Eesti-soome sõnaraamat

Käyttäjälle/Kasutajale

Päring:

?! Küsitud kujul või valitud artikli osast otsitut ei leitud, kasutan laiendatud otsingut.
Leitud 34 artiklit

allergik
M
‹s›
allergiline inimene
allergikko lääk.
▪ see tekk sobib ka allergikutele tämä peitto sopii allergikoillekin
amatöör
M
‹s›
mitteelukutselisena millegagi tegelev, midagi harrastav isik
Vastand professionaal
amatööri, harrastelija, harrastaja, ei-ammattilainen
▪ uus kaamera sobib nii amatööridele kui professionaalsetele fotograafidele uusi kamera sopii niin amatööreille kuin ammattivalokuvaajillekin
boolero
M
‹s›
1 aeglasetempoline 3/4-taktimõõdus Hispaania tants kastanjettide ja laulu saatel; vastav muusikapala
bolero mus.
■ aeglane 4/4-taktimõõdus Ladina-Ameerika rahvatants
bolero mus.
2 lühike lahtine naiste jakk
bolero
▪ väike satiinist boolero sobib hästi piduliku kleidi juurde pieni satiinibolero käy hyvin juhlavan mekon kanssa
eile
M
‹adv, s›
‹adv› käesolevale päevale, tänasele päevale eelnenud päeval
eilen
▪ eile sadas vihma, aga täna särab päike eilen satoi, mutta tänään paistaa aurinko
■ ‹adv› lähemas minevikus
ennen, aikaisemmin, aiemmin, eilen kuv.
▪ see, mis eile tundus uus ja innovaatiline, sobib täna pigem muuseumisse se mikä ennen tuntui uudelta ja innovatiiviselta, joutaa nyt museoon
■ ‹s› eilne päev; minevik
eilinen ‹subst.›, eilis|päivä
eks1
M
‹adv›
esineb nõrga rõhusõnana nentivates lausetes
(kevyesti painottavana sanana toteavissa lauseissa)
-pa/-pä, -han/-hän, kyllä, vain
▪ eks me näe saapa nähdä / katsotaan, kuinka käy
▪ eks ta ole siinäpä se
▪ eks aeg näitab kyllä aika näyttää
▪ eks inimesi on igasuguseid ihmisiähän on kaikenlaisia
▪ eks pead katsetama, mis sulle sobib sinun pitää vain kokeilla, mikä sinulle sopii
■ esineb nõrga rõhusõnana lausetes, mis väljendavad pahameelt või imestust
(kevyesti painottavana sanana pahastusta tai ihmetystä ilmaisevissa lauseissa)
-pa/-pä, -s, no
▪ Eks katsu veel vastu hakata! Yritäpä vielä panna vastaan!
▪ Eks näe imet! Kas kummaa! / No hyvä ihme!
■ (esineb küsimustes, millele oodatakse jaatavat vastust, nõustumist)
(kysymyksissä, joihin odotetaan myöntävää vastausta)
eikö, -han/-hän
▪ Ootame ta ära, eks? Odotellaan kunnes hän tulee paikalle, eikö vain?
▪ Oleme kokku leppinud, eks ju? Asia on sovittu, eikö niin?
▪ Helista mulle, eks? Soitathan minulle?
enam ‹adv›, ‹pron, adj›
1 ‹adv› millegagi võrreldes suuremal hulgal või määral
Vastand vähem
(määrästä)
enemmän, yli
▪ kuupileteid müüdi enam kui tuhat kuukausilippuja myytiin yli tuhat
■ ‹adv› (aja kohta:) edaspidi, sellest peale
(ajasta)
enää
▪ Mis see enam aitab! Mitä se enää auttaa!
