Eesti-soome sõnaraamat

Käyttäjälle/Kasutajale

Päring:

?! Küsitud kujul või valitud artikli osast otsitut ei leitud, kasutan laiendatud otsingut.
Leitud 91 artiklit, väljastan 50

algama
M
1 (sündmuse, nähtuse kohta:) mingil ajal toimuma või kestma hakkama, algust saama
Vastand lõppema
alkaa
▪ päev algas meeletu palavusega päivä alkoi armottomalla helteellä
▪ kontsert algab kell 18 konsertti alkaa kello 18
▪ kõik oli ilus nii kaua, kui algas sõda kaikki oli kaunista, kunnes alkoi sota
■ mingi (mõttelise) piiri või kohaga seotud olema, sellest tekkima, olema hakkama
olla lähtöisin tai saada alkunsa jostakin
alkaa [jostakin], lähteä [jostakin]
▪ kõik algab suhtumisest kaikki alkaa asenteesta / kaikki lähtee asenteesta
▪ saarest edasi algas tundmatu maailm saaresta alkoi tuntematon maailma
▪ hinnad algavad 30 eurost hinnat lähtevät 30 eurosta
2 (esimest korda, uuesti) midagi tegema hakkama, mingi tegevusega algust tegema
Vastand lõpetama
aloittaa [jokin, jostakin]
▪ tuleb otsast peale alata täytyy aloittaa alusta
▪ uut õppeaastat alati aktusega uusi lukuvuosi aloitettiin juhlatilaisuudella
asemik
M
‹s›
kellegi asendaja
sijainen, viran|sijainen, tuuraaja ark., vuorottaja
seuraaja {jossain tehtävässä}
▪ kui ta ametist lahkuda tahab, peab ta endale asemiku otsima mikäli hän haluaa luopua työstään, hänen täytyy etsiä itselleen seuraaja
▪ Jumala asemik maa peal Jumalan sijainen maan päällä
ballistiline
M
‹adj›
(raketi vm ründerelva kohta:) vabalt mööda lastava või heidetud keha trajektoori lendav
ammuksen tavoin liikkuva
ballistinen fys., sot.
▪ valida tuleb ballistiliste ja tiibrakettide vahel täytyy valita ballististen ja risteilyohjusten välillä
■ lastava keha liikumist ja sellega kaasnevaid protsesse käsitlev, ballistikaga seotud
heittoliikettä ja lentoratoja tutkiva, ballistiikkaan liittyvä
ballistinen fys., sot.
▪ tellitud on nii ballistiline kui ka DNA-ekspertiis on tilattu sekä ballistinen että DNA-tutkimus
demokratiseeruma
oma riigis, ühiskonnas rahvavõimu ja kodanikuvabadusi sisse seadma või tugevdama, (rohkem) demokraatlikuks muutuma
demokratisoitua, kansan|valtaistua
▪ Venemaa peab demokratiseeruma ise, seestpoolt Venäjän täytyy itse demokratisoitua sisältä käsin
■ (suletud olekust) paljudele kättesaadavaks muutuma
tulla enemmistön saataville
demokratisoitua, vapautua
▪ globaliseerumisega on ka relvastustehnoloogia levik demokratiseerunud globalisoitumisen takia myös aseteknologian levinneisyys on demokratisoitunut
Seotud sõnad
demokratiseerumine ‹s›
demokratisoituminen
edasi
M
‹adv›
1 enda ees olevas suunas; liikumise pärisuunas
Vastand tagasi
eteen|päin
▪ minge otse edasi menkää suoraan eteenpäin
▪ ei pääse rahvasummas edasi ega tagasi ei pääse väentungoksessa eteen- eikä taaksepäin
▪ kell keeratakse tunni võrra edasi kelloa siirretään tunti eteenpäin
2 jätkuvalt, (ikka) veel
edelleen, yhä, vielä
▪ poiss magas rahulikult edasi poika nukkui edelleen rauhallisesti
▪ Räägi edasi! Kerro lisää!
▪ pean lõnga juurde ostma, siis saan kampsunit edasi kududa minun täytyy ostaa lankaa, sitten voin jatkaa puseron neulomista
3 ajas kaugemale, eelseisvale ajale; eelseisval ajal, tulevikus
(ajasta)
eteen|päin, edemmäksi
sitten, seuraavaksi
▪ koosoleku algus lükati edasi kokouksen alkua lykättiin tuonnemmaksi
▪ mis edasi saab, ei tea mitä sitten tapahtuu, sitä en tiedä
■ järgnevalt; (varasemale, eelmisele) lisaks, veel
edelleen, lisäksi, sitten
▪ esimesena ilmuvad keskmised lõikehambad, edasi välimised lõikehambad ensin puhkeavat keskimmäiset etuhampaat, sitten ulommat etuhampaat
▪ sõidan rongiga Tartusse ja edasi bussiga Võrru matkustan junalla Tarttoon ja sieltä edelleen bussilla Võruun
4 osutab arenemisele või arendamisele, kõrgemale tasemele liikumisele
(kehittymisestä tms. etenemisestä)
edelleen, pitemmälle, laajemmalti
▪ pärast gümnaasiumi lõpetamist läksin edasi õppima lukion lopettamisen jälkeen lähdin opiskelemaan lisää
5 osutab millegi vahendamisele, üleandmisele
eteen|päin, edelleen, pitemmälle
▪ võid talle edasi öelda, et kohtumine jääb ära voit kertoa eteenpäin hänelle, että tapaaminen on peruutettu
ekstra
M
‹adv, adj› ‹indekl›
1 ‹adv, adj› ‹indekl› kõnek eriti, eriliselt; erilisse, valitud klassi kuuluv
ekstra, erittäin yleisk., erityisen yleisk.
▪ ekstra kange kohv ekstra vahva kahvi ark.
▪ seal peab midagi ekstra huvitavat teoksil olema siellä täytyy olla jotain erityisen kiinnostavaa tekeillä
2 ‹adv, adj› ‹indekl› kõnek spetsiaalselt; kindla, suunatud otstarbega (peale tavalise)
ekstra, yli|määräinen yleisk., lisä- yleisk.
erityinen yleisk.
▪ vanniiste on ekstra selle vanni jaoks kylpytuoli on ekstrana tässä ammeessa ark.
▪ ekstra vaeva ma selle nimel ei näe lisävaivaa en kyllä sen eteen näe
endale kaela tõmbama
[mida] mingeid ebameeldivusi, hädasid vms põhjustama, neid esile kutsuma
aiheuttaa tai saada aikaan ongelmia tms.
–
▪ ta lausa peab endale mingeid segadusi kaela tõmbama hänen suorastaan täytyy hankkiutua ongelmiin
ette broneerima ‹v›
midagi ette tellima või kinni panema, millegi saamist tagama
varata etukäteen
▪ piletid Ruhnu sõiduks peab ette broneerima matkaliput Ruhnuun täytyy varata etukäteen
▪ soovitatav on laud ette broneerida on suositeltavaa varata pöytä etukäteen
formaalsus
M
‹s›
asjaajamise, tavade või käitumisreeglite kindlaksmääratud vorminõue
muodollisuus, muoto|seikka
▪ enne on vaja küll paar formaalsust õiendada ensin täytyy kyllä hoitaa pari muodollisuutta
▪ koolivahetus käis ilma formaalsusteta, ei eksamit ega midagi sarnast koulun vaihtaminen sujui ilman muodollisuuksia, ilman koetta tai mitään sellaista
■ sisulise tähtsuseta asi või tegu, mittetegelik asi
muodollisuus
▪ eksam on puhas formaalsus tentti on puhdas muodollisuus
harjama
M
harjaga mingilt esemelt tolmu, prügi, mustust vms eemaldama; harjaga kammima
harjata, sukia
▪ saabastelt tuleb pori maha harjata kengistä täytyy harjata lika pois
▪ juukseid harjama harjata tukkaa
▪ harjan hobust alati enne sõitma minemist suin hevosta aina ennen kuin lähden ratsastamaan / harjaan hevosta aina ennen kuin menemme ratsastamaan
hilja
M
‹adv›
1 hilisel kellaajal, päeva lõpus
myöhään, myöhällä
▪ eilne õhtusöök jäi väga hilja peale eilinen iltaruoka meni hyvin myöhäiseksi
▪ saabusime hilja, kui kõik juba magasid tulimme myöhään, kun kaikki olivat jo nukkumassa
2 pärast tavalist või vajalikku, õiget aega
myöhässä, liian myöhään
▪ abi saabus liiga hilja apu tuli liian myöhään
▪ sa pead temaga rääkima, kuni pole veel hilja sinun täytyy puhua hänen kanssaan, ennen kuin on myöhäistä
häbi
M
‹s›
sobimatust käitumisest, ebaväärikast teost tingitud hingepiin, tugev kahetsus- või piinlikkustunne
(tunteesta)
häpeä, nolous, häpy
▪ Kristiina tundis häbi ja punastas Kristiina tunsi häpeää ja punastui / Kristiinaa nolotti, ja hän punastui
▪ päris häbi tunnistada, et ma nii laisk olen ihan hävettää tunnustaa, että olen niin laiska
▪ Häbi peaks sul olema! Sinun sietäisi hävetä!
