Eesti-soome sõnaraamat

Käyttäjälle/Kasutajale

Päring:

?! Küsitud kujul või valitud artikli osast otsitut ei leitud, aga serveri koormus ei lubanud laiendatud otsingut.
Leitud 29 artiklit

ega
M
‹konj, adv›
1 ‹konj› ‹eitav ühendav sidesõna› ka mitte, samuti mitte, ja ei
enkä yks.1.p ‹verbi›, etkä yks.2.p, eikä yks.3.p
emmekä mon.1.p, ettekä mon.2.p, eivätkä mon.3.p
▪ siin polnud ühtegi puud ega põõsast täällä ei ollut yhden yhtä puuta eikä pensasta
▪ auto ei pääsenud edasi ega tagasi auto ei päässyt eteen- eikä taaksepäin
▪ unistab mehest, kes ei joo ega suitseta unelmoi miehestä, joka ei juo eikä tupakoi
▪ ta vaatas võõrale otsa ega lausunud sõnagi hän katsoi vierasta silmiin eikä sanonut sanaakaan
▪ Tartus selgus, et ma ei saa ühiselamukohta ega stippi Tartossa kävi ilmi, etten saa asuntolapaikkaa enkä stipendiä
▪ mu vanemad ei kirjuta netis ühtegi kommentaari ega loe ühtegi blogi vanhempani eivät kirjoita nettiin ainuttakaan kommenttia eivätkä lue ainuttakaan blogia
2 ‹adv› esineb eitussõnana
ei {pöördub kõigis vormides}, eihän {pöördub kõigis vormides}, eipä {pöördub kõigis vormides}
▪ ega tea ühtigi ei sitä tiedä
▪ Ega see paha mõte ole! Eihän se huono idea ole!
▪ ega tal raha nii palju olnudki eipä hänellä niin paljoa rahaa ollutkaan
▪ raske oli, aga ega ma kurda vaikea oli, mutta enpä valita
▪ ju seal ikka põhjust oli, ega nad muidu räägi jotakin aihetta siellä tietysti oli, eiväthän he turhaan puhu
3 ‹adv› küsisõna, mis alustab tagasihoidlikku küsimust
eihän {pöördub kõigis vormides}, ei kai {pöördub kõigis vormides}
▪ Ega sa minu peale pahane pole? Ethän sinä ole ärsyyntynyt minuun?
▪ Ega sul ometi täna sünnipäev ei ole? Ei kai sinulla sentään tänään ole syntymäpäivä?
elav
M
‹adj, s›
1 ‹adj› elusolev, (elusana, olemasolevana) eksisteeriv, mitte surnud või hääbunud; elusataoliselt liikuv, muutuv või talitlusvõimeline
elävä, elossa oleva, elollinen
▪ esperanto pole kuskil tarvitusel elava keelena esperanto ei ole missään käytössä elävänä kielenä
▪ küpsetasime leiba elaval tulel paistoimme leipää elävällä tulella
▪ lähimas ümbruses polnud enam ühtegi elavat hinge lähiympäristössä ei ollut enää ristin sielua
■ ‹adj› päriselt olemasolev (vastandatuna näilisele, väljamõeldule, arvatavale, võimalikule vms)
elävä, tosi, todellinen
▪ kuulus maestro, elav legend kuuluisa maestro, elävä legenda
2 ‹s› elus, mittesurnud inimene
(ihmisestä)
elävä, elossa oleva
▪ neid polnud siis enam elavate seas he eivät enää olleet elävien joukossa
■ ‹adj› inimestest koosnev või moodustuv, inimeste tehtav või tehtud
ihmisistä koostuva tai muodostuva, ihmisten tehtävä tai tekemä
elävä, ihmis-
▪ sõjamehed moodustasid silla kaitsmiseks elava keti sotilaat muodostivat sillan turvaamiseksi ihmisketjun
▪ muusika elav ettekanne on hoopis teine kogemus kui salvestuse kuulamine elävä musiikki on täysin eri kokemus kuin tallenteen kuunteleminen
3 ‹adj› erksa meelega, kiiresti, kärmelt reageeriv
elävä, eloisa, eläväinen, vilkas
▪ elava loomuga tüdruk luonteeltaan eloisa tyttö
■ kiire liikumisega või liigutustega toimuv, kiiresti (edasi-tagasi) liikuv
vilkas, eloisa, elävä, vikkelä
▪ elava liiklusega piirkond vilkasliikenteinen alue
■ tegutsedes, energiliselt toimiv või toimuv, teotahet, tarmukust väljendav
elävä, reipas, vireä, aktiivinen
▪ kontserdi vastu tunti elavat huvi konsertti herätti elävää kiinnostusta
▪ elav mõttevahetus aktiivinen ajatustenvaihto
episood
M
‹s›
üksiksündmus mingist sündmuste seeriast
tapaus, sattumus
▪ uurimise käigus tuvastati kokku üle 50 kelmuse episoodi tutkinnassa kävi ilmi yhteensä yli 50 huijaustapausta
▪ Kas suudate meenutada lapsepõlvest mõnda huvitavat episoodi koos isaga? Muistatteko lapsuudestanne jonkin hauskan sattumuksen isän kanssa?
