Eesti-soome sõnaraamat

Käyttäjälle/Kasutajale

Päring:

?! Küsitud kujul või valitud artikli osast otsitut ei leitud, kasutan laiendatud otsingut.
Leitud 10 artiklit

baas
M
‹s›
1 see vaimne või materiaalne, millel miski põhineb (nt põhiseisukoht, lähtekoht)
perusta, pohja, lähtö|kohta, alusta
▪ seadusandlik baas lainsäädännöllinen perusta
▪ baas, millelt vajadusel edasi minna, on päris hea pohja on varsin hyvä, jos on tarve ponnistaa eteenpäin
▪ koolil on nüüdisaegne materiaalne baas koululla on käytössään nykyaikaiset materiaalit
▪ kapitalibaas pääomapohja
■ teatav (algne) andmete kogu
tieto|kanta, pankki
▪ infobaas tietopankki
▪ terminibaas termipankki
2 mingit spordiala vms teenindav ning varustav keskus
keskus
▪ spordibaas urheilukeskus
▪ suusabaas hiihtokeskus
▪ treeningbaas harjoituskeskus / treenikeskus
■ mere- ja õhuväe suur sõjaväeline taktikaline väeüksus, sõjaväeliseks tugikohaks kujundatud ala
tuki|kohta sot.
▪ sõjalaevastiku baas laivastotukikohta
▪ baasi keskne osa on lennuväli tukikohdan keskeinen osa on lentokenttä
▪ õhuväebaas ilmavoimien tukikohta
▪ armeebaas armeijan tukikohta
3 samba, piilari või pilastri alumine osa, mis toetub suuremale rõhtpinnale
Võrdle tüves, kapiteel
pylvään, pilarin tai pilasterin alaosa
jalusta, kanta
■ geogr maastikul suure täpsusega mõõdetud sirgjoonelõik, mis on aluseks geodeetilistel töödel
perus|viiva
■ kirj kahesilbiline eeltakt värsirea algul
kaksitavuinen esitahti runosäkeen alussa
–
isiklik
M
‹adj›
1 inimesele endale kuuluv, tema tarbeks olev või mõeldud
henkilö|kohtainen, yksityinen
▪ isiklik omand yksityisomaisuus / henkilökohtainen omaisuus
▪ tegin mõnikord töösõite ka isikliku sõiduautoga ajoin joskus työajoja myös omalla autolla
▪ lennukist lahkudes võtke kaasa isiklikud asjad lentokoneesta poistuessanne ottakaa henkilökohtaiset tavaranne mukaanne
■ teatavat isikut teenindav
tiettyä henkilöä palveleva
henkilö|kohtainen
▪ puudega inimest toetab vajadusel isiklik abistaja vammaista auttaa tarvittaessa henkilökohtainen avustaja
2 inimese eraelu, suhteid jms puudutav; erahuvidega seotud
ihmisen yksityiselämää, suhteita tms. koskeva; omiin intresseihin liittyvä
henkilö|kohtainen, yksityinen, oma|kohtainen, oma
▪ mängus on isiklikud huvid omat edut ovat pelissä
▪ ta hakkas igaühes oma isiklikku vaenlast nägema hän alkoi nähdä jokaisessa henkilökohtaisen vihollisensa
▪ töönarkomaani isiklik elu jäi elamata työnarkomaanilta jäi yksityiselämä elämättä
■ teatud isikule omane
tietylle henkilölle ominainen
henkilö|kohtainen, yksilö|kohtainen, yksilöllinen
▪ isiklike ambitsioonide rahuldamine yksilöllisten kunnianhimojen tyydyttäminen
▪ kolumnist avaldas artiklis isiklikku arvamust kolumnisti ilmaisi artikkelissa henkilökohtaisen mielipiteensä
■ kellegi suhtes terav, ründav
kärkevä, hyökkäävä jotakuta kohtaan
–
▪ vaidluse käigus muutus ta tihtipeale isiklikuks väittelyn kuluessa hän meni useamman kerran henkilökohtaisuuksiin
3 teatud isiku enda poolt tehtud, kellestki endast lähtuv
