Soome-eesti suursõnaraamat

aavistaa 53 [ette] aimata, ette tunda, ette arvata
◊ aavistaa vaaraa ohtu aimata; aavistaa pahaa paha aimata; aavistaa sateen tulo vihma tulekut ette tunda; aavistin sinun soittavan aimasin (arvasin), et sa helistad; ei osattu aavistaakaan, että — ei osatud aimatagi, et —; parempi kuin kukaan saattoi aavistaa parem kui keegi oskas arvata; aivan aavistamattani ilma et oleksin üldse aimanud; se oli aavistettavissa seda võis ette aimata, see oli ettearvatav; pahaa aavistamatta paha aimamata; tapaus antoi aavistaa vaikeuksia juhtumus lubas aimata raskusi

ajatella 67*C
1 mõtelda, mõelda {jotakin midagi, millelegi} ; (olettaa) arvata, oletada; (miettiä) mõtiskleda, juurelda; (harkita) järele mõtelda (kaaluda), kaalutleda
◊ ajatella loogisesti loogiliselt mõtelda; lupasin ajatella asiaa lubasin [seda] asja kaaluda; olen ajatellut sinua olen sinu peale mõtelnud; ajatella jotakuta pahalla kellestki pahasti mõtelda; en tullut sitä ajatelleeksi ma ei tulnud selle peale, see ei tulnud mulle mõttesse[gi]; ajattele tarkkaan, ennen kuin vastaat! mõtle [põhjalikult] järele, enne kui vastad!; hän ei ajattele nenäänsä pitemmälle ta ei näe oma ninaotsast kaugemale; kaikin ajateltavissa olevin keinoin kõigi mõeldavate vahenditega; sitä ajattelinkin! seda ma arvasingi!; nyt saitkin vähän ajateltavaa! nüüd said midagi, mille üle järele mõelda!; tapaus antoi meille ajattelemisen aihetta juhtum andis meile põhjust järelemõtlemiseks; minulla on tärkeämpääkin ajattelemista mul on tähtsamatki, millele mõelda; ajatella ääneen valjusti mõtelda
2 (asennoitua, suhtautua) arvata, mõtelda; (olla jotakin mieltä) arvamusel olla
◊ samoin ajatteleva samal kombel (samuti) mõtlev; toisin ajatteleva teisiti mõtlev; porvarillisesti ajattteleva äänestäjä kodanliku mõtteviisiga hääletaja; mitä ajatelet asiasta? mida sa sellest [asjast] arvad?; ajattelin, että olisi parasta luopua hankkeesta mõtlesin (arvasin), et kõige parem (targem) oleks kavatsusest loobuda; ajatellaanpa, että — kui mõtelda (mõtleme), et —; paras ajateltavissa oleva parim mõeldav (kujutletav); pahinta, mitä ajatella saattaa kõige halvem, mida mõelda võib
3 (kiinnittää huomiota johonkin, pitää mielessä, pitää silmällä) silmas pidada; {millelegi} mõtelda ajatella omaa etuaan oma huve silmas pidada; toimia seurauksia ajattelematta tagajärgedele mõtlemata tegutseda; paras vaihtoehto tulevaisuutta ajatellen parim võimalus (alternatiiv) tulevikku silmas pidades
4 (suunnitella, aikoa) kavatseda, mõtelda
◊ hän ajatteli jäädä eläkkeelle ta mõtles pensionile jääda; tehtaan paikaksi on ajateltu Torniota tehase asukohaks on mõeldud Tornio
5 (huudahduksissa) ajatella, että hän on jo aikuinen! mõelda vaid, et ta on juba täisealine!; ajatteles, mitä noilla rahoilla olisi saatu! mõtle nüüd, mida selle raha eest oleks [juba] saanud!

