Soome-eesti suursõnaraamat

aukko 1*A
1 auk, mulk; avaus, ava
◊ aidassa on aukko aias on auk; metsään oli hakattu aukko metsa oli raiutud lagendik
◊  (urh.) joukkueen puolustuksessa oli aukkoja meeskonna kaitses oli tühje kohti (lünki)
◊  (täht.) musta aukko must auk
2 (puute, myös kuv.) lünk, tühik, tühimik, vajak, puudu·jääk
◊ pöytäkirjassa on tässä kohtaa aukko protokollis on selles punktis tühimik (lünk); aukkoja yleissivistyksessä puudujääke üldhariduses; lainsäädännössä on aukko seadusandluses on lünki

avautuma 10 avaus, ava, auk; (opt., anat.) apertuur

hyppy·tunti 5*J (ark.) vaba tund; auk (kõnek) aken (kõnek)

juoksu·tunti 5*J vaba tund; aken (kõnek) auk (kõnek)

kairaus 39 puurimine; (kairaamalla tehty reikä) puuritud auk

kolo 1 (kuoppa) auk, mulk; õõs, õõnsus; õnar, õnarus; urg, urgas
◊ tikankolo rähni õõnsus; pöydän pinnan kolot lauapinna konarused
◊  (kuv.) se teki rahavaroihin ison kolon see tegi rahakotti suure augu

kuopanne 48*J auk; (syvänne) süvend, õõnsus

kuoppa 10*B auk; (räjähdyskuoppa) [mürsu·]lehter; (syvänne) süvend; (kolo) õõs; (ark. hauta) auk, haud; (erik. kellari) koop; (hampaan kuoppa) hamba·auk
◊ pommin tekemä kuoppa pommiauk; tie on kuopilla tee on auklik (auke täis); posket kuopalla palged aukus; kuopalle kuluneet portaat lohku kulunud trepiastmed
◊  (kuv.) heidän palkkansa ovat jääneet kuoppaan nende palgad on jäänud madalamaks kui teistel, nende palgatase on allpool keskmist; (ark.) kuoppien jako ks. kuoppakorotus
◊  (sananl.) joka toiselle kuoppaa kaivaa, se itse siihen lankeaa kes teisele auku kaevab, see ise sisse langeb

lohkeama 10 (lovi) auk; (halkeama) pragu, lõhe
◊ hänellä oli hampaassa lohkeama tal oli hambas pragu

luola 10 koobas; (kolo) urge, õõs, auk; (eläimen pesästä) urg; (asunnosta myös) urgas
◊ ketun luola rebase urg
◊  (kuv.) hän asuu kamalassa luolassa ta elab kohutavas urkas

läpi2 7*E (subst.) auk, mulk
◊ (kuv.) puhua läpiä päähänsä jama ajada, lollusi rääkida
◊  (ark., halv.) pidä [leipä]läpesi kiinni! pea oma suumulk (pudrumulk) kinni!, pea lõuad!

monttu 1*C (ark.) (kuoppa) auk; (kaivanto) kaevand; (syvennys) süvend
◊  (slg.) (suu) tuijottaa monttu auki vahtida suu ammuli

puhkeama 10 mulgustus; (reikä) auk, ava, mulk; (geol.) paljand
◊ verisuonen puhkeama veresoone mulgustus
◊  (geol.) kivilajin puhkeama kivimiliigi (kivimi) paljand

reikä 10*D auk; mulk
◊ reikä katossa auk katuses; sukassa on reikiä sokis on augud; juuston reiät juustuaugud; golfradan 18 reikää golfiväljaku 18 auku; hampaissa on reikiä hammastes on augud

rikkouma 10 (rikkoutunut kohta) rebend; (murtuma) murd; (murtumakohta) murru·koht; (repeämä) pragu; lõhe; mõra; (puhkeama) auk
◊ maalipintaan oli tullut rikkouma värvipinda olid tekkinud praod (mõrad)

roso 1 konarus, kühm; (epätasaisuus) eba·tasasus, krobelisus; (halkeama) pragu, lõhe; (kolo) auk; lohk
◊ lakatun pinnan rosot lakitud pinna ebatasasus (krobelisus); peittää rosot kitillä auke (pragusid) kinni kittida
◊  (kuv.) [teatteri]esityksessä oli paljon rosoa teatrietendus oli veel üsna ebaühtlane (viimistlemata, krobeline)

