Leitud 1 artikkel
tunnistajaM
‹
s›
1 inimene, kes näeb mingit sündmust pealthenkilö, joka on omin silmin nähnyt jonkin tapauksensilmin|näkijä,
todistaja▪ olime ajaloolise sündmuse tunnistajaks olimme historiallisen tapauksen todistajia
▪ õnnetuse tunnistaja kutsus kiirabi onnettomuuden silminnäkijä kutsui ambulanssin
■
inimene, kes teab kuriteosse puutuvaid fakte ja peab selle kohta ütlusi andmaoikeudenkäynnissä henkilö, jota kuulustelemalla pyritään selvittämään jutun ratkaisuun vaikuttavia seikkojatodistaja oik.▪ oluline tunnistaja ei ilmunud kohtusse tärkeä todistaja ei saapunut oikeuteen
2 mingi toimingu juurde kutsutud erapooletu isik;
isik, kes midagi tõendabjotakin toimintaa seuraamaan kutsuttu puolueeton henkilö;
henkilö, joka todistaa jotakintodistaja▪ testament avati tunnistajate juuresolekul testamentti avattiin todistajien läsnäollessa