Eesti-soome sõnaraamat

Käyttäjälle/Kasutajale

Päring:

?! Küsitud kujul või valitud artikli osast otsitut ei leitud, kasutan laiendatud otsingut.
Leitud 38 artiklit

abi|tööjõud
M
abistav või abitöid tegev töötaja, kellegi abiline; sellised inimesed kogumina
apulainen, apu|työntekijä
apu|työvoima
apu|voima
▪ keskuses töötab kümmekond teadlast ja inseneri, lisaks abitööjõud keskuksessa työskentelee kymmenkunta tutkijaa ja insinööriä, lisäksi aputyövoimaa
agentuur
M
‹s›
1 asutus, mis hangib ja vahendab uudiseid, teateid, reklaami vms
yhtiö, joka hankkii ja levittää uutisia, tiedotteita, mainoksia tms.
-toimisto
▪ kohalike agentuuride teatel sai kokkupõrgete käigus viga mitu inimest paikallisten tietotoimistojen mukaan kolareissa loukkaantui useampi ihminen
▪ reklaamiagentuur mainostoimisto
▪ infoagentuur uutistoimisto / tietotoimisto
■ asutus, mis hangib ja vahendab esinejaid, töökohti, erialalist infot vms
yhtiö, joka hankkii ja välittää esiintyjiä, työpaikkoja tms.
välitys|toimisto, -toimisto
▪ erinevate agentuuride kaudu minnakse Inglismaale, Iirimaale ja Soome erilaisten välitystoimistojen kautta lähdetään Englantiin, Irlantiin ja Suomeen
▪ lauljat esindav agentuur laulajaa edustava manageritoimisto
▪ plaanis on luua rahvusvaheline antidopingu agentuur suunnitelmana on luoda kansainvälinen antidopingtoimikunta
■ mõne asutuse kohalik esindus, osakond vms
edustus, toimi|piste, agentuuri tal.
▪ kindlustusseltsil oli agentuure paljudes linnades vakuutusyhtiöllä oli toimipisteitä monissa kaupungeissa
2 (luure)agendid kogumina, agentide võrk
vakoilijat kokonaisuutena, vakoilijoiden verkko
–
▪ agentuur töötab hästi vakoilijoiden verkko toimii hyvin
alla1
M
‹adv›, ‹postp› [mida, mille], ‹prep› [mille, mida]
1 madalamale, allapoole; millegi poolt kaetud, varjatud olekusse
matalammalle, alemmaksi; peittoon, suojaan
alas|päin, alas, alle ‹postp.›
▪ rattur kihutas mäest alla pyöräilijä porhalsi mäkeä alas
▪ tuul raputab õunu alla tuuli ravistelee omenia alas puusta
▪ tähed annavad ülalt alla lugedes kokku sõna „sinimustvalge“ kun luetaan kirjaimet ylhäältä alas, saadaan sana ”sinimustvalge”
▪ sõitsime mööda jõge alla (suudme poole, pärivoolu) matkasimme jokea alas {myötävirtaan}
▪ seelik on alla põlve hame ulottuu polven alapuolelle
▪ lilled jäid lume alla kukkaset jäivät lumen alle
▪ kuuri alla (kuuri, kuurialusesse) vajaan / liiteriin
■ (mingiks otstarbeks valmis)
alle ‹adv.›
▪ Suusad alla ja rajale! Sukset alle ja ladulle!
■ millegi juurde, lähedale
lähelle
▪ parkis auto meie ukse alla pysäköi auton ovemme eteen
■ (mingist suunast) kõrvale
sivuun jostakin suunnasta
–
▪ keerasime Peterburi maanteelt alla Jõelähtme poole käännyimme Pietarin maantieltä Jõelähtmeen päin
2 millestki hõlmatud, hõivatud seisundisse
jonkin peittämäksi, peittoon
–
▪ Zeusi kuju võttis enda alla kolmandiku templi sisemusest Zeuksen muotokuva vei puolet temppelin sisätilasta
3 määralt vähemaks, tasemelt madalamaks, kehvemaks
vähemmäksi, pienemmäksi, huonommaksi
–
▪ hinnast polnud võimalik sentigi alla kaubelda hinnasta ei ollut mahdollista tinkiä senttiäkään
▪ rumal lugu kiskus kooli autoriteeti alla typerä tapaus huononsi koulun auktoriteettia
▪ hirm konkurentsis alla jääda pelko hävitä kilpailussa
■ mingist määrapiirist vähem, kehvem, vähem kui
alle ‹adv.›
▪ müüs korteri alla turuhinna myi asunnon alle markkinahinnan
▪ alla neljakümnene mees alle nelikymppinen mies
▪ töötab alla oma võimete tekee työtä alle kykyjensä
4 (ajaliselt:) (vahetult) enne, millegi eel
ennen
▪ söögi alla võeti pits viina ennen ateriaa otettiin ruokaryyppy
5 mingisse tegevus- või mõjupiirkonda
alaiseksi
▪ sattus meedia rünnaku alla joutui median hyökkäyksen alaiseksi
▪ uurija pädevus seati kahtluse alla tutkijan pätevyys asetettiin epäilyksen alaiseksi
■ kellegi, millegi alluvusse
alaisuuteen
▪ asutus kuulub haridusministeeriumi alla laitos kuuluu opetusministeriön alaisuuteen
6 osutab kategooriale, kuhu miski kuulub
osoittamassa kategoriaan, johon jokin kuuluu
–
▪ Mis paragrahvi alla selline sulitemp käib? Mikä lainpykälä kohdistuu tällaiseen konnankoukkuun?