▪ ära tule enam minu juurde älä tule enää luokseni
■ (vastandusega ühenduses:) osutab eelistusele või ülekaalukusele
(jonkin paremmuudesta)
ennemmin, pikemmin, enemmän
▪ mulle sobib kõige enam viski minulle maistuu parhaiten viski
2 ‹pron› ‹adjektiivselt või substantiivselt› (algsest suurema koguse kohta)
enempi
▪ oled suuteline enamaks pystyt enempäänkin
3 ‹adj› omaduste, võimete, seisundi poolest millestki rohkem väärt olev
parempi
▪ peab ennast teistest enamaks pitää itseään muita parempana
funk1
M
‹s›
kõnek funktsionalism
funkis, funkkis
▪ stiilne funk sobib linnakeskkonda hästi tyylikäs funkis sopii hyvin kaupunkiympäristöön
juba
M
‹adv›
1 näitab, et mingi tegevus, seisund vms on alanud või lõppenud
(ilmaisemassa, että jokin toiminta, tilanne tms. on alkanut tai päättynyt)
jo
▪ päevad on juba pikemaks läinud päivät ovat jo pidenneet
▪ kontsert sai juba läbi konsertti päättyi jo
■ näitab, et mingi olukord kordub või on kestnud suhteliselt kaua
(ilmaisemassa, että jokin tilanne toistuu tai on kestänyt melko kauan)
jo
▪ Karoliina on juba mitu aastat muusikat kirjutanud Karoliina on kirjoittanut musiikkia jo monta vuotta
■ väljendab soovi, et miski toimuks otsekohe või võimalikult ruttu
(ilmaisemassa toivomusta, että jokin tapahtuisi heti tai mahdollisimman pian)
jo, heti, nyt
▪ Jäta juba järele! Lopeta jo!
2 rõhutab või tugevdab kergelt lauses esitatut
(vahvistus- ja tehostussanana)
jo {jaatavas lauses}, edes {eitavas lauses}
▪ juba selle vaate nägemiseks tasus reis ette võtta jo sen näkymän takia kannatti lähteä matkalle
▪ See juba sobib! Sehän sopii!
▪ kui juba tema ei suuda, siis kes veel jos edes hän ei pysty, niin kuka sitten
kuue|käiguline
M
1 (mootorsõiduki kohta:) kuuest jõuülekandeastmest koosnev
(ajoneuvosta)
kuusi|vaihteinen
▪ kuuekäiguline manuaalkäigukast kuusivaihteinen manuaalinen vaihdelaatikko
2 (söögikorra kohta:) kuuest eraldi järguna serveeritavast roast koosnev
(ateriasta:) kuudesta peräkkäin tarjottavasta ruokalajista koostuva
–
▪ serviis sobib kuuekäiguliseks söömaajaks astiasto sopii kuuden ruokalajin ateriaan
kuurort
M
‹s›
tervistavate looduslike teguritega (kliima, ravimuda, tervisveed jne) ravikoht
terveys|kylpylä
▪ Pärnu kuurort tähistas oma 175. juubeliaastat Pärnun terveyskylpylä vietti 175. juhlavuottaan
■ hrl mereäärne asustatud koht, kus saab veeta puhkust
kylpylä|kaupunki
▪ Sveti Vlas on pigem vaikne kuurort, mis sobib hästi lastega peredele Sveti Vlas on pikemminkin rauhallinen kylpyläkaupunki, joka sopii hyvin lapsiperheille
kuuse|puit
M
kuusk puitmaterjalina
(puuaineesta)
kuusi|puu
▪ kaalult kerge kuusepuit sobib hästi ehitusmaterjaliks painoltaan kevyt kuusi sopii hyvin rakennusmateriaaliksi
kõla1
M
‹s›
hääle, heli üldine värving
sointi, kaiku
▪ hämmastas orkestri kordumatult õrn ja õhuline kõla orkesterin ainutkertaisen herkkä ja ilmava sointi hämmästytti
▪ kuularist kostev tekst on arusaadav, kuid veidi plekise kõlaga kuulokkeesta kuuluva teksti on ymmärrettävää, mutta sen sointi on hieman metallinen
■ heli või helide kogum, heli(de) kõlamine, kostmine
sointi, ääni
▪ mul on ta hääle kõla seniajani meeles muistan yhä hänen äänensä soinnin
▪ töökojas kontrollitakse kella kõla verstaassa tarkastetaan kellon sointi
▪ kannelde kõla sobib kitarriansambliga hästi kokku kannelten ääni sopii hyvin yhteen kitarayhtyeen kanssa
■ (millegi mõju, teatavat reageeringut esilekutsuva toime kohta)
kaiku kuv.
