Soome-eesti suursõnaraamat

asia 12
1 (seikka) asi, seik, [asja·]lugu ‹loo›; (tapaus) juhtum; (kysymys) küsimus
◊ omantunnon asia südametunnistuse asi; se ei ole leikin asia see pole naljaasi; korjaus on sadan markan asia parandus läheb maksma (maksab) sada marka; asia on niin, että — asjalugu on nii[moodi], et —; maailman yksinkertaisin asia kõige lihtsam asi maailmas; se ei vaikuta asiaan see ei puutu asjasse, see pole oluline; tehdä jostakin iso asia mingit asja suureks (üles) puhuda; hän tarttui asiaan (päätti hoitaa) ta asus asja kallale; (puuttui, huomautti) ta sekkus asjasse; palataan asiaan! tuleme selle juurde veel tagasi!, võtame asja uuesti üles!; asiasta toiseen võtame järgmise asja [käsile], lähme edasi (kõnek); se on eri asia see on iseasi, see on [hoopis] teine asi; se ei asiaa miksikään muuta see ei muuda asja (midagi); asiasta tuli arvovaltakysymys sellest loost sai prestiižiküsimus; erottaa asiat ja henkilöt toisistaan pidada asjad ja inimesed lahus (ametiasju ja isiklikke suhteid lahus hoida); asioiden näin ollen kui asjalood nii on, selliste asjaolude korral
2 (elämän oloista) [asja·]olud, asi
◊ yhteiskunnalliset asiat ühiskondlikud küsimused; hänen asiansa ovat hyvin tal läheb hästi; hänen asiansa ovat sekaisin tema asjad on sassis, tema lood on segased; kuinka asiasi ovat? kuidas sinuga lood on?; hoida vain omat asiasi! muretse sina oma asjade eest!; rehtorin täytyi puuttua asiaan rektor oli sunnitud asjasse puutuma; nyt tiedän enemmän saamelaisten asioista nüüd tean ma rohkem saamide oludest; asioista perillä olevissa piireissä kerrotaan hästi informeeritud ringkondades on teada; puhua asiat halki jonkun kanssa kellegagi asju selgeks rääkida; laskea leikkiä vakavista asioista tõsiste asjadega nalja teha; voin kertoa asioistani hänelle võin oma asjadest temale rääkida
3 (aatteesta) üritus, asi
◊ rauhan asia rahuüritus; ajaa hyvää asiaa head asja ajada; yhden asian liike ühe probleemiga tegelev liikumine; tiesin olevani oikealla asialla kritisoidessani häntä teadsin, et tegin õigesti teda kritiseerides
4 (käsiteltävä asia) küsimus, probleem, asi; (oikeusjuttu) kohtu·asi
◊ kolmantena asiana esityslistalla kolmanda küsimusena päevakorras; antaa lausunto asiasta esitada oma seisukoht asjast; asia on sillä loppuun käsitelty sellega on asi lahendatud (lõpetatud), sellega on asi (probleem) ammendatud; asioiden valmistelu küsimuste ettevalmistamine; asian vireillepano ja käsittely kohtuasja esitamine ja arutamine; sotaoikeuteen kuuluva asia sõjakohtu pädevusse kuuluv asi
5 (johonkin kuuluvasta, teemasta tms.) se ei vaikuta [itse] asiaan see ei mõjusta (muuda) tegelikult asja; asiaan kuuluvat muodollisuudet asja juurde kuuluvad formaalsused; kuuluu asiaan, että — asja juurde kuulub, et —; on asjakohane, et —; hänen puheessaan oli paljon sanoja mutta vähän asiaa tema kõne oli pikk, kuid kesine (sisutu); hänen puheessaan on paljon asiaa tema jutt on sisukas (tuumakas); puhu asiaa äläkä jaarittele! räägi asjalikult (asjast), ära aja loba!; mennä suoraan asiaan otse asja juurde minna; asiaan! asja juurde!; pysyä asiassa asja juurde jääda; poiketa asiasta asjast (teemast) kõrvale kalduda; itse asiassa tegelikult, õieti; kuulua asian luonteeseen asja olemusse (juurde) kuuluda; asiaan kuulumaton asjasse mitte puutuv (puutumatu); asiaan vaikuttava seikka asjasse puutuv seik, antud küsimuses tähtis asjaolu
6 (toimitettava asia, tehtävä) asi, üles·anne
◊ antaa jollekulle jotakin asiaksi kellelegi midagi kohustuseks teha; minulla on sinulle vähän asiaa mul on sinule pisut asja, mul on sinuga vähe asja ajada; mitä asia koskee? milles asi [on]?, mille kohta see käib?; juosta asioilla kaupungilla linna peal asju ajada; käydä asioilla asju ajamas käia; minulla ei ole sinne mitään asiaa mul pole sinna mingit asja; tehdä tikusta asiaa sääsest elevanti teha, midagi suureks puhuda (tähtsaks ajada); tehdä asiaa jonnekin kuhugi asja teha; jäsenien hyväksyminen on johtokunnan asia liikmete vastuvõtmine on juhatuse asi; hänen asiansa ei ole arvostella esimiehiään tema asi ei ole [oma] ülemusi arvustada; sinun asiasi on päättää sinu asi (kohus) on otsustada; asia on loppuun käsitelty (toteamuksena) küsimus on ammendatud, asi on lõpetatud; (keskustelua torjuttaessa) läbirääkimised on lõppenud; (ark.) nüüd on seda küllalt jahutud; se on minun asiani see on minu asi; se on hänen oma asiansa see on ta oma asi; (siitä hän vastaa itse) selle kohta peab ta ise vastust andma; omapa on asiasi! see on juba sinu asi!, see on su oma asi!; (vikasi) ise oled süüdi!, süüdista iseennast!; ottaa jokin asiakseen midagi oma asjaks võtta, midagi endale südame peale võtta; hän osaa asiansa ta tunneb oma asja
◊  (sananl.) pane lapsi asialle, mene itse perässä aja tühja asjale, karga ise kannule

