|
|
?! Küsitud kujul või valitud artikli osast otsitut ei leitud, kasutan laiendatud otsingut.
Leitud 11 artiklit
laia elu elama
jõukalt ja pillavalt elama
elää tuhlaavaisesti
elää leveästi, elää suurellisesti, elää makeaa elämää, viettää makeaa elämää kuv., panna elämä risaiseksi ark.
jõukalt ja pillavalt elama
elää tuhlaavaisesti
elää leveästi, elää suurellisesti, elää makeaa elämää, viettää makeaa elämää kuv., panna elämä risaiseksi ark.
langema
pudota, laskeutua
laskeutua
langeta
painua, vaipua, langeta, kaatua
pudota kuv., kaatua kuv.
laskeutua, viettää, laskea
laskea, laskeutua, aleta
(äänestä:) madaltua
aleta, laskea
saada surmansa aseesta, vars. kuolla taistelussa
kaatua
siirtyä vallattuna voittajan hallintaan
–
laskea, pudota
huonontua
laskea
vajota kuv., langeta kuv., vaipua usein ylät.
joutua, langeta
osua [johonkin], langeta [johonkin], kohdistua [johonkin/johonkuhun]
M
1 (oma raskuse mõjul) allapoole, maapinna poole liikumapudota, laskeutua
▪ meteoriit langes merre meteoriitti putosi mereen
▪ riisus langenud lehed kokku haravoi pudonneet lehdet kasaan
▪ kui eesriie langes, puhkes mürisev aplaus kun esirippu laskeutui, puhkesivat raikuvat aplodit
■ (vabalt, pehmelt) rippumalaskeutua
▪ tüdrukul olid õlgadele langevad pruunid juuksed tytöllä oli hartioille laskeutuva ruskea tukka
▪ kleit on mõnusast materjalist, mis langeb hästi ja ei kortsu mekko on miellyttävää materiaalia, joka laskeutuu hyvin eikä rypisty
■ (valguse, varjuga seoses:) mingist suunast või millegi peale paistmalangeta
▪ jõulukaktusele meeldib, kui valgus langeb ühelt poolt joulukaktus pitää siitä, kun valo lankeaa yhdestä suunnasta
■ püsti- vm normaalasendit kaotama, maha või ümber kukkumapainua, vaipua, langeta, kaatua
▪ pea langes rinnale pää painui rinnalle
▪ võitja langes suurest rõõmust põlvili voittaja lankesi polvilleen suuresta ilosta
▪ eilses keeristormis langesid puud ja purunesid katused eilisessä pyörremyrskyssä kaatui puita ja rikkoutui kattoja
■ senist seisundit kaotama, madalamale positsioonile paigutumapudota kuv., kaatua kuv.
▪ Eesti meeste esireket langes edetabelis kuue koha võrra Viron tenniksen paras miespelaaja putosi kuusi sijaa
▪ parlamendivalimiste järel valitsus langes parlamenttivaalien jälkeen hallitus kaatui
■ (maapinna jm kohta:) alanevalt kaldu olema, allapoole kulgemalaskeutua, viettää, laskea
▪ maastik langes järsult India ookeani suunas maasto vietti jyrkästi Intian valtameren suuntaan
▪ tee kord tõuseb, kord langeb tie vuoroin nousee, vuoroin laskee
■ (veeseisu kohta:) alanema, madalamale vajumalaskea, laskeutua, aleta
▪ Pärnu lahes langes veetase 10 cm võrra Pärnunlahdessa vedenkorkeus laski 10 cm
■ (häälega seoses:) madalduma(äänestä:) madaltua
aleta, laskea
▪ ta hääl langes sosinaks hänen äänensä aleni kuiskaukseksi
▪ tõusev ja langev intonatsioon nouseva ja laskeva intonaatio
2 tapetuna surma saama (hrl lahingus)saada surmansa aseesta, vars. kuolla taistelussa
kaatua
▪ mälestati vabaduse eest langenud sõjamehi muistettiin vapauden puolesta kaatuneita sotilaita
■ vallutatuna võitja valdusse siirdumasiirtyä vallattuna voittajan hallintaan
–
▪ järgemööda ja ilma erilise vastupanuta langesid vaenlase kätte Narva ja Tartu peräkkäin ja ilman erityistä vastarintaa joutuivat vihollisen haltuun Narva ja Tallinna
3 (astme, määra, arvulise suuruse kohta:) vähenemalaskea, pudota
▪ vererõhk langeb verenpaine laskee
▪ elatustase on langenud elintaso on laskenut
▪ kehakaal langes, õllekõhust jäi vaid mälestus paino putosi, kaljamaha oli kuin muisto vain
■ kehvemaks muutuma, halvenemahuonontua
laskea
▪ ära lase tujul langeda älä anna mielialan laskea
■ (kõlbeliselt, moraalselt) alla käimavajota kuv., langeta kuv., vaipua usein ylät.