arvailla 67 ära arvata; (veikkailla) [ära] mõistatada; (ennustella) ennustada; (aavistella) ette aimata

arvata 73
1 ära arvata; (veikata) mõistatada
◊ oikein arvattu! õigesti arvatud!; hyvin arvattu! läks täppi!; en tiedä, mutta yritän arvata ma ei tea, aga katsun [ära] arvata (mõistatada)
◊  (erik.) arvaapa, ilahduinko! võid arvata, et olin rõõmus!
2 (tietää ennalta) ette arvata, ette aimata; (otaksua) oletada
◊ arvasinpas tulla oikeaan aikaan taipasin ikka õigel ajal tulla; arvasin näkeväni sinut täällä aimasin, et ma sind siin näen; hän tuli ihan arvaamatta ta tuli täiesti ootamatult; kuten arvattavissa oli nagu arvata võis
3 (vanh. arvioida) hinnata, arvestada
4 (kans., ark. uskaltaa) söandada, julgeda, riskida {tehdä jotakin midagi teha}

arvella 67
1 (olettaa) oletada; (luulla) arvata, mõtelda; (kuvitella) kujutleda
◊ mitä arvelet asiasta? mida sa sellest [asjast] arvad?; arvelin ehtiväni ajoissa mõtlesin, et jõuan õigel ajal
2 (epäröidä) kõhelda, kahelda; (tuumiskella) järele mõtelda, aru pidada, kaalutleda, arutleda
◊ hän ei arvellut hetkeäkään ta ei kõhelnud hetkegi; tehdä jotakin arvelematta midagi kõhklemata teha

arvuuttaa 53*C ära arvata lasta, mõistatada lasta

ennustaa 53
1 ennustada; ette kuulutada; ette arvata; (laatia ennuste) teha ennustus, prognoosida; (selvänäkemisestä) selgelt näha
◊ ennustaa korteista ennustada kaartide järgi; ennustaa kädestä ennustada käe pealt; ennustaa jonkun kuolema kellegi surma ette ennustada; hänestä ennustetaan seuraavaa pääministeriä temast ennustatakse järgmist peaministrit; Saksan ennustettiin häviävän Saksamaale ennustati kaotust
2 ks. enteillä
◊ taivas ennusti myrskyä taevas ennustas tormi; tämä ei ennusta hyvää see ei ennusta head

erottaa 53*C
1a eraldada, lahutada; (ryhmittää, luokittaa) rühmitada, jaotada, liigitada, [välja] sorteerida; (eristää) isoleerida, lahutada; (saartaa) sisse piirata; (pitää erillään) lahus hoida; (irrottaa) lahti võtta, küljest võtta
◊ erottaa kerma maidosta koort piimast eraldada, koort piimast lahutada; erottaa jyvät akanoista teri sõkaldest (aganatest) eraldada; erottaa joku lähetystyöntekijäksi kedagi misjonäriks määrata; nurkkaus on erotettu huoneesta väliseinällä nurk (sopp) on muust ruumist vaheseinaga eraldatud; erottaa ruuvit ja mutterit eri laatikoihin kruvisid ja mutreid erinevatesse kastidesse sorteerida; matka erotti rakastavaiset vuodeksi reis lahutas armastajad aastaks ajaks, reis viis armastajad aastaks ajaks lahku; tutkimuksessa nuoret naiset erotettiin omaksi ryhmäkseen uurimuses olid noored naised omaette rühmaks liigitatud (eraldatud), uurimuses käsitleti noori naisi omaette rühmana; syöpiä erotetaan useita tyyppejä vähihaigused liigitatakse paljudeks vormideks, eristatakse paljusid vähihaiguse vorme
1b (sanoa irti) vallandada, lahti lasta, üles öelda; (vapauttaa) vabastada; (virasta, toimesta) lahti lasta, vallandada, [kohta] üles öelda; (opetuslaitoksesta) välja heita, välja visata; (sulkea pois) välja arvata; (estää läheisistä suhteista) lahus hoida
◊ erottaa puolueesta parteist välja heita; erottaa virantoimituksesta määräajaksi ajutiseks (ajutiselt) töölt eemaldada; hänet erotettiin kahdeksi kuukaudeksi ta eemaldati töölt kaheks kuuks; riita erotti naapurit tüli ajas kiilu naabrite vahele, tüli rikkus ära naabrite head suhted; riita erotti puolisot toisistaan tüli ajas abikaasad lahku
2 (pystyä havaitsemaan aistein) eristada, eraldada, vahet teha, kindlaks teha; (esim. valoa) märgata; (tuntea) ära tunda; (tunnistaa) ära tunda; (havaita erilaisiksi) eristada
◊ esineitä ei erota pimeässä esemeid (asju) ei erista (eralda) pimedas; kaksosia ei voi erottaa toisistaan kaksikute vahel on raske vahet teha; hänet erottaa jo kävelytyylistä teda tunneb ära juba kõnnakust
3 (tehdä erilaiseksi) eraldada
◊ erottava tuntomerkki eraldav tunnusmärk; vain väri erotti talot toisistaan maju võis eraldada ainult värvi järgi, ainult värv eristas maju, ainult värv tegi majad erinevaks