esine 48 asi, ese; (tal.) artikkel
◊ eloton esine elutu asi; harvinainen esine haruldane ese (asi)
◊  (oik.) irtaimet esineet vallasasjad, vallasvara, vallasomand

historia 12
1 aja·lugu ‹loo›; histooria (van, nalj)
◊ Suomen historia Soome ajalugu; historian luento ajaloo loeng; keskiajan historia keskaja ajalugu; piirtää nimensä historiaan oma nime ajalukku jätta (kirjutada); tällä päätöksellä on pitkä historia takanaan sel otsusel on seljataga pikk ajalugu
◊  (kuv.) penkoa historian roskatynnyriä ajaloo prügikastis sorida
2 (vars. ark.) (juttu) lugu ‹loo›, jutt ‹jutu›; (asia) asi; (kasku) nali, anekdoot

homma 10 (ark.) (työ) töö, tegevus, toimetus, toiming, asja·talitus, askeldus; (asia) asi
◊ missä olet hommissa? kus sa tööl oled?, kus sa töötad?; ruveta hommiin tööle [kallale] asuda; koko homma kogu asi (värk, krempel, kupatus); hän jätti koko homman siihen ta jättis kogu asja sinnapaika; sillä on homma hanskassa tal on see asi käes (käpas); ta on olukorra peremees; mikä on homman nimi? milles on asi (küsimus)?; homman nimi on se asi (küsimus) on selles; helppo homma kerge töö
◊  (huudahduksena) hyvä homma! vahva!, tore!, hästi!

