Soome-eesti suursõnaraamat

aika2
1 (taipum., adj.) hän on aika veitikka ta on paras võrukael; hän piti aika elämää ta tegi kõva möllu; hän sai aika selkäsaunan ta sai tubli nahatäie; aika lailla kõvasti, tublisti
2 (adv.) üsna, päris, õige ‹—›, kaunis ‹—›

aivan täiesti, täielikult; päris, lausa; just, täpselt
◊ aivan uusi täiesti uus; aivan kevyt ateria väga kerge toit; hänellä on aivan muut asiat mielessä tal on täiesti muud asjad mõttes; aivan niin kuin haluat just (täpselt) nii, kuidas soovid; hän on aivan kuin toinen mies ta on täiesti [kui] teine mees, temast on saanud täiesti teine mees; tuskin kello oli aivan viittä, kun — kell oli vaevalt viis, kui —, kell puudus veel viiest, kui —; yleisö aivan kiljui riemusta publik lausa karjus rõõmust; näytti aivan siltä, että — paistis päris niimoodi, et —; aivan mahdoton täiesti võimatu; aivan lyhyesti sanottuna [võimalikult] lühidalt öeldes; kerro aivan lyhyesti räägi päris lühidalt; se on aivan yhdentekevää see on täiesti ükskõik; minä aivan luulin ma juba arvasin; siellä aivan vilisi ihmisiä seal lausa kihas inimestest; hän on niin tyhmä, että aivan sääliksi käy ta on nii loll, et päris kahju hakkab [kohe]
◊  (vahvistavana vastauksena) aivan [oikein]! seda küll!, täpselt nii!

erinäinen 38 (tav. mon)
1 (eräs, tietty, määrä-) teatav, teatud; (eri) erinev
◊ erinäiset seikat teatavad asjaolud; erinäisissä tapauksissa teatud juhtudel; erinäisin ehdoin teatavatel (kindlatel) tingimustel
◊  (halv.) erinäiset radikaalipiirit mõningad käremeelsed ringkonnad
2 (ark. [aika] moni) üsna (päris, üpris) palju; (lukematon) lugematu
◊ erinäisiä kertoja lugematu arv kordi, lugematuid kordi; hän sai pulittaa erinäisiä tuhansia tal tuli välja laduda paras patakas tuhandelisi

ihan
1 päris; (täysin) täiesti, lausa; (juuri) just; (suorastaan) suisa
◊ ihan tavallinen päris harilik; ihan oikein täiesti õige(sti); ihan väärin päris vale(sti); ihan lyhyesti päris lühidalt; ihan heti otsekohe; ihan lähellä päris lähedal; ihan joka päivä iga jumala päev; ihan sama just seesama; olet ihan hullu! sa oled päris (täitsa) hull!, sa oled peast päris segane!; ihan niin kuin haluat just nii, nagu sa soovid; ihanko totta? kas tõesti?; en tarkoittanut ihan tätä ma ei mõelnud just seda, ma ei mõelnud päris niiviisi; ihan pelästyin ma kohe ehmatasin; kansa ihan ulvoi rahvas lausa ulgus; ihanko sata markkaa? kas tervelt sada marka?; ihanhan tässä nuortuu! siin muutud ju suisa nooreks!
2 (ark.) (melko) täitsa
◊ ihan hyvä kone täitsa hea masin; ihan kiva täitsa maru (kihvt)

iki·oma 10 armas, päris (täiesti) oma
◊ meidän ikioma isä meie armas isa; antaa jotakin ikiomaksi anda midagi päriseks

ilkosille(en [ihu·]alasti; päris paljaks
◊ riisuuduin ilkosilleni võtsin ennast ihualasti

ilmi·elävä 10 lihast ja verest, lihane; elus; tõeline, päris
◊ näin ilmielävän leionan nägin elusat (tõelist) lõvi

