Soome-eesti suursõnaraamat

avoin 33
1 avatud; (kirjeestä tms.) lahtine; (paljas) paljas; (täyttämättömästä virasta) täitmata, vaba, vakantne; (julkinen) avalik
◊ paita avoimena (avoinna) särk eest lahti, särgi rinnaesine lahti; iltapuku oli selästä avoin õhtutualett jättis selja paljaks; kauppa on avoinna klo 18:aan kauplus on lahti kl 18-ni; meri on jo avoimena meri on juba lahti; avoimen taivaan alla lahtise taeva all; avoin kaupunki lahtine (avatud) linn; kotini on aina sinulle avoinna minu kodu uksed on sinu ees (sulle) alati lahti; avoin kirje jollekulle avalik kiri kellelegi; avoin äänestys lahtine hääletamine; kysymys on vielä avoinna küsimus on veel lahtine (otsustamata); avoimien ovien päivä lahtiste uste päev; oikeusjuttu käsiteltiin avoimin ovin protsess toimus lahtiste ustega; avoin yliopisto vaba ülikool; katsella jotakin avoimin silmin midagi lahtiste silmadega vaadata; hänellä on avoin silmä kauneudelle tal on silma ilu jaoks; julistaa virka avoimeksi ametikohta vakantseks (vabaks) kuulutada; avoin maalintekotilanne lahe väravavõimalus soodus positsioon väravat lüüa; [tenniksen] avoimet mestaruuskilpailut [tennise] lahtised meistrivõistlused
2 (avomielinen) siiras, otse·kohene, aval; (rehellinen) aus; (salailematon) teesklematu, kavaldamatu; (selvä, ilmeinen) ilmne, avalik, varjamatu
◊ avoin ja luottamuksellinen suhde siiras ja usalduslik vahekord; avoin ristiriita ilmne (avalik) vastuolu
◊  (kuv.) pelata avoimin kortein lahtiste kaartidega mängida
3 (tal., oik.) avoin kauppa proovitehing; avoin tili avatud arve (konto), kontokorrentkonto; avoin siirto blankosiire; avoin valtakirja piiramata volikiri, blankovolikiri

kunniallinen 38
1 (rehellinen) aus; (kunnollinen) korralik; (nuhteeton) korrektne
2 (kunnian mukainen) väärikas
◊ kunnialliset rauhanehdot väärikad rahutingimused

maine 48
1 maine ‹maine›; kuulsus; nimi; (hyvä maine) hea kuulsus, hea (aus) nimi, reputatsioon, renomee
◊ jollakulla (jollakin) on hyvä maine kellelgi (millelgi) on hea maine (kuulsus); olla hyvässä maineessa head kuulsust (nime) omada, head reputatsiooni (renomeed) omada; olla huonossa maineessa halvas kuulsuses olla, halba kuulsust omada; hänellä on reilun miehen maine tal on tubli mehe kuulsus (maine); päästä hyvään maineeseen kuulsust (head nime) saavutada; säilyttää [hyvä] maineensa oma head mainet (nime, reputatsiooni) hoida; pilata jonkun maine kellegi mainet (reputatsiooni) rikkuda, kellegi head (ausat) nime määrida; miehen maine ei ole parhaita [selle] mehe maine (reputatsioon) pole just kõige parem; [selle] mehe maine (reputatsioon) ei ole laitmatu; hänen maineensa asiantuntijana sai pahan kolauksen tema maine (reputatsioon) asjatundjana on kõikuma löönud; mainettaan parempi ta on parem kui tema kohta levitatavad jutud; hän on maineeltaan arveluttava tal on kahtlane kuulsus; hän ei ole maineensa veroinen ta ei ole head (ausat) nime ära teeninud
2 (maineikkuus) maine ‹maine›; (kuuluisuus) kuulsus; (kiitos, tunnustus) tunnustus; tänu ‹tänu›
◊ kuolematon maine surematu (igavene) kuulsus; katoava maine kaduv kuulsus; saada (saavuttaa) mainetta jostakin millegi eest head (ausat) nime teenida, millegi eest [endale] kuulsust (mainet, tunnustust) saada; hän on niittänyt mainetta urheilijana ta on endale nime teinud sportlasena; ta on loorbereid lõiganud sportlasena; nousta (kohota) maineeseen kuulsaks (tuntuks) saada, endale head nime saada; olla maineensa kukkuloilla oma kuulsuse tipul olla

