
◊ suuri teho suur võimsus; panna suuri paino jollekin seikalle mingile asjaolule suurt (erilist) rõhku panna; aiheutti suurta vahinkoa tekitas (põhjustas) suurt (tunduvat) kahju; suurin ansio kuuluu muille kõige rohkem on [selles] teeneid teistel; houkutus oli liian suuri ahvatlus oli liiga suur; tämä on minulle suuri kunnia see on mulle suur au; suuret kiitokset! suur tänu!; palju tänu!; hän sai suuren suosion ta omandas suure populaarsuse; ta muutus väga populaarseks; olen hänen suuri ihailijansa olen tema suur austaja; hänellä oli suuria suunnitelmia tal olid suured plaanid; tuntea suurta tyydytystä työstään oma tööst suurt rahuldust saada (tunda); se oli silloin suurta muotia see oli tollal suurmood; see oli tollal väga moes; suurin työ on tehty suurem osa tööst on tehtud; suurelta osalta suures osas; suuressa määrin suurel määral, suures ulatuses; suuri juoppo suur (vana) joodik
◊  (substantiivina) kolmen suuren neuvottelu kolme suure nõupidamine (kolme suurriigi esindajate vms); uudistuksesta odotettiin suuria reformist oodati (loodeti) palju[t]; reformile pandi suuri lootusi
4 (merkittävä) suur; märkimis·väärne; (asemaltaan huomattava) välja·paistev, silma·paistev; (tärkeä) tähtis; (arvoltaan suuri) väärtuslik, hinnaline
◊ se on ollut suureksi avuksi see on olnud suureks abiks; sellest on olnud palju abi; suuri Pohjan sota [Suur] Põhjasõda; Aleksanteri Suuri Aleksander Suur; olisi suurta saada kokea jotain sellaista see oleks suur elamus, kui saaks kogeda midagi sellist; suuri päivä oli koittanut suur (tähtis) päev oli saabunud (käes); hän meni naimisiin suuren rakkautensa kanssa ta abiellus oma suure (tõelise) armastusega
◊  (ylät. kuolla) astua suureen tuntemattomaan teise ilma minna, manalateele minna, siitilmast lahkuda
◊  (usein leik.) Suomen suuri poika Soome suur poeg; (ark., leik.) olla suurin ja kaunein olla kõige suurem ja ilusam; olla kõige parem (enda arvates); (substantiivina) tämä nyt ei vielä suuria merkitse see ei tähenda veel midagi erilist; ajatella suuria itsestään endast heal arvamusel olla; ennast tähtsaks pidada; ennast teistest paremaks pidada; ennast tähtsaks teha
◊  (sananl.) ei suuret sanat suuta halkaise ega suured sõnad suud lõhki aja (hooplemise kohta)
5
◊ suurin piirtein üldjoontes, üldiselt, põhiliselt, laias laastus (osapuilleen) ligikaudu, umbes (jotakuinkin) kuidagiviisi, kuidagimoodi (suunnilleen, noin) umbes, ligikaudu, ligikaudselt; väite pitää suurin piirtein paikkansa väide on üldjoontes (põhiliselt) õige

suuri·kokoinen 38 suur; (kookas) kogukas; (tilavuudeltaan suurikokoinen) mahukas, ruumikas, avar; (ihmisestä myös) suure·kasvuline, suurt kasvu; (pitkästä ihmisestä) pika·kasvuline, pikka kasvu

tilava 10 ruumikas; mahukas; (avara) avar, lai
◊ tilava asunto ruumikas korter

väljä 10
1 (tilava) lai; lahe ‹laheda›; (avara) avar; ruumikas
◊ väljä leninki lai kleit; väljä aukko lai auk (avaus); uudessa koulussamme on väljät tilat meie uues koolis on avarad ruumid; junassa oli väljää rongis oli [laialt] ruumi
◊  (kuv.) olemme pääsemässä pulmatilanteesta väljemmille vesille me oleme täbarast olukorrast välja pääsemas; me oleme kitsikusest välja jõudmas lahedamaisse oludesse
2 (höllä, hölskyvä) lõtv
◊ korkki on väljä kork ei ole tihedalt peal; väljäksi kulunut sylinteri õhukeseks kulunud silinder; kengät olivat liian väljät kingad olid liiga suured, kingad loksusid [jalas]
3 (harva) hõre
◊ väljä neulos hõredalt kootud kudum; hõre kudum; istuttaa taimet väljään taimi hõredalt (harvalt) istutada
4 (runsaasta vesimäärästä) rohke
◊ huuhdella vaate väljässä vedessä rohke veega riiet loputada
5 (tulkinnan varaa salliva) eba·määrane; kahe·mõtteline; (vapaa) vaba; vaba·meelne; (liberaalinen) liberaalne
◊ määritelmä on väljä määratlus on kahemõtteline; määratlus on hajuv; väljä sanamuoto vaba sõnastus; väljä säännös kahemõtteliselt tõlgendatav korraldus (määrus); väljä tulkinta kahemõtteline tõlgendus; liiga vaba tõlgendus; tapakulttuuri on muuttunut väljemmäksi kombestik on muutunud vabameelsemaks, kombestik on muutunud sallivamaks (tolerantsemaks); normit ovat muuttuneet väljemmiksi normid on muutunud vabamaks