|
|
Leitud 1 artikkel
tuju
tajuntaa hallitseva tunnetila
mieli|ala, tuuli, mieli, mielen|tila, tunnelma
(usein päähänpiston, oikun luonteinen) halu, toive; äkillinen (outo) päähänpisto
mieli|teko
mieli|johde, oikku
(tavallisuudesta poikkeavasta, kummallisesta ilmiöstä tms.)
oikku kuv.
M
‹s›meeleolu; hea meeleolutajuntaa hallitseva tunnetila
mieli|ala, tuuli, mieli, mielen|tila, tunnelma
▪ Mul on nii hea tuju! Olen niin hyvällä tuulella!
▪ olime tujust ära olimme huonolla tuulella; olimme surkealla mielellä
▪ ämm on paha tujuga õel pahantuulisena anoppi on ilkeä
▪ kaotus viis tuju nulli häviö latisti tunnelman
■ tahtmine või valmisolek midagi teha; äkiline isemeelne tahtmine(usein päähänpiston, oikun luonteinen) halu, toive; äkillinen (outo) päähänpisto
mieli|teko
mieli|johde, oikku
▪ südaööl tuli tuju ujuma minna keskiyöllä alkoi tehdä mieli mennä uimaan / keskiyöllä tuli mieliteko mennä uimaan
▪ tegin oma otsuse hetkelise tuju ajel tein päätökseni hetken mielijohteesta
▪ töötuju työvire
■ (heitlike olude vm ettenägematute juhtumuste kohta)(tavallisuudesta poikkeavasta, kummallisesta ilmiöstä tms.)
oikku kuv.
▪ ilma tujud sään oikut