haistaa 56
1 haista; (tuntea jonkin hajua, tuoksua) lõhna tunda; (nuuhkia) nuusutada; (tav. eläimistä) nuuskida, nuhutada
◊ haistaa jonkun henkeä kellegi hingeõhku nuusutada
◊  (alat.) haista home (huilu, kukkanen)! mine metsa!, mine seenele!, käi (keri) põrgu!; haista paska! mine persse!, laku perset!; haista vittu! mine persse!, laku perset!
2 (vainuta) haista, nuuskida, nuhkida; jälge üles võtta; (myös kuv.) haisu ninna saada, välja nuuskida, välja nuhkida; (aavistaa) aimata, arvata, haista
◊  (kuv.) haistaa palaneen käryä halba (paha) aimata

harkita 69
1 (punnita) [järele] kaaluda, vaagida; (pohtia) kaalutleda, aru pidada, arutada; (miettiä) {millegi üle} järele mõelda, {midagi} läbi mõelda; (suunnitella) kavatseda, plaanitseda
◊ asiaa kannattaa harkita [seda] asja tasub kaaluda, [selle] asja üle maksab aru pidada; ottaa jotakin harkittavaksi midagi kaalumise alla võtta; tarkemmin harkittuani pärast põhjalikumat läbimõtlemist (kaalumist); [asiaa] tarkoin harkittuani — kui olin asjasse hoolikamalt süvenenud —; käyttää jotakin harkiten midagi läbimõeldult kasutada; harkita uudelleen uuesti läbi vaadata; yhtiö harkitsee laajentamista firma kavatseb end laiendada, firmal on plaanis end laiendada
2 (päätyä johonkin) {midagi} leida; {millekski} pidada ‹pidas›; {milleski} otsusele jõuda; (katsoa joksikin) {midagi} arvata; {millekski} pidada ‹pidas›; (oik. usein) hinnata, arvata
◊ harkita parhaaksi luopua pidada paremaks loobuda; otsustada loobumise kasuks; harkitsin viisaaksi vaieta pidasin targemaks vaikida; leidsin (arvasin), et on targem vait olla; harkita kohtuulliseksi õigustatuks (põhjendatuks) pidada (arvata, hinnata); näin olen asian harkinnut olen asjas sellisele otsusele jõudnud

