Eesti-soome sõnaraamat

Käyttäjälle/Kasutajale

Päring:

?! Küsitud kujul või valitud artikli osast otsitut ei leitud, kasutan laiendatud otsingut.
Leitud 26 artiklit

dekoltee
M
‹s›
sügav kaelaväljalõige naisterõivastel
naisen puvun etuosan syvään uurrettu leikkaus
dekoltee
▪ tööl käimiseks on sellel pluusil liiga avar dekoltee tämän puseron kaula-aukko on liian avonainen sopiakseen töihin
■ sügava kaelaväljalõikega paljastatud kael, õlad, rind, selg
kaulan ja rintojen välinen alue ihossa
dekoltee
▪ kosmeetik kandis kreemi kaelale ja dekolteele kosmetologi levitti voidetta kaulalle ja dekolteelle
esma|vajalik
M
igal juhul, hädasti vaja minev, ilmtingimata vajalik
ehdottoman tarpeellinen
välttämätön
▪ tööl on arvuti kasutamise oskus esmavajalik työssä on välttämätöntä osata käyttää tietokonetta
ilmselt
M
‹adv›
suure tõenäosusega
ilmeisesti, selvästi, toden|näköisesti, luultavasti
▪ eemal paistis mingi hoone, ilmselt laut etäällä näkyi jokin rakennus, ilmeisesti navetta
▪ kodus polnud kedagi, ilmselt olid kõik tööl kotona ei ollut ketään, ilmeisesti kaikki olivat töissä
▪ ilmselt on sul õigus olet luultavasti oikeassa
jaoks
M
‹postp› [mille]
1 osutab, kelle või mille huvides või kasuks midagi tehakse või miski on mõeldud
varten
▪ võta ka minu jaoks vihmavari kaasa. ota minuakin varten mukaan sateenvarjo
▪ ta ei leidnud oma pere jaoks üldse aega hän ei löytänyt lainkaan aikaa perheelleen
2 osutab inimesele, kellel on teatud kindel suhtumine millessegi
näkökulmasta, kannalta
▪ minu jaoks oled sa nüüdsest õhk. tästä lähtien olet minulle pelkkää ilmaa
▪ laste jaoks pole tööl ja mängul selget piiri lasten näkökulmasta ei ole selvää rajaa työn ja leikin välillä
kohustus
M
‹s›
1 ülesanne või toiming, mille keegi peab sooritama kellegi korraldusel või enda sisetunde sunnil
velvollisuus, velvoitus, velvoite, tehtävä
▪ kodanike õigused ja kohustused kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet
▪ ära üritagi oma kohustusi teiste kaela veeretada älä yritäkään sälyttää velvollisuuksiasi toisille
▪ ta täidab võetud kohustusi rõõmuga hän hoitaa ottamansa velvollisuudet ilolla
▪ tööl ei paista lõppu, aina uued ja uued kohustused työlle ei näy loppua, koko ajan tulee uusia ja uusia velvoitteita
2 sisemine, moraalne sund midagi teha
velvollisuus, tehtävä
▪ pidasin oma kohustuseks seda teile teatada pidin velvollisuutenani kertoa sen teille
3 kohustav dokument
sitoumus
▪ pidime intsidendist vaikimise kohustusele alla kirjutama meidän piti allekirjoittaa tapausta koskeva vaitiolositoumus
kuub
M
‹s›
1 eest nööbitav pikkade varrukatega (meeste) riideese
edestä napitettava pitkähihainen (miesten) vaatekappale
takki, pikku|takki
▪ mees käib tööl kulunud kuuega mies käy töissä kuluneessa takissa
■ pikem hõlmadega meeste või naiste ülerõivas
päällys|takki, takki
kauhtana
▪ rahvatantsijad esinesid triibuseelikutes ja pikkades Mulgi kuubedes kansantanssijat esiintyivät raidallisissa hameissa ja pitkissä Mulgimaan takeissa
▪ külatark käis ringi pika halli kuuega kylän tietäjä kulki pitkässä harmaassa kauhtanassa
2 miski kattev või ümbritsev
puku kuv.
