Eesti-soome sõnaraamat

Käyttäjälle/Kasutajale

Päring:

?! Küsitud kujul või valitud artikli osast otsitut ei leitud, kasutan laiendatud otsingut.
Leitud 22 artiklit

ahnitsema
M
ahnena endale või enda valdusse haarama, ahnena taotlema
ahnehtia, rohmuta ark.
▪ näljasena ahnitsed terve ostukorvi kõiksugu toitu täis nälkäisenä rohmuat koko ostoskorillisen kaikenlaista ruokaa
eba|tervislik
M
tervisele kahjulik
epä|terveellinen
▪ sõime päevast päeva ebatervislikku toitu söimme joka päivä epäterveellistä ruokaa
eranditult
M
‹adv›
ilma ühegi erandita
poikkeuksetta, poikkeuksettomasti, järjestään
▪ kiita said eranditult kõik aivan kaikkia kehuttiin
▪ selles restoranis valmistatakse toitu eranditult kohalikust toorainest tässä ravintolassa ruokaa valmistetaan vain paikallisista raaka-aineista; siinä ravintolassa ruokaa laitetaan raaka-aineista, jotka ovat poikkeuksetta lähiruokaa
hambaid varna panema
nälga jääma, nälgima
nälkiintyä
panna hampaat naulaan kuv.
▪ kui toitu enam osta ei jõua, võib hambad varna panna jos ei pysty enää ostamaan ruokaa, voi panna hampaat naulaan
hulk ‹s›
1 see, kui palju midagi või kedagi on; kogus, arv, määr
määrä, luku|määrä
▪ aasta keskmine sademete hulk vuoden keskimääräinen sademäärä
▪ maksmata arvete hulk suurenes maksamattomien laskujen määrä kasvoi
▪ võtsin kaasa niisuguse hulga toitu, et jätkub terveks nädalaks otin mukaani sellaisen määrän ruokaa, että riittää koko viikoksi
2 suur kogus või arv
(suuresta määrästä)
joukko, liuta vars. ark., tukku
▪ internetis on terve hulk tasuta programme internetissä on koko joukko ilmaisia ohjelmia
▪ ma pole teda hulgal ajal näinud en ole nähnyt häntä pitkään aikaan
▪ nad kasvatasid üles hulga lapsi he kasvattivat liudan lapsia
▪ sain hulga raha sain tukun rahaa
3 üksteisest erinevate objektide kogum, mida vaadeldakse ühe tervikuna
joukko-opissa alkioiden eli elementtien kokonaisuus
joukko mat.
▪ tühi hulk on hulk, millesse mitte midagi ei kuulu tyhjä joukko on joukko, johon ei kuulu mitään
isa
M
‹s›
1 meessoost vanem, mees oma lapse suhtes
isä, isä|ukko leik., pappa vars. last.
▪ isa ja ema ei olnud kodus isä ja äiti eivät olleet kotona
■ isane loom oma otseste järglaste suhtes
uroseläin suhteessa välittömiin jälkeläisiinsä
isä
▪ pääsukesepoegadele toovad toitu nii isa kui ka ema pääskynpoikasia ruokkivat sekä isä että emo
■ isad pl esivanemad, varasemad sugupõlved
isät mon., esi-isät mon.
▪ isade tõekspidamised esi-isien uskomukset
▪ pärast pikki rännuaastaid tekkis soov tulla tagasi isade maale pitkien vaellusvuosien jälkeen tuli halu palata isien maahan
■ pereisa; vanem lugupeetav meesisik
perheen|isä, isäntä
▪ naabriisa naapurin isäntä
■ kellegi eest hoolt kandev meesisik
jostakusta huolehtiva, jostakin vastuussa oleva mies
isä
▪ akadeemiline isa (meesüliõpilasorganisatsioonis staažikam liige oma hoolealuse, akadeemilise poja suhtes) akateeminen isä {Virossa ylioppilasjärjestön vanhempi miesjäsen suhteessa ns. akateemiseen poikaansa (tai tyttäreensä)}
2 (katoliku) vaimulik
(varsinkin katolisista hengenmiehistä)
isä
▪ püha isa Johannes Paulus II pyhä isä Johannes Paavali II
■ (jumala, kaitsevaimu kohta)
(Jumalasta)
isä
▪ meie isa, kes sa oled taevas Isä meidän, joka olet taivaissa
▪ isa, poja ja püha vaimu nimel Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen
3 auväärt (vaimu)inimene, ühiskonnategelane; millegi algataja, esimene esindaja
alkuunpanija, perustaja tms. yhteiskunnallinen merkkihenkilö
isä
▪ Eesti puhkpillimuusika isa virolaisen torvimusiikin isä
▪ liikumise vaimne isa liikkeen henkinen isä
järele jätma
1 üle või alles jätma, säilitama
jättää
▪ ei jõudnud kogu toitu ära süüa, osa jätsin järele en jaksanut syödä kaikkea ruokaa vaan jätin osan
2 lõpetama, lakkama
lopettaa, lakata tekemästä
▪ Jätke juba järele, kaua te tülitsete! Lopettakaa jo, kuinka kauan te riitelette!