kerrassaan
1 (täysin, tyystin) täiesti, läbinisti; (aivan, ihan) päris, täitsa; (todella) tõesti, tõe·poolest
◊ hänen voimansa olivat kerrassaan lopussa ta jõud oli täitsa (päris) otsas, ta oli omadega täitsa läbi; kerrassaan puistattaa koko juttu kõik see lugu ajab mulle päris külmavärinad peale; hän käyttäytyi kerrassaan törkeästi ta käitus päris (lausa, täiesti) ebaviisakalt; kerrassaan mainiota! täitsa vahva!; se on kerrassaan omituista see on tõepoolest imelik; kerrassaan mahdotonta täiesti võimatu; hän ei pysty kerrassaan mihinkään ta ei suuda mitte kui midagi, ta ei ole üldse millekski võimeline; on siinä kerrassaan hölmö mies! on tõepoolest loll mees!, täitsa tobe mees!; hänen esitelmänsä oli kerrassaan tylsä ta ettekanne oli täitsa (tõepoolest) nõme
2 (kerrallaan) vähän kerrassaan pisut korraga

kohtalainen 38 (melko hyvä tms.) päris, üsna, kaunis ‹—›; (mukiinmenevä) paras, mõõdukas; (kohtuullinen) korralik, viisakas; (keskinkertainen) keskmine
◊ kohtalainen tulos päris (kaunis) hea tulemus; saada kohtalaista palkkaa üsna korralikku (viisakat) palka saada; kohtalaista itätuulta keskmise tugevusega idatuul; kohtalaisen suuri kaunis (üsna) suur; hän voi kohtalaisen hyvin ta elab üsna (päris) hästi, ta on päris hea tervise juures

melko
1 (adv.) (jokseenkin, kohtalaisen, aika) üsna, päris, kaunis ‹—›, võrdlemisi, küllalt[ki]
◊ melko hyvin üsna (päris) hästi
2 (taipum., adj.) (melkoinen, aika) üsna, päris, kaunis ‹—›, kaunikesti
◊ melko lailla väkeä üsna (päris, kaunis) palju rahvast; minua suututti melko tavalla mul läks süda päris täis, ma vihastasin kaunis põhjalikult, [see] vihastas mind kaunikesti

melkoinen 38 (melko suuri) üsna[gi] suur, päris suur, küllaltki suur, kena, kenake[ne], kaunike[ne], tubli; (huomattava) märkimis·väärne, tähele·panu·väärne, välja·paistev, silma·paistev; (olennainen) oluline
◊ melkoinen kaupunki üsna (kaunis, päris) suur linn; melkoinen pakkanen päris kõva pakane; melkoinen summa rahaa märkimisväärne (soliidne) rahasumma; kenake summa; melkoiset tulot päris (kaunis, üsna) hea sissetulek; kenake sissetulek; tapaus herätti melkoista huomiota juhtum äratas üsna suurt tähelepanu; hän on melkoinen asiantuntija ta on väljapaistev (hinnatud) asjatundja; hän on melkoisen lahjakas ta on üsna andekas