7 esineb asendit märkivais ühendeis nurga alla, kraadi alla
asentoa merkitsevissä ilmauksissa
–
▪ lennuk kaldus manöövrit tehes liiga suure nurga alla liikkeessä lentokoneen kallistuskulma osoittautui liian suureksi
alluvus
M
‹s›
hrl ametialase või haldusliku allumise seisund
alaisuus
▪ tema alluvuses töötab kokku 40 inimest hänen alaisuudessaan toimii yhteensä 40 ihmistä
büroo
M
‹s›
1 asutus või selle osakond (ja vastavad ruumid), kus tegeldakse paberi- ja arvutitööga jms
konttori, toimisto, virasto, kanslia
▪ meie büroos töötab viis inimest konttorissamme on töissä viisi ihmistä
▪ tõlkebüroo käännöstoimisto
▪ peaministri büroo pääministerin kanslia
▪ juurdlusbüroo tutkintavirasto
2 Nõukogude ajal organisatsiooni (nt partei), samuti kongressi vms juhtorgan
Neuvostoliiton aikainen puolueen tms. organisaation johtoelin
politbyroo, byroo
▪ komsomolibüroo Komsomolin byroo
instituut
M
‹s›
1 teatud struktuuriüksus kõrgkoolis; asutus, kus tegeldakse teaduse ja/või õpetamisega
eräs korkeakoulun toimintayksikkö
laitos
tieteellinen tutkimusta tai opetusta harjoittava laitos
instituutti
▪ ta töötab Tartu ülikooli geoloogia instituudis teadurina hän työskentelee Tarton yliopiston geologian laitoksessa tutkijana
▪ kunstiinstituut taidekorkeakoulu
2 jur teatava ala õigusnormide kogum
instituutio
kallal
M
‹postp, adv›
⇒ Samas sarjas kallale, kallalt
seisundis, kus ollakse millegagi tegevuses
kimpussa, parissa
▪ töötab uue romaani kallal työskentelee uuden romaanin parissa
▪ käib iga natukese aja tagant kapi kallal käy vähän väliä kaapilla
■ sõnade või jõuga ründamas, tülikalt millegi küljes
kimpussa
▪ poisid olid hulgakesi ühe kallal pojat olivat joukolla yhden kimpussa
▪ norib iga pisiasja kallal motkottaa jokaisesta pikkuseikasta
kantselei
M
‹s›
ametiasutuse osakond või ruum (vahel ka omaette asutus), mis tegeleb ametliku kirjavahetuse jm asjaajamisega
kanslia, toimisto
▪ presidendi kantseleis töötab praegu 42 ametnikku presidentin kansliassa työskentelee nykyisin 42 virkamiestä
▪ kooli aastapäevaürituse osavõtumaks tuli tasuda kooli kantseleisse koulun vuosipäivän tilaisuuden osanottomaksu piti maksaa koulun kansliaan
konsensus
M
‹s›
enamuse arvamus või kokkulepe, mis eeldab vastuhääletamise puudumist
konsensus, yksi|mielisyys
▪ nõukogu töötab konsensuse põhimõttel neuvosto toimii konsensus-periaatteella
koormus
M
‹s›
1 inimese, asutuse, süsteemi vms töösse rakendatuse määr, tema kohustuste, ülesannete kogusumma
ihmisen, laitoksen tai viraston, systeemin tms. työn, tehtävien ja velvollisuuksien määrä
–
▪ õpetajate keskmine koormus opettajien keskimääräinen työmäärä
▪ administratiivne koormus on kasvanud hallinnollinen kuormitus on kasvanut
▪ eriti suur koormus langeb uurijatele erityisen suuri taakka lankeaa tutkijoille
▪ vabrik töötab poole koormusega tehdas toimii puolella teholla
▪ otsing keelati ära, et serveri koormust vähendada haku kiellettiin palvelimen kuormituksen vähentämiseksi
■ rahaline kohustus
kuluista
–
▪ sotsiaalmaksu koormuse jagamine töötajate ja tööandjate vahel sosiaaliturvamaksun jakaminen työntekijöiden ja työnantajien välillä
2 kehale mõjuv füüsiline jõud, kehaline pingutamine
rasitus
▪ kehaline koormus on tervise püsimiseks hädavajalik fyysinen rasitus on välttämätöntä, jotta ihminen pysyisi terveenä
▪ aeroobne koormus on rattatreeningu ajal suur aerobinen rasitus on pyöräilyharjoituksessa suuri
▪ dirigenditöös on nii vaimset kui ka füüsilist koormust kapellimestarin työ on sekä henkisesti että fyysisesti rasittavaa
3 raskus, pinge vm välisjõud, mis mingit seadet, ehitist vm ülemäära survestab
kuorma tekn., kuormitus, rasitus tekn.