oikea 15
1 (oikeanpuoleinen) parem·poolne, parem
◊ maata oikealla kyljellään paremal külgel magada; oikea ajokaista parem sõidurada; aluksen oikea sivu laeva parem poort; istua jonkun oikealla puolella kellegi paremal käel istuda
◊  (kuv.) olla jonkun oikea käsi kellegi paremaks käeks olla; vasen käsi ei tiedä, mitä oikea tekee vasak käsi ei tea, mida parem teeb
◊  (pol.) puolueen oikea laita partei parempoolne tiib
2 (käs.) parem, parem·pidine
◊ oikea puoli parem pool; oikea silmukka parempidine silmus, parempidisilmus; neuloa oikeaa parempidi kududa, parempidikoes kududa; pusero on neulottu pelkkää oikeaa kampsun on kootud ainult parempidi, kampsun on üleni kootud parempidikoes
3 (väärän vastakohtana)
3a (asian t. tilanteen vaatima) õige ‹õige›
◊ oikea ja väärä tapa õige ja vale viis; oikea vastaus õige vastus; oikea tekniikka õige tehnika; tieto meni oikealle henkilölle info läks õigele isikule; olla oikeassa õigus olla; hän oli oikeammassa kuin itse tiesikään tal oli rohkem õigus, kui ta ise arvas; menestyäkseen täytyy tuntea oikeat ihmiset selleks, et läbi lüüa, peab tundma õigeid inimesi; asettaa asiat oikeisiin yhteyksiinsä asjad õigetesse seostesse panna; olla oikeilla jäljillä õigetel jälgedel olla; hän valitsi oikean hetken ta valis õige hetke; osua oikeaan naelapead tabada, märki tabada; apu tuli oikeaan aikaan abi tuli õigel ajal; hän ei löytänyt oikeita sanoja ta ei leidnud õigeid sõnu; saada jotakin oikealle tolalle midagi korda teha, mingid asjad korda saada; tuo on oikeaa puhetta! see on õige jutt!
◊  (sanonnoissa) olla oikeaan aikaan oikeassa paikassa õigel ajal õiges kohas olla; olla oikea mies oikealla paikalla õige mees õigel kohal olla
◊  (partnerista) hän on löytänyt sen oikean ta on leidnud selle õige
3b (paikkansa pitävä) õige ‹õige›; (virheetön) korrektne, veatu; (aito) ehtne, tõeline; (todenmukainen) tõe·pärane; (väärentämätön) võltsimata
◊ osoittaa väite oikeaksi väidet õigeks tunnistada; todistamme jäljennöksen oikeaksi me tunnistame koopia õigeks; oikea havainto õige tähelepanek; kieliopillisesti oikea ilmaus grammatiliselt korrektne (õige) väljendus; nimikirjoitus on oikea allkiri on ehtne (võltsimata); oikeita helmiä tõelised pärlid; paljasti oikean luonteensa paljastas oma tõelise olemuse; esittää asiat oikeassa valossa asju õiges valguses esitada; nimittää asioita niiden oikeilla nimillä asju nende õigete nimedega nimetada
◊  (kellosta) onko kellosi oikeassa [ajassa]? kas su kell on õige?; näyttääkö kellosi oikeaa aikaa? kas su kell näitab õiget aega?; mikä on oikea aika? mis õige kell on?, mis õige aeg on?
3c (oikeudenmukainen) õiglane; (laillinen) seaduslik; (normien tms. mukainen) õige ‹õige›
◊ oikea tuomio õiglane kohtuotsus; auton oikea omistaja auto seaduslik omanik; olla oikealla asialla õigesti tegutseda; taistella oikean asian puolesta õige asja eest võidelda; olla õige asja eest väljas; pidän päätöstä oikeana ma arvan, et otsus on õige; ma pean otsust õigeks
◊  (substantiivina) luja usko hyvään ja oikeaan kindel usk heasse ja õigesse
3d (tavallinen) tavaline; (todellinen) tõeline, päris, tegelik; (rehellinen) aus; (kunnollinen, kunnon) korralik
◊ esikoulu ja oikea koulu ettevalmistuskool ja päris kool; Kivi oli oikealta nimeltään Stenvall Kivi õige nimi oli Stenvall; tämä ei ole mitään oikeaa elämää see pole mingi õige elu; oikea syyllinen pääsi pakoon tõeline (tegelik) süüdlane pääses minema; mikä lienee asian oikea laita? kuidas asjad tegelikult on?; hän ei ole päivääkään tehnyt oikeaa työtä ta pole päevagi tõelist (ausat) tööd teinud; oikea vanhan ajan herrasmies tõeline vana aja härrasmees; tuli hänestäkin lopulta oikea ihminen temastki sai lõpuks tõeline inimene
3e (täydellinen, kertakaikkinen) tõeline; igavene
◊ on oikea koiranilma on tõeline koerailm; hän on oikea kiusankappale! ta on igavene kiusupunn!