juttu 1*C
1 (juttelu) jutu·ajamine; (keskustelu) vestlus; (rupattelu) lobisemine
◊ häneltä juttu luistaa tal jutt jookseb; iskeä juttua juttu puhuda; (rennosti) lõugu lõksutada
2 (tarina) jutt ‹jutu›; (kertomus) lugu ‹loo›; (kasku) anekdoot; (juoru) klatš; (pötypuhe) tühi jutt; (ark.) lori
◊ kalamiesten juttuja kalamehejutud; se on pitkä juttu see on pikk lugu; kertoa juttuja lugusid (anekdoote) rääkida; taitaa olla pelkkää juttua see on vist tühi jutt
3 (erik.) (lehtikirjotus, artikkeli) lugu ‹loo›
◊ murhasta tuli etusivun juttu mõrvast tehti esiküljelugu; lehdessä oli juttu onnettomuudesta lehes oli lugu õnnetusjuhtumist
4 (tapaus, sattuma) lugu ‹loo›
◊ hänelle sattui kumma juttu temaga juhtus imelik lugu; koko juttu oli aika epämiellyttävä kogu lugu oli üsna ebameeldiv
5 protsess; [kohtu·]asi, hagi; juhtum, kaasus
◊ juttu huudettiin esiin oikeudessa asi võeti kohtus arutusele; juttu on vireillä kohtuprotsess on pooleli; voittaa juttu protsessi võita
6 (asia) asi; lugu ‹loo›; (pieni juttu) väike asi, pisi·asi
◊ pikku juttu tühine asi; se on minulle tuttu juttu see oli mulle tuttav lugu; remontista tuli kallis juttu remont läks kalliks maksma; taas sama juttu! jälle sama lugu!; hyvä juttu! väga hea!, suurepärane!; siinä koko juttu see on kogu lugu; se on eri (toinen) juttu see on hoopis teine lugu, see on teine asi
◊  (ark. korvaavana sanana) hän soitti tosi makeita juttuja ta mängis tõesti häid lugusid; pallopelit ja muut jutut pallimängud ja muud asjad
7 (erik.) tulla juttuun jonkun kanssa kellegagi [hästi] läbi saada; hän tuli palkallaan jotenkuten juttuun ta tuli oma palgaga enam-vähem välja

kalu 1
1 (väline) riist; asi, abi·nõu, vahend; värk (kõnek)
◊ tässä tarvitaan kunnon kalut siin on korralike [töö]riistu vaja
2 (sanonnoissa) kilut ja kalut asjad, kraam, kila-kola; ei siitä enää tule kalua sellest ei saa enam asja; hän on mennyttä kalua ta on omadega läbi
3 (ark. siitin) riist, asi

kapine 48 (usein mon) (vars. ark.) asi, kraam, värk, kola

koskea 58
1 (koskettaa, kajota) puudutada {johonkin midagi} , puutuda {johonkin millessegi, midagi}
◊ katsoa saa mutta ei koskea! vaadata võib, kuid mitte puutuda!; hän juoksi niin, että jalat tuskin maahan koskivat ta jooksis nii, et jalad vaevalt maad puudutasid; älä koske minuun! ära puutu mind!, ära puutu minusse!
2 (kuulua jollekin) kellessegi puutuda, kellegi asi olla; (vaikuttaa) mõjuda
◊ ei koske minuun, mitä sinä teet see ei puutu minusse, mida sa teed; see ei ole minu asi, mida sina teed; pula koskee jokaisen kukkaroon kriis mõjub igaühe rahakotile; tappio koski pahasti kunniaamme kaotus käis kõvasti meie au pihta
3 (olla kysymys jostakin) kõne all olla, puutuda {jotakin millessegi} ; (liittyä johonkin) millegi kohta käia
◊ kielto koskee sinuakin keeld käib ka sinu kohta; koko maata koskeva tilasto terve riigi kohta käiv statistika, kogu riiki hõlmav statistika; tilaustamme koskeva kirjeenne teie kiri, mis puudutab meie tellimust
4 (sattua, tehdä kipeää) haiget teha; (särkeä) valutada
◊ koskiko sinuun pahastikin? kas sa said väga haiget?, kas sul oli väga valus?; vatsaan koskee kõht valutab; moite koski häneen kipeästi etteheide tegi talle väga haiget

