Soome-eesti suursõnaraamat

etanan·vauhti 5*F (kuv.) väga aeglane tempo
◊ etananvauhtia teosammul

harva 9
1 (pron.) (muutama, jokin) üksik, mõni; vähesed ks. myös harvaan, harvassa
◊ muutamat harvat mõned üksikud, vähesed; ani harvat väga vähesed, haruharvad; harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta väheseid erandeid arvestamata (arvesse võtmata); harva se päivä pea iga päev; valta on harvojen käsissä võim on väheste [inimeste] käes; harva siihen pystyy vähesed saavad sellega hakkama, on vähe neid, kes sellega hakkama saavad; pole palju neid, kes sellega hakkama saavad; (usein leik.) kutsun saivat vain harvat ja valitut kutse said vaid vähesed väljavalitud
2 (adj.)
2a (tiheän vastakohtana; hajanainen) hõre, harv
◊ hänellä on harvat hampaat tal on harvad (hõredad) hambad; harva asutus hõre asustus
◊  (kuv.) harvat rivit hõredad read
2b (hidastahtinen) harv; (verkkainen) aeglane
◊ ammunta oli harvaa laskmine oli harv; tulevahetus oli hõre; kellon harva raksuttelu kella aeglane tiksumine

hidas 41*F aeglane; (vitkallinen, verkkainen) pikaldane, pika·toimeline
◊ hidas vauhti aeglane tempo; hidas postinkulku posti aeglane liikumine; hän on hidas työntekijä ta on aeglane (pikatoimeline) töötaja; edetä hitain askelin edeneda pikkamööda (aegamööda); hän on hidas oppimaan ta on aeglane õppima (uut omandama), ta õpib aeglaselt; hidas juoksurata jooksurada, millel ei ole võimalik saavutada häid tulemusi; hänellä on hidas äly ta on pika (pikaldase) taibuga, tal on pikad juhtmed (piltl)
◊  (sananl.) hitaita ovat herrojen kiireet suurte sakste lubaduste täitmist võid kaua oodata

hiljainen 38
1 (vähä-ääninen) vaikne, tasane; (vaimea) summutatud; (äänetön) hääletu; (meluton) käratu, müratu
◊ hiljaista kuin haudassa vaikne nagu hauas; kuului hiljaista valitusta oli kuulda vaikset kaeblemist
2 (rauhallinen) rahulik, vaikne, tasane; (vähäpuheinen) vaikne, sõna·aher, vähese jutuga; (vaatimaton) tagasi·hoidlik, vähe·nõudlik; (vars. Raam.) kannatlik, rahu·armastav
◊ hän on luonteeltaan hiljainen ta on oma loomult rahulik, ta on rahumeelne inimene; hänessä on hiljaista huumoria tal on vaikset (peent) huumorimeelt; hiljainen sunnuntailiikenne pühapäevane rahulik (hõre) liiklus; viettää hiljaista elämää ta elab vaikselt (omaette); matkailukausi on hiljaisimmillaan turismindus elab vaikelu
◊  (erik.) hiljainen hetki vainajan muistoksi leinaseisak; hiljaiset hautajaiset vaiksed matused (matused ainult lahkunu lähedaste juuresolekul); hiljainen enemmistö vaikiv enamus (passiivne toetajaskond); elanikkonna põhimass (kes avaldab oma arvamust ainult valimistel)
◊  (vars. heng.) maan hiljaiset rahumeelsed vähenõudlikud inimesed, tavalised inimesed
◊  (pääsiäisviikko) hiljainen viikko vaikne (suur) nädal
3 (hidas) aeglane
◊ hiljainen vauhti aeglane tempo; hiljainen kävely aeglane kõnd (jalutuskäik); hiljainen potku ettevaatlik (tagasihoidlik, kerge) löök; hiljaista kehitystä kohti parempaa vaikne areng paremuse poole; keittää hiljaisella tulella keeta nõrgal (tasasel, vaiksel) tulel

