[EFI] Estonian-Finnish Dictionary

Käyttäjälle/Kasutajale

Query:

?! Küsitud kujul või valitud artikli osast otsitut ei leitud, kasutan laiendatud otsingut.
Leitud 22 artiklit

ahnitsema
M
ahnena endale või enda valdusse haarama, ahnena taotlema
ahnehtia, rohmuta ark.
näljasena ahnitsed terve ostukorvi kõiksugu toitu täis nälkäisenä rohmuat koko ostoskorillisen kaikenlaista ruokaa
eba|tervislik
M
tervisele kahjulik
epä|terveellinen
sõime päevast päeva ebatervislikku toitu söimme joka päivä epäterveellistä ruokaa
eranditult
M
adv
ilma ühegi erandita
poikkeuksetta, poikkeuksettomasti, järjestään
kiita said eranditult kõik aivan kaikkia kehuttiin
selles restoranis valmistatakse toitu eranditult kohalikust toorainest tässä ravintolassa ruokaa valmistetaan vain paikallisista raaka-aineista; siinä ravintolassa ruokaa laitetaan raaka-aineista, jotka ovat poikkeuksetta lähiruokaa
hambaid varna panema
nälga jääma, nälgima
nälkiintyä
panna hampaat naulaan kuv.
kui toitu enam osta ei jõua, võib hambad varna panna jos ei pysty enää ostamaan ruokaa, voi panna hampaat naulaan
hulks
1 see, kui palju midagi või kedagi on; kogus, arv, määr
määrä, luku|määrä
aasta keskmine sademete hulk vuoden keskimääräinen sademäärä
maksmata arvete hulk suurenes maksamattomien laskujen määrä kasvoi
võtsin kaasa niisuguse hulga toitu, et jätkub terveks nädalaks otin mukaani sellaisen määrän ruokaa, että riittää koko viikoksi
2 suur kogus või arv
(suuresta määrästä)
joukko, liuta vars. ark., tukku
internetis on terve hulk tasuta programme internetissä on koko joukko ilmaisia ohjelmia
ma pole teda hulgal ajal näinud en ole nähnyt häntä pitkään aikaan
nad kasvatasid üles hulga lapsi he kasvattivat liudan lapsia
sain hulga raha sain tukun rahaa
3 üksteisest erinevate objektide kogum, mida vaadeldakse ühe tervikuna
joukko-opissa alkioiden eli elementtien kokonaisuus
joukko mat.
tühi hulk on hulk, millesse mitte midagi ei kuulu tyhjä joukko on joukko, johon ei kuulu mitään
isa
M
s
1 meessoost vanem, mees oma lapse suhtes
isä, isä|ukko leik., pappa vars. last.
isa ja ema ei olnud kodus isä ja äiti eivät olleet kotona
isane loom oma otseste järglaste suhtes
uroseläin suhteessa välittömiin jälkeläisiinsä
isä
pääsukesepoegadele toovad toitu nii isa kui ka ema pääskynpoikasia ruokkivat sekä isä että emo
isad pl esivanemad, varasemad sugupõlved
isät mon., esi-isät mon.
isade tõekspidamised esi-isien uskomukset
pärast pikki rännuaastaid tekkis soov tulla tagasi isade maale pitkien vaellusvuosien jälkeen tuli halu palata isien maahan
pereisa; vanem lugupeetav meesisik
perheen|isä, isäntä
naabriisa naapurin isäntä
kellegi eest hoolt kandev meesisik
jostakusta huolehtiva, jostakin vastuussa oleva mies
isä
akadeemiline isa (meesüliõpilasorganisatsioonis staažikam liige oma hoolealuse, akadeemilise poja suhtes) akateeminen isä {Virossa ylioppilasjärjestön vanhempi miesjäsen suhteessa ns. akateemiseen poikaansa (tai tyttäreensä)}
2 (katoliku) vaimulik
(varsinkin katolisista hengenmiehistä)
isä
püha isa Johannes Paulus II pyhä isä Johannes Paavali II
(jumala, kaitsevaimu kohta)
(Jumalasta)
isä
meie isa, kes sa oled taevas Isä meidän, joka olet taivaissa
isa, poja ja püha vaimu nimel Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen
3 auväärt (vaimu)inimene, ühiskonnategelane; millegi algataja, esimene esindaja
alkuunpanija, perustaja tms. yhteiskunnallinen merkkihenkilö
isä
Eesti puhkpillimuusika isa virolaisen torvimusiikin isä
liikumise vaimne isa liikkeen henkinen isä
järele jätma
1 üle või alles jätma, säilitama
jättää
ei jõudnud kogu toitu ära süüa, osa jätsin järele en jaksanut syödä kaikkea ruokaa vaan jätin osan
2 lõpetama, lakkama
lopettaa, lakata tekemästä
Jätke juba järele, kaua te tülitsete! Lopettakaa jo, kuinka kauan te riitelette!