oikea 15
1 (oikeanpuoleinen) parem·poolne, parem
◊ maata oikealla kyljellään paremal külgel magada; oikea ajokaista parem sõidurada; aluksen oikea sivu laeva parem poort; istua jonkun oikealla puolella kellegi paremal käel istuda
◊  (kuv.) olla jonkun oikea käsi kellegi paremaks käeks olla; vasen käsi ei tiedä, mitä oikea tekee vasak käsi ei tea, mida parem teeb
◊  (pol.) puolueen oikea laita partei parempoolne tiib
2 (käs.) parem, parem·pidine
◊ oikea puoli parem pool; oikea silmukka parempidine silmus, parempidisilmus; neuloa oikeaa parempidi kududa, parempidikoes kududa; pusero on neulottu pelkkää oikeaa kampsun on kootud ainult parempidi, kampsun on üleni kootud parempidikoes
3 (väärän vastakohtana)
3a (asian t. tilanteen vaatima) õige ‹õige›
◊ oikea ja väärä tapa õige ja vale viis; oikea vastaus õige vastus; oikea tekniikka õige tehnika; tieto meni oikealle henkilölle info läks õigele isikule; olla oikeassa õigus olla; hän oli oikeammassa kuin itse tiesikään tal oli rohkem õigus, kui ta ise arvas; menestyäkseen täytyy tuntea oikeat ihmiset selleks, et läbi lüüa, peab tundma õigeid inimesi; asettaa asiat oikeisiin yhteyksiinsä asjad õigetesse seostesse panna; olla oikeilla jäljillä õigetel jälgedel olla; hän valitsi oikean hetken ta valis õige hetke; osua oikeaan naelapead tabada, märki tabada; apu tuli oikeaan aikaan abi tuli õigel ajal; hän ei löytänyt oikeita sanoja ta ei leidnud õigeid sõnu; saada jotakin oikealle tolalle midagi korda teha, mingid asjad korda saada; tuo on oikeaa puhetta! see on õige jutt!
◊  (sanonnoissa) olla oikeaan aikaan oikeassa paikassa õigel ajal õiges kohas olla; olla oikea mies oikealla paikalla õige mees õigel kohal olla
◊  (partnerista) hän on löytänyt sen oikean ta on leidnud selle õige
3b (paikkansa pitävä) õige ‹õige›; (virheetön) korrektne, veatu; (aito) ehtne, tõeline; (todenmukainen) tõe·pärane; (väärentämätön) võltsimata
◊ osoittaa väite oikeaksi väidet õigeks tunnistada; todistamme jäljennöksen oikeaksi me tunnistame koopia õigeks; oikea havainto õige tähelepanek; kieliopillisesti oikea ilmaus grammatiliselt korrektne (õige) väljendus; nimikirjoitus on oikea allkiri on ehtne (võltsimata); oikeita helmiä tõelised pärlid; paljasti oikean luonteensa paljastas oma tõelise olemuse; esittää asiat oikeassa valossa asju õiges valguses esitada; nimittää asioita niiden oikeilla nimillä asju nende õigete nimedega nimetada
◊  (kellosta) onko kellosi oikeassa [ajassa]? kas su kell on õige?; näyttääkö kellosi oikeaa aikaa? kas su kell näitab õiget aega?; mikä on oikea aika? mis õige kell on?, mis õige aeg on?
3c (oikeudenmukainen) õiglane; (laillinen) seaduslik; (normien tms. mukainen) õige ‹õige›
◊ oikea tuomio õiglane kohtuotsus; auton oikea omistaja auto seaduslik omanik; olla oikealla asialla õigesti tegutseda; taistella oikean asian puolesta õige asja eest võidelda; olla õige asja eest väljas; pidän päätöstä oikeana ma arvan, et otsus on õige; ma pean otsust õigeks
◊  (substantiivina) luja usko hyvään ja oikeaan kindel usk heasse ja õigesse
3d (tavallinen) tavaline; (todellinen) tõeline, päris, tegelik; (rehellinen) aus; (kunnollinen, kunnon) korralik
◊ esikoulu ja oikea koulu ettevalmistuskool ja päris kool; Kivi oli oikealta nimeltään Stenvall Kivi õige nimi oli Stenvall; tämä ei ole mitään oikeaa elämää see pole mingi õige elu; oikea syyllinen pääsi pakoon tõeline (tegelik) süüdlane pääses minema; mikä lienee asian oikea laita? kuidas asjad tegelikult on?; hän ei ole päivääkään tehnyt oikeaa työtä ta pole päevagi tõelist (ausat) tööd teinud; oikea vanhan ajan herrasmies tõeline vana aja härrasmees; tuli hänestäkin lopulta oikea ihminen temastki sai lõpuks tõeline inimene
3e (täydellinen, kertakaikkinen) tõeline; igavene
◊ on oikea koiranilma on tõeline koerailm; hän on oikea kiusankappale! ta on igavene kiusupunn!

pahanlainen 38 päris paha, paha·võitu; kehva·poolne, kehva·võitu

pahanlaisesti päris pahasti, üsna pahasti
◊ hän loukkaantui onnettomuudessa pahanlaisesti ta sai õnnetuses päris pahasti viga

paremman·puoleinen 38 (ark.)
1 (aika hyvä) päris hea; korralik, tipp-topp ‹—›
2 (joltinenkin, melkoinen) korralik, paras, kõva; (aika iso tms.) üsna suur
◊ paremmanpuoleinen krapula korralik pohmelus (kassiahastus), korralik pohmell (pohmakas) (kõnek)

peri·pohjalainen 38
1 (adj.) Pohjalale iseloomulik
2 (subst.) päris Pohjala elanik

peri·suomalainen 38
1 (adj.) (puhtaasti suomalainen) päris·soome, päris·soomelik; (supisuomalainen) eht·soome, eht·soomelik; puht·soome, puht·soomelik
◊ sukuni on perisuomalaista alkuperää minu suguvõsa on pärissoome päritoluga; perisuomalainen luonteenpiirre puhtsoome iseloomujoon; perisuomalainen sananparsi ehtsoomelik kõnekäänd
2 (subst.) päris soomlane; (supisuomalainen) ehtne soomlane, puht·soomlane