■ see, mis alandab, häbistab; alandav, häbistav olukord
(tunteen aiheuttavasta seikasta tai tilanteesta)
häpeä
▪ tugevale vastasele pole häbi kaotada ei ole häpeä hävitä vahvalle vastustajalle
▪ pean oma häbiks tunnistama, et ma ei tea minun täytyy häpeäkseni tunnustaa, etten tiedä
▪ ta teeb oma vanematele häbi hän on vanhemmilleen häpeäksi
■ (häbistamis-, hurjutamissõnana)
(moittivissa ilmauksissa)
häpeä, hävetkää
▪ Häbi-häbi, proua minister! Hävetkää, rouva ministeri!
jant
M
‹s›
1 sekeldus, askeldus
kommellus, touhu, puuha
–
▪ lapse riidesse panemine on igavene jant lapsen pukeminen on yhtä työtä ja tuskaa
▪ vana autoga on palju janti – pidevalt on midagi vaja parandada vanha auto teettää paljon touhua – koko ajan täytyy korjata jotakin
2 tembutus, naeruväärne tegu, rumal nali
ilveily, pelleily
▪ mis janti jälle tehakse, et ei suudeta arukat lahendust leida mitä pelleilyä tämä taas on, ettei pystytä keksimään järkevää ratkaisua
▪ kogu see jant käib ju ainult raha pärast koko tämä sirkushan pyörii vain rahan takia
3 labasevõitu, lihtsakoelist nalja sisaldav (lühi)näidend
hupailu, huvi|näytelmä, farssi, ilottelu
▪ näitering tõi lavale rahvaliku jandi teatterikerho esitti kansanomaisen huvinäytelmän
■ (labaseks veiderdamiseks muutunud sündmuse, tegevuse kohta)
ilveily, farssi kuv.
▪ külalised tegid tõsise vestlussaate täielikuks jandiks vieraat tekivät vakavasta keskusteluohjelmasta täydellisen farssin
jutlus
M
‹s›
(hrl jumalateenistuse ajal peetav) vaimulik kõne
saarna
▪ pärast jutlust jagas piiskop armulauda saarnan jälkeen jakoi piispa ehtoollista
■ (noomitus-, manitsus- või õpetuskõne kohta)
saarna, läksytys
▪ ma pean samasuguse jutluse oma ämmale pidama minun täytyy pitää samanlainen saarna anopilleni
kaev ‹s›
1 põhjaveeni ulatuv veevõtuauk
kaivo
▪ vana kaev kuivas ära, tuleb uus kaevata vanha kaivoi kuivui, täytyy kaivaa uusi
2 süvend maa-aluste kaablite vms paigutamiseks
(kaapeleiden tms. sijoittamiseksi maan alle)
kaivanto
▪ kaablikaev kaapelikaivanto
kallilt
M
‹adv›
palju raha makstes, suure raha eest
kalliisti
▪ kallilt remonditud korter kalliisti remontoitu asunto
▪ naine riietub maitsekalt ja kallilt nainen pukeutuu tyylikkäästi ja kalliisti
■ suure vaevaga, millegi nimel pingutades
kalliisti kuv.
▪ hiljem tuleb meil oma vigade eest kallilt maksta myöhemmin meidän täytyy maksaa kalliisti virheistämme
kasvatama
M
1 laste eest (vanemana, hooldajana) hoolitsema; õpetama ja suunama, käitumist ja kombeid õpetama vms
kasvattaa
▪ ema kasvatas poega üksi äiti kasvatti poikaa yksin
▪ kohus otsustas tütre jätta isa kasvatada oikeus päätti jättää tyttären isän kasvatettavaksi
▪ suve lõpuks on linnud oma pojad lennuvõimeliseks kasvatanud kesän loppuun mennessä linnut ovat kasvattaneet poikasensa lentokykyisiksi
■ (hrl täiskasvanud inimest) mõjutama, sihikindlalt suunama; kelleski mingit kindlat joont arendama
kasvattaa, koulia, kouluttaa, opettaa
▪ direktor kasvatas osakonnajuhatajast endale järglase johtaja kouli osastonjohtajasta itselleen seuraajan
2 põllukultuure, taimi viljelema või loomi pidama
(viljelykasveista, eläimistä)
kasvattaa, viljellä
▪ naabrid kasvatavad oma tarbeks kartuleid naapurit viljelevät perunaa kotitarpeeksi
▪ noortalunik kasvatab lihaveiseid nuori tilanomistaja kasvattaa lihakarjaa
3 millegi kasvamist võimaldama ja soodustama
antaa kasvaa
kasvattaa
▪ isa kasvatas endale habeme isä kasvatti parran
▪ igavene laiskvorst, midagi ei tee, ainult kasvatab tugitoolis kõhtu todellinen laiskamato, ei tee mitään, kasvattaa vain nojatuolissa mahaansa
▪ õunapuu õitses rikkalikult, aga õunu otsa ei kasvatanud omenapuu kukki runsaasti, mutta ei kantanut hedelmiä
4 arvukamaks või suuremaks muutma
kasvattaa, lisätä, kartuttaa, suurentaa
▪ tänavu loodetakse firma käive kahekordseks kasvatada tänä vuonna yrityksen toivotaan kasvattavan liikevaihtonsa kaksinkertaiseksi
▪ need harjutused kasvatavad lihasmassi nämä harjoitukset kasvattavat lihasmassaa
■ looma, välja arendama
kasvattaa, kehittää
▪ tavalisest seminarist kasvatati lõpuks suur konverents tavallinen seminaari laajennettiin lopulta suureksi konferenssiksi
▪ sportmängud aitavad kasvatada tahtejõudu urheilukilpailut auttavat kasvattamaan tahdonvoimaa
■ kudumisel järgmise rea silmade arvu suurendama, laiemaks kuduma
(neuloessa)
lisätä
▪ kahel järgmisel real tuleb kasvatada kolm silma juurde kahdessa seuraavassa kerroksessa täytyy lisätä kolme silmukkaa
kavalus
M
‹s›
varjatud tarkuse, leidlikkuse kasutamine, kaval võte vms
oveluus, viekkaus
nokkeluus
kavaluus, sala|kavaluus
▪ siin tuleb kavalust tarvitada tässä on käytettävä oveluutta; tässä täytyy käyttää nokkeluutta
▪ rebaselik kavalus kettumainen viekkaus
kirja|töö
M
kirjutamisega seotud, kirjutamises seisnev töö, kirjutamine
kirjoittamiseen liittyvä tai siitä muodostuva työ, kirjoittaminen
kirjoitus|työ
▪ raamatu kondikava on valmis, nüüd jääb üle kirjatöö kallale asuda kirjan runko on valmis, nyt täytyy vain ryhtyä kirjoitustöihin / kirjan runko on valmis, nyt ei voi muuta kuin ryhtyä kirjoittamaan
▪ keegi peab firmas kirjatööd ka tegema jonkun pitää yrityksessä tehdä myös kirjoitustöitä
■ kirjutatud teos, kirjutis (artikkel, retsensioon vms)
kirjallinen tuote (artikkeli, arvostelu tms.)
kirjoitus
▪ kirjatöö on juba trükki minemas kirjoitus on jo menossa painoon
koormama
M
1 [millega] raske kandamiga varustama, (liiga) suure raskuse alla panema
kuormata [jollakin], sälyttää
▪ kaubaga koormatud veoauto kuorma-auto, johon on kuormattu tavaraa / tavaralla lastattu kuorma-auto
■ organismi või selle osa (ülemäära, üle jõu) rakkesse panema, pingutama sundima
(kehoon tai sen osaan liittyvästi)
kuormittaa, rasittaa
▪ rohke keedusool toidus koormab neerusid ja kõrgendab vererõhku runsas keittosuola ruoassa kuormittaa munuaisia ja kohottaa verenpainetta
▪ pikk lennusõit koormab organismi pitkä lentomatka kuormittaa elimistöä
▪ tuleb otsida harjutusi, mis koormaks ka selja nõrgemat poolt täytyy etsiä harjoituksia, jotka kuormittaisivat myös selän heikompaa puolta
■ midagi või kedagi rahalise kohustusega siduma, mingit tegevust sel viisil piirates
rasittaa vars. oik.
▪ tehas on koormatud mitmete rendilepingutega tehdasta rasittavat useat vuokrasopimukset
2 inimesele, asutusele, süsteemile vms rohkesti või ülemäära ülesandeid, kohustusi peale panema, teda sel viisil raskustesse pannes, liigselt pingutama sundides
(ihmisestä, laitoksesta, järjestelmästä tms.)
rasittaa, kuormittaa
▪ jätsin palju kirjutamata, et lugejat peensustega mitte koormata jätin paljon kirjoittamatta, jotten kuormittaisi lukijaa yksityiskohdilla
■ hingeliselt kedagi rõhuma või vaevama, hrl mure, pahanduse vm ebameeldivuste tõttu
rasittaa, kuormittaa
▪ ma ei taha koduseid oma muredega koormata en halua rasittaa kotiväkeä murheillani
▪ ärge koormake teineteist etteheidetega älkää kuormittako toisianne moitteilla
koos|kõlastus
M
‹s›
nähtuste, olukordade vms kokkusobitamine
ilmiöiden, tilanteiden tms. sopusointuun saattaminen
koordinointi, sopiminen
▪ ilma kooskõlastuseta ei teinud me ühtegi otsust emme tehneet yhtäkään päätöstä sopimatta asiasta ensin
▪ kõik load ja kooskõlastused tuleb enne jaanipäeva ära teha kaikki luvat pitää hankkia ja asioista sopia ennen juhannusta
▪ mul puudub vajalik kooskõlastus muinsuskaitseametiga tästä täytyy sopia Museoviraston kanssa, mitä en ole vielä tehnyt
■ millegi omavaheline sobivus, vastavus
keskinäinen sopivuus, vastaavuus
koordinaatio
▪ vananemisega liigutuste kooskõlastus halveneb vanhetessa liikkeiden koordinaatio huononee
kuri
M
‹adj, s›
1 ‹adj› (loomu poolest) õel, tige, halastamatu, pahatahtlik
ilkeä, häijy, paha, pahan|ilkinen, pahan|tahtoinen
▪ head ja kurjad jõud hyvät ja pahat voimat
▪ kurjad keeled kõnelevad, et .. pahat kielet kertovat, että...
