Soome-eesti suursõnaraamat

juoheva 10
1 (joustava) ühe·tasane, sujuv, mõõdukas; (maltillinen) kannatlik; (tasapainoinen) tasa·kaalukas; (rauhallinen) rahulik
2 (leppoisa) hea·südamlik; (mukava) mõnus

laiskan·virka 9*D laisa·amet, mõnus (muretu) töökoht, sinekuur

leppoisa 10
1 (tav. ihmisestä) (rauhallisen hyväntahtoinen) leplik, lahke, sõbralik, muhe; (lupsakka) lõbus, lustakas
2 (olosta, tunnelmasta yms.) (viihtyisä) hubane, mõnus, kodune; (miellyttävä) meeldiv; (rauhallinen) rahulik, rahuline

letkeä 15 (ark.) muhe, mõnus, ladna (kõnek); lahe ‹laheda›, ladus, sundimatu
◊ se oli letkeää menoa see oli lahe värk; letkeää jutustelua mõnus jutuajamine; letkeä tanssityyli lahe tantsustiil

levollinen 38 (tyyni) vaikne, tasane; (miellyttävä) mõnus, hubane, meeldiv; (rauhallinen) rahulik, rahuline, segamatu, häirimatu; (mieto) leebe; (maltillinen) mõõdukas; mõõdetud
◊ levollinen olo mõnus tunne (olemine); olla levollisella mielellä rahulikus meeleolus (rahulikul meelel) olla; valita levolliset värit valida rahulikud värvid

lokoisa 10 (ark.) (mukava) mugav, mõnus; (viihtyisä) hubane, õdus; (miellyttävä) meeldiv; (leppoisa) muhe, lahe ‹laheda›, hea·tujuline, ladna (kõnek); (kotoisa) kodune
◊ meillä oli lokoisat oltavat meil oli mõnus olemine; lokoisa mies muhe mees

lupsakka 14*A (rauhallisen hyväntahtoinen) mõnus, muhe; (hyväntuulinen) hea·tujuline, lustakas; (seurallinen) sõbralik
◊ lupsakka kansanmies lustakas rahvamees; lupsakkaa huumoria muhe huumor

lysti 5 (ark.)
1 (subst.) lõbu, lust; nali; mõnu
◊ kyllä meillä lystiä riitti meil oli lõbu laialt; kyllä meillä siitä lystiä riitti jälkeenpäin tagantjärele saime kõvasti nalja; se lysti loppui lyhyeen see nali lõppes üsna pea; pitää lystiä jonkun kustannuksella kellegi arvel nalja visata; (kiusata) kedagi nöökida; tehdä jotakin lystikseen midagi oma lõbuks teha, midagi naljaviluks teha; se on yksi lysti see teeb ühe välja; minulle on [ihan] yksi lysti, mitä hän tekee mulle on see üks kama kõik, mis ta teeb
◊  (iron.) kolarin ajaminen on kallista lystiä liiklusõnnetus (autoavarii) on kallis lõbu; koko lysti maksoi tuhat markkaa kogu lõbu (lugu) läks tuhat marka maksma; tämä oli tosi lystiä see oli ikka tore lugu küll
2 (adj.) lõbus, lustakas; kentsakas; mõnus
◊ meillä oli oikein lystit juhlat meil oli täitsa lõbus pidu

lystikäs 41*A lõbus, lustakas; kentsakas; mõnus
◊ lystikäs ukko mõnus vana[mees]; lystikäs koiranpentu lustakas koerakutsikas; sattui lystikäs tapaus juhtus kentsakas lugu

metka 9
1 (ark.) (hauska, hassu) tore, vahva, mõnus; lõbus, lustlik, lustakas; naljakas; (ark.) kihvt
◊ hän meni metkan näköiseksi ta nägu läks lusti täis; ta nägu tõmbus naerule; metka tyyppi vahva kuju (tüüp); metka tapaus tore juhtum; vahva (kihvt) lugu
2 (outo) imelik, kummaline, veider

mieleinen 38 (mieluinen, mieluisa) meeldiv, meele·pärane; (pidetty) populaarne, armastatud; (mukava) mõnus, hubane, õdus; kena, armas; tore; (ilahduttava) rõõmustav; (toivottu) tere·tulnud, oodatud
◊ hän valitsi mieleisensä kirjan ta valis endale meelepärase raamatu; ta valis sellise raamatu, mis talle meeldis; se oli hänelle mieleinen lahja see oli talle meelepärane (meeldiv) kink (kingitus); tuoli on mieleiseni [see] tool meeldib mulle; [see] tool on just minu meele järgi; [see] tool vastab minu maitsele

miellyttävä 10 meeldiv, meele·pärane; sümpaatne; (viehättävä) veetlev, külge·tõmbav; (mukava) mõnus, hubane, õdus, mugav
◊ miellyttävä ihminen sümpaatne inimene; miellyttävä ääni meeldiv hääl; miellyttävä esiintymistapa meeldiv esinemisviis; miellyttävän pehmeä vaate mõnusalt pehme riietusese; miellyttävän makuinen lääke meeldivamaitseline ravim, meeldiva maitsega ravim

mieluinen 38 meele·pärane; (miellyttävä) meeldiv, sümpaatne, veetlev; (mukava) mõnus, hubane, õdus, mugav; (ilahduttava) rõõmustav; (toivottu) oodatud, soovitud, igatsetud, tere·tulnud
◊ mieluinen lahja meeldiv (meelepärane, soovitud) kingitus; minulle oli mieluista kuulla, että — mul oli meeldiv kuulda, et —; mind rõõmustas kuulda, et —

