Soome-eesti suursõnaraamat

aatamin·aikainen 38 (leik.) aadama·aegne, igi·vana, ajast ja arust, iidamast-aadamast

ahde·kaunokki 5*A (Centaurea jacea) aru·jumikas

ajatus 39
1 mõte; (idea, oivallus) mõte, kavatsus, idee
◊ eron ajatus lahkumise mõte, mõte lahkumisest; ajatus erosta mõte lahkumisest; ajatukset harhailevat mõtted ekslevad; ajatus juoksee mõte jookseb (liigub); ajatukseltaan hidas pika[ldase] mõtlemisega; koota ajatuksensa [oma] mõtteid koguda (koondada); istua ajatuksissaan mõtetes istuda; ajatus askartelee menneissä mõte tegeleb minevikuga, mõte liigub minevikus; panna ajatuksiaan paperille oma mõtteid paberile panna; olet aina ajatuksissani oled alati minu mõtteis; saada hyvä ajatus heale mõttele (hea mõtte peale) tulla; ajatuksia herättävä mõtteid äratav (virgutav); ajatusten selkeys mõtteselgus; ajatusten terävyys mõttevahedus
◊  (mieli, järki) hänen puheessaan ei ollut mitään ajatusta tema jutus ei olnud mingit mõtet (sisu)
2 (aate) idee, aade, mõte
◊ vapauden ajatus vabaduse idee; mikä tässä on ajatuksena? milles on asja mõte?, mis mõte sellel (selles) on?
3 (mielipide) arvamus {jostakin millestki, millegi kohta} ; seisu·koht {jostakin millegi suhtes} ; (käsitys) aru·saam ‹saama› {jostakin millestki}
◊ esittää ajatuksensa asiasta oma arvamust asja kohta esitada; vaihtaa ajatuksia mõtteid vahetada; hänellä on suuret ajatukset itsestään ta on [ise]endast kõrgel arvamusel
4 (aikomus) kavatsus, mõte
◊ ryhtyä ajatuksista tekoihin mõtetest tegudele üle minna, kavatsused teoks teha; hänellä ei ole ajatustakaan maksaa tal ei ole kavatsustki (mõtteski) maksta

alta·vastaaja 10 (vanh.) vastuse·andja, aru·andja; noomitav, süüdistatav
◊ (ark.) joutua altavastaajaksi vastuseandja (noomitava) ossa sattuda, nurka surutud olla

aprikoida 68 arutleda {jotakin midagi, millegi üle} ; mõtiskleda {jotakin millestki, millegi üle} ; juurelda {jotakin millegi üle, millegi kallal}

aprikointi 5*J arutlemine, mõtisklemine, juurdlemine

arvella 67
1 (olettaa) oletada; (luulla) arvata, mõtelda; (kuvitella) kujutleda
◊ mitä arvelet asiasta? mida sa sellest [asjast] arvad?; arvelin ehtiväni ajoissa mõtlesin, et jõuan õigel ajal
2 (epäröidä) kõhelda, kahelda; (tuumiskella) järele mõtelda, aru pidada, kaalutleda, arutleda
◊ hän ei arvellut hetkeäkään ta ei kõhelnud hetkegi; tehdä jotakin arvelematta midagi kõhklemata teha

arvelu 2 (luulo) arvamus; (olettamus) oletus; (kuvitelma) kujutlus, ette·kujutus; (empiminen) kõhklus; (aavistus) aim[d]us; (tuumiskelu) kaalutlus, arutlus
◊ arvelusi on aivan väärä su arvamus on täiesti vale; pelkkiin arveluihin perustuva käsitys paljastel oletustel põhinev seisukoht

budjetti·keskustelu 2 (tav. mon) eelarve arutamine, eel·arve·vaidlused
◊ budjettikeskustelu eduskunnassa eelarvevaidlused parlamendis

budjetti·riihi 23 eelarve arutamine (menetlus)