kandik
M
s
alus toitude ja jookide kandmiseks
tarjotin, prikka ark.
ladusin kandiku toitu täis ja suundusin kassasse keräsin tarjottimen täyteen ruokaa ja suuntasin kassalle
kallasin veini klaasidesse ja panin need kandikule kaadoin viiniä laseihin ja asetin ne tarjottimelle
küllus
M
s
1 rikkalikkus, millegi suurel arvul, koguses eksisteerimine
runsaus, yltä|kylläisyys
ärge laske end heidutada informatsiooni küllusest älkää säikähtäkö tiedon runsautta
toitu leidub külluses ruokaa on yllin kyllin
2 jõukus, rikas olek
vauraus, varakkuus, rikkaus
ta igatseb, et tema lapsed ja lapselapsed elaksid külluses ja heaolus hän toivoo sydämestään, että hänen lapsensa ja lapsenlapsensa eläisivät yltäkylläisyydessä
muretsema
M
1 [kelle/mille pärast] muret tundma, mures olema
huolestua [jostakin, jonkin takia], olla huolissaan [jostakin], hätäillä [jonkin takia], murehtia [jotakin], surra [jotakin]
muidugi hakkasid inimesed muretsema tietysti ihmiset huolestuivat
Ärge muretsege! Älkää olko huolissanne!
kellegi, millegi eest hoolitsema, hoolt kandma
huolehtia [jostakusta/jostakin]
igaüks muretseb ainult enda eest jokainen huolehtii vain itsestään
2 [kellele] enesele, enda tarbeks hankima, (enesele) tekitama
hankkia, haalia, hommata ark.
raha muretseti Soomest rahaa hankittiin Suomesta
kes jaksab, muretseb endale ise toitu se, joka jaksaa, hankkii itse itselleen ruokaa
mäluma
M
suus olevat pala närima
pureskella, pureksia, märehtiä halv.
toitu tuleb korralikult mäluda ruoka on pureskeltava kunnolla
õngitsesin supi seest väikesi lihatükke ja mälusin neid aeglaselt ongin keitosta pieniä lihapaloja ja pureskelin niitä hitaasti
poiss mälub nätsu poika märehtii purukumia
(tüütult, pikalt ühest ja samast rääkimise kohta)
märehtiä vars. halv.
teemat mäluti pikalt, otsiti põhjuseid ja süüdlasi aihetta märehdittiin pitkään, etsittiin syitä ja syyllisiä
märkima
M
1 tähistamiseks kuhugi või millelegi märki tegema või panema
merkitä, merkata ark.
soovitud tooted märkige linnukesega merkitkää haluamanne tuotteet rastilla
raja algus ja lõpp on märgitud lipukestega radan alku ja loppu on merkitty lipuilla
saagimisjooned on hõlbus toorikule märkida šablooni järgi sahausviivat on helppo merkitä aihioon sapluunalla
peamiselt infot või infoks kirja panema, (üles) kirjutama
kirjata tiedoksi tai tietona, kirjoittaa (muistiin)
merkitä
tema sünnikohaks on siin märgitud Taebla hänen syntymäpaikakseen on tässä merkitty Taebla
kaalusin oma toitu ning märkisin üles kõik kogused ja kalorid punnitsin ruokani ja merkitsin muistiin kaikki määrät ja kalorit
enne liimi kasutamist tutvuge pakendile märgitud juhtnööridega tutustukaa pakkauksessa oleviin ohjeisiin ennen liiman käyttöä
väärtpaberite ostusoovi avaldama; väärtpabereid ostma
ostaa arvopapereita niitä liikkeeseen laskettaessa
merkitä tal.
