Eesti-soome sõnaraamat

?! Küsitud kujul või valitud artikli osast otsitut ei leitud, kasutan laiendatud otsingut.
Leitud 8 artiklit

aeg

‹s›

1 lõputu, piiramatu kestus, lõputult voolavad tunnid, päevad, aastad jne
(tasajatkuiseksi, rajattomaksi käsitettynä)
aika

▪ aeg lendab kiiresti aika rientää nopeasti

▪ aeg ei peatu aika ei pysähdy

▪ aeg möödub aika kuluu

▪ nõnda on see olnud igavesest ajast näin se on ollut kautta aikojen

■ (ajaarvestuse kohta)
(erilaisiin määritysjärjestelmiin liittyvänä)
aika

▪ kell on kohaliku aja järgi kaksteist kello on kaksitoista paikallista aikaa

▪ Kesk-Euroopa aeg Keski-Euroopan aika

▪ ärkasin korra kella kolme ajal heräsin kello kolmen aikaan / heräsin kello kolmen aikoihin / heräsin kello kolmen maissa

2 (umbmääraselt või konkreetselt) piiratud kestus, vältus, ajalõik, -vahemik, -järk
(erilaisiksi jaksoiksi käsitettynä)
aika, aika|jakso

▪ nägin teda mõni aeg tagasi näin hänet jonkin aikaa sitten

▪ käisime üle pika aja teatris kävimme pitkästä aikaa teatterissa

▪ Mis te itsitate kogu aeg? (pidevalt) Mitä te hihittelette koko ajan?

▪ viimasel ajal (lähemas minevikus) viime aikoina

▪ lähemal ajal (lähemas tulevikus) lähiaikoina

▪ ta on nõus appi tulema igal ajal (alati) hän on valmis tulemaan apuun milloin vain

■ oma eripäraga ajajärk (eriti ajaloos, ühiskonna arengus, rahva elus)
(historiallisesta tms. erityisestä jaksosta tai kaudesta)
aika, ajan|jakso, aika|kausi

▪ nõukogude aeg neuvostoaika; neukkuaika ark.

▪ majanduslikult rasked ajad taloudellisesti vaikeat ajat

▪ toomingate õitsemise aeg on käes tuomien kukinta-aika on meneillään

▪ pühade ajal olid poed kinni kaupat olivat kiinni pyhien aikana

■ (ametis olemise perioodi, ajateenistuse, karistusaja jms ajalõigu kohta)
palvelus|aika
rangaistus|aika

▪ altkäemaksuvõtja istus oma aja ära ja sai vanglast välja lahjuksen ottaja kärsi tuomionsa ja pääsi vankilasta

3 kasutada olev, millekski ettenähtud, kuluv jne ajalõik
(johonkin käytettävissä olevasta tai kuluvasta jaksosta)
aika, aika|määrä

▪ aega ei tohi raisata aikaa ei saa hukata / aikaa ei saa tuhlata

▪ ära rabista, aega on küll älä hosu, aikaa on riittävästi

▪ kasuta aega otstarbekalt käytä aikasi hyödyllisesti

▪ ma ei tea, mida oma vaba ajaga peale hakata en tiedä, mitä tekisin vapaa-aikanani

■ (distantsi läbimiseks kuluva, spordimängu pikkuseks määratud vms ajalõigu kohta)
(urheilusuorituksen tms. kestosta)
aika

▪ võitja jooksis päeva parima aja voittaja juoksi päivän parhaan ajan

■ (millekski sobiv, õige, määratud jne) hetk, (aja)moment
sopiva hetki, määrähetki
aika, ajan|kohta

▪ meil on aeg alustada meidän on aika aloittaa

▪ hea, et te õigeks ajaks jõudsite hyvä, kun ehditte ajoissa

4 esineb imestust, üllatust, ehmatust väljendavates hüüatustes
(hämmästystä, yllättymistä tms. merkitsevissä ilmauksissa)
aika

▪ Armas aeg, sellise pakasega ilma mütsita! Hyvänen aika, ilman lakkia tällaisessa pakkasessa!