▪ pole just parima kõlaga sõna sanan kaiku ei ole paras mahdollinen
▪ jutustuses kirjeldatud sündmusel on tugev ühiskondlik kõla kertomuksessa kuvatulla tapahtumalla on syvä yhteiskunnallinen kaiku
▪ tuttava kõlaga perekonnanimi tutulta kuulostava sukunimi / tutunkuuloinen sukunimi
käima
M
1 jalga jala ette tõstes (rahulikus tempos) edasi liikuma, jalgsi (edasi) minema
kävellä, kulkea, käydä
▪ armastab jala käia rakastaa kävelemistä / rakastaa jalan kulkemista
▪ kikivarvul käima kävellä varpaillaan
▪ käi natuke aeglasemalt, ma ei jõua järele kävele vähän hitaammin, en pysy mukana
▪ käib mööda tuba edasi-tagasi kulkee huoneessa edestakaisin
■ males, kabes või kaardimängus käiku sooritama
siirtää, tehdä siirto, lyödä {korttipelissä}
▪ etturiga käima siirtää sotilasta
▪ käis ässaga löi ässän
■ kuhugi minema ja sealt tagasi tulema
käydä, kulkea
▪ käisime nädalavahetusel külas kävimme viikonloppuna kylässä
▪ marjul käima käydä marjassa
▪ arstide vahet käima kulkea lääkäriltä toiselle
▪ ma olen kasvanud ja koolis käinud Otepääl olen kasvanut ja käynyt kouluni Otepäällä
▪ poeg käib juba ülikoolis poika opiskelee jo yliopistossa
■ ‹hrl käskivas kõneviisis› kõnek minema, kasima; (vandumisel nördimuse, tugeva pahameele väljendamiseks)
‹tav. imperatiivissa›
häipyä
▪ Käi tee pealt eest! Häivy edestä!
▪ Käi kus kurat! Häivy silmistäni! / Suksi suolle!
■ regulaarselt liikuma
kulkea, liikkua
▪ Tallinnast Stockholmi käib lennuk Tallinnasta Tukholmaan kulkee lentokone
▪ kellapendel käib kindlas taktis kellon heiluri liikkuu tahdissa
▪ päike käib juba kõrgemalt aurinko on jo korkeammalla
▪ Kas sul mõni päevaleht käib? (on tellitud) Tuleeko sinulle jokin sanomalehti?
■ hooga või järsku paiskuma, lendama, kukkuma
lentää, kaatua
▪ šampanjapudeli kork käis vastu lage samppanjapullon korkki lensi kattoon
▪ poiss käis koos tooliga põrandale poika kaatui tuolilla lattialle
■ liikvel olema, ringi liikuma; kulgema, suunduma
kulkea
▪ õllekann käis käest kätte kolpakko kulki kädestä käteen
▪ elu käib oma rada elämä kulkee omaa rataansa
▪ jõgi käib loogeldes läbi metsa joki kulkee kiemurrellen metsän läpi
2 ‹ühendites› (helide kuuldavale laskmise, suulise või kirjaliku kõneteo kohta)
kuulua
▪ tema hele naer käis üle teiste jutu hänen heleä naurunsa kuului toisten puheen yli
▪ eemal käis ilmatu pauk kauempaa kuului kova pamaus
▪ ei mäleta enam, kuidas see salm täpselt käis en muista enää, miten se säkeistö täsmälleen menee / en muista enää, miten se säkeistö täsmälleen kuuluu
▪ linnas käivad jutud, et pangaautomaat suletakse kaupungilla puhutaan, että pankkiautomaatti suljetaan / kaupungilla kuuluu huhuja, että pankkiautomaatti suljetaan
▪ käivad läbirääkimised uute investoritega uusien sijoittajien kanssa pidetään neuvotteluja
■ ‹ühendites› (töötegemise, asjatoimetuste, millegi toimimise kohta)
kulkea, sujua
käydä kem., ruok.