katsoa 52
1 vaadata, vaadelda, silmitseda; vahtida
◊ katsoa jotakuta silmiin kellelegi silma vaadata; katsoa televisiota televiisorit vaadata; katsoa kelloa kella vaadata; hän katsoi koko elokuvan ta vaatas terve filmi ära; katsoa peiliin peeglisse vaadata; katsoa ikkunasta ulos aknast välja vaadata; tule katsomaan! tule vaatama!; kaupunki ilmasta katsottuna linn õhust nähtuna; katsoa vihaisesti vihaselt vaadata; katsoa tarkasti teraselt vaadata; katsoa pitkään uurivalt vaadata, mitte just hea pilguga vaadata; katsomisen arvoinen vaatamist väärt
◊  (kuv.) katsoa jotakin suopeasti millegi peale heatahtlikult vaadata; katsoa valoisin mielin tulevaisuuteen rõõmsalt tulevikku vaadata; katsoa jotakin karsaasti millegi peale viltu vaadata; katsoa totuutta suoraan silmiin tõele otse näkku vaadata; katsoa jotakin läpi sormien millelegi läbi sõrmede vaadata; katsoa eteensä enda ette vahtida; katsoa johonkuhun ylöspäin kellelegi alt üles vaadata; onnettomuus ei katso hetkeä õnnetus ei vali silmapilku
◊  (ark.) hän katsoi päältä, kun toiset ahkeroivat ta vaatas pealt, kui teised askeldasid
2 (käydä tervehtimässä) külastada; külas käia {jotakuta kellelgi, kellegi juures} ; vaatamas käia
◊ täällä ei kukaan käy katsomassa siin ei käi keegi vaatamas (külas)
3 (etsiä, hakea) {kusagilt} järele vaadata; (valikoida) välja vaadata
◊ katsoa tietosanakirjasta entsüklopeediast järele vaadata; hän kävi katsomassa itselleen uutta takkia ta käis endale uut mantlit vaatamas; katsoa sopiva tontti sobivat krunti välja vaadata; hänellä on jo morsian katsottuna tal on pruut juba valmis vaadatud
4 (pitää silmällä) hoida, {kellegi} järele vaadata, jälgida; (huolehtia) hooldada
◊ katsoa lapsia laste järele vaadata; katso, että kaikki on kunnossa vaadata, et kõik oleks korras, vaadata, kas kõik on korras; katsoa omaa etuaan oma kasu silmas pidada; katsoa jonkun parasta kellelegi kõige paremat soovida; katsoa jonkun perään kellegi eest hoolitseda, kedagi põetada (hooldada); katsokin, ettet myöhästy! vaata, et sa hiljaks ei jää!; parempi katsoa kuin katua parem karta kui kahetseda
5 (tarkkailla, tarkastella) katsotaan nyt, miten tässä käy vaatame nüüd, kuidas läheb; en tiedä vielä, katsotaan sitten huomenna ma ei tea veel, eks vaatame homme; katson, mitä voin tehdä vaatan, mida ma saan teha; tarkemmin katsottuna asia onkin näin hoolsamalt vaadates on asi hoopiski nii; käytännöllisesti katsoen praktiliselt, tegelikult; sairas voi olosuhteisiin katsoen hyvin olukorda arvestades tunneb haige end hästi; niin luulisi puusta katsoen kõrvalt vaadates võiks arvata, et ongi nii; johonkin katsomatta millegi peale vaatmata, millestki hoolimata
6 (olla jotakin mieltä) arvata; (pitää jonakin) millekski pidada
◊ katson, että olet väärässä arvan, et sa eksid; oikeus katsoo kohtuulliseksi kohus peab õiglaseks; hän katsoi parhaaksi lähteä ta pidas paremaks lahkuda; hakija on katsottu päteväksi taotleja on arvatud kompetentseks; tapaus voidaan katsoa onnettomuudeksi juhtumit võib pidada õnnetuseks; katsoa jokin tarpeelliseksi midagi vajalikuks pidada, midagi tarvilikuks arvata; katsoa asiakseen tehdä jotakin pidada oma kohuseks midagi teha
◊  tarpeelliseksi katsottu selvitys tarvilikuks peetud uurimine
7 (ottaa selville) katsotaan, kuka on paras vaatame, kes on kõige parem; katsotaan kortilla, kuka tiskaa võtame loosi, kes peseb nõud
8 (huudahduksissa) katso nyt, mitä olet tehnyt! vaata nüüd, mis sa oled teinud!; katsokaahan, asia on niin, että — vaadake, asi on nii, et —; (ylät.) ja katso, kaikki olikin unta ja näe, kõik oli hoopis unenägu