kandik
M
‹s›
alus toitude ja jookide kandmiseks
tarjotin, prikka ark.
▪ ladusin kandiku toitu täis ja suundusin kassasse keräsin tarjottimen täyteen ruokaa ja suuntasin kassalle
▪ kallasin veini klaasidesse ja panin need kandikule kaadoin viiniä laseihin ja asetin ne tarjottimelle
küllus
M
‹s›
1 rikkalikkus, millegi suurel arvul, koguses eksisteerimine
runsaus, yltä|kylläisyys
▪ ärge laske end heidutada informatsiooni küllusest älkää säikähtäkö tiedon runsautta
▪ toitu leidub külluses ruokaa on yllin kyllin
2 jõukus, rikas olek
vauraus, varakkuus, rikkaus
▪ ta igatseb, et tema lapsed ja lapselapsed elaksid külluses ja heaolus hän toivoo sydämestään, että hänen lapsensa ja lapsenlapsensa eläisivät yltäkylläisyydessä
muretsema
M
1 [kelle/mille pärast] muret tundma, mures olema
huolestua [jostakin, jonkin takia], olla huolissaan [jostakin], hätäillä [jonkin takia], murehtia [jotakin], surra [jotakin]
▪ muidugi hakkasid inimesed muretsema tietysti ihmiset huolestuivat
▪ Ärge muretsege! Älkää olko huolissanne!
■ kellegi, millegi eest hoolitsema, hoolt kandma
huolehtia [jostakusta/jostakin]
▪ igaüks muretseb ainult enda eest jokainen huolehtii vain itsestään
2 [kellele] enesele, enda tarbeks hankima, (enesele) tekitama
hankkia, haalia, hommata ark.
▪ raha muretseti Soomest rahaa hankittiin Suomesta
▪ kes jaksab, muretseb endale ise toitu se, joka jaksaa, hankkii itse itselleen ruokaa
mäluma
M
suus olevat pala närima
pureskella, pureksia, märehtiä halv.
▪ toitu tuleb korralikult mäluda ruoka on pureskeltava kunnolla
▪ õngitsesin supi seest väikesi lihatükke ja mälusin neid aeglaselt ongin keitosta pieniä lihapaloja ja pureskelin niitä hitaasti
▪ poiss mälub nätsu poika märehtii purukumia
■ (tüütult, pikalt ühest ja samast rääkimise kohta)
märehtiä vars. halv.
▪ teemat mäluti pikalt, otsiti põhjuseid ja süüdlasi aihetta märehdittiin pitkään, etsittiin syitä ja syyllisiä
märkima
M
1 tähistamiseks kuhugi või millelegi märki tegema või panema
merkitä, merkata ark.
▪ soovitud tooted märkige linnukesega merkitkää haluamanne tuotteet rastilla
▪ raja algus ja lõpp on märgitud lipukestega radan alku ja loppu on merkitty lipuilla
▪ saagimisjooned on hõlbus toorikule märkida šablooni järgi sahausviivat on helppo merkitä aihioon sapluunalla
■ peamiselt infot või infoks kirja panema, (üles) kirjutama
kirjata tiedoksi tai tietona, kirjoittaa (muistiin)
merkitä
▪ tema sünnikohaks on siin märgitud Taebla hänen syntymäpaikakseen on tässä merkitty Taebla
▪ kaalusin oma toitu ning märkisin üles kõik kogused ja kalorid punnitsin ruokani ja merkitsin muistiin kaikki määrät ja kalorit
▪ enne liimi kasutamist tutvuge pakendile märgitud juhtnööridega tutustukaa pakkauksessa oleviin ohjeisiin ennen liiman käyttöä
■ väärtpaberite ostusoovi avaldama; väärtpabereid ostma
ostaa arvopapereita niitä liikkeeseen laskettaessa
merkitä tal.