5 hrl verbi grammatiline kategooria, mis väljendab tegevuse või olukorra suhet mineviku, oleviku või tulevikuga (eesti keeles: olevik, lihtminevik, täisminevik ja enneminevik)
aika|luokka kiel., aika|muoto kiel., tempus kiel.

karjatama1

kariloomi rohumaal (või söödamaal) söötma; koduloomade või -lindude järele vaatama
laiduntaa
paimentaa, kaitsea, kaita
■ mingit rohumaad karjal süüa laskma
laiduntaa

▪ rannaniite karjatatakse tulevikus väiksemate koplite kaupa rantaniittyjä laidunnetaan tulevaisuudessa pienempinä osina

■ kellegi järele vaatama; kedagi, midagi vaos hoidma
paimentaa kuv., kaitsea

▪ mu õlule oli langenud masendav koorem karjatada valjuhäälseid kodanikke minun hartioilleni oli langennut masentava tehtävä, äänekkäiden kansalaisten paimentaminen

kaugel

‹adv›

1 pika vahemaa taga; eemal
Vastand lähedal
(etäisyydestä)
kaukana, etäällä, loitolla, pitkällä
syrjässä

▪ Kui kaugel raudteejaam on? Kuinka kaukana rautatieasema on?

▪ elab kaugel kolkas asuu syrjäseudulla

▪ ligidal ega kaugel polnud ühtki inimest ei ollut ketään mailla halmeilla

2 pika ajavahemiku taga (minevikus või tulevikus)
Vastand lähedal
(ajasta)
kaukana, etäällä, pitkällä

▪ suvi on veel kaugel kesä on vielä kaukana

▪ oli mõtetega kaugel tulevikus oli ajatuksissaan kaukana tulevaisuudessa

3 (vastupidise, vastanduva seisukoha kohta)
Vastand lähedal
kaukana kuv., pitkällä

▪ asi on naljast kaugel tästä on leikki kaukana

▪ olen kaugel arvamast, et avalikus sektoris istuvad inimesed niisama ja keerutavad päevast päeva pöidlaid en ole ollenkaan sitä mieltä, että julkisen sektorin ihmiset vain istuvat ja pyörittävät peukaloitaan päivästä toiseen

▪ paanikast on asi kaugel, aga valvel tuleb olla paniikkiin ei ole aihetta, mutta varuillaan pitää olla

▪ nad olid õpingutega kaugemal kui meie he olivat opinnoissaan meitä pidemmällä

kinnitama

1 [kuhu] (kuhugi, millegi külge) kinni panema, nt köitma, naelutama
kiinnittää, liittää, yhdistää

▪ maja seinale kinnitati mälestustahvel talon seinään kiinnitettiin muistolaatta

▪ kinnitas ordeni rinda kiinnitti kunniamerkin rintaan

▪ kinnitas juuksed klambritega üles kiinnitti hiukset ylös soljilla

▪ enne sõidu alustamist kinnitage turvavöö kiinnittäkää turvavyö ennen liikkeellelähtöä

■ kindlamini, tugevamini ühendama
yhdistää varmemmin, tukevammin
–

▪ kruvid logisevad, neid tuleb kinnitada ruuvit ovat löysällä, ne pitää kiristää

2 veenvalt ütlema, väitma
vakuuttaa, väittää

▪ kinnitas, et ta on oma eluga täiesti rahul vakuutti olevansa täysin tyytyväinen elämäänsä

▪ ei julge kinnitada, et see ka tulevikus nii jääb en uskalla väittää, että se on niin myös tulevaisuudessa

3 millegi õigsust, tõelevastavust tunnistama
vahvistaa, tukea, todistaa, tunnustaa, verifioida

▪ pressiesindaja millegipärast kuuldusi ei kinnitanud ega lükanud ka ümber tiedottaja ei jostain syystä vahvistanut eikä kumonnut kuulopuheita

▪ uuringu tulemused kinnitasid oletust tutkimuksen tulokset vahvistivat oletuksen / tutkimuksen tulokset tukivat oletusta

▪ kinnitab koopia õigsust allkirjaga todistaa jäljennöksen oikeaksi allekirjoituksellaan

▪ võin seda vande all kinnitada menen asiasta vaikka valalle

4 midagi otsustava instantsina heaks kiitma või alama instantsi otsusele lõplikku kehtivust andma
vahvistaa, määrätä, nimittää

▪ riigikogu kinnitas lisaeelarve Viron eduskunta vahvisti lisätalousarvion

▪ uus direktor kinnitati ametisse uusi johtaja nimitettiin tehtäväänsä

kujunema

[milliseks] kellekski või millekski arenema või muutuma, mingit kuju või vormi omandama; (lõpuks) millekski osutuma või saama
muodostua, kehittyä, kehkeytyä, sukeutua
muotoutua, muovautua