peräti päris; (aivan) üsna; (suorastaan) lausa; täiesti; täitsa; (jopa) juba, koguni
◊ peräti vaikea tehtävä üsna (päris) raske ülesanne; riita päättyi peräti surkeasti tüli lõppes päris haledalt; vai on hän käynyt peräti Amerikassa asti ah et ta on juba Ameerikaski jõudnud ära käia; lähiaikoina ellei jo peräti ensi viikolla lähiaegadel, kui mitte juba [lausa] järgmisel nädalal; se maksoi peräti tuhat markkaa see maksis tervelt tuhat marka; tietokone oli peräti viisi vuotta vanha arvuti oli juba viieaastane; entinen mestari jäi nyt peräti neljänneksi endine meister jäi nüüd koguni neljandaks

pikku·sievä 10 nägus; päris kena

pohjimpaa põhjale kõige lähemalt; päris põhja lähedalt; kõige sügavamalt
◊ laji löytyi pohjimpaa liik leiti päris põhja lähedalt

ratki
1 väga; (aivan) täiesti; päris
◊ ratki väsynyt väga väsinud; ratki hauska ks. ratkiriemukas
2 (ratkennut, revennyt) sauma on ratki õmblus on rebenenud; hame on takaa ratki seelik on tagant rebenenud

rätti·väsynyt 47 (ark.) puru·väsinud; ramp·väsinud; surmani väsinud; lõpp·väsinud (slg.); (vain predikatiivina) väsinud nagu ront; omadega päris läbi; väsimusest päris grogi; nagu tühjaks pigistatud sidrun; nagu äraaetud hobune

suoranainen 38 (suora) otsene, otse-; (välitön) vahetu; (selvä) selge; (ilmeinen) ilmne, ilm·selge; (todellinen) tõeline, õige ‹õige›, tegelik; ehtne; päris; (varsinainen) tegelik, päris, õige ‹õige›, tõeline
◊ tuloksella ei ole suoranaista käytännön merkitystä tulemusel (resultaadil) ei ole otsest praktilist väärtust; hänen sairastumisensa oli suoranainen seuraus työpaineesta ta haigestumine oli tööpinge otseseks (ilmseks) tagajärjeks; hän sai kärsiä suoranaista vääryyttäkin tal tuli kannatada ka selget ülekohut; suoranaisiin sotatoimiin ei sentään ryhdytty tegelikku sõjategevust siiski ei alustatud

suorastaan
1 päris, üsna, otse, õige ‹—›, lihtsalt, lausa, suisa
◊ tärkeä, suorastaan ratkaiseva seikka tähtis, lausa otsustav asjaolu; on suorastaan häpeä, että — on päris (lihtsalt, otse) häbiasi, et —; hän suorastaan ajoi meidät ulos ta suisa ajas meid välja; ei se suorastaan niinkään ollut päris nii see ka polnud
2 (jopa, vieläpä) isegi
◊ se ei ole ainoastaan hyödytöntä vaan suorastaan vaarallista see pole ainult kasutu, vaid isegi ohtlik; väittäisin suorastaan, että — ma väidaksin isegi, et —
3 (suoranaisesti) otseselt, vahetult; selgelt, ilmselt; (varsinaisesti) tegelikult, tõeliselt, päriselt
◊ aine ei ole suorastaan myrkyllistä, vaikka se aiheuttaa pahoinvointia [see] aine ei ole tegelikult mürgine, kuigi ajab iiveldama

todellinen 38 tõeline; (faktinen) tegelik, faktiline; (reaalinen) tõene, reaalne; (oikea) ehtne, õige ‹õige›, päris
◊ todelliset ja kuvitellut ilmiöt tegelikud ja kujutletud nähtused; esineen todellinen arvo eseme tegelik väärtus; todellinen ystävä õige (tõeline) sõber; sodan todelliset kasvot sõja tõeline pale; paljastaa todellinen luonteensa oma tegelikku (tõelist) olemust paljastada
◊  (erik. suoranainen, oikea) hänen selviytymisensä oli todellinen ihme tema pääsemine oli tõeline ime