tietyn henkilön itsensä tekemä, hänestä itsestään johtuva
henkilö|kohtainen, oma|kohtainen, oma
▪ sportlase isiklik tippmark urheilijan henkilökohtainen ennätys
▪ kõige paremini pidi mõjuma isiklik eeskuju omakohtainen esikuva olisi kuulemma tehonnut parhaiten
▪ tegin seda isiklikul vastutusel tein sen omalla vastuullani
Seotud sõnad
isiklikkus ‹s›
henkilö|kohtaisuus, oma|kohtaisuus
yksilöllisyys, persoonallisuus
kurku kastma
(joomise, ka vägijookide tarvitamise kohta)
juomisesta (myös alkoholin)
kostuttaa kurkkua(an kuv., kastaa kaulaa leik. {ottaa ryyppy, ryypätä}
▪ haigele toodi veeklaas, et ta saaks vajadusel kurku kasta potilaalle tuotiin vesilasi, jotta hän voisi tarvittaessa kostuttaa kurkkuaan
küsima
M
1 küsimus(t)e abil midagi teada tahtma
kysyä, kysellä, tiedustella
▪ sõber küsis, kas tulen temaga kaasa ystävä kysyi, tulenko hänen mukaansa
▪ ostja küsis, kui pikk on kaubale antav garantii ostaja kysyi, kuinka pitkä takuu tavaralle annetaan
▪ küsiti palju, ent esinejal oli igale küsimusele vastus olemas kyseltiin paljon, mutta esiintyjällä oli vastaus joka kysymykseen
▪ ta rääkis kõigest ise, ilma küsimata hän kertoi kysymättä itse kaikesta
▪ vaktsineerimise kohta küsige lisainfot oma arstilt kysykää lääkäriltänne lisätietoja rokottamisesta
■ kõnek esineb osatavas vastuses küsimusele millegi enesestmõistetava kohta
vastauksessa jostakin itsestäänselvästä
–
▪ Kas sa seda lugu tead? – Küsi lolli, mitte ei mäleta Tiedätkö sen jutun? – Kysytkin vielä, en muista
■ mingis õppeaines küsitlema, mingit õppeainet vastata laskma
kysellä oppiaineessa
kysyä [joltakulta], kysellä [joltakulta]
▪ küll ma kartsin, et õpetaja küsib just mind pelkäsin niin, että opettaja kysyy juuri minulta
2 ütlema, paluma või taotlema, et midagi antaks või teha võimaldataks
kysyä, pyytää
▪ küsisin pildistamiseks luba kysyin lupaa valokuvata / pyysin lupaa ottaa kuvia
▪ ära karda vajadusel abi küsida älä pelkää kysyä apua tarpeen vaatiessa / älä pelkää pyytää apua, jos tarvitset sitä
▪ küsisin ennast töölt vabaks pyysin vapaata töistä
▪ maja ehitamiseks tuli pangast laenu küsida talon rakentamista varten piti pyytää pankista lainaa
▪ müüja küsis suitsu ostvalt noorukilt dokumenti myyjä kysyi tupakkaa ostavalta nuorukaiselta papereita
■ [kelle järele, keda] kõnek kedagi otsima (kokkusaamiseks)
kysyä [jotakuta] yleisk., kaivata [jotakuta] yleisk., etsiä [jotakuta] yleisk.
▪ Ega minu järele pole vahepeal küsitud? Eihän minua ole kysytty tässä välillä? / Eihän minua ole kaivattu tässä välillä?
▪ keegi küsis sind, aga ma ei osanud midagi öelda joku etsi sinua, mutta en osannut sanoa mitään
■ (koera kohta:) haugatades midagi paluma
(koirasta:) pyytää jotakin haukahtamalla
pyytää
▪ pean riidesse panema, koer küsib õue minun pitää pukeutua, koira pyytää ulos
3 [millest] kellestki või millestki hoolima
kiinnostaa [jokin], välittää [jostakin]
▪ Kes meie tahtmisest küsib! Ketä meidän tahtomme kiinnostaa! / Kuka meidän tahdostamme välittää!
▪ armastus ei küsi vanust rakkaus ei katso ikää kuv.