▪ suurim lubatav koormus suurin sallittu kuorma / suurin sallittu kuormitus
▪ staatilise koormuse mõju asfaldile staattisen kuormituksen vaikutus asfalttiin
▪ kui üle räästa ripub lumi, siis see on katusele täiendav koormus räystään yli roikkuva lumi on katolle lisäkuormitus; räystään yli roikkuva lumi lisää katon lumikuormaa
kutse|kaaslane
M
isik, kellega töötatakse samal kutsealal või samas ametis
ammatti|toveri, kollega, virka|veli
▪ apteegi juhatajana töötab ta eelkõige just kutsekaaslaste soovil ja palvel hän toimii apteekin johtajana ennenkaikkea virkaveljien toivosta ja pyynnöstä
kümnendik
M
‹num›
1 ‹num› murdarv 1/10 ehk 0,1, üks võrdselt kümneks jagatud osast
kymmenes|osa
▪ asula tuhandest elanikust kümnendik töötab kalatööstuses kymmenesosa taajaman tuhannesta asukkaasta on töissä kalateollisuudessa
2 ‹s› kõnek kümnenda klassi õpilane
lukion ekaluokkalainen
liikuma
M
1 (üks kord või korduvalt, üldse) oma asendit või asukohta muutma
muuttaa asentoaan tai paikkaansa
liikkua, olla liikkeessä, olla liikkeellä
▪ käsi liikus vaikselt vööl oleva pussnoa poole käsi liikkui vaivihkaa kohti vyöllä olevaa puukkoa
▪ ükski puuleht ei liikunud yksikään puunlehti ei liikkunut
▪ rong juba liigub juna liikkuu jo
▪ mida rohkem inimene liigub, seda paremini töötab vereringe mitä enemmän ihminen liikkuu, sitä paremmin verenkierto toimii
▪ üks hammas on hakanud liikuma yksi hammas on alkanut heilua
■ (sõidukite kohta:) regulaarselt mingil liinil sõitma
(kulkuneuvojen liikkumisesta)
kulkea
▪ pühapäeval bussid ei liigu sunnuntaina bussit eivät kulje
2 ringlema, kasutuses olema; ühest olekust või seosest teise siirduma
olla kiertokulussa, käytössä; siirtyä yhdestä olomuodosta toiseen
liikkua, kulkea, olla liikkeellä
▪ mustas äris liiguvad suured rahad harmaassa taloudessa liikkuvat suuret rahat
▪ energia hind liigub pigem tõusvas suunas energian hinta liikkuu pikemminkin noususuunnassa
▪ mõte liigub alati kiiremini kui sõna ajatus kulkee aina nopeammin kuin sana
■ ühelt inimeselt teistele levima
levitä ihmiseltä toiselle
kulkea, liikkua, olla liikkeellä
▪ kohati jääb mulje, et info ei liigu üldse paikoitellen tulee vaikutelma, ettei tieto kulje ollenkaan
▪ liiguvad kuulujutud, et .. huhut kulkevat, että...
lugema
M
1 kirjalikku teksti jälgima ja selle tähendust tajuma; seda suuliselt esitama
lukea
▪ Mis raamatut sa viimati lugesid? Mitä kirjaa luit viimeksi?
▪ mul on komme õhtuti enne magama jäämist voodis lugeda minulla on tapana lukea sängyssä iltaisin ennen nukahtamista
▪ ta töötab televisioonis, loeb uudiseid hän on töissä televisiossa uutistenlukijana
▪ Silver luges jõuluvanale salmi inglise keeles Silver lausui joulupukille runon englanniksi
■ tähemärke sõnadeks ühendama
yhdistää kirjaimia sanoiksi
lukea
▪ laps ei oska veel lugeda lapsi ei osaa vielä lukea
■ mingeid muid märke lahti mõtestada oskama
(muiden merkkien tulkitsemisesta)
lukea
▪ nooti lugema lukea nuotteja
▪ naine ei mõistnud juhi kõrvalistmel kaarti lugeda nainen ei osannut lukea etuistuimella karttaa
▪ raamat õpetab, kuidas lugeda käejooni kirjassa opetetaan kädestäennustamista
■ (hrl kõrgkoolis mingi aine loengute pidamise kohta)
(jonkin aineen luentojen pitämisestä yleensä korkeakoulussa)
luennoida, pitää luentoja
opettaa
▪ Kes teile kirjakeele ajalugu loeb? Kuka teille opettaa kirjakielen historiaa?
2 kirjalikku teksti jälgides ja tõlgendades infot saama
saada jostakin tekstistä tietoonsa, selville jotakin
lukea
▪ lugesin internetist, et filmile tuleb järg luin internetistä, että elokuvalle tulee jatko-osa
■ väliste ilmingute järgi midagi teada saama või aimama
saada selville tai aavistaa jotain ulkoisista merkeistä
lukea
▪ pole põhjust arvata, et vestluskaaslane loeb silmist, mis su peas toimub ei ole syytä luulla, että keskustelukumppani lukee silmistäsi, mitä päässäsi liikkuu
■ (infotöötluses:) mäluseadmest, andmekandjalt vm allikast andmeid võtma
lukea tietotekn.
▪ programm loeb ID-kaarte tõrgeteta ohjelma lukee henkilökortteja ongelmitta
▪ juba päris vanad arvutid loevad DVD-sid jo varsin vanhat tietokoneet lukevat DVD:itä
3 arve järjekorras nimetama või millegi hulka, kogust arvuliselt loendama
lukumäärän selville ottamisesta, määrittämisestä
laskea, lukea
▪ enne kui midagi ütled, loe mõttes kümneni ennen kuin sanot mitään, laske mielessäsi kymmeneen
▪ kõik loevad puhkuse alguseni jäänud päevi kaikki laskevat päiviä loman alkamiseen
■ ‹käskiva kõneviisi 3. isikus› (rivikäsklustes)
käskyissä (mm. urheilussa ja armeijassa)
–
▪ Järjest loe! Ottakaa luku!
▪ Kolmeks loe! Jako kolmeen!
4 pidama, arvama
arvioida, pitää
▪ Pühajärve sõjatamme vanuseks loetakse ligikaudu 400 aastat Pühajärven sotatammen iäksi arvioidaan noin 400 vuotta
▪ juhtum loeti lõpetatuks tapausta pidettiin loppuunkäsiteltynä
5 arvesse võtma või minema; väärtust, tähtsust omama
laskea
merkitä
▪ hüpe ei lugenud hyppyä ei laskettu
▪ esimene mulje loeb palju ensivaikutelma merkitsee paljon
metskond
M
‹s›
metsa haldusüksus; selle keskus
metsänhoito|alue metsät., hoito|alue metsät.