▪ laevafirma aktsiaid märkis rekordarv eestlasi laivayhtiön osakkeita merkitsi ennätysmäärä virolaisia
■ hrv mingit sündmust millegagi tähistama
juhlistaa
▪ jällenägemist märgiti klaasikese konjakiga jälleennäkemistä juhlistettiin konjakkilasillisella
2 tähiseks, märgiks olema; millestki tunnistust andma
olla jonkin merkkinä
merkitä
▪ täht märgib häälikut või häälikuühendit kirjain merkitsee äännettä tai äänneyhtymää
▪ värsikogu märkis uue ajajärgu algust Eesti luules runokokoelma merkitsi uuden ajanjakson alkua Viron runoudessa
▪ kunagist talukohta märgib veel ainult vana õunapuu entisen maatalon paikan merkkinä on enää vanha omenapuu
3 lühidalt ütlema, (nentivalt) mainima
huomauttaa, mainita
▪ minister märkis, et ettevõtte saatus ei ole veel otsustatud ministeri huomautti, ettei yrityksen kohtaloa ole vielä lyöty lukkoon
nälgima
M
söömataolemise või pideva puuduliku toitumise all kannatama
nähdä nälkää, nälkiintyä
▪ ühed nälgivad, teised loobivad toitu prügikasti toiset näkevät nälkää, toiset heittävät ruokaa roskiin
▪ surnuks nälgima kuolla nälkään
■ (pikemalt) söömata olema (nt tervislikel põhjustel)
paastota
▪ olen proovinud ka nälgida, kuus päeva pidasin vastu olen yrittänyt myös paastota, kestin kuusi päivää
■ (hingeliste, vaimsete vajaduste rahuldamatuse kohta)
isota vars. usk., janota vars. usk., ylät.
prae|kartul
M
praetud kartul(id)
paistin|peruna ruok., paistettu peruna
▪ eelistan lihtsat toitu: praekartuleid ja praetud liha suosin yksinkeraista ruokaa: paistinperunoita ja paistettua lihaa
soe
M
1 ‹adj› mõõdukalt kõrge, hrl inimesele mõnusalt mõjuva temperatuuriga
(lämpötilasta)
lämmin, lämpöinen
▪ väga pehmele talvele järgneb soe suvi hyvin lauhkeaa talvea seuraa lämmin kesä
▪ ahjus lõõmav tuli küttis toa soojaks uunissa hehkuva tuli lämmitti huoneen
▪ naudin puhkust mõnel soojal maal nautin lomasta jossain lämpimässä maassa
▪ soe plekkahi lämmin peltiuuni
▪ vannitoas pole sooja vett kylpyhuoneesta ei tule lämmintä vettä
▪ ülisoe hyvin lämmin
■ ‹adj› (riiete, katete vms kohta:) hästi sooja pidav, külma eest kaitsev
(vaatteista yms.)
lämmin, lämpöinen
▪ valisin välja sooja ilusa etnokampsuni valitsin lämpimän, kauniin etnovillapaidan
▪ pugesin sooja teki alla pujahdin lämpimän peiton alle
■ (toidu kohta:) värskelt ahjus, pliidil vm valmistatud (või soojendatud)
(ruoasta)
lämmin
▪ pagarid küpsetavad kohapeal sooje saiakesi leipurit paistavat paikan päällä lämpimiä vehnäsiä
▪ ma ei söö koolis sooja toitu en syö koulussa lämmintä ruokaa
2 ‹s› mõõdukalt kõrge temperatuur, millegi soe-olek
lämpö, lämmin
▪ sooja oli 32 kraadi lämmintä oli 32 astetta / lämpöä oli 32 astetta
▪ ära lase sooja toast välja älä päästä lämpöä harakoille
■ ‹adj, s› sellest põhjustatud soojatunne või sellesarnane, nt elavnemisega seotud aisting; selline, mis seda tekitab
lämpö ‹subst.›
▪ naps tegi kõhukoopa soojaks ryyppy lämmitti vatsanpohjaa
▪ liiguta, saad sooja liiku, niin lämpenet
3 ‹adj› väga sõbralik ja heatahtlik, südamest tulev
lämmin, sydämellinen, herttainen, lämmin|henkinen
▪ etendus lõppes pika ja sooja aplausiga esitys päättyi pitkiin ja lämpimiin suosionosoituksiin
▪ selline soe vastuvõtt liigutas minu kalki südant sellainen lämmin vastaanotto liikutti paatunutta sydäntäni
■ ‹adj› meeldivana, mahedana tajutav või mõjuv
lämmin
▪ hubane soe valgus kodikas, lämmin valo
▪ soe bariton lämmin baritoni
süda (on) täis
(vihane olemise kohta)
(vihaisena olemisesta)
mitta on täysi
▪ rahval on niigi süda täis – poes pole toitu ihmisillä on muutenkin mitta täysi – kaupassa ei ole ruokaa
tervislikult ‹adv›
tervisele kasulikult, tervist säästes ja toetades
terveellisesti
▪ Toitu tervislikult! Syö terveellisesti!