▪ tumedates kuubedes pääsukesed tummapukuiset pääskyset
lõpetanu
M
‹s›
teatud õppeasutuse lõpetanud, teatud õpingute astmega lõpuni jõudnud isik
tietystä oppilaitoksesta valmistunut, tietyn ammattitutkinnon tai oppiarvon suorittanut henkilö
valmistunut
▪ üks lõpetanu käib tööl lasteaias ja teine on paar korda nädalas abiarstiks yksi valmistuneista on töissä päiväkodissa ja toinen on pari kertaa viikossa apulaislääkärinä
lääts
M
‹s›
1 üheaastaste rohttaimede perekond liblikõieliste sugukonnast; selle taime kettataoline seeme, ka toiduna
○ (Lens culinaris)
linssi, kylvö|virvilä
▪ porgandi-läätsesupp linssi-porkkanakeitto
2 läbipaistvast ainest (hrl klaasist) keha, mis on piiratud kõverpindadega ja mis koondab või hajutab valgust (nt luubina, teleskoobi või fotoaparaadi osana)
linssi
3 silma osa, mis teravustab kujutise võrkkestale
mykiö anat., linssi anat.
▪ vanadel inimestel võib esineda läätse hägustumine ikäihmisillä voi esiintyä mykiön samentumia
■ ‹hrl mitm› otse silmamunal kantav nägemist korrigeeriv optiline keha
piilo|linssi
▪ sportides ja pidudel kannan läätsi, tööl aga prille urheillessani ja juhlissa käytän piilolinssejä, töissä taas silmälaseja
majandama
M
millegi (nt ettevõtte, valdkonna, leibkonna) tegevust või toimimist rahaliselt korraldama; varadega, rahaga ümber käima
hoitaa (yrityksen, ruokakunnan tms.) talousasioita; käsitellä varoja, rahaa
–
▪ kooli majandatakse alalise eelarvepuudujäägi tingimustes koulun taloutta hoidetaan alituisen budjettivajeen vallitessa
▪ ühingut on plaanis esialgu majandada liikmemaksudest yhdistyksen toiminta on aluksi tarkoitus rahoittaa jäsenmaksuilla
▪ inimesed käivad kahes kohas tööl, et end ära majandada ihmisillä on kaksi työpaikkaa, jotta he tulisivat taloudellisesti toimeen
▪ olen pensionieas, majandan ja kasutan suvilat üksinda olen eläkeiässä, hoidan ja käytän kesämökkiä yksin
▪ metsaomanik majandab metsa ise metsänomistaja hoitaa metsäänsä itse
maksma
M
1 millegi eest raha andma
antaa jotakin maksuksi jostakin
maksaa
▪ palka maksma maksaa palkkaa
▪ poes maksan enamasti kaardiga maksan kaupassa yleensä kortilla
▪ Kas elu mõte ongi käia tööl ja maksta arveid ning makse? Onko elämän tarkoitus tosiaan käydä töissä ja maksaa laskuja ja veroja?
2 mingi hinnaga olema, teatud rahasummat väärt olema
olla jonkin hintainen tai arvoinen
maksaa
▪ pilet maksis 60 eurot lippu maksoi 60 euroa
▪ Palju maksab advokaadi töötund? Paljonko asianajajan työtunti maksaa?
■ millegi minetamist, kaotust põhjustama
maksaa kuv.
▪ suigatamine võib maksta alpinistile elu vuorikiipeilijä voi joutua maksamaan torkahtamisesta hengellään
▪ klientide kommenteerimine Facebookis maksis klienditeenindajale töökoha asiakaspalvelija menetti työpaikkansa kommentoituaan asiakkaita Facebookissa
▪ ta tegi vea ja maksis oma eluga hän teki virheen ja maksoi siitä hengellään
3 [mida teha] ‹3. isikus, hrl eitusega› osutab sellele, mida hrl ei ole otstarbekas teha
Võrdle tasuma (3. täh)
‹3. persoonassa, tav. kielteisessä yhteydessä›
kannattaa, sietää
▪ asjaga ei maksa kiirustada asian kanssa ei kannata pitää kiirettä
▪ ei maksa solvuda, nii see on ei kannata loukkaantua, niin se on
▪ seda tüüpi maksaks vältida sitä tyyppiä sietäisi vältellä
4 kehtima; tähtsust või mõjuvõimu omama
päteä, olla voimassa
▪ siin maksavad teised reeglid täällä pätevät toiset säännöt
▪ seadus hakkab maksma 1. juulist laki astuu voimaan 1. heinäkuuta
▪ tühi jutt ei maksa midagi tyhjä puhe ei ole minkään arvoista
▪ liidri sõna maksab johtajan sana on laki
minek
M
‹s›
1 kuskile minemine, (eemalduv) liikumine
meno, lähtö, kulku
▪ ilmaaegu viivitasin arsti juurde minekuga suotta viivyttelin lääkäriin menoa
▪ Kuhu minek? Minne matka?