debatti 5*C debatt, väitlus, arutelu
◊ ulkopoliittinen debatti välispoliitiline debatt

edus·kunta·keskustelu 2 parlamendi arutelu

epä·selvä 10
1 (aisteilla huonosti erottuva) eba·selge, selgusetu, aru·saamatu; (himmeä) tuhm
◊ epäselvä valokuva ebaselge foto; puhua epäselvällä äänellä ebaselge häälega rääkida
2 (hämärä, hatara) hämar, ähmane, eba·selge
◊ epäselvä käsitys ähmane arusaam; epäselvä ajattelu ebaselge mõtlemine
3 (sekava) eba·selge, segane; (sotkuinen) sassis
◊ epäselvä käsiala loetamatu käekiri; epäselvät raha-asiat segased rahaasjad
4 (ratkaisematon, selvittämätön) selgusetu, eba·selge
◊ on epäselvää, milloin — on selgusetu, millal —

epä·selvästi eba·selgelt, aru·saamatult; tuhmilt; segaselt ks. epäselvä

erehdys 39 eksitus, eksimus; (vikapisto) vale·arvestus; mööda·laskmine; väär·samm; (virhe) viga, aps (kõnek); (väärä käsitys) aru·saamatus
◊ tehdä erehdys eksida, viga teha; hänelle sattui (tuli) erehdys laskelmissa ta tegi arvutuses vea; erehdyksessä kogemata

erehtyä 52*F
1 (tehdä erehdys) eksida {jostakin milleski} ; viga teha {jostakin milleski} ; (tehdä väärä arvio) valearvestust teha; mööda panna (kõnek); (käsittää väärin) valesti aru saada
◊ hän erehtyi laskuissaan ta eksis oma arvestustes; erehdyimme siinä, että luulimme me tegime vea, et arvasime; erehtyä tiestä tees eksida, valida vale tee; (eksyä) teelt eksida, ära eksida; erehtyä henkilöstä inimeses eksida; hän tunnusti erehtyneensä ta tunnistas [üles], et eksis
2 (tehdä jotakin epähuomiossa) kogemata teha
◊ erehtyä sanomaan jotakin kogemata midagi ütelda; erehtyi naapurin alueelle ta sattus kogemata naabri alale

esille esile, nähtavale, ilmsiks, välja; (kuv. käsiteltäväksi) arutlusele, jutuks, kõneks, kõne alla
◊ tulla esille esile (ilmsiks) tulla, arutlusele (kõne alla) tulla; ottaa jotakin esille midagi välja (esile, nähtavale) võtta, midagi arutlusele (kõne alla) võtta; tunteet purkautuivat esille tunded lõid välja (lahvatasid); hän pyrkii esille joka tilanteessa ta püüab igas olukorras esile pääseda, ta trügib igas olukorras esiplaanile, ta tõstab igas olukorras oma mina esile; päästä esille mõjule pääseda; kysymys tuli esille küsimus tuli jutuks (kõne alla), küsimus tuli arutlusele; juttu tulee esille oikeudessa asi läheb kohtusse, asja arutatakse kohtus; muut esille tulevat asiat muud arutlusele tulevad asjad, muud jutuks (kõne alla) võetavad asjad

esillä esil, nähtaval, väljas; arutlusel, kõne all, päeva·korras
◊ hyllyissä esillä olevat kirjat riiulitel väljas (nähtaval) olevad raamatud; asia oli esillä kokouksessa asja arutati koosolekul; asi oli koosolekul arutlusel (kõne all); lehdistön esillä pitämät ongelmat ajakirjanduses sageli käsitletavad probleemid; ajakirjanduses pideva arutluse all olevad probleemid
◊  (huomion kohteena) esiplaanil; hän pitää itseään esillä ta tahab ikka esiplaanil (tähelepanu keskmes) olla; ta püüab ikka silma paista; ta rõhutab ikka oma mina