▪ Kuidas saab üks inimene nii madalale langeda! Kuinka kukaan voi vajota noin alas!
4 mingisse olukorda, millegi meelevalda sattumajoutua, langeta
▪ raskelt viga saanud mees langes koomasse vakavasti haavoittunut mies joutui koomaan
▪ vangi langema joutua vankilaan
▪ ta on langenud mängukire ohvriks hän on langennut pelihimon uhriksi
■ [millele] mingile ajale, kohale või kellelegi osaks sattumaosua [johonkin], langeta [johonkin], kohdistua [johonkin/johonkuhun]
▪ 1. september langeb seekord laupäevale syyskuun ensimmäinen osuu tällä kertaa lauantaille
▪ eesti keeles langeb rõhk üldiselt esimesele silbile virossa paino lankeaa yleensä ensitavulle
▪ kahtlus on langenud Avele epäilys kohdistuu Aveen
laskuma
liikkua alaspäin
laskeutua, laskea
(auringosta:) vajota taivaanrannan alapuolelle
laskea, painua
(maanpinnasta tms.:) aleta, suuntautua alaspäin
laskeutua, laskea, viettää
(ilmiöihin liittyen)
laskeutua kuv.
ryhtyä tekemään jotain, mennä johonkin olotilaan, syventyä johonkin
–
alentua [joksikin, tekemään jotakin]
laskumine ‹s›
laskeutuminen, lasku
M
1 [kuhu] allapoole, madalamale (pinnale) liikumaliikkua alaspäin
laskeutua, laskea
▪ mesilane laskus õiele mehiläinen laskeutui kukalle
▪ lennuk laskus puulatvade kohale lentokone laskeutui puunlatvojen tasalle
▪ Elbruselt kavatseb laskuda viis lumelaudurit Elbrukselta aikoo laskea viisi lumilautailijaa
▪ kujuta ette, ta laskus põlvili ja palus kätt ning südant kuvittele, hän laskeutui polvilleen ja pyysi kättäni
■ (päikese kohta:) silmapiiri poole või taha vajuma(auringosta:) vajota taivaanrannan alapuolelle
laskea, painua
▪ vananaistesuve päike laskub kiiresti madalale intiaanikesän aurinko laskee nopeasti matalalle
■ (maapinna jm kohta:) alanema, madalamaks muutuma(maanpinnasta tms.:) aleta, suuntautua alaspäin
laskeutua, laskea, viettää
▪ lõuna suunas laskub maapind laugelt mere poole eteläsuunnassa maanpinta viettää loivasti mereen päin
■ (nähtuste kohta:) ilmuma, tekkima(ilmiöihin liittyen)
laskeutua kuv.