▪ siin peab kellegi kuri käsi mängus olema tässä täytyy nyt jollakulla ilkimyksellä olla sormensa pelissä / tässä täytyy nyt jollakulla olla likaiset näppinsä pelissä
■ (loomade kohta:) kallale, ründama kippuv
(eläimistä)
vihainen
▪ Ettevaatust, kuri koer! Varokaa vihaista koiraa!
2 ‹adj› laadilt või omadustelt halb, paha
ominaisuuksiltaan huono, paha
–
▪ kurja kuulsusega Ungru krahv pahamaineinen kreivi von Ungern-Sternberg
▪ Miks kuri saatus just mind kiusab? Miksi juuri minulla on niin kova kohtalo?
▪ kaevaku teised, et aeg on kuri, mina kaeban, et see on armetu valittakoot toiset, että ajat ovat huonot, minun mielestäni ne ovat viheliäiset
■ (plaani, teo vm kohta:) alatu, pahasoovlik
(suunnitelmasta, teosta tm.)
pahan|tahtoinen, paha
▪ nende kuri plaan läks nurja heidän pahantahtoinen suunnitelmansa epäonnistui
▪ teda piinasid kurjad mõtted pahat ajatukset piinasivat häntä
3 ‹adj› vihane, (väga) pahane
kiukkuinen, vihainen, äkäinen
▪ isa läks päris kurjaks isä suuttui kovasti / isä tuli hyvin vihaiseksi
▪ seljatagant kostis kuri hääl selän takaa kuului vihainen ääni
▪ vaatas kurja pilguga katsoi pahasti / katsoi ankarasti
4 (haiguse, seisundi kohta:) ränk, raske, ohtlik
(sairaudesta, tilasta)
pahan|laatuinen, vaarallinen
▪ melanoom on kuri nahakasvaja melanooma on ihon pahanlaatuinen kasvain
■ (koguse, hulga kohta:) väga suur
(määrästä:) hyvin suuri
–
▪ nägi õppimisega kurja vaeva näki opinnoissaan hurjasti vaivaa
▪ mul on kuri kahtlus, et .. minulla on paha aavistus, että...
■ (korralduse, kirja vm kõneteo kohta:) karm, range
ankara
▪ kuri käsk ankara käsky
▪ maksuameti kurja kirja sai mitu firmat verohallinnon ankaran kirjeen sai monta yritystä
5 ‹s› kurat, saatan, vanasarvik
(paholaisesta)
paha (erik.)
▪ tuli jooksuga, nagu oleks tal kuri kannul tuli juosten, kuin vanha vihtahousu olisi kannoilla
■ kõnek (kergelt kirudes, pahandades, vahel ka naljatades:) kurivaim, sunnik
(lievähkönä kirosanana, välillä myös pilaillessa)
–
▪ Kurja, mulle aitab! Pentele, minulle riittää! ark.
6 ‹s› halb asi või tegu; halbus, kurjus
Vastand hea
huono asia tai teko; huonous, pahuus
–
▪ äiksetorm tegi palju kurja ukkosmyrsky teki paljon tuhoa; ukkosmyrsky aiheutti pahaa jälkeä
kõne|mees
M
kõnepidaja
puheen tai puheiden pitäjä
puhuja
▪ tunnistan, et olen kehv kõnemees myönnän olevani kehno puhuja / täytyy myöntää, että minulla on huonot puheenlahjat
■ hea kõnelemisoskusega isik
hyvä puhuja
supliikki|mies ark., supliikki|nainen ark.
küll1 ‹adv›
1 rõhutav üldlaiend, tugevdab väite jaatamist
kyllä
▪ ole mureta, küll me saame hakkama ole rauhassa, me pärjäämme kyllä
▪ nüüd ma pean küll minema nyt minun täytyy kyllä mennä
■ (kinnitab vastust)
(vastausta vahvistamassa)
kyllä, toki
▪ Kas jääb meelde? – Jääb küll Muistatko? – Muistan kyllä / Muistatko? – Muistan toki
■ (esineb mitmesugustes hüüatustes)
(erilaisissa huudahduksissa)
kyllä
▪ Küll alles tuiskab! Kylläpä tuiskuttaa!
▪ Jumal küll, mis nüüd saab! Voi luoja, mitä tästä nyt tulee!
■ (rõhutab kõhklust, imestust, nõutust vm tundetooni)
(korostaa epäuskoisuutta, ihmettelyä, neuvottomuutta tms.)
kyllä
▪ kurb küll, aga nii see on surullista kyllä, mutta niin se on
▪ Mis sa temas küll leiad? Mitä sinä oikein hänessä näet?
2 kinnitav, rõhutav sõna mingi vastanduse korral; rõhutab täpsustust või piiravat väidet
vahvistava sana jossakin vastakkainasettelussa; korostamassa täydennystä tai rajoittavaa väitettä
kyllä
▪ ma pole küll päris terve, kuid tulen siiski kaasa en kyllä ole aivan terve, mutta tulen silti mukaan
▪ põnev ehk küll, aga loomuvastane jännittävää varmaan kyllä, mutta luonnotonta
▪ mees olevat jälle ametis, küll mitte enam juhtkonnas mies kuuluu olevan taas töissä mutta ei kuitenkaan enää johtajistossa
■ seob rõhutades korduvaid lauseliikmeid või eri lauseid
sitomassa korostavasti toistuvia lauseenjäseniä tai eri lauseita
–
▪ mindi küll üksikult, küll hulgakesi mentiin niin yksin kuin porukalla
3 küllalt, piisaval määral, piisavalt
riittämiin, riittävästi, kyllin
▪ raha on veel küll rahaa on vielä kyllin
■ ‹korduvana› külluses, hästi palju
hyvin paljon
–
▪ selliseid juhtumeid on olnud küll ja küll sellaisia tapauksia on ollut paljon
lahti
M
‹adv›
1 avatud seisundisse või avatud seisundis; millestki katvast vaba(ks)
Vastand kinni
auki
irti
▪ magab, suu lahti nukkuu suu auki
▪ uks on pärani lahti ovi on selällään / ovi on apposen auki
▪ harutas kompveki paberi seest lahti kuori karamellin käärepaperista
▪ võttis lapse riidest lahti riisui lapsen
■ (asutuse kohta:) tööks, asjaajamiseks, tegutsemiseks avatud või avatuks
avoinna, auki
▪ pangakontor on lahti tööpäeviti pankin konttori on avoinna arkipäivisin
■ millestki täitvast tühjaks või tühi
auki
▪ valutav hammas puuriti lahti kipeä hammas porattiin auki
▪ politsei lasi haua lahti kaevata poliisi kaivatti haudan auki
■ millestki piiravast, takistavast vaba(ks), ligipääsetav(aks), kättesaadav(aks)
avoin, avoinna
▪ rand on tuultele lahti ranta on tuulille avoin
▪ vabas maailmas on parimatele kõik teed lahti vapaassa maailmassa kaikki tiet ovat avoinna parhaille
■ (seadmete kohta:) sisselülitatud olekus või olekusse
(laitteisiin liittyen)
auki, päällä
▪ meil on televiisor lahti ainult hilisõhtul televisio on meillä auki vain myöhään illalla / televisio on meillä päällä vain myöhään illalla
▪ keerasin teleka lahti, et vaadata õhtuseid uudiseid avasin television katsoakseni iltauutiset
2 millegi küljest lahku või lahus või ära
jostakin irrallaan tai irralleen, erillään tai erilleen
irti
▪ laps lasi käest lahti lapsi päästi kädestä irti
▪ jää murdus kaldast lahti jää murtui irti rannasta
▪ taigent sõtku niikaua, kuni ta käte küljest lahti lööb vaivaa taikinaa kunnes se irtoaa käsistä / vaivaa taikinaa kunnes se lähtee käsistä irti
▪ kassil on karv lahti (kass ajab karva) kissalla on karvanlähtöaika
■ eemal(e), teatud vahemaa taha või taga
irti
▪ kilomeeter hiljem rebis etiooplane end teistest lahti ja suutis üksinda kuni lõpuni ees joosta kilometriä myöhemmin etiopialainen repi itsensä irti toisista ja pystyi juoksemaan yksin kärjessä loppuun saakka
3 kokkupandud olekust laiali
Vastand kokku
auki
▪ ei saa sõlme lahti ei saa solmua auki
▪ liblikas lõi tiivad lahti perhonen levitti siipensä / perhonen avasi siipensä
▪ laotas rannalina liivale lahti levitti rantapyyhkeen hiekalle
■ osadeks, detailideks või tükkideks (eraldatuna)
(osiin, paloiksi tai kappaleiksi)
auki
▪ et saada selgusele, tuleb mootor lahti võtta ja hoolega üle vaadata asian selvittämiseksi pitää purkaa moottori ja tutkia se huolellisesti
▪ võtsin relva lahti, panin kokku ja asetasin seina najale purin aseen, kokosin sen ja panin seinää vasten
▪ sättisime end telkidesse sisse ja pakkisime kotid lahti asetuimme telttoihin ja purimme reput
▪ tort lõigati lahti kakku leikattiin
■ (probleemi, teema vm olemuse põhjalikuma, detailsema selgituse kohta)
auki
▪ projekti eelarvet koostades tuleb kulutused hästi täpselt lahti kirjutada projektin budjettia laadittaessa kulut täytyy kirjoittaa auki hyvin tarkkaan
▪ Kas te seletaksite lahti, mida see tähendab? Selittäisittekö, mitä se tarkoittaa?