▪ meil käib remont meillä on remontti / meillä tehdään remonttia
▪ töö käis kähku ja korralikult työ kulki nopeasti ja hyvin / työ sujui nopeasti ja hyvin
▪ teadis täpselt, kuidas selles erakonnas asjad käivad tiesi täsmälleen, miten siinä puolueessa asioita hoidetaan
▪ sinu käes käib kõik nii lihtsalt sinulta kaikki sujuu niin helposti
▪ see uks ei käi lukku se ovi ei mene lukkoon / sitä ovea ei saa lukkoon
▪ kell käib täpselt kello pysyy ajassa / kello on oikeassa / kello näyttää oikein
▪ käivad mängu viimased minutid pelataan pelin viimeisiä minuutteja
▪ laskis varrastel nobedalt käia antoi puikkojen suihkia
▪ õlu hakkas käima (käärima) olut alkoi käydä
■ (millegi alustamise, käivitamise kohta)
käynnistää
▪ pani tsikli mootori käima käynnisti moottoripyörän moottorin
▪ üritab tehast uuesti käima lükata yrittää käynnistää tehtaan uudelleen
■ ‹ühendites› (mitmesuguste tunnete, aistingute, seisunditega seoses)
erilaisista tunteista, aistimuksista, olotiloista
–
▪ mul käivad neelud šokolaadi järele minulla on suklaanhimoa
▪ aeg-ajalt käivad valuhood ajoittain on kipua
▪ mitu mõtet käis läbi pea monta ajatusta pälkähti päähän / monta ajatusta tuli mieleen
■ ‹ühendites› (teatud moel riietatud olemise, teatud riietuse kandmise kohta)
tietyllä tavalla pukeutumisesta, tiettyjen vaatteiden käyttämisestä
–
▪ ta on alati hästi riides käinud hän on aina pukeutunut hyvin
▪ loodusrahvad käisid alasti luonnonkansat olivat alasti
■ ‹ühendites› (mingi mõju, seotuse, kuuluvuse, asjade üldise käigu kohta)
jonkin vaikutuksesta, johonkin kuulumisesta, asioiden yleisestä kulusta
käydä (erik.), kuulua, kulkea
▪ terav valgus käib silmadele räikeä valo käy silmiin
▪ Kuhu see mutter käib? Mihin tämä mutteri kuuluu? / Mihin tämä mutteri tulee?
▪ see ei käi minu ametikohustuste hulka se ei kuulu työvelvollisuuksiini
▪ tal käib elu pigem teleseriaalide rütmis hänen elämänsä kulkee pikemminkin televisiosarjojen tahtiin
▪ Kelle kohta see kaebus käib? Kenestä se valitus on tehty? / Ketä se valitus koskee?
3 [kellega] kurameerima, kurameerivalt kellegagi sõbrustama
seurustella, heilastella ark.
▪ nad käisid enne abiellumist mitu aastat he seurustelivat monta vuotta ennen naimisiinmenoa
4 kõlbama, (tarvitamis)kõlblik olema, sobima
käydä, sopia, kelvata
▪ Kas see sobib? – Käib kah Sopiiko se? – Sopii kyllä / Käykö se? – Käy kyllä
▪ esialgu käib see töö küll, eks hiljem jõua paremat otsida alkuun se työ sopii kyllä, myöhemminhän ehtii etsiä parempaa
▪ rullikeeratud kampsun käis padja ette (asendas patja) rullattu villapaita oli tyynynä
laps ‹s›
inimene sündimisest täisealiseks saamiseni
lapsi
▪ film sobib vaatamiseks väiksematele lastele elokuva sopii pienempienkin lasten katsottavaksi
▪ mõni mees on nagu suur laps jotkut miehet ovat kuin suuria lapsia
■ kellegi järglane, poeg või tütar (oma vanemate suhtes)
lapsi
▪ tal on kolm last hänellä on kolme lasta
▪ Taavi tegi Marile lapse Taavi laittoi Marille lapsen
▪ lapselapselaps lapsenlapsenlapsi
■ teatud ajajärgule või paikkonnale tüüpilise vaimulaadiga inimene
lapsi
▪ oma aja lapsed aikansa lapset
lisand
M
‹s›
1 põhilisele lisaks olev, täiendav aine või osis
perusosaa täydentävä, sen lisänä oleva aine tai ainesosa
lisäke myös ruok., lisä, lisuke ruok., höyste ruok.
