Soome-eesti suursõnaraamat

jyrkästi
1 järsult, järsku
2 (äkillisesti) äkiliselt, äkitselt; (terävästi) teravalt; (selvästi) kardinaalselt; (tuntuvasti) markantselt
◊ ehdotukset poikkeavat jyrkästi toisistaan ettepanekud erinevad üksteisest kardinaalselt
3 (taipumatta) kompromissitult; (ankarasti) rangelt; (tiukasti) kindlalt; (ehdottomasti) kategooriliselt
◊ vastustan ehdotusta jyrkästi olen kategooriliselt ettepaneku vastu

kiepsahtaa 53*F
1 (kierähtää, käännähtää) järsku [ümber] pöörduda, ümber keerata (pöörata)
◊ kiepsahtaa ympäri ümber keerata; kiepsahtaa koroillaan kanna pealt ringi keerata
2 (kellahtaa) ümber kukkuda, maha potsatada; (kapsahtaa, kavahtaa) püsti karata, üles hüpata; (ponnahtaa) võpatada ks. myös keikahtaa, kellahtaa
◊ kiepsahtaa jaloilleen krapsti püsti karata; kiepsahtaa jonkun kaulaan kellelegi kaela karata; vene kiepsahti nurin paat läks kummuli; hän kiepsahti vikkelästi karkuun ta pistis kähku põgenema
◊  (kuv.) asiat kiepsahtivat päälaelleen asjad pöördusid pea peale

kierähtää 53*F (pyörähtää ympäri) end järsku ümber keerata, pöörduda ks. myös kiepsahtaa
◊ kierähtää nurin kummuli minna; kierähtää ympäri ümber minna; auto kierähti ojaan auto keeras kraavi kummuli (katuse peale)

kiskaista 66 tirida, järsku tõmmata, sikutada
◊ (ark.) kiskaisi tuopin olutta kaanis kannu õlut; hän kiskaisi tuloksen 69,48 ta heitis (viskas) 69,48
◊  (kuv.) hän kiskaisi satasen aikaan 9,92 ta sai sajas meetris ajaks 9,92; hän kiskaisi itsensä irti toimettomuudesta ta kiskus end passiivsusest lahti

pian
1 (vähän ajan kuluttua) varsti; pea ‹—›, peagi; (kohta) kohe ‹—›; (muutaman minuutin kuluttua) iga hetk
◊ olemme pian kotona oleme kohe (peagi) kodus; pian sen jälkeen varsti selle järel; pian kymmenen vuotta sitten pea kümme aastat tagasi
2 (nopeasti) kiiresti, ruttu, kähku; (äkkiä) järsku; (viipymättä) viivitamata
◊ mahdollisimman pian võimalikult kiiresti; piankos (pianhan) sen nyt tekee! selle saab ju kähku valmis!

pulpahtaa 53*F vulpsata; vulksatada; pinnale tõusta; (pulpahtaa näkyviin) nähtavale kerkida, järsku nähtavale ilmuda
◊ sukeltaja pulpahti pinnalle sukelduja tõusis (vupsatas) pinnale; kalliosta pulpahti esiin lähde kaljust voolas allikas välja
◊  (kuv.) kysymys pulpahti esiin küsimus kerkis esile

revähtää 53*F
1 rebestada
2 (aueta äkkiä) järsku lahti minna; pärani avada
◊ silmät revähtivät suuriksi silmad läksid suureks

riuhtaista 66 [järsku, äkitselt] tõmmata, [korraks] kiskuda, [järsku] sikutada, [järsult] rebida, kaksata (kõnek)
◊ riuhtaista ohjaksista ohjadest tõmmata (sikutada); tuuli riuhtaisi oven auki tuul rebis ukse lahti; hän riuhtaisi viimeisellä kierroksella ta rebis end viimasel [jooksu]ringil jõuliselt teistest ette

rävähtää 53*F
1 (silmistä) pärani minna; järsku lahti minna, järsku avaneda
◊ hänen silmänsä rävähtivät auki (selkoselälleen) hämmästyksestä ta ajas silmad hämmastusest pärani
◊  (kuv.) tuijottaa rävähtämättä (rävähtämättömin silmin) vahtida (jõllitada) üksisilmi (pärani silmi, ainiti); vahtida silmi pilgutamata
2 (äkillisestä tapahtumisesta) rävähtää nauruun (nauramaan) naerma pursata (purskuda, pahvatada, puhkeda); valotauluun rävähtivät uudet ennätysnumerot valgustablool sähvatasid (süttisid) uute rekordite arvud; ensi vuonna rävähtää järgmisel aastal juhtub suuri asju; järgmisel aastal läheb lahti
◊  (ark.) rävähtää paksuksi ühtäkki käima peale saada; ühtäkki kõhtu ette saada

samassa samas; seal·samas; samal hetkel, samal silmapilgul; (yhtäkkiä) [üht·]äkki, äkitselt, järsku, korraga, ühe ropsuga; (heti, kohta) [otse·]kohe ‹—›, jala·maid, seda·maid, silma·pilk
◊ salama iski ja samassa jyrähti lõi välku ja otsekohe müristas ka; siinä samassa ymmärsin koko asian äkitselt (korraga) sain asjast aru