▪ linnale laskus pimedus kaupunkiin laskeutui pimeys / kaupungin ylle laskeutui pimeys
▪ hetkeks laskub saali vaikus hetkeksi saliin laskeutuu hiljaisuus
2 [millesse] midagi tegema hakkama, mingisse olekusse minema, millessegi süvenemaryhtyä tekemään jotain, mennä johonkin olotilaan, syventyä johonkin
–
▪ mõttetu on temaga vaidlusse laskuda on järjetöntä ruveta väittelemään hänen kanssaan
▪ ma ei laskuks praegu üksikasjadesse en menisi nyt yksityiskohtiin
■ [milleni] alanduma, madaldumaalentua [joksikin, tekemään jotakin]
▪ ennasttäis neiu laskus lausa laadalabasusteni itserakas nuori nainen alentui latelemaan varsinaisia mauttomuuksia
Seotud sõnad laskumine ‹s›
laskeutuminen, lasku
mööda saatma
(teatud aja kohta:) mööduda laskma, veetma
viettää, kuluttaa
möödasaatmine ‹s›
vietto
(teatud aja kohta:) mööduda laskma, veetma
viettää, kuluttaa
▪ ei malda suve niisama rannaliival peesitades mööda saata en malta viettää kesää vain rantahiekalla lekotellen
Seotud sõnad möödasaatmine ‹s›
vietto
pidama1
1 (hrl tegevusalaga seoses:) midagi või kedagi kestvamalt enda käsutuses hoidma; koduloomi kasvatama
pitää, hoitaa, harjoittaa, pyörittää
säilyttää, pitää, hoitaa
ilmaisemassa, että jollakulla on jonkun kanssa jonkinlainen pidempiaikainen suhde
–
pitää
pitää, kestää
ilman muuttumattomuudesta
–
pidätellä
(esineistä, rakennuksista tms.:) pitää vettä tai lämmintä
pitää
liikkumisen tai tekemisen lopettamisesta
–
‹imperatiivissa› jonkun pidättelemisestä
–
pitää [jotakin/jotakuta, jonakin/jonakuna], luulla
välittää, tykätä ark.
pitää
viettää
pitää, viettää
1 (hrl tegevusalaga seoses:) midagi või kedagi kestvamalt enda käsutuses hoidma; koduloomi kasvatama
pitää, hoitaa, harjoittaa, pyörittää
▪ Jass peab Pärnumaal talu Jass pitää tilaa Pärnumaalla
▪ minu esivanemad harisid põldu ja pidasid lehmi esivanhempani viljelivät peltoa ja pitivät lehmiä
▪ mitut töökohta ei jaksa pidada useaa työpaikkaa ei jaksa pitää
▪ meister võis pidada õpipoisse mestari saattoi pitää oppipoikia
2 mingis olukorras, kohas hoidma; alal hoidma, mitte lakata või kaduda laskmasäilyttää, pitää, hoitaa
▪ peab kodu kenasti korras pitää kodin hyvässä kunnossa
▪ ketis peetud loom muutub kurjaks ketjussa pidetty eläin muuttuu vihaiseksi
▪ pidas kuuldu enda teada piti kuulemansa omana tietonaan
▪ õpetas kutsika puhtust pidama opetti koiranpennun huolehtimaan puhtaudestaan
▪ Ärme pea viha! Älkäämme pitäkö vihaa! yleisk., ylät.; Ei pidetä vihaa! ark.
■ ‹ühendites› (kestvama suhte kohta, kusjuures suhte laadile osutab nimisõna)ilmaisemassa, että jollakulla on jonkun kanssa jonkinlainen pidempiaikainen suhde
–
▪ mis see minu asi on, kellega ta sõprust peab mitä se minulle kuuluu, kenen ystävä hän on
■ öeldust või kokkulepitust mitte taganemapitää
▪ tüdruk ei pidanud lubadust tyttö ei pitänyt lupaustaan
3 ‹hrl koos verbiga jääma› pikemat aega mingis olukorras või kohas püsima; kestmapitää, kestää
▪ pilk jäi pidama väravast mööduval kenal näitsikul katse pysähtyi portin ohi kulkevaan kauniiseen neitoon
▪ seekord jäi rasedus pidama sillä kertaa raskaus kesti
▪ lapse tehtud sõlm ei pidanud lapsen tekemä solmu ei pitänyt
■ ‹hrl isikuta lauses› (ilma, ilmaolude muutumatuna püsimise kohta)ilman muuttumattomuudesta
–
▪ augustis pidas kuiva vaid viis ööpäeva elokuussa oli kuivaa vain viisi vuorokautta
4 midagi või kedagi tagasi hoidma; ohjeldama, takistama, pidurdamapidätellä
▪ olukord oli nii koomiline, et ma ei suutnud naeru pidada tilanne oli niin koominen, että en pystynyt pidättelemään nauruani
▪ ega siis lukk varast pea eihän lukko varasta pidättele
■ (esemete, hoonete vms kohta:) vedelikku, soojust vm mitte läbi laskma(esineistä, rakennuksista tms.:) pitää vettä tai lämmintä
pitää
▪ telk ei pidanud vihma teltta ei pitänyt sadetta
▪ Kuidas teie maja sooja peab? Kuinka talonne pitää lämmintä?