■ (mingi olukorra edenemise, sujumise kohta)
jonkin tilanteen etenemisestä, sujumisesta
–
▪ täna on tööl hoopis teine minek työ sujuu tänään aivan eri tavalla
2 lahkumine, äraminek
lähtö, meno, meneminen
▪ võttis nagist mantli ja seadis minekule otti takin naulakosta ja teki lähtöä
▪ keegi ei kontrollinud kodus mu tulekuid ja minekuid kotona kukaan ei valvonut tulemisiani ja menemisiäni
■ (surma, suremise kohta)
(kuolemasta)
lähtö, pois|meno, manalle|meno
▪ haige oli üksvahe peaaegu minekul potilaalla oli yhdessä vaiheessa jo lähtö lähellä
3 (teise olukorda või seisundisse siirdumise kohta)
meno, siirtyminen
▪ lasteaeda minek on lapse elus suure tähtsusega muutus päiväkotiin meno on merkittävä muutos lapsen elämässä
4 menu, edu; nõutavus või ostetavus
menekki
▪ seenepirukal oli minekut, küsiti lisagi sienipiirakalla oli menekkiä, sitä pyydettiin lisääkin
▪ Eesti kaupadel oli hea minek virolaisilla tuotteilla oli hyvä menekki
olema
M
1 väljendab kellegi või millegi eksisteerimise, olemasolu fakti
olla, eksistoida
▪ Olla või mitte olla? Ollako vai eikö olla?
▪ on nähtusi, mida teadlased ei ole suutnud seletada on ilmiöitä, joita tutkijat eivät ole pystyneet selittämään
▪ riik lakkas olemast valtio lakkasi olemasta
▪ saunas on olemas ka külmaveebassein saunassa on myös kylmävesiallas
■ väljendab omamist, kellegi või millegi juurde kuulumist
olla, omistaa
▪ Mitu last neil on? Montako lasta heillä on?
▪ Peetril pole autot Peeterillä ei ole autoa / Peeter ei omista autoa
▪ kirvel on vars ja tera kirveessä on varsi ja terä
▪ tal on see õigus hän on siinä oikeassa
2 osutab kellegi või millegi omadus(t)ele, olemusele, identiteedile, päritolule, materjalile vm
olla
▪ Robert on kümneaastane Robert on kymmenvuotias
▪ see ei olnud mina se en ollut minä
▪ Kas arbuus on köögivili? Onko meloni kasvis?