vetäistä 66
1 [järsku] tõmmata; tirida, sikutada; kaksata (kõnek)
◊ hän vetäisi kätensä irti otteesta ta tõmbas oma käe haardest lahti; vetäistä perämoottori käyntiin päramootorit käima tõmmata; hän vetäisi verhot syrjään ta tõmbas kardinad kõrvale; vetäise ovi kiinni! tõmba uks kinni!; vetäistä joku syliinsä kedagi oma sülle tõmmata; hän vetäisi takin niskaansa ta tõmbas mantli selga; hän vetäisi peiton korvilleen ta tõmbas teki üle pea; hän vetäisi housut jalkaansa ta tõmbas püksid jalga; hän vetäisi puukon esiin ta tõmbas pussi välja; koski vetäisi veneen kuohuihinsa kärestik tõmbas paadi oma keerisesse
◊  (kuv.) vetäistä oikeasta narusta õigest nöörist tõmmata; mistä sinä sen idean vetäisit? kust sa selle idee välja tõmbasid?
2 (vars. urh.)
2a (laukaista, potkaista, lyödä) lüüa; (heittää) visata, heita
◊ hän vetäisi pallon maaliin ta lõi palli väravasse; hän vetäisi 90 metrin tuntumaan ta viskas [oda] 90 meetri peale
2b (äkillisestä kirimisestä) hän vetäisi kymmenen metrin raon muihin juoksijoihin ta tõmbas teistest jooksjatest kümme meetrit ette; vetäistä rako umpeen edumaa saavutanu kinni püüda, etteläinule järele võtta; vetäistä raju loppukiri kõva lõpuspurti teha
3 (lyödä) ks. vetää 15
4 (kirjoittaa t. piirtää nopeasti) sirgeldada; (sivellä, maalata) visandada
◊ hän vetäisi pilakuvan parilla kynänpiirrolla ta visandas šarži paari suletõmbega; hän vetäisi nimensä paperiin ta sirgeldas oma nime paberile; hän vetäisi seiniin uuden maalin ta tõmbas seinad uue värviga üle
5 (nopeasta sisäänhengityksestä) vetäistä henkeä hinge tõmmata; vetäistä vettä henkeensä vett hingekõrisse tõmmata; hän vetäisi tuoksua sieraimiinsa ta tõmbas lõhna ninna (sõõrmetesse)
◊  (ark.) (polttaa savuke tms.) vetäistä savut suitsu tõmmata
6 (ark.) (ahmaista, hotkaista) pugida; parkida; (siemaista) rüübata, lonksata
◊ vetäistä pari olutta paar õlut võtta
◊  (kuv.) mehut (voimat) vetäisssyt ponnistus pingutus, mis võttis võhmale (võhma välja); sauna vetäisi olon kuitiksi saun võttis täitsa läbi
7 (alat.) (yhdynnästä) läbi tõmmata

vierähtää 53*F (kierähtää) [järsku] veereda
◊ paalit olivat vierähtäneet maahan pallid olid maha veerenud; kyynel vierähti poskelle pisar veeres põsele
◊  (kuv.) kivi vierähti sydämeltäni kivi veeres mu südamelt; siitä on vierähtänyt monta vuotta sellest on möödunud palju aastaid

yht·äkkisesti äkki; järsku; üllatuslikult, üllatavalt; ootamatult ks. myös yhtäkkinen

yht·äkkiä äkki, üht·äkki, äkitselt; järsku; (yllättäen) üllatuslikult, üllatavalt; (odottamatta) ootamatult
◊ yhtäkkiä sammuivat valot äkitselt (äkki) kustusid tuled; lähtö tuli yhtäkkiä minek tuli ootamatult; kuolla yhtäkkiä ootamatult surra

äkikseltä{än} järsku; äkki; (varautumattomana) ootamatult; (heti) kohe ‹—›; esma·pilgul; (tottumattomana asiaa tarkastellen) esimese hooga
◊ ehdotus tuntui äkikseltään oudolta ettepanek tundus kohe esimese hooga kummalisena, ettepanek tundus esmapilgul kummalisena; näin äkikseltä en osaa ottaa kantaa nii järsku ma ei oska seisukohta võtta
◊  (tottumattomuuden vuoksi) hiihto kävi äkikseltään jalkoihin, ja hän joutui keskeyttämään suusatamine hakkas järsku (äkitselt) jalgade peale ning ta pidi katkestama

äkillisesti äkiliselt; järsku; äkki; (odottamatta) ootamatult; (pikaisesti) pakiliselt; kiire·loomuliselt

äkki·arvaamatta (yhtäkkiä) järsku; äkki; (yllättäen) üllatuslikult; (odottamatta) ootamatult

äkki·syvä 10
1 (adj.) järsult süvenev, järsku sügavaks muutuv
2 (subst.)
◊ laiturin päästä alkaa äkkisyvä kai lõpus läheb järsku sügavaks; kai lõpust algab järsk sügavik (süvik)

äkkiä
1 (nopeasti, pikaisesti) kiiresti; ruttu; kärmelt; (siinä samassa) seda·maid; paugu·pealt; (heti, paikalla) kohe ‹—›; silma·pilk
◊ aika kului äkkiä aeg kulus kiiresti (ruttu); tule äkkiä, nyt on kiire! tule ruttu, nüüd on kiire!; nukkumaan ja vähän äkkiä! magama ja kohe!, sedamaid magama!
2 (yhtäkkiä) järsku; äkki; kiiresti; (yllättäen) üllatuslikult; (odottamatta) ootamatult; (varoittamatta) hoiatamata
◊ ehdotus tuli kovin äkkiä ettepanek tuli väga äkki, ettepanek tuli üllatuslikult; äkkiä huomasin, että — järsku märkasin, et —; tie kapeni äkkiä tee läks järsku kitsamaks; äkkiä syvenevä ranta kaldalt (rannast) järsku sügavaks minev rand