■ sisuliselt terviklik tegevuslõik kirjandus-, lava- või ekraaniteoses
kohtaus, jakso, osa
▪ osa episoode filmiti Tallinnas osa kohtauksista kuvattiin Tallinnassa
▪ romaanis on mitmeid värvikaid episoode romaanissa on useita värikkäitä kohtauksia
▪ kõiki episoode läbib mahe huumor kaikille jaksoille on ominaista lämmin huumori
■ üksik haigusjuhtum või haigushoog
sairaustapauksesta tai sairauskohtauksesta
–
▪ väga raske on ennustada, millal ja kas üldse järgmine haiguse episood tuleb on hyvin vaikea ennustaa, milloin seuraava sairaskohtaus tulee ja tuleeko sitä ylipäätään
▪ tal pole olnud enam ühtegi hüpoglükeemia episoodi mitme kuu jooksul hänellä ei ole ollut enää yhtään hypoglykemiakohtausta moneen kuukauteen
▪ korduvate depressiivsete episoodidega patsient potilas, jolla on toistuvia masennusjaksoja
▪ selle haiguse puhul vahelduvad depressiivsed perioodid maniakaalsete episoodidega tässä sairaudessa vaihtelevat masennus- ja maniajaksot
haige
M
1 ‹adj› mingit haigust põdev või halvas tervislikus seisundis olev, mitteterve
Vastand terve (1. täh)
sairas ‹adj.›
▪ laps jäi haigeks lapsi sairastui
▪ vanaisa on juba vana ja haige isoisä on jo vanha ja sairas
▪ kopsud on haiged keuhkot ovat sairaat
■ valus, valutav
kipeä, särkevä
▪ pika kummargiloleku järel võib ratturi selg haigeks jääda pitkän kumarassa olemisen jälkeen pyöräilijän selkä voi kipeytyä
■ (hingelise seisundi kohta:) murelik, kurb, nukker
surullinen, suru|mielinen, ala|kuloinen, apea
▪ mahajäänud kodu peale mõeldes on hing haige taakse jäänyttä kotia muistellessa mieli on surullinen
2 ‹s› mingit haigust põdev, mitteterve inimene
sairas ‹subst.›, potilas
▪ haigete vastuvõtt potilaiden vastaanotto
▪ arst kutsuti haige juurde lääkäri kutsuttiin sairaan luokse
3 ‹adj, s› midagi kirglikult harrastav
hullu
▪ Mart on jalgpalli järele lausa haige, ei jäta vahele ühtegi matši Mart on suorastaan hulluna jalkapalloon, ei jätä väliin yhtäkään ottelua
▪ kinohaige filmihullu leik.
hing1
M
‹s›
1 vaimne ja surematu alge, mis eksisteerib koos füüsilise kehaga
sielu, henki
▪ surmaga arvatakse hinge kehast lahkuvat sielun ajatellaan erkaantuvan ruumiista kuolemassa
▪ hingede rändamine sielunvaellus
▪ arvati, et vanakuri on tema hinge pärinud luultiin, että paholainen on vienyt hänen sielunsa
2 sisemaailm, eelkõige tundmuste ala
sielu, henki, mieli, psyyke
▪ rahutu hingega inimene ihminen, jolla on levoton sielu
▪ Jäta mu hing rahule! Jätä minut rauhaan!