4 kellestki või millestki vaba(ks), ilma; kuskilt, mingist olukorrast vaba(ks)
irti
▪ Täna õnne, et temast lahti oled! Kiitä onneasi, että pääsit hänestä eroon! / Kiitä onneasi, että pääsit irti hänestä!
■ mingist asutusest, ametikohalt, töölt, kohustusest vaba(ks)
työstä, virasta, koulusta tms. vapautumiseen tai vapauttamiseen liittyen
–
▪ täna saan koolist lahti kell kaks tänään pääsen koulusta kahdelta
▪ jääb mulje, et keegi tahab rektorit ametipostilt lahti kangutada tulee vaikutelma, että joku haluaa panna rehtorin viralta
▪ võttis end töölt lahti, et lapselast hoidma jääda irtisanoutui töistä jäädäkseen hoitamaan lapsenlastaan
■ vanglast, kinnipidamiskohast vaba(ks)
pois tai poissa vankilasta tai vankeudesta
vapaaksi
vapaana
▪ mees sai paar aastat lahti olla, siis pandi jälle kinni mies sai olla pari vuotta vapaana, sitten hänet vangittiin taas
5 (mingi tegevuse algusega, puhkemisega seoses)
jonkin toiminnan alkamiseen liittyvissä ilmauksissa
–
▪ naised lõid tantsu lahti naiset pistivät tanssiksi
▪ õhtul läks lastel mürgliks lahti illalla lapset alkoivat riehua
▪ tal on iga väikse asja peale kohe nutt lahti hän rupeaa itkemään jokaisen pikkuasian takia
▪ saun võttis higi lahti sauna pani hikoilemaan
▪ Mis lahti? (mis juhtus, milles on asi?) Mikä on?
6 (kõhulahtisuse kohta)
(ripulista)
löysällä, kuralla (erik.)
▪ kõht on lahti vatsa on löysällä / on ripuli
7 heasse või normaalsesse vormi või sellises vormis
hyvään tai normaaliin kuntoon; hyvässä tai normaalissa kunnossa
–
▪ lauljad laulavad enne kontserti hääle lahti laulajat avaavat äänensä ennen konserttia
leidma
M
1 otsides või juhuslikult märkama või kätte saama
löytää
▪ lõpuks leidsin võtmed üles lopulta löysin avaimet
▪ viige linnupoeg tagasi sinna, kust te ta leidsite viekää linnunpoikanen takaisin sinne, mistä sen löysitte
▪ on vähe lootust teda elusana leida on vähän toivoa löytää hänet elävänä
■ millegi või kellegi olemasolu avastama
jonkun tai jonkin olemassaoloon liittyen
löytää
▪ Arktikas leiti naftat arktiselta alueelta löydettiin öljyä
▪ Aafrika Sarvelt on leitud 5000 aasta vanuseid kaljujooniseid Afrikan sarvesta on löydetty 5000 vuotta vanhoja kalliopiirroksia
■ (seoses asjaolude, olukordadega:) tõsiasjana sedastama
huomata, havaita
▪ naastes leidsin, et külalised on lahkunud palatessani huomasin, että vieraat ovat lähteneet
▪ ma ei leia nende vahel mingit sarnasust en havaitse niiden välillä mitään yhtäläisyyttä
2 (osaks) saama; taotletud olukorrani jõudma
saada, löytää
▪ kahtlused leidsid kinnitust epäilykset saivat vahvistuksen
▪ leidis lohutust iseendale kirjade saatmises sai lohtua siitä, että lähettää itselleen kirjeitä / löysi lohdun siitä, että lähettää itselleen kirjeitä
■ (rahalise või ajalise võimaluse saamise, tekitamise kohta)
(rahallisen tai ajallisen mahdollisuuden saamisesta tai luomisesta)
löytää
▪ raske on lugemiseks aega leida on vaikea löytää aikaa lukemiseen
■ mõtlemise, uurimise, arvutamise teel millenigi jõudma
keksiä, saada selville, oivaltaa
löytää
▪ probleemile leiti lahendus ongelmaan löydettiin ratkaisu
▪ tuleb leida võimalus, kuidas olukorda parandada täytyy löytää mahdollisuus tilanteen kohentamiseksi
▪ teadlased on leidnud tõendeid, et .. tutkijat ovat löytäneet todisteita siitä, että...
▪ leia ristküliku pindala selvitä suorakulmion pinta-ala
3 arvama, arvamusel olema
olla jotakin mieltä
katsoa
▪ peaarst leiab, et ta võib teha, mida tahab ylilääkäri katsoo voivansa tehdä, mitä tahtoo
▪ Kas te ei leia, et mu naine laulab hästi? Eikö teistäkin vaimoni laula kauniisti?
lihtne
M
‹adj›
ehituselt, vormilt, olemuselt keerukuseta
yksin|kertainen, alkeellinen
▪ lihtsad organismid yksinkertaiset eliöt / alkeelliset eliöt
▪ esialgu lihtsana tundunud ülesanne osutus parajaks pähkliks aluksi yksinkertaiselta tuntunut tehtävä olikin kova pähkinä purtavaksi
■ raskusteta mõistetav, sooritatav vm
ilman vaikeuksia ymmärrettävä, suoritettava tms.
yksin|kertainen, mutkaton, vaivaton, helppo
▪ masinat on lihtne seadistada konetta on helppo säätää
■ tavaline, ilma eriliste omadusteta
vailla erityisominaisuuksia
yksin|kertainen, tavallinen
▪ pole mingit peenutsemist, nad on lihtsad inimesed nagu meiegi ei tarvitse hienostella, he ovat tavallisia ihmisiä niin kuin mekin
■ tagasihoidlik ja vähenõudlik
huomiota herättämätön tai vähään tyytyvä
yksin|kertainen, vaatimaton
▪ minu emaema oli lihtne maainimene äidinäitini oli vaatimaton maalainen
■ väljendab millegi loomulikkust, endastmõistetavust
(ilmaisemassa jonkin luonnollisuutta, itsestäänselvyyttä)
yksin|kertainen
▪ ma ei söö liha lihtsal põhjusel: mulle ei maitse en syö lihaa siitä yksinkertaisesta syystä, etten pidä siitä
▪ lihtne loogika ütleb, et kui ei õnnestu tulusid suurendada, siis tuleb kulusid vähendada yksinkertaisen logiikan mukaan täytyy vähentää menoja, jos tulojen kasvattaminen ei onnistu
Seotud sõnad
lihtsus ‹s›
yksin|kertaisuus
alkeellisuus
mutkattomuus, vaivattomuus, helppous
tavallisuus
vaatimattomuus
liigutama
M
1 (enda või millegi) asendit või asukohta muutma; midagi liikuma panema
liikuttaa, siirtää
▪ laps juba liigutab kõhus lapsi liikkuu jo vatsassa
▪ kannatanu ei saa käsi ega jalgu liigutada haavoittunut ei pysty liikuttamaan käsiä eikä jalkoja
▪ on kuulda, kuidas ülevalt naabrid liigutavad mööblit voi kuulla, kuinka yläkerran naapurit siirtävät huonekaluja
▪ tuul liigutab oksi tuuli liikuttaa oksia
■ (midagi segades)
(jonkin sekoittamisesta)
hämmentää vars. ruok.
▪ „Olin iseenda peremees,“ meenutab ta mõtlikult kohvitassis lusikat liigutades ”Olin oma herrani”, hän muistelee mietteliäänä hämmentäen lusikalla kahvikuppiaan
■ (andmete, raha kohta:) ühelt kasutajalt või kontolt teis(t)ele suunama
(tiedon tai rahan siirrosta)
siirtää
▪ infot liigutatakse üha rohkem elektroonsel kujul tietoa siirretään yhä enemmän sähköisessä muodossa
2 märgib tervisespordiga seonduvat kehalist tegevust; tegutsema
harrastaa liikuntaa; toimia
liikkua yleisk.
panna hihat heilumaan kuv., ark.