rehellinen 38
1 aus; ausa·meelne; õiglane; (kunniallinen) au·väärne; (vilpitön) siiras; (totuuden mukainen) tõe·pärane
◊ rehellinen vastaus aus vastus; rehellinen katse siiras pilk; rehellinen ja kaunistelematon kuvaus aus ja ilustamata kirjeldus; olla rehellinen itselleen (itseään kohtaan) enda vastu aus olla; rehellistä löytäjää pyydetään — ausal leidjal palutakse —; ansaita toimeentulonsa rehellisellä työllä ausa tööga elatist teenida; pelata rehellistä peliä ausat mängu mängida; rehelliset aikeet ausad kavatsused
2 (kunno[lline]n) korralik; (oikea) õige ‹õige›; (aito) tõeline; puhas; (reilu) tubli
◊ rehellinen suomalainen läskisoosi korralik soome pekikaste; rehellinen humala raske joove ks. myös reilu

rehti 5*F (reilu) tubli; korralik; (rehellinen) aus; (kelpo, kunnon) hea; täitsa (kõnek)
◊ rehti poika täitsapoiss; raitis ja rehti karske ja korralik; olisi ollut rehtiä tunnustaa erehdyksensä oleks olnud aus oma viga tunnistada

reilu 1
1 (rehti) tubli; korralik; (rehellinen) aus; puhas; (kelpo) hea; (suora) otse·kohene; (vilpitön) siiras; (aito) tõeline
◊ reilu kaveri lahe semu; reilu peli aus mäng; tuo ei ollut reilua poikaa kohtaan see polnud poisi suhtes aus; reilua suomalaista kotiruokaa tõeline soome kodune toit; reilut kumisaappaat head kummikud
2 (kitsastelematon, roima) korralik; aus; tubli; kõva; (runsas) rikkalik; helde
◊ hän sai reilun korvauksen vaivannäöstä ta sai rikkaliku tasu oma vaevanägemise eest; reilu alennus korralik hinnaalandus; hän oli reilun metrin jäljessä voittajasta ta oli tubli meetri võitjast maas; hän leikkasi leivästä reiluja viipaleita ta lõikas leiva küljest korralikud viilud