▪ sõrmus on lihtsa tegumoega sormus on yksinkertaisesti tehty
▪ eestlased olevat kinnised virolaiset ovat kuulemma sulkeutuneita
▪ praegu on tööaeg nyt on työaika
3 mingis kohas, kuskil asuma või viibima
olla, oleilla
▪ kedagi ei ole kodus ketään ei ole kotona
▪ olen tööl olen töissä
▪ raamatud on riiulis kirjat ovat hyllyssä / kirjat ovat hyllyllä
▪ nii peenes seltskonnas ei oska kuidagi olla (käituda) niin hienossa seurassa ei mitenkään osaa olla
■ (mingis asendis, suunas)
olla
▪ mul on magamistoa aken põhja poole makuuhuoneeni ikkuna on pohjoiseen päin / makuuhuoneeni ikkuna antaa pohjoiseen
■ (mingis olukorras, seisukorras)
olla
▪ nad on tülis he ovat riidoissa
▪ meil on auto katki meidän automme on rikki
■ mingil ajal toimuma, aset leidma
olla
▪ eelmisel nädalal oli mitu elektrikatkestust viime viikolla oli monta sähkökatkoa
▪ olen varsti tagasi tulen pian takaisin
4 ‹abiverb› kuulub verbi liitaegade koosseisu
verbien liittomuodoissa
olla
▪ on teinud on tehnyt
▪ oli teinud oli tehnyt
▪ oli tehtud oli tehty
5 esineb püsiühendites, mis väljendavad möönmist, nõusolekut või tõrjumist, halvakspanu
olla
▪ olgu kuidas on olkoon kuinka on
▪ las olla, mul pole seda vaja antaa olla, minä en sitä tarvitse
oma|jagu ‹adv›
üsna suurel määral, võrdlemisi palju; teataval määral
melkoisesti, aika lailla
jossakin määrin, jonkin verran
▪ tööl on pingeid omajagu töissä on melkoisesti stressiä
▪ omajagu tõtt on mõlemas jotakin totta on molemmissa
ots
M
‹s›
1 tipmine osa; algus või lõpp(osa), ees- või tagaosa, ülemine või alumine pool
pää, puoli, kärki
▪ keeleots kielen kärki; kielen pää
▪ muna tömp ja terav ots munan tylppä ja terävä pää / munan tylppä pää ja terävä kärki
▪ Kummast otsast sina banaani avad? Kummasta päästä sinä avaat banaanin?
▪ tunneli Itaalia-poolne ots tunnelin Italian-puoleinen pää
▪ pingiots penkinpää
▪ elame Tallinna eri otstes asumme Tallinnan eri puolilla
▪ maja laguneb igast otsast (igalt poolt, üleni) talo ränsistyy joka puolelta
▪ ülespidi otsaga nina pystynenä
■ millegi lühem või väiksema pindalaga külg
pää, pääty
▪ salli otstes on lõngast tutid huivin päissä on lankatupsut
▪ võtsime pingi otstest kinni ja tõstsime ta teise kohta otimme penkinpäistä kiinni ja nostimme penkin toiseen paikkaan
▪ voodiots sängynpääty / sängyn pääty
■ (jutu, tegevuse vm alguse või järje kohta)
toiminnan tms. alusta; jonkin toiminnan vaiheesta
–
▪ kui asi välja ei tule, hakka jälle otsast peale jos asia ei onnistu, aloita taas alusta
▪ jaanalinnukasvatus on jõudnud otsaga Tartumaale strutsien kasvatus on aloitettu Tartumaalla
■ (seisundi, nähtuse ammendumisega seoses:) lõpp
loppu
▪ poissmehepõlvel on nüüd ots peal poikamieselämä on nyt lopussa
▪ räägiti viimsestpäevast ja maailma otsast puhuttiin tuomiopäivästä ja maailmanlopusta
■ kõnek (paljust, suurt hulka rõhutavates väljendites)
suurta määrää korostavissa ilmauksissa
–
▪ Kus selle häbi ots! Häpeällä ei ole rajaa!
2 teekond, teelõik kahe punkti vahel
matka kahden pisteen välillä
–
▪ rattaga tööl käia pole see mingi maa, ainult 15 kilomeetrit ots töihin pyöräillen se ei ole matka eikä mikään, vain 15 kilometriä suuntaansa
▪ sõidab neli korda nädalas Tartu–Tallinna vahelist otsa matkustaa neljä kertaa viikossa Tarton ja Tallinnan väliä
▪ mulle meeldib autoga pikki otsi sõita pidän pitkien matkojen ajamisesta autolla
3 kõnek töö(võimalus), teenistus(võimalus)
työ(mahdollisuus)
homma
▪ mees käib ehitustöödel juhuslikke otsi tegemas mies käy rakennuksilla tekemässä satunnaisia hommia
▪ sai Soomes tasuva otsa peale pääsi Suomessa hyvin palkattuun hommaan
▪ haltuuraots viraapelihomma
4 (meremeeste kõnepruugis:) laeva kinnitus- vm tross
(merimiesten puheessa:) laivan kiinnitys- tm. köysi
–
▪ kinnitusots kiinnitysköysi
▪ otsad päästeti lahti ja teekond Suessi kanali poole võis alata köydet irrotettiin ja matka Suezin kanavalle saattoi alkaa
▪ laev andis otsad (lahti) (asus teele) laiva lähti matkaan
5 otsmik, laup
otsa
▪ laksas endale peoga vastu otsa läimäytti itseään kämmenellä otsaan
pahandus
M
‹s›
halbade tagajärgedega tegu
teko, jolla on huonot seuraukset
pahan|teko
▪ laps sai koolis mingi pahandusega hakkama lapsi teki koulussa pahojaan
■ millegi tekitatud kahju vm halb asi
jonkin aiheuttama haitta tm. huono asia
haitta, harmi, kiusa, ikävyys tav. mon.