▪ peaksid hakkama end rohkem liigutama ning tervislikumalt toituma sinun pitäisi alkaa liikkua enemmän ja syödä terveellisemmin
▪ asjaga venitada pole mõtet, tuleb liigutama hakata ei kannata vitkastella, täytyy panna hihat heilumaan
■ (märgib nimetatud töövahendiga töötamist)
jollakin työvälineellä työskentelemisestä
–
▪ vardaid liigutama (kuduma) kutoa / heiluttaa puikkoja
▪ pintslit liigutama (maalima, värvima) heiluttaa pensseliä
3 tundeliigutust tekitama, härduma või heldima panema
saada liikuttumaan, heltymään
liikuttaa, koskettaa, herkistää, sykähdyttää
▪ film tõesti liigutas mind elokuva liikutti minua todella
▪ liigutav lugu liikuttava tarina
■ ‹eitusega› kõnek (väljendab ükskõikset suhtumist, huvi puudumist)
‹kielteisissä yhteyksissä› (ilmaisemassa välinpitämätöntä suhtautumista)
liikuttaa
▪ mind ei liiguta lipupäevade arv karvavõrdki liputuspäivien määrä ei liikuta minua tippaakaan
link2
M
‹s›
ukse (või akna) suluse käepide
kahva, ripa
▪ tarvitseb vaid linki vajutada ja uks avaneb täytyy vain painaa kahvasta, niin ovi aukeaa
▪ ukselink ovenkahva / ovenripa
■ varasem lühike kangikujuline sulus, mille üks ots on kinnitatud ukse külge ja teine, üles-alla liikuv ots käib piida küljes oleva konksu taha (ühelt poolt tõstetav lapatsi vajutusega)
yksinkertainen, usein keskiosastaan kiinnitetty oven tai muun suljin
linkku
lõikama
M
1 terariistaga millestki lõike, tükke, osasid eraldama; sälku, täket, haava tekitama
leikata, leikellä, viiltää
▪ lõikas õuna pooleks leikkasi omenan puoliksi
▪ küüsi lõikama leikata kynsiä
▪ lõikasin kogemata näppu leikkasin vahingossa sormeen / viilsin vahingossa sormeen
▪ palgid lõigati laudadeks tukit sahattiin laudoiksi
■ (juurelt eraldamise, niitmise kohta)
niittää, leikata
▪ põldudel lõigatakse rukist pelloilla niitetään ruista
■ opereerima; kastreerima, kohitsema
suorittaa leikkaus; kastroida
leikata lääk., operoida lääk.
kuohita, salvaa
▪ haiget on vaja kiiremas korras lõigata potilas täytyy leikata mitä pikimmiten
▪ põrsaid lõikama kuohita porsaita
■ failist mingit tekstiosa või pilti lõikelauale paigutama
leikata tietotekn.
■ (rahaga seoses:) vähendama, kärpima
(rahaan liittyen)
leikata
▪ riigiasutustes lõigati kulusid valtion laitoksissa leikattiin kuluja
2 teravat, hrl häirivat, valulist aistingut või tunnet tekitama
viiltää kuv.
▪ jäine tuul lõikab näkku jäätävä viima viiltää kasvoja
▪ lõikav valu kuklas viiltävä kipu niskassa
▪ suur ülekohus lõikab hinge suuri vääryys viiltää sydäntä
▪ lõikav iroonia viiltävä ironia
▪ vale hääldus lõikas kõrva väärä ääntäminen riipi korvia
3 millegi pealt teenima, tulu saama
hyötyä, saada voittoa, kääriä voittoa kuv., vars. ark.
▪ kohvitootjad lõikavad kasu kohviubade hinnatõusust kahvintuottajat hyötyvät kahvipapujen hinnan noususta
▪ pangad lõikasid suuri kasumeid pankit saivat suuret voitot; pankit käärivät suuret voitot ark.
4 millestki üle või läbi kulgema, millegagi lõikuma
(viivoista, liikeradoista yms.:) kulkea jonkin poikki tai halki
leikata
▪ kaar lõikab sirget kahes punktis kaari leikkaa suoran kahdessa pisteessä
▪ Leena jõgi lõikab Euraasia mandri põhja-lõuna suunal 4000 km ulatuses pooleks Lena-joki leikkaa Euraasian mantereen puoliksi 4000 km matkalta pohjois-eteläsuunnassa
■ (otsemat, lühemat teed liikumise kohta)
kulkea oikotietä
oikaista, leikata
▪ rallil lõigati üle põldude rallissa oikaistiin peltojen yli
▪ Ettevaatust kurvi lõikavate vastutulevate autodega! Varo kaarteessa leikkaavia vastaantulevia autoja!
■ kõnek kiiresti jooksma, põgenema
pötkiä
▪ pikanäpumees pani vanglast lõikama pitkäkyntinen pötki pakoon vankilasta
5 palli riivamisi lööma (nt tennises)
leikata urh., kuv.
▪ lõigatud löök leikattu lyönti
6 teravalt, järsult midagi (vahele) ütlema
kivahtaa, tiuskaista
▪ „See pole sinu asi,“ lõikas poiss vastu ”Se ei kuulu sinulle”, poika kivahti vastaukseksi.
maine2 ‹adj›
1 siinses, päris maailmas esinev või toimuv, hrl vastandina kujuteldavale taevariigile, hauatagusele maailmale vms
Vastand taevane (2. täh), taevalik
maan päällä oleva tai tapahtuva, tav. oletetun taivaallisen tai haudantakaisen vastakohtana
maallinen, maan|päällinen, mainen vars. heng., ylät., maa|ilmallinen heng.
▪ mehe maised jäänused sängitati mulda miehen maalliset jäännökset laskettiin haudan lepoon
▪ teda ei huvitanud maine elu maallinen elämä ei kiinnostanut häntä
▪ maised naudingud maiset ilot
■ argieluga seotud, proosaline, argipäevane (vastandina ülevale, kõrgelennulisele, pidulikule või ebatavalisele)
arkielämään liittyvä
maallinen
▪ ka poeedil tuleb tegelda maiste asjadega myös runoilijan täytyy hoitaa maallisia asioita
2 maakera pinnal asuv, Maaga seotud (vastandina teistesse taevakehadesse puutuvale)
maapallolla oleva, Maahan (eikä muihin planeettoihin) liittyvä
–
▪ maised kivimid Maan kivilajit
■ hrv maismaal esinev või toimuv
mantereella esiintyvä tai tapahtuva
–
muidu
M
‹adv›
1 muul juhul, vastasel juhul
muuten, muutoin, muulloin, muussa tapauksessa
▪ pole mõtet kundesid välja visata – kust muidu raha tuleb ei kannata heittää asiakkaita pihalle – mistä sitä rahaa muuten tulee
▪ tuleb rohkem nõuda, muidu asjad paremaks ei lähe täytyy vaatia enemmän, muuten tilanne ei kohene
■ muus osas, muus suhtes
muuten, muutoin
▪ alumisel korrusel elas nende muidu viisaka maja ainuke joodik alimmassa kerroksessa asui heidän muutoin siistin talonsa ainoa juoppo
▪ enesetunne on muidu hea, ainult selg teeb vahel häda olo on muuten hyvä, selkä vain vihoittelee välillä
▪ Mis muidu uudist? Mitä uutta muuten?
■ teisiti, muul viisil
muuten, muuta
▪ Ott ei saanud muidu, kui hakkas naerma Ott ei voinut muuta kuin alkaa nauraa
▪ hästi läheb, kuidas muidu hyvää kuuluu, kuinkas muuten
2 muul ajal, tavaliselt
muuten, muulloin
▪ Uku ema sõnul poiss muidu nii julge ei ole kui laval Ukun äidin mukaan poika ei muuten ole yhtä rohkea kuin näyttämöllä
▪ üritan puhata ja teha neid asju, milleks muidu aega ei jää yritän levätä ja tehdä asioita, joita en muulloin ehdi
3 tasuta, ilma (rahata)
ilmaiseksi, maksutta
▪ saime suurepärase majutuse vanalinnas peaaegu muidu (väga soodsa hinnaga) saimme erinomaisen majapaikan vanhassakaupungissa melkein ilmaiseksi
4 (lihtsalt) niisama, ilma erilise põhjuseta
muuten
▪ tulin muidu korraks läbi pistäydyin muuten vain
▪ kõik raamatusõbrad ja muidu huvilised on lahkesti oodatud kaikki kirjallisuudenystävät ja muuten kiinnostuneet ovat lämpimästi tervetulleita
mõtlema
M
1 mõistuse abil seoseid leidma ja järeldusi tegema; mõttes asjaolusid või öeldavat kaaluma
ajatella, miettiä, pohtia, tuumia
▪ pean asjad enda jaoks selgeks mõtlema minun täytyy miettiä asiat selviksi itselleni
▪ inimesed ei mõtle, mida nad ütlevad ihmiset eivät ajattele, mitä sanovat
▪ ära kohe vasta, mõtle enne natuke älä vastaa heti, mieti ensin vähän
■ oma mõtteid millelegi konkreetsele suunama või keskendama; kedagi konkreetset silmas pidama, midagi väljendada tahtma
ajatella [jotakuta/jotakin]
tarkoittaa [jotakuta/jotakin]
▪ Millest sa mõtled? Mitä ajattelet?
▪ Mõtle millegi ilusa peale! Ajattele jotakin kaunista!