lisä|aine
▪ küpsetatud küüslauk sobib suurepäraselt prae lisandiks paistettu valkosipuli sopii erinomaisesti paistin lisäkkeeksi
▪ astelpajujahu lisandiga leib leipä, johon on lisätty tyrnijauhoa
▪ diislikütus läheb ilma lisanditeta vahtu nagu vahukoor ilman lisäaineita dieselpolttoaine alkaa vaahdota kuin vispikerma
■ juurdekuuluv rõivaese
asuste
▪ välimust aitab värskendada mõni põnev lisand nagu sall, ehe vm jokin jännittävä asuste kuten huivi, koru tms. auttaa piristämään ulkoasua
2 keel nimisõnaline täiend, mis nimetab mingit tunnust esile tõstes sama objekti kui põhisõnagi (nt proua ühendis proua Luks)
appositio kiel.
majesteetlik
M
‹adj›
mõõtmeilt, ilult jne võimas, austust ja imetlust äratav, ülevalt, pidulikult mõjuv
majesteettinen, ylevä, ylväs
▪ kuulsa bassi majesteetlik välimus sobib traagiliste valitsejarollide jaoks kuuluisan basson majesteettinen ulkonäkö sopii traagisiin hallitsijarooleihin
menüü
M
‹s›
1 toiduvalik
ruokavalikoima
ruoka|valio
ruoka|lista
▪ kõrtsis on eestipärane menüü krouvissa on virolaistyylinen ruokalista
▪ kassi menüüd ei tohiks sageli vahetada kissan ruokavaliota ei saisi muuttaa usein
▪ õun sobib hästi kehakaalu jälgivate inimeste menüüsse omena sopii hyvin painoa tarkkailevien ihmisten ruokavalioon
■ (mingi muu valiku, kavasse kuuluva kohta)
(jostakin muusta valikoimaan, ohjelmaan kuuluvasta)
tarjonta
▪ festivali muusikaline menüü oli suhteliselt lai festivaalin musiikkitarjonta oli suhteellisen laaja
2 restoranis vm pakutavate toitude (ja jookide) nimekiri
lista ravintolassa tms. tarjottavista ruoista (ja juomista)
ruoka|lista, menyy, menu [menu, mənyy´]
▪ kelner tõi menüü ja joogikaardi tarjoilija toi ruoka- ja juomalistan
3 ekraanil esitatav võimaluste loend toimingu valimiseks
vaihtoehtoisten toimintojen luettelo
valikko tietotekn.
metoodika
M
‹s›
mingi tegevuse või töö sooritamise meetodite kogum
johonkin käytettyjen metodien kokonaisuus, menetelmät
metodiikka
▪ töövõime hindamise metoodika työkyvyn arvioinnin metodiikka
■ mingi õppeaine õpetamist käsitlev pedagoogika haru
jonkin oppiaineen opetusmenetelmiä käsittelevä pedagogiikan haara
aine|didaktiikka (Suomessa) koul.
▪ matemaatika metoodika matematiikan opetusmenetelmät
▪ metoodika, mis sobib nägemispuudega lastele opetusmenetelmät, jotka sopivat näkövammaisille lapsille
Seotud sõnad
metoodik ‹s›
metodikko
muld
M
‹s›
1 maakoore pindmine kobe kiht
multa, maa
▪ tänavu tuli rukis külvata kuiva mulda tänä vuonna ruis piti kylvää kuivaan maahan
▪ Milline muld sobib aaloele? Millainen multa sopii aaloelle?