fiksu 1 (ark.) (nokkela) nupukas, nutikas, terane, terav·meelne; (kekseliäs) leidlik; (älykäs) arukas, mõistlik; (hyväkäytöksinen) viisakas, vastu·tulelik, kombekas, korralik, viks
◊ hän on fiksu ihminen ta on arukas inimene, see on igati tipp-topp inimene; fiksu ajatus mõistlik mõte; hänen käytöksensä on fiksua ta käitumine on igati korrektne

fiksusti nupukalt, nutikalt, teraselt, terav·meelselt; leidlikult; arukalt, mõistlikult; viisakalt, vastu·tulelikult, kombekalt, korralikult, viksilt ks. myös fiksu

fiksuus 40 (ark.) (nokkeluus) nupukus, nutikus, terasus, terav·meelsus; (kekseliäsyys) leidlikkus; (älykkyys) arukus, mõistlikkus; (hyväkäytöksisyys) viisakus, vastu·tulelikkus, kombekus, korralikkus

funtsata 73 ; funtsia 61 (ark.) millestki mõtelda, millegi üle aru pidada, midagi kaalutleda

harkinta·kyky 1*M järele·mõtlemis·võime, kaalutlemis·võime; otsustus·võime; (harkitsevuus) mõistlikkus, arukus; järele·mõtlikkus, kaalutlevus

harkita 69
1 (punnita) [järele] kaaluda, vaagida; (pohtia) kaalutleda, aru pidada, arutada; (miettiä) {millegi üle} järele mõelda, {midagi} läbi mõelda; (suunnitella) kavatseda, plaanitseda
◊ asiaa kannattaa harkita [seda] asja tasub kaaluda, [selle] asja üle maksab aru pidada; ottaa jotakin harkittavaksi midagi kaalumise alla võtta; tarkemmin harkittuani pärast põhjalikumat läbimõtlemist (kaalumist); [asiaa] tarkoin harkittuani — kui olin asjasse hoolikamalt süvenenud —; käyttää jotakin harkiten midagi läbimõeldult kasutada; harkita uudelleen uuesti läbi vaadata; yhtiö harkitsee laajentamista firma kavatseb end laiendada, firmal on plaanis end laiendada
2 (päätyä johonkin) {midagi} leida; {millekski} pidada ‹pidas›; {milleski} otsusele jõuda; (katsoa joksikin) {midagi} arvata; {millekski} pidada ‹pidas›; (oik. usein) hinnata, arvata
◊ harkita parhaaksi luopua pidada paremaks loobuda; otsustada loobumise kasuks; harkitsin viisaaksi vaieta pidasin targemaks vaikida; leidsin (arvasin), et on targem vait olla; harkita kohtuulliseksi õigustatuks (põhjendatuks) pidada (arvata, hinnata); näin olen asian harkinnut olen asjas sellisele otsusele jõudnud

havaita 69
1 märgata, silmata; (huomata) tähele panna, täheldada, avastada, leida; (nähdä) näha ‹nägema›
◊ hän nyökkäsi minut havaitessaan kui ta mind nägi (märkas), noogutas ta; hän havaitsi huoneessa käydyn ta märkas (taipas), et keegi oli toas käinud; tuskin havaittava vaevu märgatav, vaevalt tuntav; maanjäristys havaittiin koko maassa maavärin oli tuntav kogu riigis
2 (todeta) tõdeda, konstateerida, nentida; (tajuta) tajuda, tunnetada, mõista, aru saada {jotakin millestki} , ära näha; (oivaltaa) mõista, taibata, arusaamisele jõuda {jotakin milleski}
◊ havaita taudin oireita haiguse sümptomeid täheldada; hyväksi havaittu tapa äraproovitud (heakskiidetud) viis (komme)

hiffata 73 (slg.) taibata, aru saada, leida, märgata
◊ silloin hän hiffasi siis läksid ta silmad lahti