mojova 10 (osuva, sattuva) tabav; õnnestunud; sobiv, kohane; mõjuv, tõhus; (repäisevä) rabav, tähelepanu äratav; hoogus, kära·rikas, räme; laiutav, hooplev; (mehevä) mahlakas, vürtsikas; mõnus
◊ kertoa mojovia juttuja mahlakaid (vürtsikaid, mõnusaid) jutte rääkida

mukava 10
1 (sopiva, miellyttävä, mieluisa) mugav, komfortne; sobiv, sobilik; meeldiv, meele·pärane; mõnus; tore; (viihtyisä) mõnus, meeldiv, hubane, õdus, lahe ‹laheda›; (ark.) mõnna; (kätevä) mugav, käe·pärane, praktiline
◊ mukava tuoli mugav tool; mukavat kengät mugavad (hästi istuvad) kingad; istua mukavassa asennossa istuda mugavas asendis; mugavalt istuda; tuntea olonsa mukavaksi end hästi (mugavalt, mõnusalt, lahedalt, vabalt) tunda; viettää mukavaa elämää veeta mõnusat (meelepärast) elu; automaattivaihteisto on kaupunkiajossa mukava automaatkäigukast on linnaliikluses praktiline (mugav)
2 (miellyttävä, kiva) mõnus, meeldiv, hubane, õdus, kena; (hauska) tore, lõbus, lustlik, lustakas, rõõmus, rõõmsa·meelne, hea·tujuline; (ark.) vahva, maru, täitsa, kihvt, äge; (reilu) tubli, korralik, ehtne; kena[ke]
◊ mukava ja ystävällinen ihminen vastutulelik (sümpaatne) ja lahke inimene; olipa mukava jutella küll oli tore juttu ajada; oli mukava[a], että pääsit tulemaan oli kena, et said tulla; tuntui mukavalta päästä kotiin oli hea tunne, kui koju jõudsin; mukava summa rahaa tubli (kena[ke]) summa
◊  (substantiivina) jutella mukavia mõnusalt juttu ajada (puhuda); (kertoa juttuja) toredaid (mõnusaid) lugusid rääkida

nappi [5*B]
1 nööp, nöps (kõnek)
◊ takin nappi pintsakunööp; ommella nappi nööp külge õmmelda; panna nappi kiinni nööp kinni panna; avata nappi nööp lahti teha; nappi on auki nööp on lahti; nappi on kiinni nööp on kinni; paidasta lähti nappi särgil tuli nööp eest ära; nappi on irti nööp on eest ära
◊  (ark.) upseerin napit ohvitseri kupud
◊  (sanonnoissa) olla napit vastakkain eriarvamusel olla; panna suu nappiin suu kinni panna, suud lukku panna; hyppy meni ihan nappiin hüpe läks täitsa täkkesse; arvaus osui nappiin oletus tabas naelapead; ei meillä napilla pelata liiga kitsi ja väiklane olla; saada nappi otsaansa kuuli otsaette saada; katsella silmät napilla[an] silmad punnis jõllitada
2 (nappula) nupp
◊ ovikellon nappi uksekella nupp
◊  (kuv.) se onnistui kuin nappia painaen see õnnestus lihtsalt nagu nupule vajutades; see läks kui lepase reega
3 (taipum., adj.) (mainio ark.) vinge; (kiva) mõnus, tore; (erinomainen) oivaline, suure·pärane
◊ nappi juttu! vinge lugu!, mõnus!; nappi heitto suurepärane sööt

nasta 9
1a (kiinnitysnaula) rõhk·nael, knopka
1b (auton pyörässä; jalkapallokengässä tms.) naast, nael, nupp; (liukuesteenä kengässä) nael; (pilkki) tihvt
◊ talvirenkaan nastat talvekummide naastud (naelad)
2 (tappimainen kohouma; nappula) nupp; ([ohjaus]sauva) [juht·]kang
◊  (ark.) painaa nasta lautaan gaasi põhja vajutada; ajaa nasta laudassa sõita gaas põhjas
3 (ark.) (mukava) mõnus, tore, lahe ‹laheda›
◊ nasta tyyppi mõnus tüüp; nastat kuteet lahedad riided; se on nastaa see on lahe

rattoisa 10 (mukava) mõnus; (viihtyisä) hubane, õdus; (hauska) lõbus; (iloinen) rõõmus; (hilpeä) lustakas; rõõmu·rohke

soma 10
1 kena, kenake[ne], ilus, nägus, nett (kõnek); (suloinen) armas, meeldiv, sarmikas, veetlev, võluv
2 (kans.) (hauska) tore, vahva; (hupaisa) lõbus, lustakas; (mukava) mõnus, hubane; (miellyttävä) meeldiv; sümpaatne

sympaattinen 38
1 sümpaatne; (miellyttävä) meeldiv; (mukava) tore, mõnus; (suopea) hea·tahtlik, hea·soovlik; (myötätuntoinen) osa·võtlik, kaas·tundlik
◊ sympaattinen suhtautuminen heatahtlik (heasoovlik) suhtumine
2 (anat.) sümpaatiline
◊ sympaattinen hermosto sümpaatiline närvisüsteem

symppis 39 (ark.) sümpaatne; (mukava) tore, mõnus
◊ symppis kaveri tore (vahva) poiss; ihan symppis elokuva päris mõnus (kihvt) film

tunnelmallinen 38 meele·olukas; hubane, mõnus; tuju·küllane; (juhlava) pidulik; ülev

viihtyisä 10 hubane; mõnus; (miellyttävä) meeldiv; (kodikas) kodune