▪ katsun tervislikumalt elada yritän elää terveellisemmin
Seotud sõnad
tervislikkus ‹s›
terveellisyys
tohtima
M
1 osutab tegevuse lubatusele
saada
▪ üle tee tohib minna ainult rohelise tulega tien saa ylittää vain vihreällä valolla
▪ Kas ma tohin sisse tulla? Saanko tulla sisään?
▪ koer ei tohi võõra käest toitu võtta koira ei saa ottaa vieraalta ruokaa
2 ‹hrl eitusega› osutab millelegi, mida ei ole võimalik või sobilik teha
saada
▪ me ei tohi enam asjaga venitada emme saa enää vitkastella asialla
▪ tüdrukule ei tohi näidata, et sul raha pole tytölle ei saa näyttää, ettei sinulla ole rahaa
▪ tundide kaupa ei tohi arvuti taga istuda ei saa istua tuntikaupalla tietokoneen ääressä
3 midagi teha julgema, söandama
tohtia, rohjeta, uskaltaa
▪ kuidas sa tohid vahele rääkida, kui mina räägin! Kuinka tohdit sanoa väliin, kun minä puhun!
toit
M
‹s›
see, mida inimesed või loomad söövad
ruoka, ravinto, syötävä, murkina ark., sapuska ark., safka slg.
▪ inimene vajab toitu ja kehakatet ihminen tarvitsee ruokaa ja vaatteita
▪ tellida saab pitsat või hiina toitu voi tilata pitsaa tai kiinalaista ruokaa
▪ toit pandi lauale ruoka tuotiin pöytään
▪ vürtsikate toitude juurde sobib punane vahuvein mausteisten ruokien seuraksi sopii punainen kuohuviini
▪ kassitoit kissanruoka
■ (muul moel kui süües ammutatud vajalike ainete kohta)
ravinto
▪ taimed võtavad toitu juurtega kasvit ottavat ravintoa juurillaan
■ (selle kohta, mis millelegi ainet vms annab)
ruoka kuv., ravinto kuv.
▪ film pakkus fantaasiale rohkesti toitu elokuva ruokki mielikuvitusta
▪ vaim vajab toitu hengenravinto on tarpeellista
tugev
M
‹adj›
1 (inimese, looma kohta:) suure kehajõuga
(ihmisestä tai eläimestä:) sellainen, jolla on suuret ruumiinvoimat
vahva, voimakas, väkevä, raavas, roteva
▪ vanaisa oli tugev nagu karu isoisä oli väkevä kuin karhu / isoisä oli vahva kuin karhu
▪ kehalt tugev mees raavas mies / roteva mies
■ jõudu rakendades sooritatav, jõudu ilmutav
jossa on paljon voimaa
voimakas
luja
▪ tugev käepigistus luja kädenpuristus / voimakas kädenpuristus
■ (vaimujõu, eluvõime kohta:) tahtekindel, elujõuline
vahvatahtoinen, elinvoimainen
vahva, voimakas
▪ tugev erakond vahva puolue
▪ mis ei tapa, see teeb tugevaks mikä ei tapa, se vahvistaa
■ ‹substantiivselt› see, kes on jõult või vaimult tugev
‹substantiivisesti› se, joka on ruumiillisesti tai henkisesti voimakas
vahva
▪ tugevate tee vahvojen tie
2 (kellegi või millegi ehituse kohta:) vastupidav, kindel
(rakenteeseen liittyen)
tukeva, luja, vankka, jämerä, kestävä vars. tekn.