▪ kolleegi vaenulikud sõnad jätsid hinge sügava jälje kollegan vihamieliset sanat jättivät sieluun syvät jäljet
▪ seda pattu minu hingel pole sitä syntiä minun tunnollani ei ole
▪ räägin kõik hinge pealt ära puhuin kaiken pois mieltäni painamasta
▪ välise asjalikkuse all peitus hell hing ulkoisen asiallisuuden alla oli piilossa lämmin sydän
3 hingamine, hingetõmme või hingeõhk
henki, hengitys
▪ tõmbasime kergendatult hinge vedimme helpottuneena henkeä
▪ poiss pidas vee all mitu minutit hinge kinni poika pidätti henkeään veden alla monta minuuttia
4 elu, eluvõime, eluvaim
henki, elämä
▪ rebane, kel hing armas, naljalt hundi lähedust ei otsi kettu, jolle henki on kallis, ei noin vain hakeudu suden läheisyyteen
▪ palgast jätkus selleks, et hinge sees hoida palkka riitti siihen, että hengissä pysyi
■ (innustava jõu, õhina kohta)
sielu kuv., henki kuv., elo
▪ tema on alati seltskonna hing hän on aina koko seurueen sielu
▪ ta teeb kõike hingega hän tekee kaiken koko sielullaan
▪ näitleja mängus polnud hinge näyttelijän roolityössä ei ollut henkeä
5 elusolend, hingeline, hrl inimene
(ihmisestä tms. elävästä olennosta)
sielu, henki
▪ toas ei olnud ühtegi hinge huoneessa ei ollut ristin sielua
▪ inimhing ihmishenki; ihmissielu vars. ylät.
■ (retoorilistes hüüatustes ja küsimustes)
retorisissa kysymyksissä tms. viittaamassa puhuteltavaan tai puhujaan itseensä
–
▪ Palk on hea, armastav naine kodus – kuhu sa hing veel kipud! Hyvä palkka, kotona rakastava vaimo – mitä muuta sinä kaipaat!
ilustama
M
1 elunähtusi jm tegelikust ilusamana, paremana esitama või kujutama, sellisena paista laskma
kaunistella
▪ autor ei ilusta ühtegi asja ega probleemi tekijä ei kaunistele ainuttakaan asiaa eikä ongelmaa
▪ film moonutab ja ilustab tegelikku pilti elokuva vääristää ja kaunistelee todellista kuvaa
▪ talle ei sobinud isegi loo ilustatud variant hänelle ei kelvannut edes tarinan kaunisteltu toisinto
2 millegi tõttu kaunim, parem paistma, millegi ehteks olema
koristaa, kaunistaa
▪ seinu ilustavad plakatid kirjadega seiniä koristavat tekstijulisteet
▪ pluusi ilustas väike hõbesõlg puseroa koristi pieni hopeasolki
■ [millega] kujundades, värve, kaunistusi vm lisades ilusamaks tegema
koristaa [jollakin], koristella [jollakin], somistaa [jollakin]
▪ kullaga ilustatud saal kullalla koristeltu sali
▪ juveelidega ilustatud lihavõttemuna jalokivikoristeinen pääsiäismuna
informatsiooniline
M
‹adj›
infot sisaldav või andev
informatiivinen
▪ ma pole juhtunud nägema ühtegi liikluspolitsei informatsioonilist teadaannet en ole sattunut näkemään yhtään liikennepoliisin tiedotetta
kaalukas
M
‹adj›
1 (mõju, tähtsuse kohta:) oluline, arvestatav, mitte kergelt võetav
painokas, painava
▪ tal ei olnud oma käitumise põhjenduseks tuua ühtegi kaalukat argumenti hänellä ei ollut yhtään painavaa argumenttia käytöksensä perustelemiseksi
▪ sel hooajal on kergejõustiklastel olnud rohkesti kaalukaid võistlusi yleisurheilijoilla on ollut tällä kaudella lukuisia tärkeitä kilpailuja
2 kaalult raske
painava
▪ kaalukamad kohvrid asetati pagasiruumi painavimmat matkalaukut pantiin tavaratilaan
Seotud sõnad
kaalukus ‹s›
painokkuus, paino|arvo
painavuus
kanne ‹s›
millegi üleskirjutus või registreeriv märge (nt toimikus, registris)