▪ töötab Alutaguse metskonnas metsaülemana työskentelee Alutagusen metsänhoitoalueen aluemetsänhoitajana
motivaator ‹s›
käitumist mõjutav jõud, see, mis motiveerib
kannustin
▪ raha ei ole ainus motivaator, miks inimene töötab raha ei ole ainoa kannustin, jonka vuoksi tehdä töitä
mudel
M
‹s›
1 uuritava objekti või nähtuse lihtsustatud kujutis või selle seoste matemaatiline kirjeldus
malli, mallinnos, mallinnus
▪ DNA molekuli mudel DNA-molekyylin malli
▪ kanada füüsik töötab matemaatiliste mudelitega, mille abil ta üritab seletada sulamis- ja külmumisprotsesse Gröönimaal kanadalaisfyysikko työskentelee matemaattisten mallien parissa, joiden avulla hän pyrkii selittämään sulamis- ja jäätymisprosesseja Grönlannissa
■ mingi keeruka nähtuse vm olemust esitav analoog
malli
▪ mandala kui universumi mudel mandala universumin mallina
2 standardiks, eeskujuks vms olev esinemisvorm või toimimismall
malli
▪ põhjamaade heaoluriigi mudel hyvinvointivaltion pohjoismainen malli
▪ demokraatia lääneeuroopalik mudel demokratian länsieurooppalainen malli
▪ peremudel perhemalli
▪ juhtimismudel johtamismalli
3 sõiduki, masina vms konstruktsiooni tüüp; riietuseseme vm disaini tüüp
malli
▪ VW Passati uue põlvkonna mudel VW Passatin uuden sukupolven malli
▪ telefonimudel puhelinmalli
4 skulptuuri kavand, mille järgi kuju vormistatakse materjalis
malli
▪ kipsmudel kipsimalli
■ millegi, eriti sõiduki vähendatud koopia
pienois|malli
▪ lennumasina mudel mõõdus 1 : 36 lentokoneen pienoismalli koossa 1 : 36
nagu
M
1 ‹konj› võrdlussidesõna, esineb hrl võrdlustes
kuin, kuten, niin kuin
▪ tunne ennast nagu kodus ole kuin kotonasi
▪ elu nagu seiklusfilmis elämä kuin seikkailuelokuva
▪ parem tee nii, nagu ma ütlesin tee mieluummin niin kuin minä sanoin
▪ töötab nagu kellavärk toimii kuin rasvattu
■ alustab näimist või tundumist väljendavat võrdluse varjundiga kõrvallauset
kuin
▪ manitsetud kass tegi näo, nagu oleks tal häbi kissa, jota toruttiin, näytti häpeävän / kissa, jota toruttiin, näytti siltä kuin se häpeäisi
■ (tegevuse intensiivsust osutavates võrdlustes)
toiminnan intensiivisyyttä kuvaavissa vertauksissa
lailla ‹adv.›
▪ kääksutas viiulit nagu hull vingutti viulua hullun lailla
▪ kukeseened kasvavad tänavu nagu müriseb kantarellit kasvavat tänä vuonna kohisten
2 ‹konj› ‹alustab ajalauset› ajasidesõna, alustab kõrvallauset, mille tegevus või olukord eelneb vahetult pealause tegevusele või olukorrale
heti kun
▪ nagu ma ukse avasin, hakkas sadama heti kun avasin oven, alkoi sataa
3 ‹konj› siduv asesõna, osutab täpsustusele
kuten, niin kuin
▪ eksikombel on peetud saksa keelest pärinevaks sõnu nagu „õng“, „hoidma“ jt sellaisia sanoja kuten ”õng”, ”hoidma” ym. on virheellisesti pidetty saksasta peräisin olevina
4 ‹adv› esineb suhtumise väljendamisel või rõhutamisel
■ (näimise, tundumise, kahtluse või ebakindluse korral)
aivan kuin, ihan kuin, kuin
▪ olen teda nagu kusagil näinud ihan kuin olisin nähnyt hänet jossain / olen tainnut nähdä hänet jossain
▪ midagi oleks nagu teisiti aivan kuin jokin olisi toisin
■ (tagasihoidliku ettepaneku, meeldetuletuse, möönduse vms korral)
niin kuin, ikään kuin, vaikka
▪ oleks nagu enamat oodanud olisin ikään kuin odottanut enemmän
▪ võiks nagu edasi sõita voisi vaikka jatkaa ajamista
■ (millegi möönmisel (kerge) põlastuse, pahameele või hurjutuse väljendamiseks)
aivan kuin, ihan kuin, muka
▪ Nagu sa seda ise ei teaks! Aivan kuin et itse tietäisi!
▪ Nagu ma sureksin, kui ei saa temaga õhtust süüa! Ihan kuin minä muka kuolisin, jos en saa syödä illallista hänen kanssaan!