▪ kontrolli, kas tihend peab tarkista, onko tiiviste tiivis
■ (liikumise või tegevuse pidurdumise, peatumise, lakkamise kohta)liikkumisen tai tekemisen lopettamisesta
–
▪ sain verejooksu ise pidama sain verenvuodon tyrehdytettyä itse
▪ kõht valutas naermisest, kui ma lõpuks pidama sain vatsa oli nauramisesta kipeä, kun lopulta pystyin lopettamaan nauramisen
▪ raha taha asi pidama ei jää (raha pole takistuseks, raha pärast asi tegemata ei jää) rahasta asia ei ole kiinni
▪ algul ei saanud tööga kuidagi otsa peale, pärast ei saanud pidama alkuun en saanut aloitettua työtä, myöhemmin en saanut lopetettua
■ ‹käskivas kõneviisis› (kedagi minekul või mingis tegevuses peatavalt)‹imperatiivissa› jonkun pidättelemisestä
–
▪ Oota, pea kinni, ajame veidi juttu! Odota, jutellaan!
▪ Pidage, ärge tulistage! Seis, älkää ampuko!
5 [milleks/kelleks] kellekski, millekski, mingisuguseks arvama või oletamapitää [jotakin/jotakuta, jonakin/jonakuna], luulla
▪ tamme peeti Zeusi pühaks puuks tammea pidettiin Zeuksen pyhänä puuna
▪ ma ei aimanud, et tegemist on ajateenijaga, pidasin teda ohvitseriks en aavistanut, että kyse oli varusmiehestä, vaan pidin häntä upseerina
■ [millest/kellest] hoolima, lugu pidama; (kõrgelt) hindamavälittää, tykätä ark.
▪ juubelikõnedest ta suurt ei pea juhlapuheista hän ei juuri välitä
6 ‹ühendites› (soorituse, korraldamise vms kohta, kusjuures tegevuse liigile osutab nimisõna)pitää
viettää
▪ pidas pika kõne piti pitkän puheen
▪ jahti pidama metsästää; ajaa; pyydystää; saalistaa
▪ blogi pidama pitää blogia
▪ järgmine konverents peetakse Tallinnas seuraava konferenssi pidetään Tallinnassa
▪ vanemad olid kodust ära ja perepoeg pidas pidu vanhemmat olivat poissa kotoa ja poika piti juhlat
▪ Millal sa sünnipäeva pead? Koska vietät syntymäpäivääsi?
■ (mingi eripäraga aja, elujärgu veetmisse kohta)pitää, viettää
▪ maalrid pidasid suitsutundi maalarit pitivät tupakkataukoa
▪ pidas poissmehepõlve ja nautis vabadust vietti poikamiespäiviä ja nautti vapaudesta
pühitsema
vihkiä, pyhittää, siunata
pyhittää kuv.
pitää pyhänä
pyhittää Raam.
veisata viis
juhlia, viettää
M
1 (rituaalse puhastamisega) pühaks tegema; (sisse) õnnistamavihkiä, pyhittää, siunata
▪ Narva Aleksandri kirik pühitseti 1884. aastal Narvan Aleksanterin kirkko vihittiin käyttöön vuonna 1884
■ piltl (millegi ülimaks väärtuseks tunnistamise kohta)pyhittää kuv.
▪ eesmärk pühitseb abinõu tarkoitus pyhittää keinot
■ pühaks pidamapitää pyhänä
pyhittää Raam.
▪ pühitsetud olgu sinu nimi pyhitetty olkoon sinun nimesi
▪ Pühitse pühapäeva! Pyhitä lepopäivä!