▪ siinkandis on Saaremaa kõige viljakamad mullad täälläpäin on Saarenmaan hedelmällisin multa
■ (surnud-olemise või matmisega seoses)
multa kuv.
▪ vanemad on mullas, järglased kõik välismaal vanhemmat ovat mullan alla, kaikki jälkeläiset ulkomailla
▪ kindral maeti ümber kodumaa mulda kenraali haudattiin uudelleen kotimaan multaan
▪ Olgu muld talle kerge! (ütlus lahkunule, nt matustel) Kepeät mullat hänen haudalleen! ylät.
2 (väga vana inimese, rauga kohta)
vanhus, rahjus
▪ Kus mina, vana muld, noorte vastu saan! Mitäpä minä, vanhus, nuorille mahdan!
nagi
M
‹s›
pulk, konks või nendega varustatud mööbliese riiete jm riputamiseks
naula, naulakko
▪ riputas mantli nagisse ripusti takin naulakkoon; ripusti päällystakin naulaan
▪ esikunurka sobib kerge jalgadel nagi eteisen nurkkaan sopii kevyt jalallinen naulakko
▪ käterätinagi pyyheliinanaulakko
nüüdis|aegne
M
käesolevale ajale iseloomulik või kohane
nyky|aikainen, uuden|aikainen, ajan|mukainen, ajan|tasainen, moderni
▪ nüüdisaegne heaoluühiskond nykyaikainen hyvinvointiyhteiskunta
▪ nüüdisaegne maja sobib vanemate hoonete vahele hästi moderni talo sopii vanhempien rakennusten lomaan hyvin
ootamatu
M
‹adj›
selline, mida ei osatud ette näha või aimata; üllatuslikult mõjuv
odottamaton, yllättävä, arvaamaton, yllätyksellinen, aavistamaton
▪ asi on võtnud minu jaoks ootamatu pöörde asiassa on tapahtunut minulle yllättävä käänne
▪ Tõnu surm oli ootamatu Tõnun kuolema oli odottamaton
▪ kõrvuti on ootamatuid värvikombinatsioone, aga kõik sobib rinnakkain on yllättäviä väriyhdistelmiä, mutta kaikki sopii
Seotud sõnad
ootamatult ‹adv›
odottamatta, odottamattomasti, yllättävästi, yllättäen, äkki|arvaamatta
ots|tarve
M
see, mille jaoks miski on; ülesanne, mis millelgi on täita
tarkoitus
▪ valgustit valides lähtuge ruumi otstarbest valaisinta valitessanne lähtekää huoneen tarkoituksesta
▪ kurk sobib igaks otstarbeks kurkku sopii kaikkiin tarkoituksiin
▪ joon rohelist teed ravi otstarbel juon vihreää teetä hoitotarkoituksessa
▪ kasutusotstarve käyttötarkoitus
▪ sihtotstarve määrätarkoitus
palja käega
ilma vajalike vahenditeta
ilman tarpeellisia välineitä
paljain käsin
▪ paljaste kätega maja ei ehita paljain käsin ei taloa rakenna
■ ilma kingituseta
ilman lahjaa
tyhjin käsin
▪ Kas sinu arust sobib külla minna täitsa palja käega? Onko mielestäsi sopivaa mennä kylään tyhjin käsin?
provints
M
‹s›
1 mõne riigi haldusüksus (nt Kanadas, Hiinas)
provinssi, maa|kunta
▪ Afganistani lõunapoolsed provintsid Afganistanin eteläiset provinssit
2 antiikajal Rooma võimule allunud maa väljaspool Itaaliat
provinssi hist.
