Soome-eesti suursõnaraamat

abi 5 (ark.) abiturient

abo 1 (ark.) ks. aboriginaali

abortti·pilleri 6 (ark.); abortti·tabletti 5*C (ark.) abordi·tablett

afro 1 (ark.) afro·soeng

afääri 5 vok.s. Ä (ark.) afäär, tehing, äri
◊ hämäräperäisiä afäärejä tumedad (segased) afäärid

ahertaja 10 (ark.) [töö·]rühmaja, [töö·]rügaja, töö·murdja
◊ hän on tunnollinen ahertaja ta on kohusetruu töörühmaja; hän on sellainen hiljainen ahertaja ta on niisugune omaette rügaja

ahteri 6
1 (mer.) ahter, pära
2 (ark., leik.) ahter, pära, tagument (kõnek) tagu·ots (kõnek)

aika·yksikkö 4*A aja·ühik
◊  (ark.) alta aikayksikön välkkiirelt

aine 48
1a aine; (materia) mateeria, aine
◊ aineen rakenne aine ehitus, mateeria struktuur; aineen häviämättömyyden laki aine jäävuse seadus
1b (ark. alkoholista) kärakas, haljas; (huumeista) narkots, kama ‹kama›
◊  (erik.) hengen voitto aineesta vaimu võit mateeria üle
2 (materiaali) materjal, aine; (aines) aines, materjal
3 (opetusaine) [õppe·]aine
4 (kirjoitelma) kirjand
◊ aineen jäsentäminen kirjandi kava koostamine; reputtaa aineessa kirjandiga läbi kukkuda

ainoa 15 ainus ‹ainsa›, ainuke[ne], ainsam (kõnek) ainumas (kõnek) ainumane (kõnek)
◊ ainoa ystäväni mu ainus sõber; hän on ainoa lapsi ta on ainuke laps; ainoa toivomme meie ainuke lootus; tämän ainoan kerran ainult see üks kord; ainoa mahdollinen ainuvõimalik, ainuke võimalik; ainoa laatuaan ainulaadne, ainukordne, erakordne, ainuke omasugune; melkein ainoa peaaegu ainus; ainoa mitä voimme tehdä ainus [asi], mida võime teha; yksi ainoa üksainus, üksainuke
◊  (yhtenäinen) koski on yhtenä ainoana vaahtona kosk on üksainus vahumöll; elämä oli yhtä ainoaa juhlimista elu oli üks alaline (üksainus) pidutsemine
◊  (joka ikinen, joka ainoa) joka ainoa päivä viimane kui üks päev, iga jumala päev; joka ainoa mies iga mees, viimane kui mees; kuulin joka ainoan sanan kuulsin viimast kui sõna
◊  (ei kukaan, ei mikään) ei ainoakaan ei (mitte) ükski, mitte ainuski; tuskin ainoassakaan tapauksessa vaevalt ühelgi juhtumil
◊  (ark.) siellä voi päästä ainoastaan seal võib elust ilma jääda (lahti saada)