kumma 10
1 (subst.) ime, ime·asi, imelik asi
◊ alkoi kuulua kummia oli kuulda imelikke asju; "Mitä kuuluu?" — "Ei kummempia." "Mis uudist?" — "Ei midagi erilist."; jo nyt on kumma no on vast imelik; kas kummaa! ennäe imet!; ei se kummia maksa see ei maksa kuigi palju; kumma, ettei hän tullut! ime küll, et ta ei tulnud; ihme ja kumma! imelugu küll!
2 (adj.) imelik, kummaline ks. myös kummallinen
3 (kielt. yhteyksissä) hän ei ole muita kummempi ta ei ole teistmoodi kui teised; asia ei tullut sen kummemmaksi asi ei muutunud mitte kuidagi; lugu ei läinud sugugi paremaks; sen kummemmitta puheitta pikema jututa

kuulua 52
1 kuuldav olla, kosta
◊ puhelu kuului huonosti kõne kuuldavus oli halb; ovi kuului käyvän oli kuulda, et uks käis
2 (asioiden tietoon tulosta) anna kuulua, mitä tiedät! lase kuulda, mida sa tead!; hänestä ei ole kuulunut mitään temast ei ole midagi kuulda olnud; asia kuuluu olevan niin asi kuulukse olevat niimoodi, kuulu järgi on asi niiviisi; kuuluu huhuja kuulujutud käivad, liigub kuulujutte; hän kuuluu palanneen ta kuulukse olevat naasnud; on kuulda, et ta on tagasi tulnud; mitä [sinulle] kuuluu? mis [sul] uudist on?, kuidas läheb?, mis kuulukse?; mitä kaupunkiin kuuluu? mis linnas uudist?; hyvää kuuluu on häid uudiseid, läheb hästi; apua ei ole kuulunut abist pole midagi kuulda olnud; häntä ei näy eikä kuulu teda pole näha ega kuulda, ta ei ole [välja] ilmunud
3 (sanamuodosta) kõlada; (ark.) käia
◊ vastaus kuuluu seuraavasti vastus on järgmine (selline)
4a (omistussuhteesta) kuuluda, kellegi oma olla; (olla jonkun asiana) kellegi asi olla
◊ hänelle kuuluva osa temale kuuluv osa; päätöksenteko kuuluu eduskunnalle otsustamine on parlamendi kohustus; kunnia sille, jolle kunnia kuuluu au sellele, kes au väärib
◊  (erik.) se ei kuulu minulle see ei ole minu asi; mitä se sinulle (sinuun) kuuluu! mis see sinu asi (mure) on!, mis sul sellega asja on!
4b (olla osana, jäsenenä) kuuluda, liikmeks olla; (kuulua yhteen) kokku kuuluda
◊ kuulua yhdistykseen seltsi kuuluda, seltsi liige olla; he kuuluvat toisilleen nad kuuluvad teineteisele; perheeseen kuuluu kolme lasta perekonda kuulub kolm last; kirjelmä siihen kuuluvine liitteineen memorandum (ettekanne) koos juurdekuuluvate lisadega; kuulua asiaan asja juurde kuuluda; aamiainen kuuluu hintaan hommikusöök kuulub hinna sisse
◊  (erik.) antaa jollekulle mitä kuuluu [ja kuka käski] kellelegi teada anda, mis temast arvatakse; kellelegi karmi tõtt näkku öelda
5 (täytyy, tulee) sinun kuuluu tehdä se sa pead seda tegema, sinu kohus on seda teha; autossa kuuluu olla varoituskolmio autos peab olema ohukolmnurk

laina·esine 48 laenatud ese (asi)

löytö·tavara 12 leitud ese, leitud esemed, leitud asi, leitud asjad

mitättömyys 40 tähtsusetus, tühisus; (mitätön asia) pisi·asi, tühine asi; (kehnous) armetus, viletsus; (oik.) kehtetus, maksvusetus