laevafirma aktsiaid märkis rekordarv eestlasi laivayhtiön osakkeita merkitsi ennätysmäärä virolaisia
hrv mingit sündmust millegagi tähistama
juhlistaa
jällenägemist märgiti klaasikese konjakiga jälleennäkemistä juhlistettiin konjakkilasillisella
2 tähiseks, märgiks olema; millestki tunnistust andma
olla jonkin merkkinä
merkitä
täht märgib häälikut või häälikuühendit kirjain merkitsee äännettä tai äänneyhtymää
värsikogu märkis uue ajajärgu algust Eesti luules runokokoelma merkitsi uuden ajanjakson alkua Viron runoudessa
kunagist talukohta märgib veel ainult vana õunapuu entisen maatalon paikan merkkinä on enää vanha omenapuu
3 lühidalt ütlema, (nentivalt) mainima
huomauttaa, mainita
minister märkis, et ettevõtte saatus ei ole veel otsustatud ministeri huomautti, ettei yrityksen kohtaloa ole vielä lyöty lukkoon
nälgima
M
söömataolemise või pideva puuduliku toitumise all kannatama
nähdä nälkää, nälkiintyä
ühed nälgivad, teised loobivad toitu prügikasti toiset näkevät nälkää, toiset heittävät ruokaa roskiin
surnuks nälgima kuolla nälkään
(pikemalt) söömata olema (nt tervislikel põhjustel)
paastota
olen proovinud ka nälgida, kuus päeva pidasin vastu olen yrittänyt myös paastota, kestin kuusi päivää
(hingeliste, vaimsete vajaduste rahuldamatuse kohta)
isota vars. usk., janota vars. usk., ylät.
prae|kartul
M
praetud kartul(id)
paistin|peruna ruok., paistettu peruna
eelistan lihtsat toitu: praekartuleid ja praetud liha suosin yksinkeraista ruokaa: paistinperunoita ja paistettua lihaa
soe
M
1adjmõõdukalt kõrge, hrl inimesele mõnusalt mõjuva temperatuuriga
(lämpötilasta)
lämmin, lämpöinen
väga pehmele talvele järgneb soe suvi hyvin lauhkeaa talvea seuraa lämmin kesä
ahjus lõõmav tuli küttis toa soojaks uunissa hehkuva tuli lämmitti huoneen
naudin puhkust mõnel soojal maal nautin lomasta jossain lämpimässä maassa
soe plekkahi lämmin peltiuuni
vannitoas pole sooja vett kylpyhuoneesta ei tule lämmintä vettä
ülisoe hyvin lämmin
■ ‹adj(riiete, katete vms kohta:) hästi sooja pidav, külma eest kaitsev
(vaatteista yms.)
lämmin, lämpöinen
valisin välja sooja ilusa etnokampsuni valitsin lämpimän, kauniin etnovillapaidan
pugesin sooja teki alla pujahdin lämpimän peiton alle
(toidu kohta:) värskelt ahjus, pliidil vm valmistatud (või soojendatud)
(ruoasta)
lämmin
pagarid küpsetavad kohapeal sooje saiakesi leipurit paistavat paikan päällä lämpimiä vehnäsiä
ma ei söö koolis sooja toitu en syö koulussa lämmintä ruokaa
2smõõdukalt kõrge temperatuur, millegi soe-olek
lämpö, lämmin
sooja oli 32 kraadi lämmintä oli 32 astetta / lämpöä oli 32 astetta
ära lase sooja toast välja älä päästä lämpöä harakoille
■ ‹adj, ssellest põhjustatud soojatunne või sellesarnane, nt elavnemisega seotud aisting; selline, mis seda tekitab
lämpösubst.