lukea 58*D
1 lugeda
◊ lukea kirjaa raamatut lugeda; oppia lukemaan lugema õppida; lapsi osaa jo lukea suoraan laps oskab juba soravalt lugeda; lukea ääneen valjusti (häälega) lugeda; lukea korjausvedoksia korrektuuri lugeda; lukea satuja lapsille lastele muinasjutte lugeda; sihteeri luki kokouksen pöytäkirjan muille sekretär luges koosoleku protokolli teistele ette; lukea iltarukous õhtupalvet lugeda; luin tapauksesta lehdestä lugesin selle sündmuse kohta lehest; lue, mitä arvostelussa sanotaan loe, mis arvustuses öeldud on; vaikeasti luettava raskesti loetav
◊  (kuv.) lukea lakia jollekulle kedagi [kõvasti] läbi võtta, kellelegi peapesu teha; lukea tähdistä tähtedest lugeda; lukea madonluvut jollekin kedagi maapõhja needa
2 (opiskella) õppida; (ark.) [s]tudeerida
◊ lukea kieliä keeli õppida; lukea papiksi vaimulikuks õppida; lukenut mies koolitatud [õpetatud] mees; oletko lukenut kunnolla kokeeseen? kas oled eksamiks korralikult õppinud?; lukea läksyjä õppetükke lugeda (teha), koduülesandeid teha
3 (olla jossakin kirjoitettuna) kirjas olla, lugeda olla
◊ lehdessä lukee, että — lehes on [lugeda], et —
4a (muiden merkkien tulkitsemisesta) lugeda, vaadata
◊ lukea mittaria mõõteriista vaadata, mõõdiku näitu vaadata; lukea nuotteja noote lugeda; lukea huulilta huultelt lugeda; lukea rivien välistä ridade vahelt lugeda; lukea jonkun ajatukset kellegi mõtteid lugeda; lukea jotakin ihmisten silmistä inimeste silmist midagi [välja] lugeda
4b (tulkita, selittää) laki on niin kuin se luetaan seadusetähte annab igapidi väänata, igaüks loeb seadust omal kombel; seadus on just niisugune, nagu teda loetakse; lukea jotakin kuin piru Raamattua lugeda midagi nagu vanakuri piiblit
◊  (erik.) hintoja on tarkistettu — lue: korotettu hindu on täpsustatud — loe: tõstetud
5a (laskea) loendada, lugeda
◊ lukea jollekulle rahat kouraan kellelegi raha peo peale lugeda; hänen päivänsä ovat luetut ta päevad on loetud
◊  (kuv.) joutua tiilenpäitä lukemaan trellide taha (vanglasse) sattuda
5b (sisällyttää johonkin) {kuhugi, kellegi hulka, millegi juurde} arvata, {kellegi hulka, millegi juurde} lugeda, {kellekski, millekski} pidada ‹pidas›
◊ valas luetaan nisäkkäisiin vaal loetakse imetajate hulka; lukea joku ystäviinsä kedagi oma sõbraks pidada, kedagi oma sõprade hulka arvata; mukaan luettuna kaasa arvatud; se luettiin hänelle virheeksi see arvati (loeti) talle veaks (puuduseks); se luettiin hänelle ansioksi see arvati (loeti) tema eeliseks (teeneks); lentokoneessa oli 50 henkeä miehistö mukaan luettuna lennukis oli 50 inimest meekond kaasa arvatud; 1.7.—28.7. mainitut päivät mukaan luettuina kaasa arvatud päevad 1.7.—28.7.; oikealta lukien paremalt alates (lugedes)

luulla 67
1 arvata; (otaksua) oletada; (kuvitella) kujutleda, {millekski} pidada ‹pidas›
◊ luullakseni hän on matkoilla minu arvates on ta ära sõitnud; luulen, että hän tulee arvan, et ta tuleb; ei sitä hänestä luulisi seda temast küll ei arvaks; "Saitko työpaikan?" — "Mitäs luulisit!" "Kas said töökoha?" — "Mis sina siis arvasid!"
2 (olla jossakin luulossa) luulla koiraa sudeksi koera hundiks pidada; luulla leikkiä todeksi nalja tõena võtta; luulla liikoja itsestään endast liiga palju kujutleda; miksi sinä minua oikein luulet? kelleks (milleks) sa mind õige pead?; mikä luulet olevasi? mis sa endast õige arvad?; "Antaisit nyt!" — "Älä luule!" "Anna nüüd ikka!" — "Ära loodagi!"

luulotella 67*C
1 (luulla) arvata; (kuvitella) kujutleda, ette kujutada
◊ ei siellä ole ketään, luulottelet vain ei ole seal kedagi, sa kujutad vaid ette
2 (saada uskomaan) sisendada; (antaa uskoa) uskuda lasta, muljet jätta
◊ luulotella toisille olevansa sairas jätta teistele endast mulje, et on haige; lasta teistel uskuda end haige olevat

meinata 73 (ark.)
1 (aikoa tehdä jotakin) kavatseda, mõtelda; (suunnitella) plaanitseda, plaanida; (olla tekemäisillään) peaaegu (äärepealt) pidada
◊ meinasin mennä teatteriin ma kavatsesin (mõtlesin) minna teatrisse; häntä ei ensin meinattu uskoa alguses teda ei tahetud [kuidagi] uskuda; meinasin kaatua pidin peaaegu (äärepealt) kukkuma
2 (tarkoittaa) tähendada; lugeda; (arvella) arvata
◊ mitä tämä oikein meinaa? mida see õige tähendab?, mida see õieti endast kujutab?, mida sa sellega öelda tahad?; ei meinaa mitään, vaikka sataakin ei tähenda (loe) midagi, et sajab; las sadada, see ei tähenda (loe) midagi; tuli, meinaan, käytyä ulkomaillakin sai, tähendab, välismaalgi käidud; pojat meinasivat, että — poisid arvasid, et —