■ (kolonialismiajastul:) allutatud ala, asumaa oma riigi, emamaa suhtes
Võrdle metropol (2. täh)
(kolonialismin aikana)
provinssi, siirto|maa
▪ kuni 1975 oli Angola Portugali provints vuoteen 1975 asti Angola oli Portugalin provinssi
3 pealinnast vm tähtsast keskusest kaugel asuv, selle mõjudest kõrvale jääv koht
Võrdle metropol (1. täh)
periferia, reuna|alue, syrjä|seutu, maa|seutu, provinssi ark., leik.
▪ Pariisiga võrreldes on Stockholm ju provints Pariisiin verrattunahan Tukholma on periferiaa
▪ mis sobib pealinna, ei kõlba provintsile mikä sopii pääkaupunkiin, ei kelpaa maaseudulle
rasvane
M
‹adj›
1 väga paks, rasvunud, paksu rasvkoega
Vastand lahja, kõhn
lihava
▪ diivanil lesis suur rasvane kõuts sohvalla lekotteli iso lihava kolli
▪ mul on pehme ja rasvane kõht minulla on pehmeä ja lihava vatsa
■ rohke rasvasisaldusega
Vastand lahja
runsaasti rasvaa sisältävä
rasvainen
▪ rasvane sealiha silava; rasvainen sianliha; läski ark.
▪ armastab kreemikooke ja rasvaseid pirukaid rakastaa kreemileivoksia ja rasvaisia piirakoita
■ rasvaga kaetud, rasva sisaldavast ainest määrdunud
jonka pinnassa on rasvaa
rasvainen
▪ naise sõrmed olid vorsti söömisest rasvased naisen sormet olivat makkaransyönnistä rasvaiset
▪ rasvased toidunõud rasvaiset astiat
▪ rasvane näonahk kasvojen rasvainen iho
■ (puu vm pinna läike kohta:) siidjas, pehme, tuhm
(puun tai muun pinnan kiillosta:) silkkinen, pehmeä, himmeä
–
▪ rasvase läikega dekoratiivne puit pehmeän kiiltävä, koristeellinen puu
2 toitainete poolest rohke; rasvhapete poolest rohke
rasvainen
▪ kuiva nahka tuleks määrida rasvase kreemiga kuivaa ihoa pitäisi voidella rasvaisella voiteella
▪ välisvärviks sobib rasvasel alküüdil põhinev värv ulkomaaliksi sopii alkydipohjainen öljymaali
■ (saavutuse, tulemuse kohta:) rikkalik, külluslik; millegi poolest väga hea
(saavutuksesta, tuloksesta:) runsas; jollakin tavalla erittäin hyvä
–
▪ vargad said rasvase noosi varkaat saivat lihavan saaliin
▪ Ray Charles pani tänavusele festivalile rasvase punkti Ray Charlesin esiintyminen oli tämänvuotisen festivaalin loppuhuipennus
▪ erakond ei saa olla rasvases rahulolus puolue ei voi tuudittautua tyytyväisyyden tunteeseen
■ (joone, trükikirja vms kohta:) suure jämeduse või suurusega
leveäviivainen kirjainlaji tai sillä kirjoitettu teksti
lihava kirjap., lihavoitu
▪ lehed on rasvaste pealkirjadega lugusid täis lehdet ovat täynnä lihavalla kirjoitettuja otsikoita
3 millegi poolest sündsusetu, rõve, ropp; lipitsev
rivo, törkeä, härski, rasvainen ark.