▪ ma kogu aeg mõtlen, et kõik läheb nagunii halvasti ajattelen koko ajan, että kaikki menee kuitenkin pieleen
▪ ma ei mõtle sind, mõtlen üldiselt en tarkoita sinua, tarkoitan yleisesti ottaen
▪ Mida sellega mõeldud on? Mitä tällä on tarkoitettu?
■ teatud viisil suhtuma, teatud arvamusel, seisukohal olema
ajatella, arvella
▪ Mõtle positiivselt! Ajattele positiivisesti!
▪ ei tasu teistest halvasti mõelda ei kannata ajatella pahaa toisista
▪ mõnikord ma mõtlen, et saan sellega hakkama küll joskus arvelen pystyväni siihen kyllä
2 kavatsema, plaanitsema
ajatella, aikoa
tarkoittaa
▪ mõtlesin õhtuks teha pastarooga ajattelin tehdä illaksi pastaruokaa
▪ Jägermeister oli algselt mõeldud köha ravimiseks Jägermeister oli alun perin tarkoitettu yskänlääkkeeksi
▪ mõeldud – tehtud (otsustamise ning kiiresti järgneva tegutsemise kohta) sanottu ja tehty
3 ‹hrl koos asesõnaga end› ette kujutama
kuvitella
▪ mõtle ennast minu asemele asetu minun asemaani / kuvittele itsesi minun asemaani
■ ‹käskiva kõneviisi 2. isikus, tingivas kõneviisis või da-tegevusnimena› (juhib millelegi tähelepanu, tõstab emotsionaalselt esile)
ajatella vars. ark.
▪ mõtelge, missugune raha lihtsalt maas vedeleb ajatelkaa, mikä määrä rahaa vain lojuu maassa
▪ mõtleks, mida kõike välja ei nuputata ajatteles, mitä kaikkea keksitään
▪ Mõelda vaid, millest me kõik oleks ilma jäänud! Ajatella, mistä me kaikki olisimme jääneet paitsi!
natukeseks
M
‹adv›
(üsna) lühikeseks ajaks, viivuks
hetkeksi, toviksi
▪ vestlus vaibus natukeseks keskustelu laantui hetkeksi
▪ pean natukeseks ära minema minun täytyy poistua toviksi
nupp
M
‹s›
1 väike kerajas moodustis varre vm pikliku peenema eseme otsas
nuppi
▪ käigukangi nupp on titaanist vaihdekepin nuppi on titaania
■ väike (ümar) moodustis või kujund seadme sisselülitamiseks, tegevuse sooritamiseks vm
nappi, painike, nappula, näppäin
▪ hääletamisel tuleb vajutada punasele või rohelisele nupule äänestyksessä täytyy painaa punaista tai vihreää nappulaa
▪ televiisoripuldi nupud kaukosäätimen painikkeet
▪ toa temperatuuri reguleeriv nupp huoneen lämpötilaa säätelevä nappula
▪ suurte nuppudega telefon puhelin, jossa on isot näppäimet
▪ klõpsa ekraanil nupule „Kustuta“ klikkaa näytöllä ”Poista”-painiketta
■ (mängunupu, nt malendi kohta)
peli|nappula, nappula
▪ mängis mustade nuppudega pelasi mustilla nappuloilla
■ heegeldatud või kootud pinda kaunistav väike paksend
virkattua tai kudottua pintaa kaunistava pieni paksunnos
kupla käs., pallo käs.
▪ õppis kuduma palmikuid ja nuppe opetteli neulomaan palmikko- ja kuplaneuletta
■ (puhkemas olev) õiepung
nuppu, umpu runok.
▪ orhideel on kaks õit lahti läinud, aga ülejäänud kinnised nupud viskas maha orkidean kukista kaksi on auennut, mutta loput puhkeamattomat nuput se varisti
▪ kolmandik õitest oli veel nupus kolmannes kukista oli vielä nupulla
2 kõnek lühikirjutis, lühisõnum ajakirjanduses
lyhyt lehtikirjoitus
–
▪ lehes ilmus pisike nupp, ei enamat lehdessä ilmestyi pikkuinen juttu, ei muuta
▪ olen kirjutanud ühe nupu tuvidekasvatusest Kalamajas olen kirjoittanut yhden pienen jutun kyyhkysenkasvatuksesta Kalamajassa
3 kõnek peanupp
pää|nuppi leik., nuppi ark.
■ mõistus, taip
äly, ymmärrys
-pää, älli
▪ tal on keelte peale nuppu hänellä on kielipäätä
näitleja
M
‹s›
inimene, kes kehastab näidendi- või filmitegelasi
näyttelijä (amm.)
▪ nukuteatri näitlejad nukketeatterin näyttelijät
▪ olen alati tahtnud näitlejaks saada olen aina halunnut tulla näyttelijäksi
▪ naisnäitleja naisnäyttelijä / näyttelijätär
■ (teeskleja kohta)
(teeskentelijästä)
näyttelijä kuv.
▪ Peab ikka osav näitleja olema, kes niisuguste valedega välja tuleb! Sen, joka latelee tuollaisia valheita, täytyy kyllä olla taitava näyttelijä!
närv
M
‹s›
1 nöörjas kiudude kogum, mida mööda liiguvad närviimpulsid
hermo
2 ‹hrl mitm, ühendites› (tasakaalukuse, enesevalitsusega seostuvate psüühikailmingute kohta)
hermot mon.
▪ peavad head närvid olema, et enda kohta netikommentaare lugeda täytyy olla hyvät hermot, että pystyy lukemaan itseään koskevia nettikommentteja
▪ juhil olgu hea otsustusvõime ja raudsed närvid johtajalla on oltava hyvä arvostelukyky ja rautaiset hermot
▪ loodan suvel närve puhata toivon voivani lepuuttaa hermojani kesällä
■ närvis (ärritatud, närvilise oleku kohta)
hermostunut
▪ olin enne esinemist suisa närvis olin suorastaan hermostunut ennen esiintymistä
■ närvi (ärritatud, närvilise oleku kohta)
hermostunut
▪ ole kannatlik ja ära mine närvi ole kärsivällinen äläkä hermostu
▪ parmud ajasid hobuse närvi paarmat kävivät hevosen hermoille
■ (mingile ajale omase tundelaadi kohta)
hermo kuv.
▪ kunstnik kombineerib sobimatuid asju ja tabab sellega täpselt ajastu närvi taiteilija yhdistelee sopimattomia asioita ja osuu näin täsmälleen ajan hermoon
ots otsaga välja tulema
kitsastes oludes napilt hakkama saama
tulla täpärästi toimeen niukoissa oloissa
–
▪ et ots otsaga välja tulla, peab kasvatama käivet selvitäkseen nipin napin täytyy suurentaa myyntituottoa
otsustavalt ‹adv›
täie kindlusega, kõhklemata
päättäväisesti, määrä|tietoisesti, varmasti
▪ politsei avaldab tänu otsustavalt tegutsenud kodanikule poliisi esittää kiitoksensa määrätietoisesti toimineelle kansalaiselle
▪ kui oled 20 punktiga taga, tuleb midagi otsustavalt muuta jos olet 20 pistettä jäljessä, täytyy jotakin ratkaisevasti muuttaa
patareisid laadima
kaotatud jõudu ja erksust, aktiivsust taastama (nt puhates)
palauttaa voimiaan, pirteyttään ja aktiivisuttaan esim. lepäämällä
ladata akkuja(an kuv., ladata akkua(an yks. kuv., ladata akkuja kuv., ladata akkua yks. kuv.
▪ pärast meeletut stressi ja töörügamist tuleb aeg maha võtta, et hinge tõmmata ja patareisid laadida mielettömän stressin ja töiden paiskimisen jälkeen täytyy pitää taukoa, vetää henkeä ja ladata akkujaan
pidama2
1 [mida tegema] sunnitud või kohustatud olema midagi tegema
olla pakotettu tai velvoitettu tekemään jotakin
pitää [tehdä jotakin] yks.3.p, täytyä [tehdä jotakin], joutua [tekemään jotakin], tulla [tehdä jotakin]
▪ kõik peavad kohal olema kaikkien pitää olla paikalla
▪ lapsed peavad vanemate sõna kuulama lasten täytyy totella vanhempiaan
▪ ta pidi vaikides ülekohut taluma hän joutui vaikenemaan ja kärsimään epäoikeudenmukaisuutta
■ [mida tegema] (sisetundest lähtudes:) midagi tegemata jätta mitte suutma
olla pystymättä jättämään jotakin tekemättä
pitää [tehdä jotakin] yks.3.p, täytyä [tehdä jotakin]
▪ kahjuks pean ma natuke kulutama teie aega valitettavasti minun pitää viedä hiukan aikaanne
▪ pidin sind veel korra nägema minun täytyi saada nähdä sinut vielä kerran
2 [mida tegema] põhjust, alust omama või olema; otstarbekaks, vajalikuks osutuma
viittaamassa syyhyn; osoittautua asianmukaiseksi, tarpeelliseksi
pitää [tehdä jotakin], täytyä [tehdä jotakin]
▪ ka suusõnaline lepe peaks lugema myös suullisen sopimuksen pitäisi päteä
▪ selle üle peab järele mõtlema sitä pitää miettiä; tätä täytyy miettiä
▪ tähele peaks panema ka seda, et .. pitäisi huomata myös, että...