▪ tormituul on palju pahandust teinud myrskytuuli on aiheuttanut paljon harmia / myrskytuuli on saanut aikaan paljon vahinkoa
■ ebameeldiv vahejuhtum, konfliktne olukord, (kerge) tüli
riita, rettelö
▪ sellest tuleb suur pahandus siitä tulee suuri riita
▪ tal on tööl pahandusi hänellä on töissä ongelmia
▪ vara jagamine tekitab alati paksu pahandust omaisuuden jakaminen aiheuttaa aina pahoja riitoja
puhkama
M
1 jõuvarude taastamiseks tegevuseta, jõude olema või midagi lõõgastavat tegema
levätä, olla levolla, levähtää, vetää henkeä, huilata ark.
▪ näed puhanud välja näytät levänneeltä
▪ aju puhkab une ajal aivot lepäävät unen aikana
▪ kahe treeningu vahel puhkame kahden harjoituksen välillä vedämme henkeä
■ millelgi tegevuseta, rahus olla laskma
lepuuttaa
▪ rändajad puhkavad jalgu vaeltajat lepuuttavat jalkojaan
▪ arvutiga töötades peab aeg-ajalt silmi puhkama tietokoneella työskennellessä silmiä pitää välillä lepuuttaa
■ töölt puhkusel olema, puhkust veetma
lomailla, olla lomalla
▪ puhkasin kolm nädalat, nüüd olen jälle tööl lomailin kolme viikkoa, nyt olen taas töissä
■ (magamise kohta)
(nukkumisesta)
olla levolla, olla maata
▪ alles pärast keskööd saadi lõpuks puhkama vasta puolen yön jälkeen pääsimme lopulta maate
■ (põllumaaga seoses:) omaduste taastamiseks vahepeal söötis olema
(pellosta)
olla kesannolla
▪ vili külvati vaid poolele põllust, teine pool jäeti puhkama vilja kylvettiin vain puoleen peltoa, toinen puoli jätettiin kesannolle
2 (seadmete, mootoriga seoses:) seisma, mitte töötama
(laitteista, moottorista:) olla käymättä
–
▪ jätsime auto teeserva puhkama jätimme auton tienviereen seisomaan
■ (surnukeha kohta:) maetud olema
(ruumiista:) olla haudattuna
levätä
▪ õpetajapaar puhkab Tartus Raadi kalmistul opettajapariskunta lepää Tartossa Raadin hautausmaalla
▪ Puhka rahus! (ütlus surnule matustel) Lepää rauhassa! ylät.
päev
M
‹s›
1 24 tundi kestev ajavahemik (keskööst keskööni või ebamäärasemalt)
24 tunnin mittainen ajanjakso (keskiyöstä keskiyöhön tai epämääräisemmin)
päivä
▪ aprillis on 30 päeva huhtikuussa on 30 päivää
▪ laps on neli päeva vana lapsi on neljä päivää vanha
▪ põdrakarjustelt kuulsime, et mereni on umbes nelja päeva teekond kuulimme poromiehiltä, että merelle on suunnilleen neljän päivän matka
■ päikesetõusu ja -loojaku vaheline valge aeg; hommiku ja õhtu vaheline aeg
aika auringon noususta sen laskuun; aamun ja illan välinen aika
päivä
▪ talvisest pööripäevast hakkavad päevad pikemaks minema talvipäivänseisauksen jälkeen päivä alkaa pidentyä
▪ päeva peale tuul nõrgeneb illalla tuuli heikkenee
▪ Head päeva! (lahkumisel öeldavad sõnad) Näkemiin! / Hei hei!