miinustaa 53 (ark.) maha arvata, maha tõmmata; vähemaks võtta; (vähennyslaskussa) lahutada; (huonontaa) halvendada, madaldada, alla tõmmata, alla kiskuda
◊ summasta on miinustettava menot summast tuleb kulud (väljaminekud) maha arvata; palvelun heikkoudet miinustivat ravintolan yleisarvosanaa teeninduse puudujäägid madaldasid restorani üldhinnet; teeninduse puudujäägid tõmbasid restorani üldhinde alla

muistella 67
1 (koettaa palauttaa mieleensä) meelde tuletada, meenutada
2 (muistaa hämärästi, olla muistavinaan) ähmaselt mäletada; arvata mäletavat; (mieleen muistumisesta) meenuda
◊ muistelen sinunkin olleen läsnä mäletan ähmaselt, nagu oleksid sinagi seal olnud; minu mäletamise järgi olid sinagi seal; mulle tuleb nagu ette, et sinagi olid seal; kui mu mälu ei peta, olid sinagi seal
3 (muistella menneitä) [möödunud aegu] meelde tuletada, meenutada; (ajatella) mõtelda, mõelda {jotakin millelegi, millegi peale} ; (kertoilla) jutustada {jotakin millestki} ; rääkida {jotakin millestki}
◊ muistelimme lapsuuden leikkejä meenutasime (tuletasime meelde) lapsepõlve mänge; hän muisteli menneitä ta tuletas meelde möödunud (vanu) aegu; vanha rehtori muisteli menneitä vana koolidirektor meenutas endisi (endiseid) aegu; (kertoili) vana koolidirektor rääkis endistest aegadest

olettaa 53*C oletada; (edellyttää) eeldada; (arvella) arvata, mõtelda, mõelda
◊ oletetut kustannukset eeldatud kulud; oletettu (ajateltu) oletatud; suomensukuisten kansojen oletettu alkukoti soome sugulasrahvaste oletatav algkodu, soome-ugri rahvaste oletatav algkodu; oletan sinun tietävän, että — ma oletan, et sa tead, et —; suvun oletetaan polveutuvan Saksasta arvatakse, et suguvõsa põlvneb Saksamaalt; on syytä olettaa, että — on põhjust arvata (oletada), et —; asia on aivan toisin kuin hän olettaa asi on hoopis teistmoodi, kui ta arvab (oletab)

ounastella 67 (aavistaa) aimata, ette arvata; (ennustaa) ennustada
◊ hän ounasteli jotakin pahaa olevan tekeillä ta aimas, et midagi halba on teoksil

pelätä 73*D
1 karta, peljata; hirmu tunda {jotakin millegi ees, millegi pärast} ; (murehtia, olla huolissaan) muretseda {jotakin millegi pärast}
◊ pelätä pimeää pimedust karta; pelätä kuolemaa surma karta; pelätä raskaaksi tuloa rasedaksjäämist karta, rasestumist karta; älä pelkää! ära karda!; ei ole mitään pelättävää pole põhjust kartmiseks; hän tarttui asiaan vastuuta pelkäämättä ta asus asja kallale vastutust kartmata; hän lausui pelkäämättä ajatuksensa ta lausus kartmata (kartuseta, kartmatult) oma mõtted välja; moni pelkää mennä lääkäriin paljud kardavad arsti juurde minna (minemist)
◊  (erik.) Jumalaa pelkäävä jumalakartlik
2 (aavistaa) arvata; karta; (epäillä) kahtlustada
◊ pelätä ikävyyksiä probleeme karta; pelätä pahinta halvimat karta (kahtlustada); on pelättävissä, että — karta on, et —; arvata võib, et —; pelätä jonkun kadonneen arvata, et keegi on kadunud; karta, et keegi on kadunud; kahden miehen pelätään hukkuneen arvatakse (kardetakse), et kaks meest on hukkunud; pelkään [pahoin], että — ma kardan [väga], et —
3 (olla levoton, huolissaan) pelätä henkeään muret tunda
4 (kuv. karttaa, varoa) hän ei pelkää työtä ta ei karda tööd