merkintä, kirjaus
▪ rahvastikuregistri kande järgi oli tema perekonnaseisuks vallaline väestörekisterin merkinnän mukaan hän oli siviilisäädyltään naimaton
▪ mitte ühtegi kannet surmast ei yhtään merkintää kuolemasta / ei yhtään kuolinmerkintää
▪ tõuraamatu kanne kantakirjamerkintä
kartus
M
‹s›
kerge hirm, mure, et midagi halba või ebasoovitavat võiks juhtuda
pelko, huoli, hätä
▪ nakkusohu kartuses ei lasta uude kanalasse ühtegi võõrast inimest tartuntavaaran pelossa uuteen kanalaan ei lasketa ainoatakaan vierasta ihmistä
▪ mitmed looduskaitsjad avaldasid kartust, et reovesi valgub jõkke monet luonnonsuojelijat ilmaisivat huolensa siitä, että jätevesi valuu jokeen
▪ tekkis kartus, et täna saame vihma kaela alkoi hirvittää, että saamme tänään sadetta niskaan
kirjastus
M
‹s›
mitmesuguseid trükiseid välja andev ettevõte
kustantamo, kustantaja (erik.), kustannus|liike
▪ mitu tuntud kirjastust ei anna tänavu välja ühtegi jõuluraamatut monet tunnetut kustantamot eivät julkaise tänä vuonna yhtään joulukirjaa
kirjutama
M
1 tähti, numbreid vm märke (paberile) tegema
kirjoittaa
▪ laps oskab oma nime kirjutada lapsi osaa kirjoittaa nimensä
▪ esivanemad ei osanud lugeda ega kirjutada esivanhemmat eivät osanneet lukea eivätkä kirjoittaa
■ nende märkide tegemiseks vastav, sobiv olema
(kirjoitusvälineen toiminnasta)
kirjoittaa
▪ see pastakas kirjutab halvasti tämä kuulakärkikynä kirjoittaa huonosti
■ kirja saatma, midagi kirja teel teatama
kirjeen laatimisesta ja lähettämisestä
kirjoittaa
▪ kirjutasin vanaemale kirja ja panin ümbrikusse kirjoitin isoäidille kirjeen ja panin kirjekuoreen
▪ ma pole mitu päeva ühtegi meili kirjutanud en ole moneen päivään kirjoittanut yhtään sähköpostia
▪ kirjuta, millal tuled kirjoita, milloin tulet
■ teksti või teost looma ja seda avaldama
luoda ja julkaista teksti tai teos
kirjoittaa
▪ skandaalsest tehingust kirjutasid kõik ajalehed kaikki lehdet kirjoittivat skandaalista
▪ kirjanik on kirjutanud nii romaane kui ka näidendeid kirjailija on kirjoittanut sekä romaaneja että näytelmiä
▪ Miina Härma kirjutas üle kahesaja koorilaulu Miina Härma kirjoitti yli kaksisataa kuorolaulua
2 kuhugi registreerima
rekisteröidä johonkin
–
▪ taat kirjutas maja pojapoja nimele vaari siirsi talon pojanpojan nimiin
■ kellelegi või millelegi omistama
pitää jotakin jollekulle tai jollekin tyypillisenä, jollekulle tai johonkin kuuluvana
–
▪ uustulnuka arvele kirjutati mängus 12 punkti tulokas sai pelissä 12 pistettä
▪ õnnetus tuli kirjutada juhuse arvele onnettomuus tapahtui sattumalta
3 määrama, välja kirjutama
määrätä
kirjoittaa (erik.)
▪ arst kirjutas poisile hüperaktiivsuse vastu rahustit lääkäri kirjoitti pojalle rauhoittavaa lääkettä hyperaktiivisuuteen
▪ arst kirjutas poisile prillid lääkäri määräsi pojalle silmälasit
▪ üks arst diagnoosib, teine kirjutab retsepti yksi lääkäri tekee diagnoosin, toinen kirjoittaa reseptin
Seotud sõnad
kirjutaja ‹s›
kirjoittaja
kirjuri
kohalik
M
‹adj›
1 teatud paikkonna oma, seal elav, töötav, esinev vms; sellele iseloomulik või omane
paikallinen
▪ kohalikud kombed paikalliset tavat
■ ‹s› (seal elavate või töötavate inimeste kohta)
(tietyssä paikassa asuvista tai työskentelevistä ihmisistä)
paikallinen asukas, sikäläinen, paikallinen ark.