suora 10
1 sirge; otsene
◊ suora ja käyrä viiva sirge ja kõver joon; suora jakaus sirge juukselahk; suora puunrunko sirge puutüvi; suorat kadut sirged tänavad; suora tukka sirged juuksed; ojentaa käsivarsi suoraksi kätt sirgeks (sirgu) ajada, kätt välja sirutada; oikaista matto suoraksi põrandavaipa sirgeks seada (kohendada); höylätä lauta suoraksi [sae]lauda sirgeks hööveldada; seistä suorana (suorassa) sirgelt (sirgu) seista; seistä selkä suorana seista, selg sirge (sirgu); seista sirge seljaga; hän istui suorana kuin kynttilä ta istus sirgelt nagu tikk, ta istus tikksirgelt
◊  (erik.) hänellä on suora nenä tal on sirge nina; suora hame sirge (sirgelõikeline) seelik; suorat housut sirged (sirgelõikelised) püksid
◊  (urh.) hyppy taaksepäin suorin vartaloin hüpe tahapoole sirge kehaga
◊  (kuv.) hän tyrmäsi ehdotuksen suoralta kädeltä ta lükkas ettepaneku otsekohe (pikemalt mõtlemata, ilma pikemata, ilma pikema jututa, paugupealt) tagasi; sitä en osaa sanoa suoralta kädeltä seda ma ei oska nii äkki öelda; seda ma ei oska paugupealt (käigupealt) öelda; seistä tumput suorana (suorina) (laiskana) tegevuseta olla; seista, käed külgedel rippu, pöidlaid keerutada, käed rüpes (süles) istuda, käsi rüpes hoida; (neuvottomana) nõutult (segaduses) seista; kõrvatagust kratsida; huutaa kurkku suorana täiest kõrist hüüda (karjuda); ajaa mutkat suoraksi (suoriksi) sõita suure kiirusega, kihutada
◊  (leik.) juosta tukka (häntä) suorana joosta nii, et juuksed tõmbuvad sirgu; joosta nii, et saba tõmbub sirgu; joosta nii, et üks jalg ei näe teist; joosta tulisi jalu (tulistjalu); tuhatnelja kihutada
◊  (liikkeestä, kulkutiestä tms.) (suunnastaan poikkeamaton) suoraa tietä otse, otseteed; hän meni suorinta tietä kotiin ta läks koju kõige otsemat teed; maalata suorin vedoin maalida sirgete pintslitõmmetega; ommella suorin pistoin õmmelda sirgete pistetega; sirget õmblust õmmelda
◊  (urh.) suora syöttö otsesööt, vindita serv
◊  (kuv.) lausunto oli suora hyökkäys hallitusta vastaan avaldus oli otsene (selge) rünnak valitsuse vastu; se on suorin tie sotaan see viib kõige otsemat teed sõjani; suoraa päätä (suoraan) otse, otseteed; (aikailematta, heti) kohe, otsekohe, viivitamatult, jalamaid, paugupealt; hän marssi suoraa päätä johtajan huoneeseen ta marssis otseteed direktori kabinetti ks. myös oikopäätä
2 (suoraan jotakin kohti oleva t. tapahtuva) suorat ja kaltevat pinnat püst- ja kaldpinnad; oikaista vino seinä suoraksi viltust (kaldu olevat) seina sirgeks (otse) seada; onko tämä suorassa? kas see on otse?; tarkistaa, onko solmio suorassa kontrollida, kas lips on otse (sirgu); panna taulu suoraan maali [seinal] otse (õigeks) seada
◊  (geom.) suora kulma täisnurk; suorassa kulmassa toisensa leikkaavat suorat sirged, mis lõikavad teineteist täisnurga all; suora lieriö püstsilinder
3 (välitön) otsene, otse-; vahetu
◊ suora yhteys otsekontakt, otsene kokkupuude; suora toiminta vahetu tegevus (mööda minnes tavapärastest otsustavatest instantsidest); suorat neuvottelut valtioiden kesken otseläbirääkimised riikide vahel, riikidevahelised otseläbirääkimised; suora kansanvaali otsesed valimised; suora auringonvalo otsene päikesevalgus; suora liikenneyhteys otseühendus; suora lento vahemaandumiseta lend; suora [puhelin]numero otsevalimisnumber; suora lähetys otsesaade, otseülekanne; ohjelma tulee suorana lähetyksenä programm kantakse üle otseülekandena; suora radiolähetys raadio otsesaade; suora sähkölämmitys otsene elekterküte
4 (selvä, suoranainen) otsene, selge; (silkka) puhas
◊ suora viittaus hänen menneisyyteensä otsene (selge) viide tema minevikule; sanonta on suora käännös saksasta väljend on otsetõlge (otsene tõlge) saksa keelest; huutaa suoraa huutoa kõvasti (täiest kõrist) karjuda (kisendada)
5 (suorasukainen, vilpitön) otse·kohene, siiras, ava·meelne; (rehti, reilu) usaldus·väärne; korralik, tubli; (rehellinen) aus, ausa·meelne; õiglane; (peittelemätön, avoin) aval; avatud; (kaunistelematon) ilustamata; kaunistamata; (selvä) selge; (yksinkertainen) lihtne, vähe·nõudlik
◊ suora ja rehellinen ihminen otsekohene ja aus inimene; suora luonne sirgjooneline iseloom; olla suora jollekulle kellegi vastu avameelne (siiras, otsekohene) olla; suora totuus alasti tõde; suora arvostelu otsekohene kriitika; ilustamata kriitika; sanoa suorat sanat otse välja öelda; kõike välja öelda; avameelselt välja öelda; sõnu mitte valida; suoraan kysymykseen suora vastaus avameelsele küsimusele tuleb avameelselt vastata; selge küsimus nõuab selget vastust; suorin ja selvin tapa olisi — kõige lihtsam ja selgem viis oleks selline —
6 (kiel.) suora sanajärjestys sõnade otsejärg, sõnade otsejärjestus; suora esitys otsene kõne; suora kysymyslause otsene küsimus (küsilause)
7 (verrannollisuudesta) suora verrannollisuus võrdelisus, proportsionaalsus; olla suorassa suhteessa johonkin millegagi võrdeline (proportsionaalne) olla
8 (subst.)
8a (geom.) sirge, sirg·joon
◊ samalla suoralla olevat pisteet samal sirgel olevad (asuvad) punktid
8b (kilparadan, tien tms. suora osa) sirge teelõik, sirge
◊ ohitukseen sopiva pitkä suora möödumiseks sobiv pikk sirge; hän jätti suoralla muita sirgel jättis ta teisi seljataha
8c (urh. nyrkkeilyssä) otse·löök, sirge
◊ oikea suora parem sirge, paremsirge; vasen suora vasak sirge, vasaksirge
8d (korttip.) sekvents