tosi [27]
1 (adj.)
1a tõsi
◊ uskomatonta mutta totta uskumatu, kuid tõsi; totta on, että hän on kokematon, mutta — see on tõsi, et tal pole kogemust, aga —; onko se aivan totta? on see ikka [päris] tõsi?; toden totta, niin se asia onkin tõepoolest, nii see asi ju on; päris tõega, nii see asi ju on; ihanko totta? päris tõesti või?, on tõsi või?, kas tõepoolest?; "Se oli pahasti sanottu." — "Totta!" "See oli halvasti öeldud." — "Tõsi ta on!"; "Olisi parempi lähteä huomenna." — "Totta!" "Parem oleks homme minna." — "Tõepoolest!"; olipa hyvä elokuva, eikö totta? oli ikka hea film, eks ju?
1b (taipum.) (todellinen) tõeline; (oikea) õige ‹õige›; (totinen, vakava) tõsine; (aito) päris; ehtne; (rehellinen) aus
◊ tosi kristitty tõeline kristlane; hän on tosi huijari ta on päris (tõeline) suli; tosi usko (rakkaus) tõsine usk (armastus); tosi pyrkimys aus püüdlus; raha tuli tosi tarpeeseen raha oli tõepoolest vaja, raha tuli just õigel ajal
2 (adv.) tõesti; tõe·poolest; ausalt
◊ tosi hyvä tõesti hea; tosi huono tõepoolest halb; tosi vanha tõepoolest vana; tosi nopeasti täitsa kiiresti; sain sen tosi halvalla sain selle tõesti odavalt; se oli tosi helppo juttu see oli tõepoolest kerge asi, see oli tõesti lihtne lugu, see oli ausalt lihtne värk; siellä oli tosi railakas meno seal oli küll kõva hoog sees, see oli tõepoolest lõbus ettevõtmine
3 (subst.)
3a (lausumasta tms.: totuudenmukainen) tõde; tõsi
◊ hän piti tarinaa täytenä totena ta võttis seda lugu täie tõe pähe, ta võttis seda juttu täiesti tõsiselt; puhua totta tõtt rääkida; jutussa ei ollut siteeksikään totta selles jutus ei olnud sõnagi tõtt; toden sanoakseni (totta puhuen) en usko sinua tõtt öelda, ei usu ma sind
◊  (sananp.) kolmas kerta toden sanoo kolmas kord läheb täkkesse (täppi), kolm korda kohtu seadus
3b (todellisuus) tegelikkus; tõelisus, tõelus
◊ tarun ja toden raja muinasjutu ja tegelikkuse piir; leikki muuttui karvaaksi todeksi naljast tuli (sai) kibe tõde; tehdä jostakin totta midagi teoks teha, midagi täide viia
3c (vakavasti otettavasta) täyttä totta oleva uhkaus tõsiselt võetav ähvardus, tõsiselt mõeldud ähvardus; nyt on tosi kysymyksessä nüüd on asi tõsine, nüüd on asi naljast kaugel, nüüd läheb asi tõsiseks; tosi on! tõsi ta on!, nii see on!; ottaa jokin todesta midagi tõe pähe võtta; hän otti puheeni todesta ta võttis mu juttu tõe pähe, ta võttis mu juttu tõsiselt
◊  (sananl.) ei niin pientä pilaa, ettei totta toinen puoli kus suitsu, seal tuld
4 (eräissä kiinteissä yhtymissä) jostakin tulee tosi ks. toteutua; käydä toteen teoks saada, teostuda (ennustuksesta tms.) täide minna, täituda, tõeks minna (saada); toden teolla tõepoolest, tõesti; näyttää jokin toteen tõestada

totinen 38
1 (ilmeeltään vakava) tõsine
◊ mennä totiseksi tõsiseks jääda, tõsiseks minna, tõsiseks muutuda; hän väitti naama totisena, että — ta kinnitas tõsise näoga, et —; hän palasi kuulustelusta totisena poikana ta tuli ülekuulamiselt tõsise olekuga (näoga) tagasi; (leik.) totinen torvensoittaja ks. torvensoittaja
2 (toden kannalta otettava) tõeline, päris; tõsine; raske; kriitiline
◊ tämä on totista työtä see on tõsine töö; siinä vasta oli totinen paikka! see oli alles keeruline lugu!, see oli alles kriitiline olukord!; nyt tuli totinen kiire nüüd läks tõepoolest kiireks; totinen kristitty tõsikristlane; se on totinen tosi (totista totta) see on sulatõsi, see on tõsi mis tõsi, see on puhas tõde