▪ polnud ühtegi turisti, ainult kohalikud ei ollut yhtään turistia, vain paikallisia
■ antud paikkonnas leiduv, valmistatud vms, mitte mujalt sisse toodud
tietyllä paikkakunnalla esiintyvä, tuotettu tms., ei muualta tuotu
paikallinen
▪ kohalik tooraine paikallinen raaka-aine
■ mittekeskne, mitteüldriiklik, piirkondlik
(alueellinen, ei-valtakunnallinen)
paikallinen
▪ kohalik ajaleht paikallislehti; paikallinen sanomalehti
2 kitsama paigaga, ruumi- või kehaosaga seotud
pienempään paikkaan tai kohtaan, esim. ruumiinosaan liittyvä
paikallinen
▪ kohalik ventilatsioon paikallinen ilmastointi
■ med paikne
paikallinen, paikallis-
▪ kohalik tuimastus paikallispuudutus
koos|kõlastus
M
‹s›
nähtuste, olukordade vms kokkusobitamine
ilmiöiden, tilanteiden tms. sopusointuun saattaminen
koordinointi, sopiminen
▪ ilma kooskõlastuseta ei teinud me ühtegi otsust emme tehneet yhtäkään päätöstä sopimatta asiasta ensin
▪ kõik load ja kooskõlastused tuleb enne jaanipäeva ära teha kaikki luvat pitää hankkia ja asioista sopia ennen juhannusta
▪ mul puudub vajalik kooskõlastus muinsuskaitseametiga tästä täytyy sopia Museoviraston kanssa, mitä en ole vielä tehnyt
■ millegi omavaheline sobivus, vastavus
keskinäinen sopivuus, vastaavuus
koordinaatio
▪ vananemisega liigutuste kooskõlastus halveneb vanhetessa liikkeiden koordinaatio huononee
kui|palju
M
‹adv›
1 ‹alustab määralauset› kui suurel määral
paljonko, kuinka paljon
▪ mul on raske ütelda, kuipalju sellel oli mõju minun on vaikea sanoa, paljonko sillä oli vaikutusta
▪ peatreener otsustab, kes kuipalju raha saab päävalmentaja päättää, kuinka paljon kukin saa rahaa
2 ‹hüüd- ja väitlausetes› (hrl nördimust, hämmastust väljendades:) rohkesti, külluses
(tav. harmia tai hämmästystä ilmaisemassa:) paljon, riittämiin
–
▪ küsimusi kuipalju, vastuseid ei ühtegi kysymyksiä vaikka kuinka, vastauksia ei ollenkaan
▪ Kuipalju kisa, kuipalju segadust! Sitä huudon ja sekasotkun määrää!
käte|töö
M
kellegi töö, tegevus
jonkun työ, toiminta
–
▪ saarel pole inimese kätetööst ühtegi jälge saarella ei ole ainuttakaan jälkeä ihmisen toiminnasta
■ selle tulemus
työn, toiminnan tulos
aikaan|saannos
▪ võisteldi lihagrillimises ja pärast sai meistrite kätetööd ka proovida kilpailtiin lihan grillaamisessa, minkä jälkeen mestarien aikaansaannoksia sai myös maistaa
▪ CIH-viirus on tõenäoliselt Aasia häkkerite kätetöö CIH-virus on todennäköisesti aasialaisten hakkereiden aikaansaannos
luukere kapis
ebaeetiline tegu või mingi piinlik asjaolu minevikust, mida hoitakse saladuses
epäeettisestä teosta tai jostakin kiusallisesta menneisyyden asiasta, jota peitellään
luuranko kaapissa kuv.