nina õline
(purjusolemise kohta)
humalassa olemisesta
–
▪ meil töötab üks selline, kel nina pidevalt õline meillä on töissä eräs, joka on jatkuvasti humalassa
nokkima
M
1 nokaga (toksides või rebides) hrl toitu võtma; nokaga taguma
nokkia, nokkaista
▪ tihased nokivad rasvapalli tiaiset nokkivat talipalloa
▪ vares nokkis varblase surnuks varis nokki varpusen kuoliaaksi
2 vähehaaval midagi võtma või tegema
ottaa tai tehdä jotakin vähän kerrallaan
–
▪ kui haige sööma hakkab, siis nokib natuke ja ongi kõik kun potilas alkaa syödä, hän näykkii ruokaansa vähäsen ja siinä kaikki
▪ laps nokib saiast rosinaid lapsi kaivelee pullasta rusinoita
▪ tavaliselt töötab ta justkui nokkides, kõike teeb veidike tavallisesti hän työskentelee ikään kuin napsimalla sieltä täältä hiukan
3 sõnadega torkima, (heatahtlikult) narrima
piikitellä, näykkiä kuv., nälviä, härnätä, kiusoitella
▪ nokime teineteist, et tuju ülal hoida piikittelemme toisiamme pitääksemme mielialan korkealla
▪ uustulnukat nokiti pidevalt uutta tulokasta härnättiin jatkuvasti
▪ nokin tihti Rauli kallal, kui teda võidan kiusoittelen usein Raulia, kun voitan hänet
peal
M
‹postp› [mille], ‹adv›
1 millestki või kellestki pealpool, ülalpool, kõrgemal, millegi pealispinnal
Vastand all
päällä, ylä|puolella
▪ raamat on kapi peal kirja on kaapin päällä
▪ õlu on all, vaht on peal olut on alla, vaahto on päällä
▪ vanamees istus kännu peal ja puhkas jalga vanha mies istui kannonnokassa ja lepuutti jalkojaan / vanha mies istui kannon päällä ja lepäsi
▪ pilt on seina peal kuva on seinällä
■ katmas, varjamas
päällä
▪ magajal oli kaks tekki peal nukkujalla oli kaksi peittoa päällään
■ (kehaasendist kõneldes:) nii et põhisõnaga märgitud kehaosa on all, sellele toetutakse
-lla(an/-llä(än
▪ laps roomab kõhu peal lapsi ryömii vatsallaan
▪ magab selja peal nukkuu selällään
■ otsustajana, võitjana
voitolla
▪ vaidluses oli kord üks, kord teine peal väittelyssä oli voitolla välillä toinen, välillä toinen
2 osutab kohale, kus miski või keegi on või kus mingi tegevus toimub
viittaamassa paikkaan, jossa jokin tai joku on tai jossa jokin tekeminen tapahtuu
–
▪ mehed olid paadiga mere peal miehet olivat veneellä merellä
▪ hoovi peal käib ehitus pihassa rakennetaan
▪ lageda peal tuul tõmbab tasaisella tuulee kovasti
▪ hulgub küla peal ringi maleksii kylällä
▪ krundil on juba hooned peal tontilla on jo rakennuksia; tontilla on jo rakennukset / tontti on jo rakennettu
■ teatud kaugusel, teatud vahemaa taga
tietyn etäisyyden päässä
–
▪ olime juba poole tee peal olimme jo puolimatkassa
■ osutab ametile, tööle, tegevusele, seisundile või olukorrale
viittaamassa ammattiin, työhön, toimintaan tai tilanteeseen
–
▪ ta on kõrge koha peal hän on korkeassa asemassa
▪ traktorist töötab suvel kombaini peal traktorinkuljettaja ajaa kesällä leikkuupuimuria
▪ naabripere on hea järje peal naapurin perheellä menee hyvin / naapurin perheellä menee taloudellisesti hyvin
▪ autol on kõva kiirus peal auto ajaa kovaa
▪ mul on hirm peal minua pelottaa / minä pelkään
3 osutab sellele, mille varal elatakse või mille abil midagi tehakse
viittaamassa siihen, millä eletään tai minkä avulla jotakin tehdään
–
▪ ta oli kogu elu viletsa toidu peal olnud hän oli syönyt kehnoa ruokaa koko elämänsä / hän oli elänyt kehnolla ruoalla koko elämänsä
▪ Mis viga vanemate rahakoti peal elada! Mikäs hätä vanhempien rahoilla on elää!
▪ mängi see pala klaveri peal ette soita se kappale pianolla
▪ teritas nuga käia peal teroitti veistä tahkolla
4 (mingi ajahetke fikseerimise kohta)
jonkin hetken määrittelemisestä
–
▪ mul on selle raamatu lugemine alles poole peal minulla on sen kirjan lukeminen vasta puolessavälissä
▪ koosolekul on kohe lõpp peal kokous päättyy pian / kokous on päättymäisillään
▪ tema heal elul on ots peal hänen hyvä elämänsä on ohi
▪ kell on kümme minutit viie peal (kümme minutit neli läbi) kello on kymmenen minuuttia yli neljä
5 osutab tegevuse eesmärgile või iseloomule
viittaamassa tekemisen tarkoitukseen tai luonteeseen
–
▪ kelm oli teiste petmise peal väljas kelmin tarkoituksena oli huijata toisia
▪ paljud on omakasu peal väljas monet tavoittelevat omaa hyötyään
▪ loomad olid viljapõllus paha peal eläimet tekivät viljapellossa pahojaan
▪ töödega on pidevalt tamp peal töiden kanssa on koko ajan kova kiire
6 osutab sellele, kellel või millel miski lasub, on kohustuseks vms
viittaamassa siihen, johon jokin kohdistuu, jolla on jokin velvollisuus tms.