povata 73
1 (ennustaa korteista, kämmenestä tms.) ennustada; kaarte välja panna; kätt vaadata
◊ povata jollekulle rikkautta kellelegi rikkust ennustada; povata jollekulle kädestä kellelegi käe järgi ennustada, kellegi kätt vaadata
2 (ennakoida) ennustada; (veikata) prognoosida; (arvata) ära arvata
◊ povata jotakuta presidentiksi ära arvata, kes presidendiks saab; häntä povataan presidentiksi arvatakse, et tema saab presidendiks; elokuvalle povataan suurta menestystä filmile ennustatakse (prognoositakse) suurt menu

päätellä 67*C
1 järeldada {jostakin midagi} ; otsustada {jostakin millegi põhjal} ; (tehdä johtopäätöksiä) järeldust teha {jotakin millestki} ; (arvata) arvata {jostakin millegi põhjal} ; (arvella) oletada; (päätyä) seisukohale jõuda
◊ tyylistä voi päätellä, että maalaus on taiteilijan nuoruudentöitä stiilist võib järeldada, et maal on kunstniku üks noorpõlve töid; jostakin päätellen millegi põhjal otsustades; kaikesta päätellen kõige põhjal (järgi) otsustades; päättelimme, että sen täytyi olla näin järeldasime, et see pidi nii olema; siitä voitiin päätellä, että — sellest võidi järeldada [seda], et —
2 (käs.) kinnitada; lõpetada
◊ langan pää päätellään nurjalle puolelle lõngaots kinnitatakse pahemale poole

sisällyttää 53*C < sisältää sisestada, sisse viia, sisse panna; paigutada; mahutada; sisse arvata, kaasa arvata, hulka arvata, koosseisu arvata; juurde arvestada, sisse arvestada; kaasa võtta, sisse võtta; [sisse] lülitada; juurde liita
◊ x on sisällytetty y:hyn x on sisestatud y-sse; x on y-sse sisse arvatud (viidud, pandud); x on y hulka arvatud; x sisaldub y-s; budjettiin sisällytetyt määrärahat eelarvesse lülitatud (sisse arvatud) assigneeringud

sisältää 54*I sisaldada; (vars. hinnoista tms.) kaasa arvata, hulka arvata; (käsittää) käsitada; hõlmata; {millestki} koosneda
◊ kirjoja sisältävä paketti raamatuid sisaldav pakk; raamatutest koosnev pakk; juomasekoitus, joka sisältää 10 % alkoholia joogisegu, mis sisaldab 10% alkoholi; joogisegu, mille koostises on 10% alkoholi; hinta sisältää kurssimateriaalin kursuse materjalid on hinna sees; hinnas sisalduvad [ka] kursuse materjalid; hinna sisse on arvestatud kursuse materjalid; vuosikertomuksen sisältämät tiedot aastaaruandes sisalduv informatsioon; hänen puheensa ei sisältänyt mitään mainittavaa tema kõne ei sisaldanud midagi mainimisväärset; tema kõnes polnud midagi mainimisväärset; hänen puheensa sisälsi sen ajatuksen, että — tema kõnes oli see mõte, et —

summata 73 summeerida; (laskea yhteen) kokku arvutada, liita; kokku arvata (kõnek)

suvaita 69
1 sallida; kannatada; (sietää) taluda, välja kannatada; (hyväksyä) aktsepteerida, vastu võtta, heaks kiita; lubada
◊ suvaita toisin ajattelevia teisitimõtlejate suhtes salliv olla; hän ei suvaitse heitä ta ei talu neid; ta ei salli neid; hänen suvaittiin pitää pikku erikoisuutensa tema väikestesse iseärasustesse suhtuti sallivalt (tolerantselt)
2 (iron. viitsiä, pitää sopivana) suvatseda; [armuliselt] heaks arvata; lahkesti (armuliselt) {millekski} valmis olla; pidada sobivaks; vaevaks võtta, vaevuda {tehdä jotakin midagi tegema} ; viitsida
◊ suvaitsisitko nostaa takapuolesi tuoliltani kas sa suvatseksid kergitada oma tagupoolt minu toolilt; kas sa võtaksid vaevaks ja tõstaksid oma tagumiku minu toolilt; kas sa oleksid nii lahke (armuline) ja kergitaksid oma istmiku minu toolilt; hän ei suvainnut edes vastata minulle ta ei suvatsenud mulle isegi vastata; ta ei vaevunud mulle isegi vastama; ta ei austanud mind oma vastusega