aivo·filmi 5 (ark.) ks. aivokäyrä

ajaa 56
1 (pakottaa pois) ära (minema) ajada; (jahdata) {millelegi} jahti pidada, {kedagi, midagi} taga ajada; (ahdistaa) ahistada, taga ajada, tagant kihutada, jälitada; (pakottaa) sundida, ajada
◊ ajaa tunkeilija ulos sissetungijat välja ajada; ajaa maasta maalt välja ajada (saata); perhe ajettiin maantielle pere[kond] aeti tänavale (maanteele); ajaa lapset sänkyyn lapsi voodisse ajada; hän ajoi kaupustelijan pois ovelta ta ajas kaubitseja ukse tagant minema; hänet ajettiin ulos luokasta ta saadeti (aeti) klassist välja; ajaa ulos riivaajia kurje vaime välja ajada; ajaa jotakuta takaa kedagi taga ajada; ajaa jänistä jänest ajada; koira ajoi jo puolivuotiaana koer oskas juba pooleaastaselt [jälgi] ajada; ajaa maanpakoon maapakku (pagendusse) ajada, pagendada
◊  (kuv.) hänet oli ajettu umpikujaan ta oli ummikusse aetud; mitä ajat takaa? mida sa [õieti] tahad (taga ajad)?
2 (kuljettaa edellään, hätistää, innostaa, pakottaa johonkin) ajada, lükata, viia, sundida
◊ ajaa karjaa karja ajada; tuuli ajaa pilviä tuul ajab pilvi; virta ajoi veneen rannalle vool ajas paadi randa (kaldale); nälän (kunnianhimon) ajamana näljast (auahnusest) aetuna; kunnianhimo ajoi hänet siihen auahnus viis ta selleni (niikaugele); ajaa itsensä loppuun ennast ära ajada (kurnata)
◊  (sananl.) kyllä routa porsaan kotiin ajaa küll külm põrsa koju ajab
3a (kuljettaa kulkuneuvoa) juhtida, sõita, ajada
◊ ajaa autoa autot juhtida; ajaa ohi mööda sõita (ajada); ajaa auto talliin autot garaaži ajada; ajaa päin puuta vastu puud sõita; ajaa sivutietä kõrvalteed mööda sõita; ajaa alamäkeä allamäge (pärimäge) sõita, mäest alla sõita; ajaa sataakolmeakymmentä saja kolmekümnega sõita; ajaa kilpaa võidu sõita, võidusõidus osaleda; (ark.) ajaa tuhatta ja sataa pööraselt (meeletult, metsikult, pimesi) kihutada; ajaa ulos teelt välja sõita, kraavi sõita; ajaa vieraat asemalle külalisi jaama viia (sõidutada); ajaa heiniä heina vedada; tiellä ajaa autoja teel sõidab autosid; auto ajoi ojaan auto sõitis kraavi; ajaa päin punaista valoa punase tule alt (punase tulega) läbi sõita; ajaa karille karile sõita (joosta, minna); ajaa miinaan miini otsa sõita (minna)
3b (kulkea kulkuneuvossa) sõita
◊ ajaa autolla autoga sõita; ajaa moottoriveneellä mootorpaadiga sõita; he ajoivat satamasta hotelliin nad sõitsid sadamast hotelli
3c (vars. ark. muusta liikkumisesta)
◊ hiihtäjä ajoi päin aitaa suusataja sõitis (pani) vastu aeda; hän ajoi läpi vastustajan puolustuksen ta murdis läbi vastase kaitsest
4 (vars. ark., eril., tekn. prosesseista)
◊ ajaa moottori sisään mootorit sisse töötada (sõita); ajaa [ulos] ohjelma radiossa [raadio]saadet eetrisse anda, [raadio]programmi saata
◊  (tietotekn.) ajaa tietokoneohjelma arvutiprogrammi töödelda; ajaa aineisto tietokoneella materjali arvutiga töödelda; tietojen ajaminen magneettinauhaan andmete magnetlindile salvestamine
5 (poistaa ihokarvat) ajada
◊ ajaa partansa habet ajada; sileäksi ajettu siledaks (puhtaks) aetud; ajaa päänsä paljaaksi pead paljaks ajada
6 (toimia jonkin asian hyväksi)
◊ ajaa jotakin asiaa mingit asja ajada
◊  (oik.) ajaa kannetta hagi esitada, hageda
◊  (ark.) ajaa ehdotus läpi ettepanekut läbi suruda; lyijykynä ajaa saman asian pliiats ajab [sama] asja ära

ajo·peli 5 (ark.) sõidu·riist

akka 9*A (ark. t. halv.)
1 (nainen) [vana·]eit, [vana·]moor, [vana·]mutt; (kuv. pelkurista) arg·püks, jänes·püks
2 (vaimo) eit
◊ ottaa itselleen akka endale eit võtta
3 (korttip., ark. kuningatar) emand
4 (kaatuminen) kukkumine (suusamäel)
◊ hän teki komean akan mäessä lendas mäest allalaskmisel uhkelt pikali

aku·hoito 1*F (ark.) nõel·ravi, akupunktuur·ravi

aku·piste 48 (ark.) akupunktuuri·punkt, nõel·ravi·punkt

ala·kantissa (ark.); ala·kanttiin (ark.) väga v liiga madalalt
◊ hinnoittaa alakantissa väga madalalt hinnata; arvioida alakantissa liiga vähe arvestada, liiga madalalt kalkuleerida