–
▪ kahtlus on tema peal häntä epäillään
▪ kogu majapidamine oli minu peal minä vastaan koko taloudenhoidosta
▪ ettevõttel on suured võlad peal yrityksellä on suuret velat
7 osutab mingile käimasolevale tegevusele, protsessile, mille ajal midagi toimub või juhtub
viittaamassa johonkin tapahtuvaan tekemiseen, prosessiin, jonka aikana tapahtuu jotakin
–
▪ võttis käigu peal mantli seljast otti kävellessään takin päältään
▪ laadis jooksu peal püssi latasi asetta juostessaan
▪ taat on päris mineku peal (suremas) ukolla on jo lähtö lähellä / ukko on jo kuoleman kielissä
pinge
M
‹s›
1 füüsiline pingulolek
fyysinen kiristys, pingotus(tila)
jännitys, jännittyneisyys, rasitus
▪ kael ja õlavööde on pinges niska-hartiaseutu on jännittynyt
▪ enne sõitmist reguleeri pedaalide vedru pinget säädä polkimien jousen jännitystä ennen ajoa
2 ootusärev olukord, sellest johtuv erutus; närvilisus, närvipinge
jännite vars. kuv., jännitys, paine kuv., stressi, ahdistus
▪ õhk oli seksuaalsest pingest paks ilmassa oli vahva seksuaalinen jännite
▪ ta maandab pingeid söömisega hän laukaisee jännitystä syömällä
▪ eksamite ajal oli pinge peal tenttien aikana oli kova paine
■ (väljendites jõu kokkuvõtmise, pingutuse kohta)
ilmauksissa voimiensa kokoamisesta, ponnistelemisesta
–
▪ tööd peab tegema täie pingega, kui tahad töökohta säilitada työtä pitää tehdä täysin voimin, jos haluaa säilyttää työpaikkansa
▪ komisjon töötab suure pingega komissio työskentelee ponnistellen
3 ‹hrl mitm› vastuolude tõttu ärev, plahvatusohtlik olukord
jännite vars. kuv.
▪ poliitilised pinged Lähis-Idas poliittiset jännitteet Lähi-idässä
▪ kristlaste ja moslemite vahelised pinged kasvavad kristittyjen ja muslimien väliset jännitteet kasvavat
4 voolu tekitatud elektrivälja intensiivsus
jännite sähk., potentiaali|ero sähk.
▪ pinge kõikumine ei mõju elektriseadmetele hästi jännitteen vaihtelu ei tee hyvää sähkölaitteille
5 deformeerimisel pinnale mõjuv jõud
jännitys fys., puristus
▪ tektoonilised pinged tektoniset jännitykset
▪ maasiseste pingete äkilise vabanemise tagajärjel tekivad maavärinad maansisäisten jännitysten yhtäkkisen laukeamisen vaikutuksesta syntyy maanjäristyksiä
platvorm
M
‹s›
1 ümbritsevast (maa)pinnast kõrgemal olev lame, tasane ala; selline (pealt ja külgedelt lahtine) alus, lava vm
tasanne, koroke
▪ sõitsin liftiga Eiffeli torni ülemisele platvormile menin hissillä Eiffel-tornin ylimmälle tasanteelle
▪ vaateplatvorm näköalatasanne
▪ naftaplatvorm öljynporauslautta
■ rongi perroon vm liiklusvahendi ooteala
asema|laituri, laituri
▪ astusin vagunist platvormile astuin vaunusta laiturille
2 mandritealune jäik ja stabiilne maakoore osa
Võrdle kilp (5. täh)
manner|laakio geol.
▪ Eesti asub Ida-Euroopa platvormil Viro sijaitsee Itä-Euroopan mannerlaakiolla
3 erakonna vm rühmituse üldine lähtealus või tegevuskava
ohjelma
▪ partei valimiseelne platvorm puolueen vaaliohjelma
▪ ühtne poliitiline platvorm yhtenäinen poliittinen ohjelma
■ (infotehnoloogias:) arvuti tarkvaraline baas, millele tuginedes teatav programm töötab
alusta tietotekn.
▪ programm töötab nii Unixi kui ka Windowsi platvormil ohjelma toimii sekä Unix- että Windows-alustalla
politsei
M
‹s›
riiklik organisatsioon, mille ülesanne on tagada avalik kord ja turvalisus; selle organisatsiooni (all)asutus või töötaja(d)
poliisi, poliisi|toimi, poliisikunta, järjestys|valta, virka|valta ark.
poliisi|laitos, poliisi|asema
▪ ta töötab politseis hän työskentelee poliisissa
▪ lärmi peale kutsuti kohale politsei metelin takia kutsuttiin poliisi
▪ naine viis leitud rahakoti politseisse nainen vei löytämänsä lompakon poliisille
raam
M
‹s›
1 midagi ümbritsev hrl jäik liist, ääris või selline kujutis
kehys, puite, pieli, kehyste, poka tav. mon. ark.
▪ hõbedast raamidega prillid hopeasankaiset silmälasit
▪ akendele pandi uued raamid ikkunoihin pantiin uudet puitteet
▪ õlimaali massiivne raam öljymaalauksen massiiviset kehykset
▪ surmateadet ümbritseb must raam kuolinilmoituksen ympärillä on musta kehys
▪ metallraam metallikehys
▪ peegliraam peilinkehys
■ seade või tugi, kuhu miski kinnitatakse või pingutatakse
kehys, kehikko, kehä, teline
▪ panin mesilastarru 4-5 raami panin mehiläispesään 4-5 kehää
▪ tikkimisraam ompelukehys käs.
▪ tugeva raamiga ketassaag tukevajalustainen sirkkeli
2 sõiduki, masina kere toes
(kulkuneuvossa, koneessa tms.)