▪ võin rahuliku südamega kinnitada, et minul ühtegi luukeret kapis ei ole voin rauhallisin mielin todeta, että minulla ei ole yhtään luurankoa kaapissa
maha kriipsutama ‹v›
1 olematuks tegema, vähetähtsaks pidama, kuskilt eemaldama
pitää vähäpätöisenä, tehdä olemattomaksi
poistaa, ali|arvioida
▪ olnut ei saa me kuidagi maha kriipsutada tapahtunutta emme voi pyyhkiä pois millään tavalla
▪ ühtegi vastast ei saa maha kriipsutada, isegi mitte tänase võidu järel yhtään vastustajaa ei voi aliarvioida, ei edes tämänpäiväisen voiton jälkeen
2 tekstis joont, kriipsu peale tõmmates kustutama
yli|viivata
▪ igasugune mõtterämps tuleks mustandit parandades maha kriipsutada kaikenlainen sotkuinen ajattelu pitää luonnosta korjattaessa poistaa
niipalju kui, nii palju kui
‹alustab kvantumilauset› sel määral kui, sel hulgal kui (viitab pigem suuremale kui väiksemale määrale või hulgale)
niin paljon kuin
▪ niipalju kui mina mööda poode olen tuhlanud, pole leidnud ühtegi sobivat kleiti niin paljon kuin olenkin juossut kaupoissa, en ole löytänyt ainoatakaan sopivaa mekkoa
originaalne
M
‹adj›
teistest erinev, uudne, omapärane või eriline
oma|peräinen, oma|leimainen, oma|laatuinen, omin|takeinen, originelli
▪ filmis ei ole ühtegi originaalset ideed elokuvassa ei ole yhtään omaperäistä ideaa
▪ ta on originaalne mõtleja hän on omaleimainen ajattelija
■ alguses olnud või iseseisvalt loodud, mitte järele tehtud
alku|peräinen, originaalinen
▪ originaalsel kujul säilinud orel alkuperäisen laisina säilyneet urut
rakendama
M
1 kasutusele võtma, mingil otstarbel kasutama
soveltaa, toteuttaa
▪ minu nõuandeid kiideti, aga mitte ühtegi pole ellu rakendatud neuvojani kehuttiin, mutta yhtäkään niistä ei ole sovellettu käytäntöön
▪ suveaega rakendatakse vähemalt 70 riigis kesäaika on käytössä ainakin 70 maassa
■ inimesele tööd andma
työn antamisesta
–
▪ head õpetajat annaks rakendada mitmes koolis hyvälle opettajalle olisi käyttöä monessa koulussa
■ õigusakti kohaldama
(säädöksiin liittyen)
panna täytäntöön, soveltaa
▪ firma esitas kohtule taotluse pankrotikaitse rakendamiseks yritys esitti tuomioistuimelle hakemuksen konkurssisuojan soveltamiseksi
2 looma vankri vm sõiduriista ette kinnitama
valjastaa
▪ rakendas hobuse vankri ette valjasti hevosen vaunujen eteen
■ (kangakudumises:) lõimelõngu kangaspuudele panema
(kankaan kutomisessa:) tehdä loimi luomapuille
luoda
▪ õppisin kanga rakendamist telgedele opettelin loimien luomista kangaspuihin
senimaani
M
‹adv›
käesoleva ajani, tänaseni
tähän asti, tähän saakka, tähän mennessä, vieläkin
▪ senimaani ei ole leitud ühtegi mõistlikku põhjendust tähän mennessä ei ole löydetty yhtään järkevää perustelua / ei vieläkään ole löydetty yhtäkään järkevää perustelua
siin|kandis
M
‹adv›
⇒ Samas sarjas siia|kanti, siit|kandist
kohas, mis asub kõneleja ligidal, siinsamas lähedal
näillä main, näillä seuduin, näillä seuduilla, näillä tienoin, näillä tienoilla
▪ ma ei ole siinkandis ühtegi madu näinud en ole nähnyt näillä main yhtään käärmettä
taga|mõte
M
millegagi liituv varjatud, otse väljendamata mõte, varjatud eesmärk
taka-ajatus, sivu|ajatus
▪ ta loomingus pole ühtki juhuslikku sõna, ühtegi tagamõtteta lauset hänen tuotannossaan ei ole yhtään satunnaista sanaa, ei yhtään taka-ajatuksetonta lausetta
valget päeva nägema
viinavõtmise vahel kaine olema
olla selvä ryyppäämisen välillä
nähdä selvä päivä {tav. kielteisenä}
▪ mehed jõid valget päeva nägemata miehet joivat selvää päivää näkemättä
■ töörügamise vahel puhkust, puhkepäeva pidama
pitää loma tai vapaapäivä raatamisen välillä
–
▪ ei ühtegi valget päeva, ei kunagi hinge tagasitõmbamist ei yhtään lepopäivää, ei koskaan hengen vetämistä
välis|maailm
M
1 mingi ala või koha piirest väljapoole jääv maailm (nt teised riigid ja neis elavad inimesed)
ulko|maailma
▪ Hiina suhted välismaailmaga Kiinan suhteet ulkomaihin
▪ talvel on mägikülade ainsaks ühenduseks välismaailmaga helikopter talvella on vuoristokylien ainoa yhteys ulkomaailmaan helikopteri
2 see, mis on olemas väljaspool inimese teadvust; väline keskkond
ulko|maailma
▪ viimastel eluaastatel ei kuulnud Beethoven välismaailmast enam ühtegi heli viimeisinä elinvuosina Beethoven ei kuullut ulkomaailmasta ainuttakaan ääntä
värvi|pime
M
‹adj› osaliselt või täielikult võimetu värvusi eristama või tajuma (nt punasel ja rohelisel vahet tegema)
väri|sokea
▪ kui selgus, et poiss on värvipime, siis tuli piloodiks saamise plaanid maha matta kun selvisi, että poika on värisokea, piti haudata suunnitelmat lentäjäksi opiskelemisesta.