■ kavatsema, plaanitsema; plaanis, ettenähtud olema
aikoa, suunnitella; olla suunnitelmissa, tarkoitus
pitää [tehdä jotakin]
▪ pidite ju Pärnusse sõitma teidänhän piti mennä Pärnuun
▪ temast pidi ju arst saama hänestähän piti tulla lääkäri
▪ Ma pidin saama üksi olla! Minun piti saada olla yksin!
■ (esineb kurtvates, kahetsevates hüüatustes, etteheidetes vm)
(valittavissa, valittelevissa huudahduksissa, syytöksissä tm.)
pitää [tehdä jotakin]
▪ Pidid sa nüüd nii halvasti ütlema! Pitikö sinun nyt sanoa niin pahasti!
3 [mida tegema] osutab mingi asjaolu esinemise või millegi toimumise võimalikkusele
viittaamassa jonkin esiintymiseen tai jonkin tapahtumisen mahdollisuuteen
pitää [tehdä jotakin]
▪ homme või ülehomme peaksime mägedeni jõudma huomenna tai ylihuomenna meidän pitäisi päästä vuorille
▪ see pidi juhtuma 1988. aasta suvel sen piti tapahtua kesällä 1988 / sen piti tapahtua vuoden 1988 kesällä
■ osutab kaudsele teadmisele, kuuldusele, ütlusele kellegi või millegi suhtes
viittaamassa epäsuoraan tai kuultuun tietoon
pitää [tehdä jotakin]
▪ intervjuu pidi minema eetrisse pühapäeval haastattelun piti mennä eetteriin sunnuntaina
■ osutab millelegi, mis oleks võinud juhtuda või peaaegu oleks juhtunud
viittaamassa johonkin, joka olisi voinut tapahtua tai melkein tapahtui
–
▪ üks päev pidin auto alla jääma yhtenä päivänä olin jäädä auton alle
■ [mida tegema] ‹hrl tingivas kõneviisis› osutab kõneleja oletusele või ära arvata püüdmisele mingi asjaoluga ühenduses
viittaamassa puhujan oletukseen tai pyrkimykseen arvata jotakin suhteessa johonkin asiaan
pitää [tehdä jotakin], täytyä [tehdä jotakin]
▪ Ivariga kokkusaamist peab vist esialgu vältima Ivarin tapaamista pitää ilmeisesti alkuun välttää
▪ Milleks see küll vajalik peaks olema? Miksi se oikein olisi tarpeellista?
4 [mida tegema] ‹eitusega› van tohtima (väljendab hrl keeldu, harvemini etteheidet)
saada tehdä jotakin (tavallisesti kielloissa, harvemmin syytöksissä)
pitää [jotakin tekemän] vanh.
▪ Sina ei pea mitte varastama! Sinun ei pidä varastaman!
post3
M
‹s›
1 ‹hrl väliskohakäänetes› (sõjaväeline) valve või valvekord
vartio
▪ hommikul kell viis tuleb sõduritel minna postile sotilaiden täytyy mennä vartioon aamuviideltä
2 (ametikoha, ameti kohta)
virka, tehtävä, posti ark.
▪ liiga noor mees kaitseministri postile liian nuori mies puolustusministerin postille
▪ ta on oma postil töötanud üksteist aastat ega näi väsivat hän on toiminut virassaan yksitoista vuotta eikä näy väsyvän
punkt ‹s, adv›
1 ‹s› täpikujuline graafiline märk
piste
▪ ühenda punktid joonega ja värvi saadud kujutis yhdistä pisteet viivalla ja väritä muodostunut kuva
■ kirjavahemärk (.)
välimerkki (.)
piste
■ (noodikirjamärgina)
(nuottikirjoituksessa)
piste
2 ‹s› väike täpina nähtav objekt
pienenä pisteenä nähtävä kohde
piste
▪ tähelaeva kapten põrnitses tardunult radari keskkohale lähenevat punkti avaruusaluksen kapteeni tuijotti hievahtamatta tutkan keskikohtaa lähestyvää pistettä
■ geomeetria lihtsaim objekt, millel pole mõõtmeid
geometrian yksinkertaisin olio, jolla ei ole useampiulotteista suuretta
piste
▪ punkt, sirge ja tasand piste, suora ja taso
3 ‹s› arvestus- või hindamisühik võistlustel, mängudel, katsetel jm
arvosteluyksikkö kilpailuissa, peleissä, kokeissa jms.
piste, pinna ark., pointsi ark.
▪ avasetis võitis ta oma servil vaid kaks punkti, kuid siis mäng paranes avauksessa hän voitti syötöllään vain kaksi pistettä, mutta sitten peli parani
▪ iga õige vastus annab punkti jokaisesta oikeasta vastauksesta saa pisteen
■ trükinduses kasutatav mittesüsteemne pikkusühik
piste kirjap.
4 ‹s› dokumendi, teksti vms teatud alajaotus
dokumentin, tekstin tms. tietty alajaottelu
kohta, momentti
▪ põhikirja punkt 7 sääntöjen kohta 7
▪ meil on vaja läbi arutada kolm punkti meidän täytyy käsitellä kolme kohtaa
▪ päevakorrapunkt työohjelman kohta / työjärjestyksen kohta
■ asi, asjaolu, aspekt
asia, aspekti
–
▪ maamats ja linnavurle on kaks teineteisest igas punktis erinevat tüüpi maalainen ja kaupunkilainen ovat kaksi toisistaan joka suhteessa eroavaa tyyppiä
5 ‹s› (väiksem) koht mingil maa-alal või pinnal
kohta, piste
▪ Pandivere kõrgeim punkt on Emumägi Pandiveren korkein kohta on Emumägi
▪ silmad vahtisid ühte punkti laes silmät tuijottivat yhtä kohtaa katossa
■ ‹hrl liitsõna järelosana› teenuste osutamise koht, teatav (all)asutus
‹tav. yhdyssanan jälkiosana›
piste
▪ rahavahetuspunkt rahanvaihtopiste
■ bioaktiivne koht inimese kehas, mida mõjutatakse nt nõelraviga
ihmisen kehon kohta, johon vaikutetaan esim. akupunktiolla
piste
6 ‹s› teatav aste, seis või moment
tietty vaihe
piste kuv.
▪ kriitiline punkt (millest alates toimub kvalitatiivne muutus) kriittinen piste
▪ suur kogemus ja teadmised maandavad riski ainult teatud punktini laaja kokemus ja tiedot vähentävät riskiä vain tiettyyn pisteeseen
▪ töö on samas punktis kui nädal tagasi työ on samassa pisteessä kuin viikko sitten
7 ‹s› ‹hrl ainsuse nimetavas› lõpp, kõik; märgib väite lõplikkust, vastuvaidlematust
loppuun, lopullisuuteen viittaamassa
loppu
piste kuv.
▪ selle looga on nüüd punkt se juttu on nyt lopussa
▪ kütus peab vastama normile ja punkt polttoaineen pitää olla normien mukaista ja piste
8 ‹adv› kõnek täpselt, punktipealt
täsmälleen, tasan
–
▪ punkt kell seitse olen kokkulepitud kohas olen sovitussa paikassa tasan seitsemältä
põrkuma
M
1 [millega] hooga kokku põrkama
törmätä [johonkin, jotakin vasten], törmäillä [johonkin]
▪ footonid põrkusid aatomitega fotonit törmäilivät atomeihin
■ konflikti, vastuollu sattuma
törmätä kuv.
▪ kui huvid põrkuvad, siis tuleb kompromisse otsida jos edut törmäävät, täytyy etsiä sovitteluratkaisuja / jos intressit ovat ristiriidassa, täytyy hakea kompromisseja
2 [kuhu] põrkama, (põrgates) kuhugi paiskuma
törmätä [johonkin, jotakin vasten], kimmota [jostakin, johonkin], singahtaa [jostakin, johonkin]
▪ auto keeras teelt välja ja põrkus vastu puud auto ajoi ulos tieltä ja törmäsi vasten puuta
▪ pall põrkus korvirõngalt kõrgele lae alla pallo kimposi korirenkaasta korkealle katon rajaan
■ millegi ootamatu tõttu kuhugi kiiresti tõmbuma
vetäytyä johonkin jonkin odottamattoman vuoksi
–
▪ mees võpatas hääle peale ja põrkus eemale mies säpsähti ääntä ja hypähti kauemmaksi
seal
M
‹adv›
1 osutab kohale, mis on kaugemal, kõnelejast eemal
Vastand siin
siellä, siinä
tuolla, tuossa
▪ Küll oli seal rahvast! Kylläpä siellä oli väkeä!
▪ Räägi, mis seal juhtus? Kerro, mitä siellä tapahtui!
▪ Figaro siin, Figaro seal Figaro siellä, Figaro täällä
▪ Kes seal on? Kuka siellä?
▪ köök on kusagil seal tagapool keittiö on jossain tuolla perällä
■ ‹koos sõnaga kus, kust või kuhu› osutab täpsustamist vajavale asjaolule
siellä, siinä
▪ ööbida tuleb seal, kuhu päeva viimaseks kohtumiseks parasjagu jõuti yöpyä täytyy siellä, mihin on milloinkin ehditty päivän viimeiseen tapaamiseen
▪ kus häda kõige suurem, seal abi kõige lähem kun hätä on suurin, on apukin lähellä (sananl.)