▪ milliseks kujuneb olukord tulevikus, ei ole veel selge ei ole vielä selvää, millaiseksi tilanne tulevaisuudessa muodostuu

▪ võistlus kujunes väga tasavägiseks kilpailusta tuli hyvin tasaväkinen

▪ päev kujunes pikaks ja väsitavaks päivästä tuli pitkä ja väsyttävä

■ millegi põhjal, millestki tekkima, sündima või moodustuma
muodostua, kehittyä, syntyä

▪ hakkas kujunema traditsioon seda tähistada sen juhlimisesta alkoi muodostua perinne

▪ kujunes arusaam Eesti riigi iseseisvusest kehittyi käsitys Viron valtion itsenäisyydestä

▪ täpsem hind kujuneb kokkuleppel tarkasta hinnasta sovitaan

kusagil

‹adv›

⇒ Samas sarjas kusagile, kusagilt
1 ‹jaatavas lauses› mingis täpsemalt määratlemata kohas (või suunas), täpselt teadmata kus
‹myönteisissä yhteyksissä›
jossakin, jossain

▪ ma olen seda meest kusagil kohanud olen tavannut sen miehen jossakin

▪ ehk leidub kusagil keegi ka minu jaoks ehkä jostakin löytyy joku myös minulle

■ ‹eitavas lauses› mitte mingis kohas või suunas, mitte üheski kohas, mitte kuskil
‹kielteisissä yhteyksissä›
missään

▪ ta ei käi ju mitte kusagil hänhän ei käy missään

▪ tema ei jää kusagil hätta hän ei joudu pulaan missään

2 mingil täpsemalt määratlemata ajal
viittaamassa tarkemmin määrittelemättömään aikaan
joskus

▪ kusagil kolmandas klassis hakkasin trennis käima joskus kolmannella luokalla aloin käydä harjoituksissa

▪ kusagil määramatus tulevikus oleme ehk targemad joskus määrittelemättömässä tulevaisuudessa olemme ehkä viisaampia

▪ kusagil viimase kümne aasta jooksul on need seisukohad täiesti muutunud joskus kymmenen viime vuoden aikana nämä kannat ovat täysin muuttuneet

lähim

superl ‹adj, s›

1 ‹adj› lühima vahemaa taga asuv; lühima ajavahemiku järel olev
(paikasta, ajasta:) lähimpänä oleva tai seuraava
lähin

▪ lähim küla jääb meist kümme kilomeetrit allajõge lähin kylä on täältä kymmenen kilometriä alavirtaan

▪ kõik selgub lähimas tulevikus kaikki selviää lähimmässä tulevaisuudessa

■ ‹adj› eriti üksikasjalik, eriti põhjalik
tarkempi, yksityiskohtaisempi, seikkaperäisempi
lähempi

▪ varemete lähim vaatlus näitab, et kirik on saanud kannatada ka suurtükitules raunioiden lähempi tarkastelu osoittaa, että kirkko on vaurioitunut myös tykkitulessa

2 ‹adj› (inimese kohta, kellega ollakse eriti tihedates või soojades suhetes)
(sukulaiseen, tuttavaan tms. liittyen)
lähin

▪ minu lähim kolleeg lähin työtoverini

▪ pidu toimus sugulaste ja lähimate sõprade seltsis juhlat pidettiin sukulaisten ja lähimpien ystävien kesken

■ ‹s› hrv eriti lähedane inimene
(erityisen läheisestä ihmisestä, lähiomaisesta)
lähin

▪ igaüks peab hoolt kandma iseenda ja oma lähimate eest jokaisen pitää huolehtia itsestään ja lähimmistään

tunnus

‹s›

eseme või nähtuse äratundmist võimaldav omadus
ominaisuus, piirre tms., josta joku tai jokin voidaan tunnistaa
tunto|merkki, merkki

▪ naturaalset lambasoolt peetakse hea vorsti tunnuseks aitoa lampaansuolta pidetään hyvän makkaran tuntomerkkinä

▪ kõhklus on intelligentsuse tunnus epäilys on älykkyyden merkki

▪ kõik tunnused viitavad, et siin on käinud vargad kaikki merkit viittaavat siihen, että täällä on käynyt varkaita

▪ stenokardia tunnused angina pectoriksen oireet

■ (tähisena, sümbolina)
(tunnusmerkkinä, symbolina)
arvo|merkki, merkki
tunnus

▪ tulevikus plaanib ta kanda kapteni tunnuseid tulevaisuudessa hän aikoo kantaa kapteenin natsoja

veebiliides @ veebihaldur