■ päeval päevasel ajal, mitte öösel; keset päeva, mitte hommikul või õhtul
päivällä
▪ õhutemperatuur on homme nii öösel kui ka päeval plusskraadides lämpötila on huomenna plussan puolella niin yöllä kuin päivälläkin
▪ laps magab päeval paar tundi lapsi nukkuu päivällä pari tuntia
■ (tegevuses olemise aja, tööpäeva kohta)
päivä
▪ tööl tuli sageli teha pikki päevi töissä piti usein tehdä pitkiä päiviä
▪ sain töölt vaba päeva (ühe tööpäeva vabaks) sain töistä vapaapäivän
2 päevad1 pl teatud eripäraga aeg; elu(päevad)
(tietystä ajasta)
päivät mon.
▪ Vana Maailma kergejõustikul pole just parimad päevad Vanhan maailman yleisurheilu on nähnyt parempiakin päiviä
▪ seljavaluga inimene võib lõpetada oma päevad ratastoolis selkäkipuinen ihminen saattaa joutua loppuelämäkseen pyörätuoliin
■ ‹i-mitmuse vormid tavalised› teatud ajajärk (nt minevikus, inimese elus)
(tietystä ajanjaksosta)
aika, päivät mon.
▪ nüüd valitsevad teised seadused kui kuninganna Victoria päevil nyt ovat voimassa toiset lait kuin kuningatar Victorian aikana
▪ nooblid villad Austria-Ungari keisririigi päevist hienot villat Itävalta-Unkarin keisarikunnan ajalta
▪ vanimast ajast meie päevini (praegusajani) vanhimmasta ajasta meidän päiviimme
■ ‹kasutatakse de-mitmuse vorme› mitmepäevaste ürituste sari
päivät mon.
▪ Tartus algasid Supilinna päevad Tartossa alkoivat Supilinnan päivät
▪ Eesti muusika päevad Jaapanis Virolaisen musiikin päivät Japanissa
3 päevad2 pl ‹kasutatakse de-mitmuse vorme› kõnek menstruatsioon
menkat mon., kuukautiset mon. yleisk.
▪ mul algasid päevad kuukautiseni alkoivat
4 ‹rahvapärastes ühendites› päike
aurinko
päivä
▪ päeva tõusust päeva loojanguni päivännoususta päivänlaskuun
rinne
M
‹s›
1 vastasega kokkupuutumise joon sõjatandril, ka see kokkupuuteala
rintama sot.
▪ rinne jõudis siia alles 1918. a veebruaris rintama ehti tänne vasta helmikuussa 1918
▪ paikneti kahe rinde vahel oltiin kahden rintaman välillä
▪ läänerinne länsirintama
■ väeosa rivi külg, mille poole kaitseväelased seisavad näoga
rivin se sivu, jonka suuntaan sotilaat seisovat kasvotusten
rintama sot.
■ NSV Liidu kõrgeim operatiiv-strateegiline väekoondis Teise maailmasõja ajal
(Puna-armeijan toisen maailmansodan rintamista)
rintama sot.
▪ 3. Balti rinde väed 3. Baltian rintaman joukot
2 mingi tegevuse või töö ala
jonkin toiminnan alueesta, suunnasta tms.
rintama
▪ rabab kahel rindel: tööl ja kodus puurtaa kahdella rintamalla: töissä ja kotona
■ ‹ühendites› (millegi ulatuse, määra kohta)
(jonkin laajuudesta, määrästä tms.)
rintama
▪ töö käis laial rindel työtä tehtiin laajalla rintamalla
■ ühist eesmärki taotlevate inimeste kogu, liikumine
liittouma, liike tms.