2 ‹koos sõnaga mis› esineb möönvates, (paratamatusega) nõustuvates ütlustes
vääjäämättömyyttä ilmaisevissa myönteisissä lauseissa
–
▪ alkoholis on oma mõnu, mis seal salata alkoholissa on oma viehätyksensä, mitäpä sitä salaamaan
▪ Mis seal ikka teha! Minkäs sille mahtaa!
3 hrv (ajalises ühenduses:) samas, äkki, siis
siinä samassa, juuri silloin, äkkiä
▪ seal, keset vaikust, äkki pauk siinä samassa hiljaisuuden rikkoi pamaus
see
M
‹pron›
1 ‹substantiivselt ja adjektiivselt› (otsesel viitamisel ümbritsevale reaalsusele) osutab lähedal asuvale või muidu tähelepanu objektiks olevale isikule, loomale, esemele või olukorrale
se, tuo, tämä
ne mon., nuo mon., nämä mon.
▪ Kes see on? Kuka tuo on?
▪ see on minu sõber se on minun ystäväni
▪ Mida see peaks tähendama? Mitä tämä tarkoittaa?
▪ see tüüp tundub kahtlane tuo tyyppi tuntuu epäilyttävältä
▪ Missugust õuna tahad? – Seda. Minkä omenan haluat? – Tämän.; Minkä omenan haluat? – Tuon.
▪ nendest kingadest küll enam asja ei saa näitä kenkiä ei kyllä saa enää korjattua
■ (hüüatustes)
(huudahduksissa)
tämä, se
▪ Oh seda õnne ja rõõmu! Voi tätä onnea ja iloa!; Voi sitä onnea ja iloa!
2 ‹adjektiivselt› viitab parajasti kulgevale ajale, hetkel esinevale olukorrale jms
tämä
▪ poiss läheb sel aastal esimesse klassi poika menee tänä vuonna ensimmäiselle luokalle
▪ tema töö oli seks korraks tehtud hänen työnsä oli täksi kerraksi tehty
3 ‹substantiivselt ja adjektiivselt› viitab tekstis mainitud esemele, inimesele, nähtusele, tegevusele, olukorrale või varem öeldule
viittaamassa johonkin edellä mainittuun sanaan tai asiaan
se
▪ ma otsin Reinu juba tükk aega, aga see mees on kuhugi kadunud olen etsinyt Reiniä jo jonkin aikaa, mutta se mies on kadonnut jonnekin
▪ tubade vahel on uks, ja see uks ei käi lukku huoneiden välissä on ovi, eikä sitä voi lukita
▪ ta ei jõudnud õigeks ajaks ja see ärritas teda väga hän ei ollut ajoissa ja se ärsytti häntä kovasti
▪ tulge nädala pärast, ehk selle aja peale selgub midagi tulkaa viikon päästä, ehkä siihen mennessä selviää jotakin
■ viitab täpsustavale kõrvallausele
viittaamassa tavallisesti jäljessä seuraavaan sivulauseeseen tai sivulauseen määrittämään sanaan
se
ne mon.
▪ pall oligi see, mida ma saada tahtsin pallo olikin se, mitä halusin saada
▪ ta käis nähtavasti sel ajal, kui ma poes olin hän kävi näköjään sillä aikaa, kun olin kaupassa
▪ kes varem tulid, neile ma juba rääkisin niille, jotka tulivat aikaisemmin, kerroinkin jo
■ ‹koos adjektiivi või adverbi komparatiiviga, koos sõnaga mida› esineb kaudse võrdluse kaudu hinnangut andvates ühendeis mida .. seda või seda .. mida
‹adjektiivin tai adverbin komparatiivin yhteydessä, korrelaattina mida›
se
▪ mida varem, seda parem mitä pikemmin, sen parempi / mitä pikemmin, sitä parempi
▪ mida enam ma kiusatusega võitlesin, seda enam see kasvas mitä enemmän kamppailin kiusausta vastaan, sitä suuremmaksi se kasvoi
■ esineb nõustuvates, möönvates ütlustes
(myöntyvissä, myöntävissä ilmauksissa)
se
▪ Kõvasti tuleb tööd teha. – Selge see. Töitä on tehtävä kovasti. – Selvähän se.
▪ Aega on vähe jäänud. – Seda küll. Aikaa on enää vähän. – Niin on.
4 viitab umbmääraselt kellegi või millegi korduvat esinemist
(toistettuna viittaamassa johonkin tai johonkuhun, jota ei haluta sanoa täsmällisesti)
se
▪ pandi kirja, et see ja see on temalt nii ja nii palju laenanud merkittiin muistiin, että se ja se on lainannut häneltä niin ja niin paljon
▪ see ja see asi veel vaja korda ajada se ja se asia täytyy vielä hoitaa
■ koos asesõnaga teine mitmesugustes väljendites
yksi
▪ eks aja jooksul oli selles peres seda ja teist juhtunud olihan siinä perheessä sattunut aikojen kuluessa yhtä ja toista
▪ mitmed kutsutuist jäid sellel või teisel põhjusel tulemata monet kutsutuista jättivät tulematta syystä tai toisesta
■ (mittemeenuva või mitte päriselt sobiva sõna asemel)
(korvaamassa sanaa, joka ei tule mieleen tai joka ei aivan sovi)
se
▪ kas sa uut filmi oled näinud, noh seda..., mitte ei tule nimi meelde oletko nähnyt uuden elokuvan, no sen... ei tule millään nimi mieleen
■ vihjab millelegi sugueluga seotule
(viittaamassa seksiin)
se
▪ ei tea, kas Ants on oma tüdrukuga ka juba seda (asja) teinud onkohan Ants jo tehnyt sitä tyttöystävänsä kanssa
5 kõnek mõnda teist sõna rõhutada aitav sõna, vahel ka lihtsalt täitesõna.
(vahvistamassa edellä olevaa sanaa; täytesanana)
se
▪ Kes see tuli? Kukas se tuli?
▪ Kellel see aega kaks korda käia! Kenellä sitä on aikaa käydä kaksi kertaa!
selgitama
M
1 millegi sisu, olemust üksikasjalikult avama, midagi põhjendama
selittää, selvittää, selventää, valaista kuv., valottaa kuv.
▪ linnapea selgitas, et sõiduteed ei talu liiga raskeid liinibusse ja veoautosid kaupunginjohtaja selitti, etteivät ajotiet kestä liian painavia busseja ja kuorma-autoja
▪ surma täpse põhjuse selgitab ekspertiis kuoleman täsmällinen syy selviää tutkimuksessa
2 kindlaks tegema, välja uurima
selvittää, ottaa selville
▪ politseil tuleb selgitada, kas naise jutt vastab tõele poliisin täytyy selvittää, vastaako naisen kertomus totuutta
▪ kirjade sisu ei suudetud välja selgitada kirjeiden sisältöä ei pystytty selvittämään
sisenema
M
jalgsi või sõites kuskile sisse, mingile alale minema
mennä johonkin sisään tai jollekin alueelle jalkaisin tai ajoneuvolla
–
▪ kohvikusse sisenes mees koeraga kahvilaan tuli mies koiran kanssa
▪ turvakaamera hakkab piiksuma, kui keegi territooriumile siseneb turvakamera alkaa piipittää, jos joku tulee alueelle
▪ ralliauto sisenes kurvi kiirusega 120 km/h ralliauto tuli kurviin 120 kilometrin tuntivauhdilla
▪ lennuk sisenes Hiina õhuruumi lentokone saapui Kiinan ilmatilaan
■ veebirakendust kasutama minema
kirjautua tietotekn.
▪ kui klient siseneb internetipanka, küsitakse temalt koodi kun asiakas kirjautuu nettipankkiin, häneltä kysytään koodia
■ äris vm majandusalal tegutsema hakkama
alkaa työskennellä esim. liike-elämässä
–
▪ järgmisel 20 aastal siseneb tööturule palju vähem inimesi seuraavien 20 vuoden aikana työmarkkinoille tulee paljon vähemmän ihmisiä
▪ ettevõtjal, kes Rootsi turule siseneb, on vaja tunda kohalikku ärikultuuri Ruotsin markkinoilla toimintansa aloittavan yrittäjän täytyy tuntea paikallisen liike-elämän tavat
supp
M
‹s›
keedetud vedel toit
keitto, soppa ark.
▪ kapsasupp kaalikeitto
▪ frikadellisupp lihapullakeitto
▪ vürtsine supp viib keele alla mausteinen keitto vie kielen mennessään
■ (kellegi põhjustatud segase olukorra kohta)
soppa kuv., keitos kuv.
▪ On alles supp kokku keedetud! Aikamoisen sopan ovat keittäneet!
▪ pead aitama mul seda suppi helpida sinun täytyy auttaa minua pääsemään tästä sopasta
▪ oma supp tuleb sul endal ära süüa sinun on itse syötävä omat keitoksesi
sõnastama
M
midagi sõnadesse panema, sõnades väljendama
sanallistaa, pukea sanoiksi, ilmaista sanoin, verbaalistaa, kielentää
▪ ettevõtted peavad õppima sõnastama teadlastele olulisi probleeme yritysten täytyy oppia pukemaan sanoiksi tieteentekijöille tärkeitä kysymyksiä
▪ eesmärkide sõnastamine tavoitteiden muotoileminen

© Eesti Keele Instituut    a-ü sõnastike koondleht     veebiliides    @ veebihaldur