naps tegi kõhukoopa soojaks ryyppy lämmitti vatsanpohjaa
liiguta, saad sooja liiku, niin lämpenet
3adjväga sõbralik ja heatahtlik, südamest tulev
lämmin, sydämellinen, herttainen, lämmin|henkinen
etendus lõppes pika ja sooja aplausiga esitys päättyi pitkiin ja lämpimiin suosionosoituksiin
selline soe vastuvõtt liigutas minu kalki südant sellainen lämmin vastaanotto liikutti paatunutta sydäntäni
■ ‹adjmeeldivana, mahedana tajutav või mõjuv
lämmin
hubane soe valgus kodikas, lämmin valo
soe bariton lämmin baritoni
süda (on) täis
(vihane olemise kohta)
(vihaisena olemisesta)
mitta on täysi
rahval on niigi süda täis – poes pole toitu ihmisillä on mitta täysi – kaupassa ei ole ruokaa
tervislikultadv
tervisele kasulikult, tervist säästes ja toetades
terveellisesti
Toitu tervislikult! Syö terveellisesti!
katsun tervislikumalt elada yritän elää terveellisemmin
Seotud sõnad
tervislikkuss
terveellisyys
tohtima
M
1 osutab tegevuse lubatusele
saada
üle tee tohib minna ainult rohelise tulega tien saa ylittää vain vihreällä valolla
Kas ma tohin sisse tulla? Saanko tulla sisään?
koer ei tohi võõra käest toitu võtta koira ei saa ottaa vieraalta ruokaa
2hrl eitusegaosutab millelegi, mida ei ole võimalik või sobilik teha
saada
me ei tohi enam asjaga venitada emme saa enää vitkastella asialla
tüdrukule ei tohi näidata, et sul raha pole tytölle ei saa näyttää, ettei sinulla ole rahaa
tundide kaupa ei tohi arvuti taga istuda ei saa istua tuntikaupalla tietokoneen ääressä
3 midagi teha julgema, söandama
tohtia, rohjeta, uskaltaa
kuidas sa tohid vahele rääkida, kui mina räägin! Kuinka tohdit sanoa väliin, kun minä puhun!
toit
M
s
see, mida inimesed või loomad söövad
ruoka, ravinto, syötävä, murkina ark., sapuska ark., safka slg.
inimene vajab toitu ja kehakatet ihminen tarvitsee ruokaa ja vaatteita
tellida saab pitsat või hiina toitu voi tilata pitsaa tai kiinalaista ruokaa
toit pandi lauale ruoka tuotiin pöytään
vürtsikate toitude juurde sobib punane vahuvein mausteisten ruokien seuraksi sopii punainen kuohuviini
kassitoit kissanruoka
(muul moel kui süües ammutatud vajalike ainete kohta)
ravinto
taimed võtavad toitu juurtega kasvit ottavat ravintoa juurillaan
(selle kohta, mis millelegi ainet vms annab)
ruoka kuv., ravinto kuv.
film pakkus fantaasiale rohkesti toitu elokuva ruokki mielikuvitusta
vaim vajab toitu hengenravinto on tarpeellista
tugev
M
adj
1 (inimese, looma kohta:) suure kehajõuga
(ihmisestä tai eläimestä:) sellainen, jolla on suuret ruumiinvoimat
vahva, voimakas, väkevä, raavas, roteva
vanaisa oli tugev nagu karu isoisä oli väkevä kuin karhu / isoisä oli vahva kuin karhu
kehalt tugev mees raavas mies / roteva mies
jõudu rakendades sooritatav, jõudu ilmutav
jossa on paljon voimaa
voimakas
luja
tugev käepigistus luja kädenpuristus / voimakas kädenpuristus
(vaimujõu, eluvõime kohta:) tahtekindel, elujõuline
vahvatahtoinen, elinvoimainen
vahva, voimakas
tugev erakond vahva puolue
mis ei tapa, see teeb tugevaks mikä ei tapa, se vahvistaa
■ ‹substantiivseltsee, kes on jõult või vaimult tugev
substantiivisestise, joka on ruumiillisesti tai henkisesti voimakas
vahva
tugevate tee vahvojen tie
2 (kellegi või millegi ehituse kohta:) vastupidav, kindel
(rakenteeseen liittyen)
tukeva, luja, vankka, jämerä, kestävä vars. tekn.