rintama
▪ rahvuslik rinne kansallinen rintama
3 (enam-vähem ühel joonel paiknemise kohta:) rida, viirg
(suurin piirtein samassa linjassa olemisesta)
rintama
▪ kartulit võeti ühes pikas rindes perunaa nostettiin yhtenä pitkänä rintamana
▪ pilverinne pilvirintama
■ (taimekoosluse kohta:) enam-vähem ühel kõrgusel asuva lehestikuga ja hrl ühte eluvormi kuuluvad taimed
kasvillisuuskerroksista, joissa kasvit jaotellaan ryhmiin pääasiassa korkeuden perusteella
-kerros
▪ põõsarinne pensaskerros
▪ rohurinne kenttäkerros
sama|sugune
M
‹pron›
‹näitav omadussõnaline asesõna› kellelegi või millelegi sarnane, samalaadne
Vastand teist|sugune
samanlainen, saman|kaltainen, saman|tapainen, yhtäläinen
▪ tahtsin saada samasuguseks: käia päeval tööl ja mängida õhtul saksofoni halusin tulla samanlaiseksi: käydä päivisin töissä ja soittaa iltaisin saksofonia
▪ müra on samasugune tervise kahjustaja nagu suits melu on samanlainen vaaratekijä terveydelle kuin tupakka
Seotud sõnad
sama|suguselt ‹adv›
samoin, samalla lailla, samalla tavalla, yhtäläisesti
seljas elama
[kelle] kellegi kulul elama, kedagi rahaliselt ära kasutama
elää jonkun kustannuksella, käyttää jotakuta rahallisesti hyväkseen
–
▪ Miks peab mehe seljas elama, kui ise tööl käiakse? Miksi pitää olla miehen elätettävänä, kun itse käy töissä?
somm1
M
‹s›
kõnek soomlane
suomalainen ‹subst.› yleisk.
▪ 1960-ndatel käisid sommid samuti Rootsis tööl 1960-luvulla suomalaisetkin kävivät Ruotsissa töissä
tõbine
M
‹adj›
mingit haigust põdev, haige; haiglane, kehva tervisega
sairas
sairaalloinen
▪ Ärge käige tõbisena tööl! Älkää käykö sairaana töissä!
▪ ta näeb tõesti tõbine välja hän näyttää todella sairaalloiselta
täis|koht
M
(täiskoormusega mingil ametikohal töötamise kohta)
kokoaikainen työ
▪ olen tööl täiskohaga olen töissä kokoaikaisesti
usalduslik
M
‹adj›
vastastikusel usaldusel põhinev
luottamuksellinen, luottavainen
▪ isal oli pojaga usalduslik vestlus isällä oli pojan kanssa luottamuksellinen keskustelu
▪ tööl valitseb usalduslik õhkkond töissä vallitsi luottavainen ilmapiiri
■ usaldav, usaldust ilmutav
luottavainen
▪ tüdruk vaatas mehele usaldusliku pilguga otsa tyttö loi mieheen luottavaisen katseen / tyttö katoi miestä luottavaisin katsein
Seotud sõnad
usalduslikkus ‹s›
luottamuksellisuus, luottavaisuus
vahemik
M
‹s›
kahe suuruse vahele jääv ala teatud mõõtude astmikus
väli, alue, vaihtelu|alue, vaihtelu|väli mat., haarukka kuv.
▪ palk jääb vahemikku 1000–1100 eurot palkka jää 1000–1100 euron väliin / palkkahaarukka on 1000–1100 euroa
▪ õhutemperatuur on vahemikus 25-30 °C ilman lämpötila on 25-30 asteen välillä
▪ hinnatõus jääb paari-kolme protsendi vahemikku hintojen nousu jää parin kolmen prosentin alueelle
▪ vanusevahemik ikäväli
■ piiritletud ajalõik, ajavahemik
väli, aika|väli
▪ vahemikus esmaspäevast neljapäevani olen tööl maanantain ja torstain välisenä aikana olen töissä
■ hrv objektide vaheala
väli, väli|matka
▪ majade vahemik talojen välimatka
võimaldama
M
võimalikuks tegema, võimalust andma
tehdä mahdolliseksi, mahdollistaa, sallia
▪ õpingud avatud ülikoolis võimaldavad kooli kõrvalt ka tööl käia opinnot avoimessa yliopistossa antavat mahdollisuuden käydä töissä koulun ohella
▪ sõnavabadus võimaldab meil oma seisukohti kaitsta sananvapaus mahdollistaa meille näkökantojemme puolustamisen

© Eesti Keele Instituut    a-ü sõnastike koondleht     veebiliides    @ veebihaldur