▪ tugevad talad vankat palkit
■ (inimese, mõne tema organi kohta:) vastupidav, heas korras
(ihmisestä tai jostakin elimestä:) kestävä, hyväkuntoinen
vahva, luja, voimakas, rautainen kuv.
▪ tal on tugev tervis hänellä on hyvä terveys / hänellä on rautainen terveys
▪ sul on tugev süda sinulla on vahva sydän
3 (protsesside, nähtuste, omaduste kohta:) suure intensiivsuse või mõjujõuga
teholtaan, vaikutukseltaan, intensiteetiltään suuri
voimakas, vahva, kova, ankara, raju
▪ naine vappus, otsekui oleks tugeva voolu alla sattunud nainen tärisi kuin häneen olisi osunut voimakas sähkövirta
▪ vajan tugevamaid prille tarvitsen vahvemmat silmälasit
▪ puhkes tugev torm puhkesi kova myrsky / puhkesi ankara myrsky
■ (aine kohta:) suure kontsentratsiooniga
(aineista:) jossa jotakin olennaista, vaikuttavaa ainetta on runsaasti
väkevä
▪ tugev lahus väkevä liuos
■ (toidu kohta:) toitev, rammus
(ruoasta:) ruokaisa, täyttävä
ravitseva, vahva
▪ kasvav organism vajab tugevat toitu kasvava elimistö tarvitsee ravitsevaa ruokaa
■ (füsioloogiliste või psüühiliste protsessidega seoses)
(aistimuksiin, haluihin, tunteisiin tms. liittyen)
voimakas, kova
▪ tugev valu voimakas kipu / kova kipu
▪ tugevad tunded voimakkaat tunteet
■ (millegi pingelisusele osutavalt)
ponnistuksia vaativa, vaikea (kestää), rasittava
kova, ankara
▪ konkurents on tugev kilpailu on kovaa
■ (kaashäälikute kohta:) suure(ma) jõuga hääldatav
(klusiilien ääntämiseen liittyen)
kova
▪ tugev p, t kova p, t
■ (väljenduse kohta:) vänge, mahlakas; mõjukas, jõuline
(ilmaisutapaan liittyen)
voimakas, vahva
▪ ta armastab tugevaid vandesõnu kasutada hän käyttää mielellään voimakkaita kirosanoja
▪ need olid tugevad argumendid ne olivat vahvoja argumentteja
4 (kellegi või millegi taset hinnates:) hea
tasoltaan hyvä
vahva, kova
▪ tugev maletaja vahva šakinpelaaja
5 mõõtmeilt, hulgalt, määralt suur
hyvin erottuva, silmiinpistävä; määrältään suuri
voimakas
▪ tugev lõug voimakas leuka
▪ poiss lõikas endale tugeva tüki liha poika leikkasi itselleen paksun viipaleen lihaa
vürtsitama
M
(vürtsidega) maitsestama
maustaa, höystää ruok., ryydittää
▪ peaks keedusoola tarbimist piirama ja toitu hoopis taimedega vürtsitama ruokasuolan käyttöä pitäisi vähentää ja maustaa ruokia yrteillä
▪ perenaine oli pannkooke aniisiviinaga vürtsitanud emäntä oli maustanut lettuja anisviinalla
■ (mingit esitust, olukorda vms) nauditavamaks, värvikamaks, meeleolukamaks muutma
maustaa kuv., höystää kuv., ryydittää kuv., mehevöittää kuv., mehustaa kuv.
▪ sõnamängudega vürtsitatud jutt sanaleikein höystetty puhe
▪ raamatut vürtsitas must huumor kirjaa ryyditti musta huumori
üles|kutse
M
[mida teha, millele] midagi tegema õhutav pöördumine teatud hulga inimeste poole
vetoomus, haaste
▪ tekst sisaldas üleskutset vägivallale ja vihkamisele teksti vetosi väkivaltaan ja vihaan
▪ muuseum tegi rahvale üleskutse vanavara kogumiseks museo haastoi kansan keräämään vanhoja esineitä
▪ üleskutse eelistada kodumaist toitu vetoomus ostaa kotimaista ruokaa

© Eesti Keele Instituut    a-ü sõnastike koondleht     veebiliides    @ veebihaldur