tugevad talad vankat palkit
(inimese, mõne tema organi kohta:) vastupidav, heas korras
(ihmisestä tai jostakin elimestä:) kestävä, hyväkuntoinen
vahva, luja, voimakas, rautainen kuv.
tal on tugev tervis hänellä on hyvä terveys / hänellä on rautainen terveys
sul on tugev süda sinulla on vahva sydän
3 (protsesside, nähtuste, omaduste kohta:) suure intensiivsuse või mõjujõuga
teholtaan, vaikutukseltaan, intensiteetiltään suuri
voimakas, vahva, kova, ankara, raju
naine vappus, otsekui oleks tugeva voolu alla sattunud nainen tärisi kuin häneen olisi osunut voimakas sähkövirta
vajan tugevamaid prille tarvitsen vahvemmat silmälasit
puhkes tugev torm puhkesi kova myrsky / puhkesi ankara myrsky
(aine kohta:) suure kontsentratsiooniga
(aineista:) jossa jotakin olennaista, vaikuttavaa ainetta on runsaasti
väkevä
tugev lahus väkevä liuos
(toidu kohta:) toitev, rammus
(ruoasta:) ruokaisa, täyttävä
ravitseva, vahva
kasvav organism vajab tugevat toitu kasvava elimistö tarvitsee ravitsevaa ruokaa
(füsioloogiliste või psüühiliste protsessidega seoses)
(aistimuksiin, haluihin, tunteisiin tms. liittyen)
voimakas, kova
tugev valu voimakas kipu / kova kipu
tugevad tunded voimakkaat tunteet
(millegi pingelisusele osutavalt)
ponnistuksia vaativa, vaikea (kestää), rasittava
kova, ankara
konkurents on tugev kilpailu on kovaa
(kaashäälikute kohta:) suure(ma) jõuga hääldatav
(klusiilien ääntämiseen liittyen)
kova
tugev p, t kova p, t
(väljenduse kohta:) vänge, mahlakas; mõjukas, jõuline
(ilmaisutapaan liittyen)
voimakas, vahva
ta armastab tugevaid vandesõnu kasutada hän käyttää mielellään voimakkaita kirosanoja
need olid tugevad argumendid ne olivat vahvoja argumentteja
4 (kellegi või millegi taset hinnates:) hea
tasoltaan hyvä
vahva, kova
tugev maletaja vahva šakinpelaaja
5 mõõtmeilt, hulgalt, määralt suur
hyvin erottuva, silmiinpistävä; määrältään suuri
voimakas
tugev lõug voimakas leuka
poiss lõikas endale tugeva tüki liha poika leikkasi itselleen paksun viipaleen lihaa
vürtsitama
M
(vürtsidega) maitsestama
maustaa, höystää ruok., ryydittää
peaks keedusoola tarbimist piirama ja toitu hoopis taimedega vürtsitama ruokasuolan käyttöä pitäisi vähentää ja maustaa ruokia yrteillä
perenaine oli pannkooke aniisiviinaga vürtsitanud emäntä oli maustanut lettuja anisviinalla
(mingit esitust, olukorda vms) nauditavamaks, värvikamaks, meeleolukamaks muutma
maustaa kuv., höystää kuv., ryydittää kuv., mehevöittää kuv., mehustaa kuv.
sõnamängudega vürtsitatud jutt sanaleikein höystetty puhe
raamatut vürtsitas must huumor kirjaa ryyditti musta huumori
üles|kutse
M
[mida teha, millele] midagi tegema õhutav pöördumine teatud hulga inimeste poole
vetoomus, haaste
tekst sisaldas üleskutset vägivallale ja vihkamisele teksti vetosi väkivaltaan ja vihaan
muuseum tegi rahvale üleskutse vanavara kogumiseks museo haastoi kansan keräämään vanhoja esineitä
üleskutse eelistada kodumaist toitu vetoomus ostaa kotimaista ruokaa

© Eesti Keele Instituut    a-ü sõnastike koondleht     veebiliides    @ veebihaldur