silmä 10
1 silm ‹silma›
◊ hänellä on kierot silmät tal on kõõr[d]silmad, ta silmad kõõritavad; ta kõõritab; sulkea (ummistaa) silmänsä silmi sulgeda (kinni panna); räpytellä silmiään silmi pilgutada; iskeä silmää jollekulle kellelegi silma pilgutada, kellelegi silmi teha; hän sukelsi silmät auki ta sukeldus, silmad lahti; ta sukeldus avasilmi; silmät auki! silmad lahti!; (pidä auki) hoia silmad lahti!; hän istui silmät kiinni ta istus, silmad kinni; ta istus kinnisilmi; silmät kiinni! silmad kinni!; katsoa jotakuta suoraan silmiin kellelegi silma (silma sisse) vaadata; silmiä kirvelee silmad kipitavad; kyyneleet silmissä pisarad silmas (silmis); yksikään silmä ei jäänyt kuivaksi ükski silm ei jäänud kuivaks; kõigil läksid silmad märjaks; tukka silmillä juuksed silmadel (silmil); he tuijottivat toisiaan silmästä silmään nad vahtisid teineteist silmast silma
◊  (erik.) olla silmät suurina suurisilmi (suuri silmi, suuril silmil, suurte silmadega) vaadata; vaadata, silmad suured; tuijottaa silmät tapillaan vahtida, silmad punnis (pungis, pulkas) peas; jõllitada; silmät säkenöivät silmad välkusid; paha silmä kuri silm
2 (näkö- t. havaintokykyyn liittyvissä ilmauksissa) silm ‹silma›; pilk
◊ terävät silmät teravad silmad; hänellä on tarkka silmä tal on täpne (terav) silm; tal on terav nägemine; näin sen omin silmin ma nägin seda oma silmaga; paljain silmin erotettavat tähdet palja silmaga nähtavad tähed; eikö sinulla ole silmiä päässäsi? kas sul pole silmi peas?; kas sa ei näe või?; saada jokin silmiinsä midagi silmata (märgata); sattui silmääni (silmiini), että — ma märkasin, et —, panin tähele, et —; silmäni osuivat sattumalta ilmoitukseen mu pilk langes juhuslikult kuulutusele; silmasin juhuslikult kuulutust; en ollut uskoa silmiäni ma ei uskunud oma silmi; ma ei tahtnud oma silmi uskuda; silmissä hämärtää silmade (silme) ees pimeneb (hämardub); maailma musteni silmissäni maailm silmade ees läks mustaks; taimi kasvoi silmissä taim kasvas [lausa] silmanähtavalt (silma nähes); minun silmissäni hän on kaunis minu silmis on ta ilus; minu meelest (arvates) on ta ilus; katsella jotakin asiantuntijan silmällä midagi asjatundja silmaga (pilguga) vaadata; niin kauas kuin silmä kantaa nii kaugele kui silm ulatab (ulatub); häipyä silmän kantamattomiin kaduda väljapoole nägemisulatust (silmaulatust); silmist kaduda; lain valvova silmä seaduse valvas silm; hän oli heti pahanteossa, kun opettajan silmä vältti nagu õpetaja oma pilgu mujale pööras, tegi ta kohe pahandust; kui õpetaja ei juhtunud nägema, tegi ta kohe pahandust; nagu õpetaja selja pööras, tegi ta kohe pahandust; en voi päästää lasta hetkeksikään silmistäni ma ei või last hetkekski silmist lasta; pitää jotakin silmällä midagi jälgida; midagi valvata; millelgi silma peal hoida; jotakin silmällä pitäen midagi silmas pidades; näin sieluni silmillä, kuinka — ma nägin oma vaimusilmas, kuidas —; ma kujutasin ette, kuidas —; hänellä on silmät selässäänkin tal on silmad ees ja taga; jokin hivelee silmää miski hellitab silma; miski on silmailu[ks] (silmarõõm[uks]); silmää ilahduttava näky silma rõõmustav vaatepilt; silmän ruokaa silmailu, silmarõõm; syödä jotakin (jotakuta) silmillään midagi (kedagi) silmadega süüa (õgida)
◊  (erik.) pettämätön psykologinen silmä eksimatu psühholoogisilm; opettajalla on silmää tajuta oppilaansa kyvyt õpetajal on silma oma õpilase võimete märkamiseks; taiteellista silmää vaativa työ kunstniku silma nõudev töö; hänellä on silmää kauneudelle tal on silma ilu nägemiseks