täysi 27
1 (adj.)
1a täis ‹täie, —›
◊ tupaten täysi tuubil täis; (yleisön täyttämä myös) puupüsti täis; täysi filmirulla täis[võetud] film[irull]
◊  (kuv.) mittani on täysi mul on mõõt (lõõg) täis, minu mõõt on täis, mul on villand, mul on kõrini
1b (jonkin määrästä, koosta tms., kokonainen) täis ‹täie, —›; terve; terviklik; kogu ‹—›; (täysimääräinen) komplektne
◊ täysi sarja terve seeria; täysi työpäivä kogu tööpäev; kuu on täysi kuu on täis, on täiskuu; juoksijoilla oli jäljellä kolme täyttä kierrosta jooksjatel oli järel kolm [tervet] ringi; hän nousi täyteen pituuteensa ta tõusis oma täies pikkuses püsti; pöytä on täyttä tammea laud on täis tamme[puu]st; puhe kesti täyden tunnin kõne kestis terve tunni; hän ampui täydet 100 pistettä ta laskis maksimaalsed 100 punkti; sairausajalta saatu täysi palkka haiguseaja eest saadud täispalk; hän maksoi täyden hinnan ta maksis täishinna; täysin purjein täies purjes; hän oli täysissä pukeissa ta oli täies (täielikult) riides; rakennus on vakuutettu täydestä arvostaan hoone on kindlustatud kogu väärtuse (täie hinna) eest; vanhat kenkäni käyvät vielä täydestä mu vanad kingad lähevad veel täie ette; vastaukseni meni täydestä minu vastus läks täie ette; se meni häneen täydestä ta võttis seda tõe pähe (täie tõena); he ottivat lupauksen täydestä nad võtsid lubadust tõsiselt; aika on täysi aeg on täis [saanud]
◊  (geom.) täysi kulma täispööre
1c (suurimmillaan, enimmillään oleva) täis ‹täie›, täielik
◊ herätessäni oli täysi päivä kui ärkasin, oli suur valge väljas; tuli täysi pimeys saabus täielik pimedus; toukokuussa oli jo täysi kesä maikuus oli juba täielik suvi; luonto oli täydessä kukoistuksessaan loodus oli täies õies; aurinko paistoi täydeltä terältä päike paistis (lõõskas) selgest taevast; hän oli täydessä unessa ta oli sügavas unes; laiva kulki täydellä vauhdilla (täyttä vauhtia) laev liikus täiel kiirusel; ratsastaa täyttä laukkaa tuhatnelja ratsutada, täie hooga galopeerida; he olivat täydessä työn touhussa nad olid täies tööhoos, nad olid täie hooga töö juures; keskustelu oli täydessä käynnissä diskussioon oli täies hoos; huutaa täyteen ääneen täiest kõrist karjuda
◊  (kuv.) tuuli puhalsi täysin palkein oli kõva tuul; nauttia täysin siemauksin täie sõõmuga (rinnaga) nautida; riemuita täysin rinnoin kõigest hingest rõõmustada; hän tarkoitti sitä täydestä sydämestään ta soovis seda kõigest (kogu) südamest, see oli tema südamesoov
◊  (ark.) ajaa täysillä täiskiirusel sõita, täie hooga sõita; orkesteri soitti jo täysillä orkester oli juba hoos; hän elää täysillä ta elab täie rinnaga, ta naudib elu; lyödä täysillä kõik välja panna; moottori kävi täysillä kierroksilla mootor käis (töötas) täistuuridel
1d (aito, puhdas) täis ‹täie›, puhas, ehtne
◊ lanka, joka on täyttä villaa täisvillane lõng; pontikka oli täyttä ainetta puskar oli puhas kraam
1e (täydellinen) täielik; (todellinen, oikea) tõeline; päris; puhas
◊ täysi huijari koko mies mees on täielik (läbinisti) kelm; ylennys everstiluutnantista täydeksi everstiksi ülendus kolonelleitnandist täiskoloneliks; on täyttä hulluutta lähteä merelle on täielik hullumeelsus merele minna; hänen väitteensä ovat täyttä valhetta tema väited on puhas vale; on täysi syy uskoa, että — on küllalt põhjust uskuda, et —; näin voidaan täydellä syyllä otaksua niisiis on täielik alus oletada ks. myös aiheellisesti; olla täydessä humalassa purupurjus olla, täiesti täis olla, maani täis olla
◊  (ark.) täyttä puppua puhas jama
1f (rajoittamaton, rajaton) täielik; piiramatu
◊ täysi vapaus mennä ja tulla piiramatu vabadus käia sisse ja välja, piiramatu vabadus tulla ja minna; antaa jollekulle täydet valtuudet kellelegi täielikke volitusi anda; minulla on täysi oikeus tehdä, mitä haluan mul on piiramatu õigus teha, mida tahan; täydessä sovussa täielikus üksmeeles; ravintolalla on täydet oikeudet restoranil on litsents pakkuda kanget alkoholi (totaalinen) täielik
◊ saada täysi varmuus jostakin millegi kohta täielikku kindlust saada; hän osoitti täyttä piittaamattomuutta ta ilmutas täielikku hoolimatust; huoneessa vallitsi täysi sekasorto toas valitses täielik (üldine, kohutav) segadus; meillä oli täysi tekeminen hänen lepyttämisessään meil oli suur tegemine tema lepitamisega
2 (subst.) täis ‹täie›
◊ kattilan täysi keittoa potitäis suppi; kouran täysi mustikoita peotäis mustikaid; väkeä oli salin täydeltä saal oli rahvast täis, rahvast oli terve saalitäis; kukkia sylin täydeltä terve sületäis lilli; sataa taivaan täydeltä sajab nagu oavarrest, kallab nagu pangest
◊  (sananp.) ei makeaa mahan täydeltä mis liig, see liig (head saab liiga palju)
◊  (kuv.) en nukkunut silmän täyttä viime yönä ma ei maganud [möödunud] öösel silmatäitki