hoksaavainen 38 (ark.) taibukas, taiplik, arukas, nutikas, leidlik

hoksata 73 (ark.) aru saada, taibata, mõista; märgata
◊ hoksasin puolesta sanasta taipasin (sain aru) poole sõna pealt; yhtäkkiä hoksasin äkki sai asi selgeks, äkki sähvatas (piltl); en hoksannut ottaa kassia mukaan ma ei taibanud kotti kaasa võtta

hoksottimet 33*C mon (leik.) taiplikkus, aru ‹aru›
◊ hänellä on hyvät hoksottimet ta on arukas, tal on nutti, ta pea lõikab (jagab), ta nupp nokib (kõnek)

houru·päinen 38 segane, jampslik; hull, arutu; (heikkomielinen) nõrga·mõistuslik, vaimu·haige

huima·päinen 38 hull·julge, kartmatu; (hurja, raisu) metsik, pöörane; (uhkarohkea) hull·julge, tormakas; (päätön) arutu, meeletu

huima·päisyys 40 hull·julgus, kartmatus; (hurjuus, raisuus) metsikus, pöörasus; (uhkarohkeus) hull·julgus, tormakus; (päättömyys) arutus, meeletus

huippu·älykäs 41*A väga arukas, äärmiselt intelligentne

hullu 1
1 hull, hullu·meelne; (ark.) arust ära; peast põrunud (segi, segamini), nupust nikastanud, napakas; (tyhmä) loll, rumal, aru·lage
◊ mitä näistä hullun houreista! ei maksa neid hullumeelse sonimisi kuulata!; ja minä hullu uskoin sinua ja mina loll uskusin sind; tulla hulluksi hulluks minna; olet ihan hullu! sa oled täitsa hull!; olla hulluna raivosta metsiku viha tõttu endast väljas olla, raevust pöörane olla; olla hulluna mustasukkaisuudesta armukadedusest arust ära olla; riehua hulluna humalassa purjuspäi pööraselt mürgeldada; hän ei tullut siitä hullua hurskaammaksi ta ei saanud sellest midagi aru, ta ei saanud sellest mõhkugi aru; ta ei saanud sellest tolku (sotti) (kõnek) asi jäi talle segaseks; (kuv.) tehdä työtä hullun lailla rassida nagu hull; olla hulluna johonkin (johonkuhun) millestki (kellestki) tohutus vaimustuses olla, kellestki väga sisse võetud olla; (leik.) tykätä jostakin kuin hullu puurosta armastada midagi nagu loll (hull) putru, midagi arutult armastada
2 (mieletön) meeletu, arutu, pöörane, hull; (hassu) veider, naljakas, kummaline
◊ 1848 oli Euroopan hullu vuosi 1848 oli Euroopa pöörane (meeletu) aasta; onko hullumpaa nähty? kas on enne midagi nii arutut nähtud?, olete te midagi nii hullu näinud?; (substantiivina) puhua hulluja rumalusi (lollusi, jama) rääkida, jama ajada, jamada, hullu (tühja) juttu ajada; mitä hulluja! jama!, lora!, tühi jutt!
3 (ei hullumpi) tulos ei ollut hullumpi tulemus oli päris hea, tulemusel polnud vigagi
4 (yhd.) -hull, -fanaatik

hulluus 40
1 lollus, rumalus, narrus, ogarus, totrus, mõttetus, rumal (hull) temp; hullu·meelsus, hullus
◊ on sulaa hulluutta uskoa tuohon on suisa hullumeelsus seda uskuda, on täiesti arutu seda uskuda; ihan hulluuteen asti rakastunut lausa meeletult armunud; mitä hulluuksia hän on taas tehnyt? mis lollustega on ta jälle hakkama saanud?, mis tükke ta on jälle teinud?
◊  (sananl.) nuoruus ja hulluus, vanhuus ja viisaus noorus ja rumalus, vanadus ja tarkus
2 (mielettömyys) hullu·meelsus, hullus, nõdra·meelsus; meeletus, arutus, pöörasus; totrus