3 (kuv.) iskeä silmänsä johonkuhun (johonkin) kellessegi (millessegi) kiinduda (armuda); sain armon hänen silmissään leidsin tema silmis armu; ta kiitis mu heaks; ta kuulutas mu vastuvõetavaks (kõlblikuks); maailman silmissä merkityksetön tapaus maailma silmis väheoluline (tähtsusetu) sündmus; inimeste arvates väheoluline (tähtsusetu) sündmus; en huomannut sitä, kun en katsonut sillä silmällä ma ei märganud seda, sest ei teadnud sellest midagi; ma ei pannud seda tähele, sest ei pööranud sellele tähelepanu; hän katsoi tyttöä sillä silmällä ta oli tüdrukusse kiindunud (armunud); tüdruk oli talle meeldima hakanud; ta oli tüdrukule silma heitnud (visanud); hän ei tiennyt, mihin olisi silmänsä pannut ta ei teadnud, kuhu oma silmi panna (peita); hän oli pudottaa silmänsä tal pidid silmad peast kukkuma; suomukset putosivat hänen silmiltään kae langes ta silmilt (silmadelt, silmade eest); soomused langesid ta silmilt (silmadelt, silmade eest); kate langes ta silmilt (silmadelt, silmade eest); olla silmät ristissä väga väsinud olla, surmväsinud (puruväsinud, rampväsinud) olla, omadega täiesti läbi olla; etsiä jotakin silmä kourassa midagi suure hoolega otsida; midagi silm näpu otsas otsida; hävetä silmät päästään häbeneda silmad peast; haukkua joku silmät korvat (suut silmät) täyteen kellelgi suud-silmad täis sõimata; en nukkunut yöllä silmän täyttä ma ei maganud öösel silmatäitki; nauraa jollekulle päin (vasten) silmiä kellelgi näkku naerda; hyppiä jonkun silmille kellelegi näkku (ninna) karata; se pisti silmään see torkas silma, see hakkas (paistis) silma; sulkea (ummistaa) silmänsä tosiasioilta üht (teist) silma tõsiasjade ees sulgeda (kinni pigistada); silmi tõsiasjade ees sulgeda (kinni pigistada); avata jonkun silmät näkemään jotakin kellegi silmi millegi suhtes avada (lahti teha); katsoa vaaraa [suoraan] silmiin hädaohule otse silma (näkku) vaadata; uskoa kuin kirveen silmään midagi pimesi uskuda; kedagi pimesi uskuda
◊  (ark.) sahata jotakuta silmään kellelegi puru silma ajada; kellelegi valetada (vassida, keerutada)
◊  (slg.) olla nakit silmillä olla purupurjus (purujoobnud, lakku täis); maani täis olla; olla täis kui siga
4a (aukko, reikä) silm ‹silma›
◊ lähteen silmä allikasilm, lättesilm; suon silmä soosilm, laugas; veesilm; kirveen silmä kirvesilm; myrskyn silmä (hirmumyrskyn) [keeris]tormi silm
◊  (kuv.) apua on saatava vaikka kiven silmästä abi peab saama iga hinna eest; abi peab saama, maksku mis maksab; abi peab saama kust tahes
◊  (ark.) panna kolmonen silmään kolmandat käiku sisse lülitada
4b (rengas) rõngas, auk; (silmukka) silm ‹silma›, silmus
◊ saksissa on silmät sormia varten kääridel on augud sõrmede jaoks; verkon silmät võrgusilmad; võrgusilmused; minulta putosi silmä puikolta mul läks silm vardalt maha; silmä juoksi silm hargnes (jooksis)
4c (täplä, pilkku) silm ‹silma›; punkt, täpp, märk ‹märgi›; (perhosen tms. siivessä) silm·laik
◊ arpakuution silmät täringu silmad; perhosen siivissä olevat silmät liblika tiibadel olevad silmlaigud

syvennys 39
1 süvend; õõs, õõnsus; uuris; (kuoppa) auk, lohk; (kolo) auk; (lovi) sälk, täke; (rak.) seina·tühe, nišš, orv
2 (syventäminen) süvendamine, süvendus

syvänne 48*J
1 süvend; süvik; sügavik; nõgu, lohk; (laakso) org; (valtameressä) [ookeani·]süvik
◊ harjujen välinen syvänne kahe seljandiku vaheline nõgu (org)
2 (syvennys) süvend, õõs; (kuoppa) auk

vapaa·tunti 5*J vaba tund; (hyppytunti) auk (kõnek) aken (kõnek)

vapari 6 (slg.)
1 (vapaalippu) prii·pilet
2 (urh.) vaba·löök; vaba·vise
3 (vapaatunti) aken (kõnek) auk (kõnek)