runko, runko|palkki
▪ kokkupõrge lõhkus auto esisilla raami törmäys rikkoi auton etuakselipalkin
■ jalgratta kolmnurkne toes
(polkupyörässä)
runko
▪ jalgratta raam on lillat värvi polkupyörän runko on liila
▪ raami kõrgus rungon korkeus
3 ‹hrl mitm sisekohakäänetes› millegi (kindlaks määratud) ulatus, piirid
puite tav. mon. kuv., kehys kuv., raami usein mon. ark., kuv., raja, piiri
▪ panga president töötab väga rangetes raamides pankin pääjohtaja toimii hyvin tiukasti määrätyissä puitteissa
▪ mulle ei meeldi mingid raamid en pidä mistään raameista
▪ toetuste jaoks loodi seaduslik raam tukia varten luotiin laillinen kehys
▪ sõnavõtt jäi 10 minuti raamidesse puheenvuoro pysyi 10 minuutin rajoissa
seiklema
M
ette plaanimata paigast paika liikuma, otsides ja läbi tehes ebatavalisi, ootamatuid, sageli põnevuse, elamuse või riskiga seotud juhtumeid
seikkailla
▪ kuus kuud töötab ja kuus kuud seikleb ringi työskentelee kuusi kuukautta ja seikkailee ympäriinsä kuusi kuukautta
▪ seiklesime läbi pimeda metsa tagasi seikkailimme takaisin pimeän metsän läpi
▪ jänkinaine seikles Võrumaal jenkkinainen seikkaili Võromaalla
side ‹s›
1 ‹käändub side: sideme› sidumisvahend, marlist vm materjalist riba
side
▪ Julia võistles sidemes jalaga Julia kilpaili jalka siteessä
▪ iseliimuv side itseliimautuva side
2 ‹käändub side: sideme› tihedast sidekoest väät, mis ühendab skeleti osi või elundeid omavahel
nivel|side
▪ sideme rebend vajab kirurgilist sekkumist nivelsiteen repeämä vaatii kirurgisia toimenpiteitä
3 ‹käändub side: sideme› (vastastikune) koostöö või suhtlemine
yhteys, suhde usein mon., välit mon., side usein mon. kuv.
▪ paljudele on telefon ainus side välismaailmaga puhelin on monille ainoa yhteys ulkomaailmaan
▪ nõid kinnitas, et tal on otsene side jumalaga tietäjä vakuutti, että hänellä on suora yhteys jumalaan
▪ katkestasin sideme tuttavate ja kodustega katkaisin välit tuttaviin ja kotiväkeen
▪ sõprussidemed ystävyyssuhteet
▪ kultuurisidemed kulttuurisuhteet / kulttuurisiteet
■ ‹käändub side: sideme› nähtustevaheline (põhjuslik) seos
yhteys
▪ hakati otsima sidet eilsete sündmuste ja tänase juhtumi vahel alettiin etsiä yhteyttä eilisten tapahtumien ja tämänpäiväisen tapauksen välillä
■ lähedane tutvus mõjukate isikutega
läheinen tuttavuus vaikutusvaltaisten henkilöiden kanssa
suhde tav. mon.
▪ ärimehel on sidemeid ja oskusi liikemiehellä on suhteita ja taitoja
4 ‹ainsuses, käändub side: side› info edastamine ja vastuvõtmine mingi vahendi abil (nt raadiolainete, telefoni, postiteenuse teel); vastav (toimiv) ühendus
yhteys, viestintä|yhteys, tieto|yhteys, viesti|yhteys
▪ kolm minutit hiljem side katkes kolme minuuttia myöhemmin yhteys katkesi
▪ internetiside internetyhteys
■ ‹ainsuses, käändub side: side› kõnek postkontor
postitoimisto
posti yleisk.
▪ Tuudil töötab side kell 8–14 Tuudin posti on auki kello 8–14
▪ läksin pakile sidesse järele lähdin hakemaan pakettia postista
suitsema
M
1 suitsu levitama
savuta, savuttaa, röyhytä, suitsea vars. ylät., suitsuta
▪ sauna korsten suitseb saunan savupiippu savuaa
▪ suitsev vulkaan savuava tulivuori
▪ mootor ei suitse ja töötab tipp-topp moottori ei savua ja toimii moitteettomasti
2 (liha vm toiduainete kohta:) suitsuga läbi imbuma, suitsus küpsema
savustua
▪ liha on ahjus suitsenud umbes 1,5 tundi liha on savustunut uunissa noin puolitoista tuntia
■ suitsust mustuma, tahmaga kattuma
savuttua
▪ rehetoa suitsenud parred riihituvan savuttuneet parret
sõna|teater
M
sõnalavastusi etendav teater
puhe|näyttämö, draama|teatteri
▪ Uppsala Linnateater töötab valdavalt sõnateatrina Uppsalan Kaupunginteatteri toimii ennenkaikkea puhenäyttämönä
takso|juht
M
taksot juhtiv isik (elukutsena)
taksin|kuljettaja, taksi|kuski ark., taksi|suhari ark.
▪ ta töötab taksojuhina hän ajaa taksia
teadur
M
‹s›
teadustöötaja ametinimetus; selle kandja
tutkija
▪ ta töötab Eesti Rahva Muuseumi teadurina hän on töissä tutkijana Viron kansallismuseossa
teenindus|punkt
ehitis, ruum, ka (all)asutus mitmesuguste teenuste osutamiseks
palvelu|piste
▪ migratsiooniameti teeninduspunktid maahanmuuttoviraston palvelupisteet
▪ turul avati teeninduspunkt, kus töötab kingsepp ja valmistatakse võtmeid torille avattiin palvelupiste, jossa toimii suutari ja valmistetaan avaimia
tuur1 ‹s›
1 samalaadse tegevusega seotud pikem reis (nt etendustega esinedes)
kiertue, turnee, kierto|matka, rundi slg.