kiireetön 34*C rahulik, aeglane, tasane
◊ entisajan kiireetön elämänmeno endisaja rahulik elu

kuppaaja 10
1 kupu·laskja, kuppar
2 (ark.) (riistäjä) ekspluateerija, vere·imeja
3 (ark.) (viivyttelijä) aeglane inimene, kohmard, veni·villem

laiska 9
1 laisk; (mukavuudenhaluinen) mugav; (yrittämätön) [peale·]hakkamatu, innutu, apaatne, lohe (kõnek); (veltto) loid, lodev, loru
◊ kissa on laiska eläin kass on mugavust armastav loom; älä seiso siinä laiskana, tee jotain! ära seisa siin loiult, tee midagi!; (kuv.) moottori on laiska mootor võtab aeglaselt tuurid üles
◊  (erik.) olla laiskassa (laiskalla) peale tunde jääda, kinni istuda (koolis); hän jäi laiskalle (laiskaan) ta jäi peale tunde, ta jäi kinni (koolis)
2 (hidas) aeglane, pikaldane, pikaline, pika·toimeline
3 (substantiivisesti) ks. laiskuri
◊ viettää laiskan päiviä laiskust pidada, seanahka vedada, logel[e]da, lorutada

nahjustella 67 laiselda, logeleda, logelda; (olla päättämätön) otsustusvõimetu olla; (olla saamaton, nynny) saamatu olla, kohmerdada; (olla ilman omaa tahtoa) tahtejõuetu olla; (olla hidas) aeglane olla, jorutada; (kuhnailla) koperdada, kohmitseda
◊ ei nyt ole aikaa nahjustella nüüd ei ole aega laiselda (logelda)

pitkä·piimäinen 38 (kuv.) veniv, loid; (hidas) aeglane; (ikävystyttävä) tüütav; (ikävä) igav; (yksitoikkoinen) üks·luine

pitkä·veteinen 38 igav; tüütu, tüütav; (pitkäpiimäinen) veniv, loid; (hidas) aeglane; (yksitoikkoinen) üks·luine

rauhallinen 38
1 rahulik; vaikne; (tasapainoinen) tasa·kaalukas; tasane
◊ rauhallinen mies rahulik mees; rauhallinen luonne rahulik loomus; asukkaat olivat rauhallisia maanviljelijöitä elanikud olid rahulikud põllumehed; minulla oli rauhallinen olo mul oli rahu, ma olin rahulik; pysyä rauhallisena rahulikuks jääda; suhtautua tulevaisuuteen rauhallisin mielin tulevikku rahulikult suhtuda; hänen suhteensa voit olla aivan rauhallinen tema suhtes võid täiesti rahulik olla
2 (liikkeestä, tapahtumisesta) rahulik; (tasainen) tasane; vaikne; (kiirehtimätön) aeglane
◊ meri on pysynyt rauhallisena meri on olnud rahulik
3 (häiriötön, meluton) rahulik; häirimatu; mürata; (hiljainen) vaikne
◊ rauhallinen asunto rahulik korter; rauhallinen ympäristö rahulik ümbrus; rauhallinen pikkukaupunki rahulik väikelinn, vaikne väikelinn; koko maassa oli rauhallista tervel maal oli rahulik; rauhallista joulua! rahulikke jõule!; viettää rauhallista elämää rahulikku elu elada; viikon rauhallisin päivä nädala kõige rahulikum päev
4 (muodoiltaan, väreiltään tms. hillitty) rahulik; vaos·hoitud
◊ rauhalliset värit rahulikud värvid
5 (rauhanomainen) rahu·meelne
◊ rauhallinen mielenosoitus rahumeelne meeleavaldus

verkkainen 38 aeglane; pikaldane, pika·toimeline, pikaline
◊ verkkaiset askeleet aeglased sammud; verkkainen työtahti aeglane töörütm; virran verkkainen juoksu jõe aeglane jooks (vool); iltapäivän verkkaiset tunnit pikad pärastlõunased tunnid

vitkallinen 38 inertne; (verkkainen) aeglane, pikaldane, pikaline