ala·peti 5*F (ark.) alumine ase (kahekordsel voodil)

alas
1 alla, alla·poole
◊ tulla alas laaksoon alla orgu tulla; alas tultaessa alla tulles; juosta portaita alas trepist alla joosta; vetää lippu alas lippu alla lasta; ampua lentokone alas lennukit alla tulistada
◊  (erik.) ruoka ei tahtonut mennä alas toit ei tahtnud alla minna; soutaa jokea alas jõge mööda allapoole sõuda; ajoimme Ranskaan ja sieltä alas Espanjaan sõitsime Prantsusmaale ja sealt lõunasse (alla) Hispaaniasse
◊  (urh.) puolustaja jättäytyi liian alas kaitsja jäi liialt oma värava alla
◊  (mus.) laulaa asteikko ylhäältä alas heliredelit ülevalt alla läbi laulda
◊  (ark.) istu alas! istu maha!
2 (alhaiseksi, piene[mmä]ksi) madala[ma]le, alla verenpaine laski liian alas vererõhk langes liiga madalale; kilpailu painoi hinnat alas konkurents surus hinnad alla
◊  (ark.) saada rasvapitoisuus alas rasvasisaldust alla viia
3 (rappiolle) hän on vajonnut alas ta on alla käinud
4 (huudahduksissa) alas tyrannia! maha türannia!

alentua 52*J
1 (laskea) alaneda, langeda
◊ veden pinta oli alentunut veepind oli alanenud; lämpötila oli alentunut temperatuur oli langenud; alentunut verenpaine langenud vererõhk
◊  (ark.) alentunut kuulo nõrgenenud kuulmine; hinnat alkoivat alentua hinnad hakkasid langema
2 (ryhtyä johonkin alentavaan) alanduda {johonkin kellekski, millekski, millenigi} ; langeda {johonkin millenigi}
◊ alentua rikollisten kätyriksi kurjategijate käsilaseks alanduda; alentua ottamaan lahjuksia altkäemaksu vastu võtma alanduda; hän ei alennu edes tervehtimään ta ei alandu isegi [mitte] tervitama

alkaa 56*D
1 (saada alkunsa) alata; (joesta) algust saada, alata
◊ kokous alkaa klo 16.00 koosolek algab kl 16.00; tauti alkaa kuumeella haigus algab palavikuga; alkava syöpä algjärgus vähktõbi; kultakin alkavalta vuorokaudelta iga [algava] ööpäeva eest (pealt)
2 (ruveta) hakata {tehdä jotakin midagi tegema} ; {millegagi} pihta (peale) hakata
◊ alkaa siivota koristama hakata; ydinvoimaa alettiin käyttää 40-luvulla tuumaenergiat hakati kasutama 40-ndail aastail; kello alkaa olla kuusi kell hakkab kuus saama; vieraita ei vain ala kuulua külalisi ei ole ikka veel näha; alkaa papiksi ks. ruveta, ryhtyä
◊  (ark.) ala laputtaa! lase jalga!, hakka astuma!
◊  (last.) mä en ala mitään, kun kaikki kiusaa ma ei tee enam midagi, kui kõik kiusavad

alkoholi·juoma 10 alkohoolne jook; (ark.) vägi·jook, märjuke, kärakas, rüübe
◊ miedot alkoholijuomat lahjad alkohoolsed joogid; väkevät alkoholijuomat kanged alkohoolsed joogid

alkoholi·kassa 9 alkoholi·kassa (alkoholilett ja kassa restoranis)
◊ (ark.) työskennellä alkoholikassana yökerhossa ööklubi alkoholiletis töötada