huomata 73
1 märgata, tähele panna; leida, näha ‹nägema›; (havaita) {kellelegi, millelegi} tähelepanu pöörata; vaadelda, täheldada; (keksiä) {millegi} peale tulla, avastada, leida; (erottaa) [silmaga] seletada, näha ‹nägema›, eristada, vahet teha; (käsittää, tajuta) taibata, aru saada, mõista; (todeta) konstateerida, nentida
◊ eroa tuskin huomaa vahe on vaevumärgatav; vika jäi huomaamatta viga (riket) ei märgatud, viga (rike) jäi üles leidmata, viga (rike) jäi kahe silma vahele; hän ei ollut huomaavinaankaan ta tegi, nagu ei märkakski; jo äänestä huomaa, että — juba häälest saab aru, et —; hän huomasi vihdoin lähteä lõpuks ta taipas ära minna; poika oli sitä mieltä, ettei häntä huomattu tarpeeksi poiss arvas, et talle pole pööratud küllalt tähelepanu; huomaa alaviite! vaata alaviidet (allmärkust)!; huom.! NB!
2 (salaa, epähuomiossa)
◊ hän livahti huomaamatta ulos ta lipsas märkamatult välja; otin huomaamatta[ni] väärän avaimen võtsin kogemata vale võtme

huutaa 54*F
1 hüüda; (kiljua) karjuda, kisendada, kisada, kiljuda; (kailottaa) hõikuda, hõigata, huigata; (karjua) lõuata; röökida, möirata {jollekulle (jollekin) kellegi peale} ; (koneista) unnata, müriseda
◊ vauva huusi koko yön imik karjus (kisas) öö läbi (terve öö); huutaa kivusta valu pärast karjuda; mitä tuo äijä huutaa? mis see vanamees karjub (kisab); huutaa täyttä kurkkua täiest kõrist karjuda (kisendada); huutaa äänensä käheäksi karjub hääle kähedaks; älä huuda! ära karju (kisenda, kisa)!; huutaa kuin syötävä karjub kui ratta peal; nimet huudettiin aakkosjärjestyksessä nimed hüüti tähestiku järjekorras välja; lokit huutavat kajakad karjuvad; laiva huutaa laev annab signaali; radio huutaa raadio karjub (lõugab); huutaa apua appi hüüda (karjuda)
◊  (ark.) hän oli aina lapsille huutamassa ilmast ilma karjus ta laste peale, ta kärkis muudkui aga lastega
◊  (sananl.) niin metsä vastaa, kuin sinne huudetaan kuidas metsa hüüad, nõnda vastu kajab
2 (vaatia voimakkaasti) tungivalt nõuda, karjuda
◊ viattoman veri huutaa kostoa süütu (vaga) veri nõuab kättemaksu; talo huutaa korjausta maja karjub remondi järele; vatsa suorastaan huutaa ruokaa soolikad mängivad marjast
3 (oik.) kohtusse (kohtu ette) kutsuda, kohtulikule arutlusele võtta
◊ asia huudettiin esille oikeudessa asi võeti kohtus ette
4 (tehdä tarjous huutokaupassa) pakkuda (pakkumist teha)
◊ huusi viidelläsadalla markalla kaapin sai viiesajase pakkumisega kapi endale