oskus|teave
M
mingiks tegevuseks vajalike (teadus- ja tehnikaalaste) teadmiste ja oskuste kogum, erialane pädevus
osaaminen, taito|tieto, know-how [nouhau]
▪ tehnilist oskusteavet saab vajadusel ka osta teknistä osaamista voi tarvittaessa myös ostaa
▪ kokku said Tšehhi oskusteave ja Briti disain tsekkiläinen osaaminen ja brittiläinen design kohtasivat
▪ ettevõtte käivitamiseks vajalik oskusteave yrityksen käynnistämiseksi tarvittava taitotieto
raha|masin
M
(raha sisse toova inimese, institutsiooni, nähtuse vm kohta)
raha|sampo kuv.
▪ ta on naine, kes vaatab meest kui pelka rahamasinat, kelle saab vajadusel uue vastu vahetada hän on nainen, joka näkee miehessä pelkän rahasammon, jonka voi tarvittaessa vaihtaa uuteen
telefon
M
‹s›
telefonikõnede edastamiseks ja vastuvõtmiseks kasutatav seade
puhelin, puhelin|koje, puhelin|kone, telefoni vanh.
▪ telefon heliseb puhelin soi / puhelin kilisee
▪ tavatelefon lankapuhelin
▪ seinatelefon seinäpuhelin
■ süsteem inimkõne edastamiseks juhtmete või raadio kaudu
puhelin|yhteys, puhelin|liikenne, puhelin
▪ häirekeskus jagab vajadusel nõuandeid ka telefoni teel hälytyskeskus neuvoo tarvittaessa myös puhelimitse
■ (telefoninumbri kohta)
○ lühend tel
puhelin|numero, puhelin, numero
▪ üldine hädaabitelefon on 112 yleinen hätänumero on 112
▪ hääletada saate, helistades telefonil ... äänestää voi soittamalla numeroon...
■ elektroakustikaseadis, mis muundab elektrivõnkumise heliks
elektroakustinen laite, joka muuntaa sähköisen värähtelyn puheeksi
puhelin
töö|aeg
M
aeg, mis on ettenähtud töötamiseks
työ|aika, virka-aika, toimisto|aika
▪ vajadusel büroo pikendab tööaega toimisto pidentää tarvittaessa työaikaa
▪ normtööaeg normaali työaika
▪ tööaeg on tänaseks läbi työaika on päättynyt tämän päivän osalta
vajadus
M
‹s›
millegi mittepiisavuse tajumine, mis ajendab pingutama; sisemine sund
tarve
▪ vanemad seavad oma elu imiku vajaduste järgi vanhemmat järjestävät elämänsä vauvan tarpeiden mukaan
▪ muudatusteks ei olnud suuremat vajadust ei ollut suurempaa tarvetta muutoksiin.
▪ vajaduse korral tarpeen vaatiessa; tarvittaessa
■ midagi millekski sundiv põhjus
tarve
▪ lendur teatas, et tekkis vajadus maanduda lentäjä ilmoitti, että tuli tarve laskeutua
▪ dokumendi saab vajadusel välja trükkida asiakirjan voi tulostaa tarpeen vaatiessa
äärne
M
‹adj, s›
millegi ääres asuv; millegi ääres asuv ala, paik vm
viereinen, -viereinen, vieressä oleva
vieri, vierus, vierusta, laita
▪ Matsalu lahe äärsed luhaalad olid vee all Matsalun lahden viereiset luhdat olivat veden alla
▪ linnamüüri äärne plats on täis keskaegset melu kaupunginmuurin vieressä olevalla aukiolla vallitsi keskiaikainen vilske
▪ maanteede äärsed puud ja põõsad jäetakse kasvama ning vajadusel istutatakse neid juurde maanteiden viereiset puut ja pensaat jätetään kasvamaan ja tarpeen vaatiessa niitä istutetaan lisää
▪ teeäärne tien viereinen / tien vieressä oleva; tienvieri

© Eesti Keele Instituut    a-ü sõnastike koondleht     veebiliides    @ veebihaldur