alkoholi·myymälä 12 alkoholi·kauplus; (ark.) viina·pood

alku 1*D
1a (paikasta) algus
◊ tien alku tee algus; hän juoksi alun liian kovaa ta jooksis alguses liiga kiiresti; sisällysluettelo teoksen alussa sisukord teose alguses
1b (ajasta) algus, hakatus
◊ viikon (vuoden 1965) alussa nädala (1965. aasta) alguses (algul); ennen ajanlaskumme alkua enne meie ajaarvamise algust; lukukauden alku semestri algus; loman alku puhkuse algus
1c (toiminnasta, tapahtumasta) algus, hakatus
◊ kertomuksen alku jutustuse algus; alku aina hankala iga algus on raske; matkan alussa sattui onnettomuus reisi alguses juhtus õnnetus; yritys lopahti alkuunsa ettevõtmine (katse, üritus) lõppes kohe alguses; tämä on lopun alkua see on lõpu algus; alusta loppuun algusest lõpuni; työ ei ole vielä alkua pitemmällä töö on veel üsna alguses; hänen puheissaan ei ole alkua eikä loppua tema jutul ei ole algust ega lõppu
◊  (usk.) alussa Jumala loi taivaan ja maan alguses lõi Jumal taeva ja maa
2 (se mistä jokin kehittyy) algus, hakatus, hakatis
◊ auttaa jotakuta alkuun kedagi otsa peale aidata; parran alku habeme hakatis; paiseen alku paise hakatus (algjärk); keuhkokuumeen alku kopsupõletiku algus (algjärk); pieni tulipalon alku pisike tulekahju hakatus; hän on papin alku temas on ainest (eeldusi) vaimulikuks hakata; vähäisestä alusta kasvanut suurkaupunki väikesest algusest (hakatusest) tõusnud (kasvanud) suurlinn
◊  (Raam.) Herran pelko on viisauden alku Jumala kartus on tarkuse algus (hakatus)
3 (syy, aiheuttaja) algus, algatus, alustus
◊ kaiken pahan alku ja juuri kõige kurja algus ja juur; rajaloukkaus oli alkuna sotaan piiririkkumine oli sõja algpõhjuseks
4 (sanonnoissa) saada alkunsa algust saada, alata; kaikki sai alkunsa siitä, kun — kõik sai alguse sellest, et —; panna alkuun {millegagi} algust teha, {midagi} alustada; (ark.) {millegagi} pihta hakata; päästä alkuun järje (otsa) peale saada; tulipalo sai alkunsa oikosulusta tulekahju sai alguse lühisest; tutkimukset on jo pantu alulle uurimist on juba alustatud
5 (adverbisesti käytettynä) aluksi alguseks, esiteks, al[g]ul; alussa (alkuun) alguses, al[g]ul, esiti; alun perin algusest peale; ensi alkuun kõigepealt, kohe alguses; aluksi mainitsen, että — alguseks (alustuseks) mainin, et —; aluksi oli monia vaikeuksia alguses oli mitmeid raskusi; alkuun sattui väärinkäsityksiä algul tekkis arusaamatusi; ensi alkuun työ oli vaikeaa [päris] alguses oli töö raske; alun toista viikkoa pisut üle nädala; alun kolmatta sataa pisut üle kahesaja; alun alkaen (perin, pitäen) algusest peale; alun pitäenkään ei ollut toiveita onnistumisesta juba algusest peale ei olnud lootust kordaminekuks; jo alun perin mahdoton hanke juba algusest peale võimatu ettevõtmine; alun perin ulkomainen tapa algupäralt välismaine komme

alku·drinkki 5*A (ark.) tervitus·klaas, tervitus·naps ‹napsi, napsu›, tervitus·drink, esimene rüüp

alla
1 (postp.) all; (alapuolella) all·pool ‹—›; (ajasta) eel
◊ katon alla katuse all; mäen alla künka all; kuvan alla oleva teksti pildi all olev tekst; saman otsikon alla sama pealkirja all; purjehtia Liberian lipun alla Libeeria lipu all sõita; äidin valvovien silmien alla ema valvsate silmade all; joulun alla jõulu eel
◊  (kuv.) sanojen alla piilevä viha sõnade taga olev (peituv) viha
2 (adv.) all; (tekstissä alempana) all·pool ‹—›, alamal
◊ (ark.) alla mainittu (oleva) allpool (alamal) mainitud, allmainitud, allolev; (alapuolella) all·pool ‹—›
◊  (alakuloinen) olla alla päin nukker (norus, kurvameelne) olla