■ ‹hrl eitusega› kõnek (mittehoolimise kohta)veisata viis
▪ tema juba ei pühitse, teeb, mis tahab hän viis veisaa ja tekee mitä tahtoo
2 mingit sündmust pidulikult ära märkimajuhlia, viettää
▪ hiljuti pühitseti ÜRO 50. aastapäeva hiljattain juhlittiin YK:n 50. vuosipäivää
▪ katoliiklased pühitsesid palmipuudepüha katoliset viettivät palmusunnuntaita
seanahka vedama
laisklema, looderdama, logelema
laiskotella
viettää laiskan päiviä
laisklema, looderdama, logelema
laiskotella
viettää laiskan päiviä
▪ kui oled pikalt seanahka vedanud, siis on päris raske uuesti tööle hakata jos olet pitkään viettänyt laiskan päiviä, on vaikeaa ryhtyä uudelleen töihin
talvituma
talvehtia el., kasv.
talvehtia
talvehtia, viettää talvea
talvitumine ‹s›
talvehtiminen
M
(lindude, loomade kohta:) soojal maal, urus vm paigas talve üle elama, ületalve elamatalvehtia el., kasv.
▪ Hiiumaal kaduma läinud kilpkonn talvitus kraavis Hiidenmaalla kadonnut kilpikonna talvehti ojassa
▪ pääsukesed talvituvad Lõuna-Aafrikas Pääskyset talvehtivat Etelä-Afrikassa
■ (taimede kohta:) talve üle elamatalvehtia
▪ talv oli soodne ja oras talvitus hästi talvi oli suotuisa ja oras talvehti hyvin
■ (inimeste kohta:) talvel mingis kohas elama, talve või talvepuhkust veetma; talvekorteris olematalvehtia, viettää talvea
▪ tütar meelitas isa maalt linna talvituma tytär houkutteli isän maalta kaupunkiin talvea viettämään
Seotud sõnad talvitumine ‹s›
talvehtiminen
tähistama
juhlia, viettää
merkitä
merkitä
tarkoittaa, merkitä
M
1 mingit sündmust pidulikult ära märkimajuhlia, viettää
▪ lahingu lõppu tähistati suure pidusöögiga taistelun päättymistä juhlittiin suurella juhla-aterialla
▪ õigeusu kirik tähistab jõule vana kalendri järgi ortodoksinen kirkko viettää joulua vanhan kalenterin mukaan
▪ kirjanik tähistas juubelit suure peoga kirjailija piti suuret juhlat merkkipäivänsä kunniaksi
2 tähis(t)ega varustama, märgistama; sel viisil millelegi osutamamerkitä
▪ keermestatud osa tähistatakse kontuurjoonega kierteitetty osa merkitään ääriviivalla
▪ jahti ei peeta piiratud ja tähistatud eramaal rajatulla ja merkityllä yksityisalueella ei metsästetä
▪ pliiatsite kõvadust tähistatakse tähtedega B (pehme), HB (keskmine) ja H (kõva) lyijykynän kovuutta merkitään kirjaimin B (pehmeä), HB (keskikova) ja H (kova)
■ millegi sümboliks või tunnuseks olemamerkitä
▪ toomingate õitsemine tähistab hiliskevade algust tuomen kukinta merkitsee loppukevään alkua
3 teatud sisu, mõtet kandma; millelegi osutama või viitamatarkoittaa, merkitä
▪ eesti keeles tähistab „viha“ kibedat maitset ”viha” tarkoittaa viroksi kitkerää makua
▪ eesti rahvakalendris tähistab mardipäev hingedeaja lõppu virolaisessa kansanperinteessä martinpäivä merkitsee henkien ajan päättymistä
veetma
viettää, kuluttaa {aikaa}
M
kuskil pikemat või lühemat aega olemaviettää, kuluttaa {aikaa}
▪ veetsin kogu suve maal vietin koko kesän maalla
▪ suurema osa ajast veedab poiss arvuti ees poika kuluttaa suurimman osan ajasta tietokoneen ääressä
viitma
(ajan haaskaamisesta)
kuluttaa, hukata
viettää
M
aega tarbetult kulutama(ajan haaskaamisesta)
kuluttaa, hukata
▪ viidan niisama aega kulutan aikaa muuten vaan
■ kuskil pikemat või lühemat aega olemaviettää
▪ poisid viitsid terve päeva malet mängides pojat viettivät koko päivän shakkia pelaten