suora·luonteinen 38 ; suora·luontoinen 38 otse·kohene, sirg·jooneline, ava·meelne, siiras; (rehti, reilu) usaldus·väärne, korralik, tubli; (rehellinen) aus, ausa·meelne

suora·sukainen 38 otse·kohene, ava·meelne, sirg·jooneline, sirge jutuga, selge·sõnaline, mitte·keerutav; (rehellinen) aus, ausa·meelne; (kursailematon, siekailematon) kõhklematu, häbenematu, tseremoonitsematu, peenutsematu
◊ suorasukainen ihminen otsekohene (avameelne) inimene; se oli suorasukaista puhetta! see oli sirge (aus) jutt!; see oli mehejutt!; seksituotteiden suorasukainen mainonta seksitoodete häbenematu (vaba) reklaamimine

tosi [27]
1 (adj.)
1a tõsi
◊ uskomatonta mutta totta uskumatu, kuid tõsi; totta on, että hän on kokematon, mutta — see on tõsi, et tal pole kogemust, aga —; onko se aivan totta? on see ikka [päris] tõsi?; toden totta, niin se asia onkin tõepoolest, nii see asi ju on; päris tõega, nii see asi ju on; ihanko totta? päris tõesti või?, on tõsi või?, kas tõepoolest?; "Se oli pahasti sanottu." — "Totta!" "See oli halvasti öeldud." — "Tõsi ta on!"; "Olisi parempi lähteä huomenna." — "Totta!" "Parem oleks homme minna." — "Tõepoolest!"; olipa hyvä elokuva, eikö totta? oli ikka hea film, eks ju?
1b (taipum.) (todellinen) tõeline; (oikea) õige ‹õige›; (totinen, vakava) tõsine; (aito) päris; ehtne; (rehellinen) aus
◊ tosi kristitty tõeline kristlane; hän on tosi huijari ta on päris (tõeline) suli; tosi usko (rakkaus) tõsine usk (armastus); tosi pyrkimys aus püüdlus; raha tuli tosi tarpeeseen raha oli tõepoolest vaja, raha tuli just õigel ajal
2 (adv.) tõesti; tõe·poolest; ausalt
◊ tosi hyvä tõesti hea; tosi huono tõepoolest halb; tosi vanha tõepoolest vana; tosi nopeasti täitsa kiiresti; sain sen tosi halvalla sain selle tõesti odavalt; se oli tosi helppo juttu see oli tõepoolest kerge asi, see oli tõesti lihtne lugu, see oli ausalt lihtne värk; siellä oli tosi railakas meno seal oli küll kõva hoog sees, see oli tõepoolest lõbus ettevõtmine
3 (subst.)
3a (lausumasta tms.: totuudenmukainen) tõde; tõsi
◊ hän piti tarinaa täytenä totena ta võttis seda lugu täie tõe pähe, ta võttis seda juttu täiesti tõsiselt; puhua totta tõtt rääkida; jutussa ei ollut siteeksikään totta selles jutus ei olnud sõnagi tõtt; toden sanoakseni (totta puhuen) en usko sinua tõtt öelda, ei usu ma sind
◊  (sananp.) kolmas kerta toden sanoo kolmas kord läheb täkkesse (täppi), kolm korda kohtu seadus
3b (todellisuus) tegelikkus; tõelisus, tõelus
◊ tarun ja toden raja muinasjutu ja tegelikkuse piir; leikki muuttui karvaaksi todeksi naljast tuli (sai) kibe tõde; tehdä jostakin totta midagi teoks teha, midagi täide viia
3c (vakavasti otettavasta) täyttä totta oleva uhkaus tõsiselt võetav ähvardus, tõsiselt mõeldud ähvardus; nyt on tosi kysymyksessä nüüd on asi tõsine, nüüd on asi naljast kaugel, nüüd läheb asi tõsiseks; tosi on! tõsi ta on!, nii see on!; ottaa jokin todesta midagi tõe pähe võtta; hän otti puheeni todesta ta võttis mu juttu tõe pähe, ta võttis mu juttu tõsiselt
◊  (sananl.) ei niin pientä pilaa, ettei totta toinen puoli kus suitsu, seal tuld
4 (eräissä kiinteissä yhtymissä) jostakin tulee tosi ks. toteutua; käydä toteen teoks saada, teostuda (ennustuksesta tms.) täide minna, täituda, tõeks minna (saada); toden teolla tõepoolest, tõesti; näyttää jokin toteen tõestada