allakka 14*A (ark., kans.) kalender

alta
1 (postp.)
1a alt ‹—›
◊ etsiä pöydän alta laua alt otsida; padan alta nouseva savu paja alt tõusev suits; ryömiä aidan alta aia alt läbi roomata; tulkaa pois pöydän alta! tulge laua alt välja!; rappauksen alta paljastui maalaus krohvi alt tuli nähtavale maaling; suonet kuultavat ihon alta sooned paistavad läbi naha
◊  (alapuolelta) alt·poolt
◊ jalka on mennyt poikki polven alta luu on murdunud (katki) altpoolt põlve; kirjeen alta puuttui nimi kirja all puudus nimi; lähestyä saalista tuulen alta saagile vastu tuult läheneda; kyräillä kulmiensa alta altkulmu põrnitseda
◊  (kuv.) sanonnan alta häämöttää vanha uskomus kõnekäänu tagant aimub vana uskumus
1b (jonkin alaisuudesta, kohteena olosta) alt ‹—›, käest, eest
◊ paeta myrskyn alta tormi eest põgeneda; päästä holhouksen alta eestkoste alt (eestkostest) vabaneda (pääseda); vapautua sorron alta rõhumisest (rõhumise alt) vabaneda
2 (prep., ark. vähemmän kuin) alla
◊ hän on hiukan alta kolmenkymmenen ta on pisut alla kolmekümne
◊  (ark.) hän tuli alta aikayksikön ta tuli välgukiirusel; hän teki sen alta aikayksikön ta tegi seda ahvikiirusel (uskumatult kiiresti)
3 (adv.) alt ‹—›, alt·poolt
◊ alta katsottuna se näyttää suurelta altpoolt vaadatuna paistab see suurena; alta keltainen lehti altpoolt kollane leht; pois alta! alt (eest) ära!
◊  (kuv.) potkaista vastustajalta jalat alta vastane jalust maha tõugata; häneltä meni jalat alta tal läksid jalad alt ära, ta kukkus pikali

alta·vastaaja 10 (vanh.) vastuse·andja, aru·andja; noomitav, süüdistatav
◊ (ark.) joutua altavastaajaksi vastuseandja (noomitava) ossa sattuda, nurka surutud olla

amerikan·rauta 9*F (ark.) teat ameerika sõiduautotüüp

ammattilainen 38
1 (subst., ark.) proff (kõnek) elu·kutseline
◊ ammattilaiseksi siirtynyt nyrkkeilijä elukutseliseks hakanud poksija
2 (adj.) [elu·]kutseline, professionaalne
3 (ammattitaitoinen henkilö) elu·kutseline, professionaal; (asiantuntija) asja·tundja, ekspert
◊ työssä näkyvät ammattilaisen otteet töös on näha professionaali maneer

ammattilais·joukkue 48 (urh.) elukutseliste (professionaalide) võistkond; (ark.) proffide võistkond

ammattilais·ottelu 2 (urh.) elukutseliste (professionaalide) võistlus; (ark.) proffide võistlus

ammattilais·sopimus 39 (urh.) elukutselise (professionaali) leping; (ark.) profi leping

ammattimainen 38
1 elu·kutseline, professionaalne
◊ ammattimainen rikollisuus elukutseline (professionaalne) kuritegevus; ammattimainen rikollinen elukutseline (professionaalne) kurjategija; ammattimainen kalastus [elu]kutseline kalapüük
2 (alan tuntemusta osoittava) elu·kutseline, professionaalne, asja·tundlik
3 (ammatikseen harjoittava) elu·kutseline, professionaal; (ark., yhd.) profi[-]

ammatti·nyrkkeilijä 12 (urh.) elukutseline (professionaalne) poksija; (ark.) profi·poksija

ammatti·nyrkkeily 2 (urh.) elukutseline (professionaalne) poks; (ark.) profi·poks

ampu (1) (ark.)
◊ ampu tulee! pauk käib!