■ ‹s› selline inimene
väri|sokea
▪ ei ole ühtegi argumenti, miks ei peaks värvipimedad tohtima autot juhtida ei ole yhtään argumenttia, miksi värisokeiden ei pitäisi saada ajaa autoa
Seotud sõnad
värvi|pimedus ‹s›
väri|sokeus
ükski
M
‹pron›
1 ‹eitavas lauses, täiendina› mitte mingi, mitte ainuski
‹kielteisissä yhteyksissä›
kukaan, yksikään
▪ ükski sõber ei tulnud appi yksikään ystävä ei tullut apuun
▪ me ei teadnud ühtegi vastust emme tietäneet yhtään vastausta
■ ‹iseseisvalt› mitte keegi
kukaan
▪ ükski ei taibanud, mis juttu ta ajab kukaan ei käsittänyt, mitä hän puhui
2 ‹jaatavas lauses, kui-võrdlustes› ükskõik kes teine, mis tahes muu
‹myönteisissä yhteyksissä›
mikään, yksikään
▪ puravik on maitsvam kui ükski teine seen tatti on maukkaampi kuin mikään muu sieni
üldse
M
‹adv›
1 ‹rõhuline intensiivistav laiend› (aitab väidet rõhutada)
(väitettä painottamassa)
yleensä, yli|päänsä, edes {eitavas lauses}, suinkin
▪ vaevalt et keegi üldse teadis, et ta siin on tuskinpa kukaan edes tiesi, että hän on täällä / tuskinpa kukaan yleensä tiesi hänen olevan täällä
▪ Kas sul üldse on praegu raha? Onko sinulla ylipäänsä nykyisin rahaa?
▪ vastane oli finaalis nii hea, kui üldse olla saab vastustaja oli finaalissa niin hyvä, kuin suinkin voi olla
■ ‹eitavas lauses› vähimalgi määral, sugugi
‹kielteisissä yhteyksissä›
yhtään, ollenkaan, lainkaan, laisinkaan, suinkaan
▪ Ta ei ole üldse tema ise! Hän ei ole ollenkaan oma itsensä!
▪ ma ei saanud üldse aru, milles nali on en lainkaan ymmärtänyt, missä on vitsi
▪ üldse mitte ei alkuunkaan / ei lainkaan / ei yhtään
2 üldisena, üldise kujul, abstraktsioonina
yleisesti, yleisessä muodossa, abstraktiona
yleensä, yli|päänsä
▪ ta tahaks õppida puhast teadust üldse ja üldse eriti puhast matemaatikat hän haluaisi opiskella ylipäänsä puhdasta tiedettä ja yleisesti varsinkin puhdasta matematiikkaa
▪ teadus üldse ei eita kategooriliselt mitte ühtegi hüpoteesi Jumalast, see lihtsalt kahtleb kõiges tiede ei yleisesti kumoa yhtäkään hypoteesia Jumalasta, se vain epäilee kaikkea
■ koguhulgana, kogusummana
yhteensä, kaikkiaan
▪ üldse oli neid 63 heitä oli yhteensä 63

© Eesti Keele Instituut    a-ü sõnastike koondleht     veebiliides    @ veebihaldur