Eesti-soome sõnaraamat

ei ‹v, adv, s›
1 ‹v, adv› ‹muutumatuna verbi eitava kõne vormides, v.a käskiv kõneviis› eitussõna, mis annab kogu lausele või küsimuse vastusele eitava sisu; aitab väidet rõhutada, kinnitada või täpsustada
Võrdle ära2
en yks.1.p, et yks.2.p, ei yks.3.p
emme mon.1.p, ette mon.2.p, eivät mon.3.p

▪ temaga ei saa vaielda hänen kanssaan ei voi kiistellä

▪ lihtsalt aega ei olnud aikaa ei yksinkertaisesti ollut

▪ „Kas sa tuled ka?“ – „Ei“ ”Tuletko sinäkin?” – ”En”

▪ ei, see on pöörane ei, tämähän on mieletöntä

▪ sajad, ei, tuhanded hukkusid satoja, ei vaan tuhansia menehtyi

▪ ei mina ega keegi teine ole teie hädades süüdi en minä eikä kukaan muukaan ole syyllinen teidän ongelmiinne

2 ‹adv› esineb sisult jaatavates, täpsustavates lausetes
en yks.1.p, et yks.2.p, ei yks.3.p
emme mon.1.p, ette mon.2.p, eivät mon.3.p

▪ Kas sa süüa ei taha? Etkö haluaisi syödä?

▪ aitan ikka, miks ei autanhan minä, miksipä en

3 ‹s› „ei“-sõna, „ei“-otsus; eitav, negatiivne otsus
ei ‹subst.›

▪ direktor ei ütle kiirustades „ei“ ühelegi uuele tegevusele johtaja ei kiirehdi sanomaan ei, kun uusia toimintoja ehdotetnaan

▪ vastuseks oli kindel ei vastauksena oli jyrkkä ei

ära2 sg 2.p ‹v› ‹muutuvana verbi käskiva kõneviisi eitusvormides: -, ära, ärgu, ärgem ehk ärme, ärge›
keeldu väljendav eitussõna, mis kuulub tegusõna juurde
Võrdle ei
älä yks.2.p, älköön yks.3.p
älkäämme mon.1.p, älkää mon.2.p, älkööt mon.3.p

▪ ära minult aastaarve küsi älä kysy minulta vuosilukuja

▪ ärge palun pahandage älkää olko pahoillanne

▪ ärme salatse ollaan salailematta / älkäämme salailko / ei salailla

▪ kes ei taha, ärgu lugegu joka ei tahdo, älköön lukeko / olkoon lukematta, ellei halua

■ kõnek (ütlustes, mis väljendavad tunnustust või imetlust)
(tunnustusta tai ihastelua ilmaisevissa sanonnoissa)
älä yleisk.

▪ Ära sa ütle – täitsa meeldiv tunne! Älä muuta sano, ihan miellyttävältä tuntuu

▪ Ära arva midagi, temperamenti on mul küll! Älä luulekaan, kyllä minulla on temperamenttia!