muoto·seikka 9*A formaalsus, vormilisus, vormi·täitmine; vormi·nõue; (sivuseikka) kõrvaline asi; pisi·asi, tühine asi
◊ takertua muotoseikkoihin formaalsustesse takerduda

nakki4 5*A (slg.) saak; asi
◊ mestaruus oli helppo nakki meistritiitel oli kerge saak

olio 3
1 olend, olevus; isend
◊ merkillinen olio kummaline olend; elolliset oliot elusolendid
2 (fil.) asi; olend
3 (tietotekn.) objekt

pikku·asia 12 (vähäinen asia) pisi·asi; (turhanpäiväinen asia) tühi·asi; (vähäpätöisyys) tähtsusetus, eba·olulisus; (sivuseikka) kõrvaline asi; (vähämerkityksinen asia) väike asi, vähetähtis asi
◊ mitäs pikkuasioista! mis neist pisiasjadest!

pikku·juttu 1*C tühi·asi; (merkityksetön asia) tähtsusetu asi; (sivuseikka) kõrvaline asi
◊ sehän on ihan pikkujuttu see on ju tühiasi; mitäs me pikkujutuista mis meil neist tühistest asjadest

pikku·seikka 9*A pisi·asi, pisi·seik; (bagatelli) tühi·asi, bagatell; (sivuseikka) kõrvaline asi; (yksityiskohta) üksik·asi
◊ vähäpätöinen pikkuseikka vähetähtis pisiasi; tärkeä pikkuseikka tähtis üksikasi

rakkine 48 seadeldis, asjandus (kõnek); kaader·värk (kõnek); (laite) aparaat; (kapine) asi, riista·puu (kõnek); (romu) kolu
◊ se rakkine hajosi vähän väliä see asjandus läks ühtelugu katki; tuo radio huutaa, sulje se rakkine! see raadio lõugab, pane see kaadervärk kinni!; kaikenlaisia rakkineita ne väsäävätkin! igasugu kolu (riistapuid) nad ka valmistavad!

rustinki 5*G (ark.) asi; asjandus; riist; seade ‹seadme›; aparaat; masina·värk ks. myös laite, värkki

seikka 9*A (asianhaara, puoli) asja·olu, asja·lugu ‹loo›, seik; pool ‹poole›; (tosiasia) tõsi·asi, tõik, fakt; (näkökohta) seisu·koht, vaate·punkt, aspekt; (kysymys) küsimus; (asia) asi; (tapaus, juttu) juhtum, juht ‹juhu›, seik
◊ se seikka, että hän on kokematon — see asjaolu, et ta on kogenematu —; seikka, joka estää avioliiton solmimisen asjaolu, mis on takistuseks abielu sõlmimisel; panna painoa muodollisiin seikkoihin vormilistele seikadele rõhku panna; formaalsustele rõhku panna; ottaa huomioon kaikki seikat kõiki asjaolusid (seiku, tõsiasju, aspekte) arvesse võtta; keskustelu paljasti odottamattomia seikkoja vestluses tulid esile (ilmsiks) ootamatud tõsiasjad (tõigad, faktid, seigad)

sivu·asia 12 kõrvaline asi; (pikkujuttu) pisi·asi, tühine asi, tühi·asi; (vähämerkityksinen asia) tähtsusetu (väheoluline) asi

sivu·seikka 9*A kõrvaline asi; kõrvaline (vähetähtis) asjaolu; (mitätön sivuseikka) tühine (ebaoluline) asi, tühi·asi, pisi·asi