totuudellinen 38 (totuutta noudattava) tõe·pärane; tõe·meelne; tõene; (vilpitön) siiras; (rehellinen) aus, ausa·meelne
◊ totuudellinen kuvaus tapahtumasta toimunu tõepärane kirjeldus

vakaa 17
1 (horjumaton, liikahtamaton) tugev, kindel, vankumatu
◊ työ vaatii vakaata kättä töö nõuab kindlat kätt; vakaa tasapaino kindel tasakaal; aluksen kulku oli vakaata aluse liikumine oli stabiilne; seisoa vakaana kindlalt seista
◊  (kuv.) hän kasvattaa lapsensa vakaalla kädellä ta kasvatab oma lapsi kõva käega
2 (pysyvä) püsiv, muutumatu; (vakiintunut) stabiilne, konstantne
◊ vakaat olot stabiilsed olud; vakaa tilanne stabiilne olukord; vakaa hintataso kindlad (stabiilsed) hinnad
3 (luja) kindel; tõsine, tõsi·meelne; aus, õiglane
◊ hän oli siinä vakaassa uskossa, että — tal oli selline kindel usk, et —; ta elas selles kindlas usus, et —; vakaa luottamus johonkuhun kindel usaldus kellegi vastu; vakaa käsityksemme on, että — meie kindel arusaam on, et —; vakaana aikomuksenani oli — minu kindel (tõsine) nõu oli —; tämä on vakaa päätökseni see on mu kindel (tõsine) otsus
◊  (oik.) vakain tuumin tehty rikos külmalt kaalutletud kuritegu, ettekavatsetud kuritegu

vilpitön 34*C siiras, aval, ava·meelne; (rehellinen) aus; puht·südamlik; (suora) otse·kohene
◊ vilpitön katumus puhtsüdamlik kahetsus; vilpitön kiitokseni minu siiras tänu; vilpittömästä sydämestä lähtevät sanat puhtast südamest tulevad sõnad; olla vilpittömän kiinnostunut jostakin olla siiralt millestki huvitatud
◊  (oik.) toimia vilpittömässä mielessä heauskselt tegutseda

välitön 34*C
1 (välivaiheeton) vahetu; (suora) otsene
◊ välitön vaikutus otsene (vahetu) mõju; välitön uhka otsene oht; välitön hyöty otsene kasu; välittömiin havaintoihin perustuva tieto otsestel tähelepanekuil põhinev informatsioon; välittömät vaalit otsesed valimised; välittömät verot otsesed maksud; välitön ympäristö ks. lähiympäristö; talon välittömässä läheisyydessä maja vahetus läheduses
2 (luonnollinen) loomulik; (teeskentelemätön) teesklematu; ehtne; (vilpitön) siiras; otse·kohene; (avoin) avatud; aus; (impulsiivinen) impulsiivne