hämärä 10
1 (heikkovaloinen) hämar, pool·pime; (epäselvä) segane, aru·saamatu; (katseesta) udune
◊ hämärä huone hämar tuba; hämärä päivä poolpime päev; täällä on hämärää siin on hämar; hapuilla hämärässä pimeduses kobada; hämärä valokuva udune (ebaterav) foto
2 (vaikeaselkoinen, epäselvä) segane; (epämääräinen) eba·määrane; (käsittämätön) aru·saamatu
◊ kirjan hämärät kohdat raamatu ebaselged (segased) kohad; asia jäi meille hämäräksi asi jäi meile arusaamatuks (segaseks); ihmisillä oli vain hämärä käsitys asiasta inimestel oli asjast üksnes udune ettekujutus
3 (epäilyttävä) kahtlane; (hämäräperäinen) tume; (pimeä) müstiline
◊ tässä on jotain hämärää siin on midagi kahtlast (müstilist), see on tume lugu; hämärät kaupat kahtlane kaup, must äri; hämärät puuhat kahtlased toimetused; rikospaikalla oli nähty hämäriä tyyppejä kuriteokohal oli nähtud kahtlasi tüüpe
4 (substantiivisesti) (hämäryys) hämarus, hämarik
◊ on jo hämärä hämarik on juba käes; hämärä laskeutuu hämarus tiheneb; hämärään (hämärän tuloon) on vielä aikaa hämarani (hämarikuni) on veel aega; palasimme vasta hämärissä naasime alles hämarikus
◊  (kuv.) historian hämärässä ajaloo hämaruses; asia on vielä hämärän peitossa asi on alles tume

hämärästi
1 ähmaselt; (epäselvästi) eba·selgelt, hägusalt, uduselt
◊ talo häämöttää hämärästi puiden takaa maja paistab ähmaselt puude tagant; muistan sen hämärästi mäletan seda uduselt
2 (epämääräisesti) eba·määraselt; (käsittämättömästi) aru·saamatult

hölmö 1 (typerä) tobe; (lapsellinen) lapsik, kohtlane; (älytön) arutu; (höperö) loll, totakas, ohmu, tohman; (tollo) juhm, juhmakas, juhmard
◊ hän jäi hölmönä tuijottamaan ta jäi juhmi näoga vahtima; sehän on aivan hölmö juttu see oli ju täitsa tobe lugu; senkin hölmö igavene juhmard, vana loll

höynähtää 53*F (ark.) (intoutua) hasarti minna, õhinasse sattuda; (hurahtaa) tuld võtta, hoogu minna; (hullaantua) aru kaotada, lolliks minna
◊ höynähtää naimisiin mõtlematult abielluda; höynähtävä (höynähtänyt) napakas, nupust nikastanud, väheke mööda, natuke imelik

ihmis·ymmärrys 39 inimlik arusaamine

jatko·käsittely 2 edaspidine arutelu
◊ ottaa asia jatkokäsittelyyn käsitleda asja edaspidi

jossitella 67*C arutleda; pikalt ja laialt arutada
◊ onnettomuutta jossiteltiin pitkään õnnetust arutati pikalt ja laialt; turha jossitella! pole mõtet arutada!

jossittelu 2 (puhelu) arutamine, arutlemine

jälki·käsittely 2 hilisem arutelu; järel·töötlus, viimistlus

jälki·puinti 5*J (kuv.) hilisem arutelu (analüüs, õiendamine)
◊ vaalien jälkipuinti lehdistössä valimiste arvustamine (kriitiline analüüs) ajakirjanduses

jälki·pyykki 5*A (kuv.) hilisem arutelu ja kritiseerimine

järjellinen 38
1 arukas, mõistlik; terve mõistusega
◊ järjellinen olento mõistusega olend
2 (järjellä tajuttava) mõistuslik; (selitettävissä oleva) mõistusega seletatav; (järjenmukainen) mõistus·pärane, ratsionaalne
◊ ilmiöön on järjellinen syynsä nähtusel on mõistusega seletatav põhjus; sanoilta puuttui järjellinen yhteys sõnadel ei olnud mõistuspärast seost

järjellisesti mõistlikult, mõistus·päraselt, arukalt
◊ sitä ei ole kyetty järjellisesti selittämään seda ei ole suudetud mõistuspäraselt seletada