sotku1 1
1 segu, sodi; sega·puder, suri·muri; (epäjärjestys) segadus, korratus, korra·lagedus; (sekamelska) virvarr; (kaaos) kaos, möll ‹möllu›, tohuvabohu; (sekasotku) sigri·migri, suri·muri; (roju, moska) sodi, praht, rämps
◊ kirjoitus oli yhtä sotkua alusta loppuun kirjutis oli algusest lõpuni üks segapuder (surimuri); onko tuo sotku muka syötävää? kas see sodi on üldse söödav?; kas see sodi tõesti sünnib süüa?; siellä vallitsi sanoinkuvaamaton sotku seal valitses tohutu (kirjeldamatu) segadus (korralagedus, tohuvabohu)
2 (sotkeutunut kohta t. asia) sassiläinud koht; sassiläinud asi; [sasi·]pundar (ka piltl)
◊ siimassa oli pahoja sotkuja õngenööris oli pahasti sassiläinud kohti; selvittää verkon sotkut võrgu sassiläinud kohti (sasipuntraid) lahti harutada; tunne-elämän sotkut tundeelu sasipuntrad; tileissä on havaittu jotain sotkuja arvetes on silma hakanud mingid segased kohad; arvetes on tähele pandud mingeid segaseid kohti

sydämen·asia 12
1 (rakas asia) südame·asi, südamelähedane asi; (hyvin tärkeä asia) tähtis asi
◊ maanpuolustus on hänelle sydämenasia maa kaitse on talle südamelähedane [asi]
2 (rakkausasia) südame·asi, armu·asi

tavara 12
1 asi; (ark.) kraam; (omaisuus) vara ‹vara›, varandus
◊ hän pakkasi tavaransa ja lähti ta pakkis oma asjad ja läks; muutossa jäi joitakin tavaroita entiseen taloon kolimise ajal jäi mõningaid asju endisse majja; myydä varastettua tavaraa varastatud kraami müüa; hän menetti talot ja tavarat ta jäi ilma maast ja majadest; ta kaotas kõik, mis tal oli
2 (esineet tms. kaupan kohteena) kaup; (artikkeli) artikkel; (tuote) toode
◊ sodan aikaan kaupoissa ei ollut paljon tavaraa sõja ajal oli poes vähe kaupa; tuote, joka on kysyttyä tavaraa nõutav kaup
◊  (kuv.) se on täyttä tavaraa see on täis värk, see on väärt kraam
3 (kuljetettavat esineet) veos, praht, kaup; (matkatavara) pagas
4 (raaka-aine, vars. puu) materjal
◊ rakennukseen meni tavaraa arvioitua enemmän ehitusel läks plaanitust rohkem materjali
5 (ark. naisen sukupuolielimistä) nainen kauppasi tavaraansa naine pakkus oma värki

tikki 5*A
1 (käs.) piste (masinõmbluses)
◊ tikin pituus piste pikkus
2 (lääk.) piste; niit
◊ poistaa tikit haavasta võtta niidid [haavast] välja
3 (korttip.) tihi
◊ saada tikki tihi saada; voittaa tikki tihi võita
4 (ark. teko, ratkaisu tms.) tegu, lugu ‹loo›, asi, värk
◊ remontti oli kallis tikki remont oli kallis lugu (nali)

tunne·asia 12 tunde·asi, tunnete asi
◊ se on tunneasia see on tunnete asi, selles asjas on tunded mängus, selles asjas oleneb palju tunnetest

vehje 48*L (usein mon)
1 (ark.) värk, riist; asi, asja·värk; (laite) seade ‹seadme›, seadeldis; (vaatteet, yleisk.) riided
◊ luentosalissa on kaikki mahdolliset pelit ja vehkeet auditooriumis on kõikvõimalikud seadmed ja värgid [olemas]
◊  (vaatteet, pukimet) kulkea risaisissa vehkeissä näruste riietega ringi käia, kaltsus käia
◊  (sukupuolielimet) miehen vehje mehe riist; miehen vehkeet mehe asjad (riistad)
2 (harv.) ks. vehkeily

vempain 33 (ark.) värk, riist; asi, asja·värk; seade ‹seadme›, seadeldis

viimeistys 39
1 (viimeisteleminen) viimistlemine, viimistlus
2 (viimeistelyn tulos) viimistletud asi

yksityis·asia 12 era·asi, isiklik asi
◊ suhde uskontoon on jokaisen yksityisasia suhe usuga on igaühe isiklik asi