tunnustautua 52*F
1 end pidada {joksikin kellekski} ; (lukeutua) end arvata {joksikin kellegi hulka} , end lugeda {johonkin kuhugi, kellegi hulka}
◊ tunnustautua marksilaiseksi end marksistiks pidada
2 (tunnustaa itsensä joksikin) end {kellekski} tunnistada
◊ tunnustautua syylliseksi end süüdlaseks pidada; tunnustautua kirjan tekijäksi end raamatu autoriks tunnistada

tuumia 61
1 (miettiä) mõ[t]elda {jotakin midagi, millelegi, millegi üle} ; järele mõ[t]elda {jotakin millegi üle} ; mõtiskleda {jotakin millegi üle} ; mõlgutada {jotakin midagi, millegi üle} ; (pohtia, harkita) kaalutleda, kaaluda, vaagida; arutleda, arutada
2 (aikoa, suunnitella) kavatseda; plaani pidada; haududa ‹haub› (kõnek)
3 (arvella) arvata; oletada
◊ "Taitaa hankkia sadetta", tuumi isäntä "Paistab, et seab sajule," arvas peremees; "Läheb vist vihmale," arvas peremees

tykätä 73*A (ark.)
1 (pitää jostakusta t. jostakin) hoolida; pidada ‹pidas›; sisse võetud olla; {kellegi vastu} kiindumust tunda; {kellelegi} meeldida; {kellelegi} meele järgi olla; {kellelegi} meelt mööda olla
◊ tykätä kovasti jostakusta kellestki väga hoolida, kellestki kõvasti sisse võetud olla; hän ei tykännyt puurosta ta ei hoolinud pudrust, talle ei meeldinud puder; hän tykkäsi käydä tansseissa talle meeldis tantsimas käia
◊  (sananl.) yksi tykkää äidistä, toinen tyttärestä ühele meeldib ema, teisele tütar, üks peab emast, teine tütrest
2 (olla jotakin mieltä) arvata; {kellestki, millestki mingil} arvamusel olla
◊ mitäs tykkäät, jos lähdettäis? mis sa arvad, kui hakkaks minema?; mitä tykkäät uudesta puvustani? mis sa mu uuest kostüümist (ülikonnast) arvad?; tykätä hyvää jostakin millestki heal arvamusel olla, millegi üle rõõmus olla; tykätä pahaa jostakin millestki halval arvamusel olla, millestki häiritud olla
3 (haluta) soovida, tahta
◊ tee niin kuin tykkäät tee nii, nagu tahad; tee, kuidas süda kutsub; teen mitä tykkään! teen, mis tahan!

uskotella 67*C
1 (olla jossakin käsityksessä) uskuda, veendunud olla; (luulla) arvata
◊ uskotella jotakin todeksi midagi tõeks pidada; uskuda, et miski on tõsi; hän uskotteli olevansa vielä nuori ta arvas (uskus), et on veel noor
2 (koettaa saada joku uskomaan jotakin) kinnitada; püüda uskuma panna, veenda; sisendada
◊ uskotteli toisille olevansa varakas kinnitas teistele, et on jõukas; püüdis teisi uskuma panna, et on rikas

veikata 73*A
1 oletada, arvata; (arvata) ennustada, [välja] pakkuda; kihla vedada {jotakin millegi peale}
◊ en tiedä, mutta veikkaan kymmentä ma ei tea, aga pakun, et kümme; veikkaan, että kotijoukkue voittaa vean kihla, et meie meeskond võidab; veikkaan sadetta illaksi ennustan (pakun), et õhtul hakkab sadama; vean kihla, et õhtul tuleb vihma
2 (osallistua veikkaukseen) teat jalgpallimeeskondade mängutulemusi ennustada
◊ kolmetoista oikein veikanneet [need, kes on] kolmteist [tulemust] õigesti ennustanud

vähentää 54*J vähendada, kahandada; (supistaa) koondada; (alentaa) alandada; (laskutoimituksena) maha arvata; (mat.) lahutada
◊ työvoiman vähentäminen tööjõu koondamine; vähentää vaatteita [yltään] riideid vähemaks võtta; vähentää jotakin jostakin midagi millestki lahutada; hintaa vähennettiin 2 mk:lla hinda alandati 2 marka
◊  (mat.) kun 7:stä vähennetään 3, jää 4 kui seitsmest lahutada kolm, jääb järele neli

ynnätä 73 (ark.) [kokku] liita, kokku arvutada, kokku võtta, kokku arvata (van) kokku rehkendada (kõnek)