ampua 52*H
1 lasta, tulistada; (laukaista) tulistada, tuld anda; (teloittaa ampumalla) maha lasta
◊ ampua kovilla lahingupadrunitega (lahingulaskemoonaga) tulistada; ampua kiväärillä püssi lasta, püssist tulistada; ampua kranaatti granaadiga tulistada, granaati välja lasta; ampua jänis jänest maha lasta; ampua jänistä jänest lasta; ampua ohi mööda lasta (tulistada); ampua kohti maalitaulua märklaua pihta lasta; ampua makuulta lamaasendist lasta (tulistada); ampua kuoliaaksi surnuks (maha) lasta; siipirikoksi ammuttu lintu vigaseks lastud lind; ampua alus upoksiin laev põhja lasta; tuomita kuolemaan ampumalla mõista surma mahalaskmise teel
◊  (kuv.) ampua yli maalin liiale (liiga kaugele) minna, liialdada; tulla kuin ammuttu[na] tulla nagu püssi otsast, tulla kui õlitatud välk
2 (ark. räjäyttää) lõhata
3 (urh.) ampua maaliin väravasse lüüa; ampua kohti maalia värava suunas lüüa; hän ampui voittomaalin ta lõi võiduvärava
4 (syöksähtää, ampaista) söösta, viskuda

anaboli 5 (ark.) anaboolsed steroidid
◊ juoksija kärähti anabolien käytöstä jooksja jäi anaboolsete steroididega vahele

anastaa 53 anastada, vallutada; (varastaa) varastada; (ark.) üle lüüa, sisse vehkida; (näpistää) näpata; (ottaa haltuunsa) oma valdusse võtta, anastada; (kaapata) röövida, riisuda
◊ anastaa joltakulta jotakin kelleltki midagi ära võtta; anastaa valta võimu haarata; anastaa jonkun rahat kellegi raha omastada; häneltä on anastettu rahat temalt on raha ära varastatud; anastaa joltakulta koko omaisuus kelleltki kogu varandust ära võtta
◊  (kuv.) hän anasti kaikkien huomion ta vallutas (saavutas) kõigi tähelepanu