▪ Euroopa tuuri viimane kontsert Euroopan kiertueen viimeinen konsertti
▪ tegime pika tuuri läbi Rootsi teimme pitkän matkan Ruotsin halki
▪ Euroopa-tuur Euroopan-kiertue
■ mitmest etapist koosnev jalgrattavõistlus
useista etapeista koostuva pyöräilykilpailu
tour {kilpailujen nimissä}, ympäri|ajo
▪ eilse avaetapi võitnud Cipollini tõusis ka tuuri liidriks eilisen etapin voittanut Cipollini nousi myös ympäriajon johtoon
2 ‹hrl mitm› kõnek (ühenduses mootori töötamisega:) pööre
moottorin kierroksista
–
▪ bensiini kokkuhoiu mõttes sõitsin madalaks keeratud tuuridega säästääkseni bensiiniä ajoin alhaisilla kierroksilla
■ ‹väljendites› (hoo sissesaamise, tegutsemise jõulisemaks muutumise kohta)
‹sanonnoissa›
–
▪ meeskond pani kõrged tuurid peale, kuid väsis lõpus joukkue lisäsi kierroksia, mutta väsyi lopussa
▪ riigikogu töötab täiel tuuril parlamentti paiskii töitä täysillä
▪ Asi hakkab õigeid tuure ülesse võtma! Homma alkaa luistaa!
3 ringjoone vm suletud kõverjoone kujuline liikumine, mis algab ja lõpeb samas punktis
kierros, lenkki, rundi slg.
▪ linnatuur kaupunkikierros
▪ suusatuur hiihtolenkki
▪ kui närv must, võtan Harley, teen paar tuuri ja ongi kergem kun hermot ovat kireällä, otan Harrikan, ajan pari rundia ja jo helpottaa
■ terviklik osa tantsust
monivaiheisen tanssin tai piirileikin osa
vuoro
▪ esimene tuur algab parema jala sammuga ette ensimmäinen vuoro alkaa oikean jalan askeleella eteen
■ (tantsimise kohta)
tanssimisesta yleensä
–
▪ Kas teeme paar tuuri? Tanssitaanko?
töötama
M
1 tööd tegema; kuskil ametis olema
työskennellä, tehdä työtä, olla työssä, olla töissä, olla toimessa
▪ töötati hommikust õhtuni työtä tehtiin aamusta iltaan
▪ ta ei töötagi kusagil hän ei olekaan missään työssä
2 (elusolendiga seotud protsesside kohta:) tegevuses olema
toimia
▪ süda töötab rahulikult sydän sykkii rauhallisesti
▪ pea ei tööta täna üldse pää ei toimi tänään lainkaan
■ (masinate, mehhanismide, seadmete jmt kohta)
toimia
▪ mootor töötab tõrgeteta moottori toimii häiriöittä
3 (asutuse, ettevõtte vms kohta:) tegutsema; avatud olema
toimia, olla toiminnassa
olla auki
▪ Balti Manufaktuur enam ei tööta Balti Manufaktuur ei enää ole toiminnassa
▪ pandimaja töötab ka nädalavahetusel panttilainaamo on auki myös viikonvaihteissa
4 toimima
pelata, toimia yleisk.
▪ meie suhe ei töötanud enam suhteemme ei toiminut enää
vaikselt
M
‹adv›
1 vaikse häälega, vaevu kuuldavalt
Vastand valjusti
hiljaa, hiljakse{(en, hissukse{(en
▪ mees oigas vaikselt enda ette mies vaikeroi hiljaa itsekseen
■ häält tegemata, ilma kärata
ääneti, äänettömästi, meluttomasti
▪ igaüks töötab vaikselt oma nurgas jokainen työskentelee ääneti omassa nurkassaan
■ ilma kellelegi tüli tegemata, rahumeelselt
rauhallisesti, hiljaa, tyynesti
▪ mindi lahku vaikselt, ilma riiuta erottiin sovussa, ilman riitaa
▪ istun vaikselt, kuulan muusikat istun hiljaa, kuuntelen musiikkia
2 otsekui märkamatult, väikeste osade kaupa, mitte suure hooga
pikku|hiljaa, vähitellen
▪ hakkasin vaikselt treenima aloin pikkuhiljaa harjoitella
▪ asjad arenevad vaikselt asiat kehittyvät vähitellen
valgest valgeni
ööpäev ringi, väga pikalt ja pingeliselt
vuorokauden ympäri, pitkään ja intensiivisesti
–
▪ üle kolmesaja elektriku ja metsatöölise töötab valgest valgeni tormikahjustusi likvideerides yli kolme sataa sähkömiestä ja metsuria työskentelee vuorokauden ympäri korjaten myrskyn aiheuttamia vahinkoja
▪ laulurästas hõiskab valgest valgeni, tukkudes vaid pisukese aja laulurastas laulaa vuorokauden ympäri ja nukkuu vain lyhyen aikaa
vee|varustus
M
, vesi|varustus
veega varustamine, veega varustatus
veden|saanti
▪ veevarustuse tagamiseks töötab pumbajaam vedensaannin varmistaa pumppaamo / vedensaannin varmistamiseksi toimii pumppaamo
värk
M
‹s›
mingi (täpsemalt määratlemata, teadmata otstarbega) asi, tegevus, olukord, nähtus vm
jokin (tarkemmin määrittelemätön) esine, toiminta, tilanne, ilmiö tms.
vehje ark., häkkyrä, härveli ark., kapine vars. ark., vempain ark.
homma ark., meininki ark.
▪ Kas sa saad aru, kuidas see värk töötab? Käsitätkö, miten tämä vehje toimii?
▪ Mis sest vene värgist tahtagi! Mitäpä siltä ryssän meiningiltä voisi odottaakaan!
▪ kalapüük on ikka tõsine meeste värk kalastushan on aivan vakava miesten homma
■ imelik, arusaamatu tegevus, olukord, nähtus vm
(sekavasta tilanteesta tai olotilasta)
juttu
▪ segane värk nende piletitega sekava juttu niiden lippujen kanssa

© Eesti Keele Instituut    a-ü sõnastike koondleht     veebiliides    @ veebihaldur