täysin täiesti, täielikult, täitsa; absoluutselt; (vallan) hoopis; lausa; päris; (kokonaan, tyystin) koguni, üleni; tervelt, tervenisti
◊ täysin puhdas täiesti puhas; täysin terve täiesti terve; täysin yhdentekevä asia hoopis kõrvaline asi; täysin erillään toisistaan teineteisest täielikult eraldi; heräsin täysin valveille ärkasin päriselt üles; täysin varmasti päris kindlasti, täiesti kindlalt; toimia täysin automaattisesti täiesti automaatselt tegutseda; hän unohti asian täysin ta unustas selle täielikult; hyödyntää tilanne täysin olukorda täiel määral ära kasutada

uutukainen 38 päris uus; (tuore) värske
◊ uuden uutukainen uhiuus, tuliuus; (lehdestä tms.) värske

vallan (aivan) päris, üsna; (kerrassaan) koguni, täiesti, täitsa; väga; lausa
◊ olet vallan kalpea sa oled täitsa kahvatu; ei vallan suuri mitte väga suur; sopii vallan mainiosti sobib suurepäraselt, sobib väga hästi; eivät asiat vallan huonosti ole asjad ei ole päris halvasti; opettaja oli vallan suuttua õpetaja oli lausa vihaseks saamas; onko hän vallan professori? kas ta on kohe päris professor?

varsin (melkoisen, aika) päris, üsna, õige ‹—›; (hyvin) väga
◊ varsin keskinkertainen üsna keskpärane; varsin hyvä päris hea; tiedät varsin hyvin, ettei se käy sa tead väga hästi, et see ei lähe (sobi)

varsinainen 38
1 päris, tõeline; (oikea) tegelik; otsene; esmane; (jäsenestä, viranhaltijasta tms.) tegev-; korraline
◊ onnettomuuden varsinainen syy õnnetuse tegelik (tõeline) põhjus; varsinaiset jalokivet ja puolijalokivet vääriskivid (kalliskivid) ja poolvääriskivid; hallituksen varsinaiset jäsenet ja varajäsenet valitsuse liikmed ja varuliikmed; varsinaiset valtiopäivät parlamendi korraline istungjärk; siitä ei ollut mitään varsinaista hyötyä sellest ei olnud mingit tegelikku kasu; mansikka ei ole marja sanan varsinaisessa merkityksessä maasikas ei ole mari, kui sõna tegelikku tähendust arvestada
2 (ark.) (aikamoinen) täitsa, täiesti; tõeline; alles, päris
◊ se oli varsinainen näky! oli see alles vaatepilt!; varsinainen idiootti täitsa idioot
◊  (iron.) räntää sataa, on varsinainen kevätsää! sajab lörtsi, on tõeline kevadilm!; on siinä meillä varsinainen sankari! vaat kus meil on alles kangelane [väljas]!