antaa 56*J
1 anda; (luovuttaa) üle anda, loovutada
◊ antaa jotakin jollekulle lainaksi midagi kellelegi laenuks anda; antaa jokin jollekulle vuokralle midagi kellelegi üürile anda (välja üürida); midagi kellelegi rendile anda (välja rentida); antaa jonkun tehtäväksi kellelegi ülesandeks teha; antaa tietoa teada anda, teatada; antaa käsky käsk anda, käsutada; antaa neuvoja nõu anda; antaa jollekulle selitys kellelegi selgitust anda; antaa takkinsa naulakkoon anda (jätta) mantel riidehoidu; anna kirja tänne! anna raamat siia!; antaa jollekulle tulta tupakkaan kellelegi suitsu otsa tuld anda; antaa jollekulle tarvittavat varusteet kellelegi vajalik varustus anda; antaa jollekulle yösija kellelegi öömaja anda; antaa lapsille ruokaa lastele toitu (süüa) anda; antaisitko suolaa! palun soola!; palun, kas ulataksid soola!; antaa kukille vettä lilli kasta; antaa rintaa rinda anda, imetada; antaa jollekulle jotakin lahjaksi kellelegi midagi kingituseks anda; antaa jollekulle lahja anda kellelegi kingitus; antaa jollekulle taloudellista tukea kellelegi majanduslikku toetust anda; antaa henkensä isänmaan puolesta anda [oma] elu isamaa eest; antaa maksuksi tavaraa vastutasuks kaupa anda; mitäs annat kellostani? mis sa annad mu kella eest?; voitko antaa kympistä takaisin? kas saad kümnelisest tagasi anda?; pelto antoi runsaan sadon põld andis rikkaliku saagi; liikunnan antama hyöty ja huvi liikumisest saadud kasu ja mõnu; antaa aihe[tta] johonkin millekski põhjust anda; antaa vauhtia hoogu anda; antaa kättä kätt anda; antaa jollekulle suudelma suudelda, kellelegi suud anda (van); antaa auto myytäväksi autot müügiks (müüa) anda, autot müüki panna; antaa asia oikeuden ratkaistavaksi anda asi kohtule otsustada (kohtusse otsustamiseks); antaa jollekulle puheenvuoro kellelegi sõna anda; pakettia ei annettu tullista pakki ei antud tollist kätte; antaa työ urakalle [tööd] tükitööna välja pakkuda; hän ei ole antanut tietoja olinpaikastaan ta ei ole andnud andmeid (teateid) oma asukoha kohta; vastaus on annettava määräajan kuluessa vastus tuleb anda tähtajaks; antaa lakkovaroitus streigihoiatust anda; antaa julistus teadaannet (kommünikeed) välja anda; antaa asetus määrust (seadlust) välja anda; antaa laki seadust välja anda; vuonna 1982 annettu laki aastal 1982 välja antud seadus; antaa lausunto avaldust teha; antaa päätös otsust teha; antaa päätös tiedoksi otsust teatavaks teha (välja kuulutada); antaa tiedoksi teada anda, teatavaks teha, teatada; antaa tuomio [kohtu]otsust teha, [kohtu]otsust välja kuulutada; antaa selvitys seletust anda; antaa ohjeita juhtnööre (juhiseid) anda; antaa takuu tagatist (garantiid) anda; antaa lupaus lubadust anda; pysytellä annetuissa rajoissa [ette]antud piiridesse jääda; suuntaa antava ohje suunda andev juhis
◊  (erik. kurituksesta, moitteista) antaa selkäsauna keretäit (nahatäit) anda, naha peale anda; antaa korvapuusti kõrvakiilu anda, vastu kõrvu anda; antaa vitsaa vitsa anda; antaa jollekulle nyrkistään kellelegi rusikaga anda (virutada); antaa jotakuta vasten naamaa kellelegi vastu lõugu anda; hän antoi sellaisen opetuksen, että poika varmasti oppii ta andis niisuguse õpetuse, et see poisile kindlasti meelde jääb; antaa isän kädestä isalikku nuhtlust (nahatäit) anda; kyllä minä sinulle annan jollet tottele! küll ma sulle annan, kui sa sõna ei kuule!
◊  (urh.) antaa taakse puolustajalle tagasi kaitsjale anda (sööta)
◊  (ark. sukupuoliyhdynnästä) tyttö, joka antaa kaikille tüdruk, kes kõigile annab
2 (myöntää) möönda, anda, välja anda, väljastada
◊ antaa jollekulle tilaisuus tehdä jotakin anda kellelegi võimalus midagi teha; antaa jollekulle oikeus tehdä jotakin anda kellelegi õigus midagi teha; antaa jollekulle lainaa kellelegi laenu anda; antaa sosiaaliapua sotsiaalabi anda; antaa jollekulle kunniamerkki kellelegi ordenit anda; poliisi antoi virka-apua politsei andis ametialast abi; antaa äänensä naisehdokkaalle anda oma hääl naiskandidaadile; antaa tunnustusta jollekulle kellelegi tunnustust anda; hän antoi ymmärtää olevansa väsynyt ta andis mõista, et on väsinud; antaa arvoa jollekin midagi tähtsaks pidada, midagi hinnata; antaa painoa jollekin midagi oluliseks (tähtsaks) pidada; en anna hänen sanoilleen mitään arvoa ma ei omista tema sõnadele mingit tähtsust
3 (sallia) lubada {jonkun tehdä jotakin kellelgi midagi teha} ; lasta {jonkun tehdä jotakin kellelgi midagi teha}
◊ anna minun auttaa lase, ma aitan, luba mul aidata; äiti ei antaisi lasten valvoa ema ei lubaks lastel üleval olla; tulisin, mutta isä ei anna tuleksin, kuid isa ei luba; taikinan annetaan nousta taignal lastakse tõusta; anna oven olla auki las uks olla lahti; tilanteen annettiin kehittyä liian pitkälle asjal lasti liiga kaugele minna; anna minäkin katson las ma vaatan ka; annas kun isä auttaa lase, isa aitab; älä anna häiritä itseäsi ära lase end segada
◊  (myönnyttelyä ilmaisemassa, uhittelusta) antaa ihmisten juoruta, jos se heitä huvittaa las inimesed peksavad keelt, kui see neile lõbu pakub; antaa olla las olla, jäta järele; antaa hänen tulla vain! las ta aga tuleb!; jos haluat lyödä, niin anna paukkua! kui tahad lüüa, siis lase aga tulla!; anna tulla kaikki, mitä haluat sanoa! lase kõik tulla, mis sul öelda on!
◊  (ark. ihmettelyä t. päivittelyä ilmaisemassa) mutta annas olla, tyttö selvisikin! vaata aga vaata (lase aga olla), tüdruk sai omadega hakkama!; anna mun kaikki kestää! kõike peab ka kuulda (näha) saama!, igasugust peab ikka läbi elama!
4 (teettämistä ilmaisemassa) lasta {jonkun tehdä jotakin kellelgi midagi teha}
◊ antaa hieroa hartioitaan õlgu masseerida lasta; antaa tehdä uudet kopiot lasta uued koopiad teha
5 (yhtymissä) antaa anteeksi andeks anda; antaa ilmi üles (välja) anda, reeta; antaa palttua jollekin millegi peale vilistada, millestki mitte hoolida, midagi tähele panemata jätta; antaa periksi järele anda; antaa sana sanasta vastust mitte võlgu jääda, sama mõõduga vastu anda; antaa takaisin samaga vastata (vastu anda); antaa ylen oksendada

aparaatti 5*C (vars. ark.) aparaat; (leik.) masina·värk
◊ yhteiskunnan aparaatti ühiskonna masinavärk

apea 15 (alakuloinen) nukker, rõhutud; (ark.) longus, norgus; (ankea) tujutu, tusane; (ahdistunut) ängistatud, ahistatud; (masentunut) masendunud; (surullinen) kurblik, murelik; (haikea) kibe, hale, igatsev
◊ hän on apealla mielellä ta on nukras meeleolus; hänen mielensä on apea ta meel on kurblik; tunnelma on apea meeleolu on rõhutud

apro 1 (ark.) approbatur (hindena) ks. myös approbatur

arava 10 (Suom., ark.)
1 (laina) riiklik korterilaen
2 (asunto) riikliku korterilaenuga ehitatud korter

armeija 12
1 (puolustusvoimat) sõja·vägi, kaitse·vägi, kaitse·jõud ‹pl›, relva·jõud ‹pl›, armee; (ark. varusmiespalveluksesta) kroonu
◊ armeijan esikunta sõjaväe staap
◊  (ark.) olla armeijassa sõjaväes olla, aega teenida (kõnek); mennä armeijaan sõjaväkke minna, kroonusse minna (kõnek)
2 (sot.) armee (teat operatiivkoondis)
3 (kuv. suuri joukko, lauma) armee, hulk, mass
◊ työttömien armeija töötute armee

armoton 34*C
1 armutu, armu·heitmatu; (säälimätön) halastamatu, hoolimatu; (kova) vali, kalk; (ankara) range, karm ‹karmi›
◊ armoton tuomari range kohtunik; olla armoton voitettuja kohtaan võidetute vastu halastamatu olla; armoton kohtalo karm saatus; elämän armoton laki elu karm seadus; metsien armoton hakkuu metsade hoolimatu mahavõtmine
2 (suunnaton, tavaton) tohutu, määratu, meeletu; (ark.) röögatu; (uskomaton) uskumatu, võimatu; (kauhea) õudne, jube, kohutav
◊ minulla oli armoton jano mul oli kohutav janu; armoton loppukiri meeletu lõpuspurt; hän on armottoman hidas ta on võimatult aeglane
◊  (ark.) hänellä on armoton kiire aamusta iltaan tal on meeletu rutt hommikust õhtuni

armottomasti
1 armutult, armu·heitmatult; (säälimättömästi) halastamatult, hoolimatult; (kovasti) valjult, kalgilt; (ankarasti) rangelt, karmilt
◊ kohdella vankeja armottomasti vange halastamatult kohelda
2 (suunnattomasti) tohutult, määratult, meeletult; (ark.) röögatult; (uskomattomasti) uskumatult, võimatult; (kauheasti) õudselt, jubedalt, kohutavalt