mairea, liehittelevä
▪ rasvane nali rivo vitsi / härski vitsi
▪ näol elumehe rasvane naeratus kasvoilla naissankarin mairea hymy
saareline
M
‹adj›
saarel elamise-olemisega seotud; saarele omane
saarella asumiseen liityvä; saarelle ominainen
saari-
▪ saarelise elu võlu ja valu saarielämän lumous ja kirous
▪ õunapuudele sobib saareline kliima omenapuille sopii saari-ilmasto
sobima
M
1 [milleks, kellele/millele] millekski hästi kõlbama, millekski hea, õige olema
olla sovelias, hyvä, omiaan johonkin tarkoitukseen
sopia [johonkin, joksikin, jollekulle/jollekin], soveltua [johonkin, joksikin], kelvata [johonkin, joksikin, jollekulle/jollekin]
▪ magustoiduks sobib puuvili jälkiruoaksi sopii hedelmä
▪ kui üks variant ei sobi, saab alati proovida teisi võimalusi jos yksi vaihtoehto ei sovi, voi aina kokeilla muita mahdollisuuksia
■ [mida teha] headele kommetele vastama, viisakas, sünnis olema
olla hyvien tapojen, yleisen mielipiteen kannalta hyväksyttävää
sopia, olla soveliasta
▪ nii hilja ei sobi talle helistada hänelle ei sovi soittaa näin myöhään
2 [kellega/millega] millegagi kooskõlas olema, sujuvalt toimima
sopia [johonkin]
käydä päinsä
▪ nad sobisid teineteisega he sopivat yhteen
▪ viis ja sõnad ei taha mõnel juhul omavahel kokku sobida sävel ja sanat eivät joissakin tapauksissa tahdo sopia yhteen keskenään
▪ koostöö sobis hästi yhteistyö kävi hyvin päinsä
■ [kellele/millele, kuhu] välimuse, olemusega kooskõlas olema
olla (kooltaan, muodoltaan, väriltään tm. ominaisuuksiltaan) jonkin mukainen
sopia [jollekulle/jollekin, johonkin]
▪ lühike soeng sobib talle imeliselt lyhyt tukka sopii hänelle erinomaisesti
▪ see mööbel sobib vanasse majja nämä kalusteet sopivat vanhaan taloon
soolane
M
‹adj›
1 ‹adj› (toidu kohta:) maitsmisel tuntavalt soola sisaldav
suolainen
▪ avokaadot sobib kasutada soolaste suupistete valmistamisel avokado sopii käytettäväksi pikkusuolaisiin
▪ espressost jäi suhu soolane maitse espressosta jäi suolainen jälkimaku
▪ ülisoolane voimakassuolainen / erittäin suolainen
■ ‹adj› (meretuule või -õhuga ühenduses:) soola sisaldav
suolainen
▪ soolane merevesi on väga tervistav suolainen merivesi on oikein hyväksi terveydelle
▪ tõmbasin kopsudesse ninna kanduvat soolast meretuult vedin keuhkoihini suolaista merituulta, jonka tuoksun tunsin
■ ‹s› soolase maitsega toit vm
suolainen
▪ sõin liiga palju soolast söin liikaa suolaista
2 ‹adj› (hrl ebameeldiva asjaga ühenduses:) üle tavalise määra suur või äge
(epämiellyttävien asioiden yhteydessä:) huomattavan suuri tai ankara
–
▪ hilinejat võis oodata soolane keretäis myöhästyjää saattoi odottaa kova selkäsauna
■ (rahasumma kohta:) väga suur
rahasummasta
suolainen kuv.
▪ soolase piletihinnaga massiüritus massatapahtuma, jonka lipuilla on suolaiset hinnat
▪ võite endale kaela tõmmata soolased trahvid voitte saada suolaiset sakot
■ (kirjutise, nalja vm kohta:) tundetoonilt terav, (haiget kohta) ärritav
terävä kuv., pisteliäs
▪ see oli üks õige hea ja soolane nali se oli oikein hyvä ja terävä vitsi
▪ soolane arvamuslugu pisteliäs mielipidekirjoitus
Seotud sõnad
soolaselt ‹adv›
suolaisesti, suolaisena
kovasti
tarretis
M
‹s›
tarretatud magustoit mahlast, piimast vm; tarretatud liha-, kala- või köögiviljaleem
hyydyke ruok.
hyytelö ruok.
▪ tarretise juurde sobib pakkuda vahukoort või jäätist hyydykkeen kanssa sopii tarjota kermavaahtoa tai jäätelöä
▪ vutimunad tarretises viiriäisenmunia hyytelössä
toit
M
‹s›
see, mida inimesed või loomad söövad
ruoka, ravinto, syötävä, murkina ark., sapuska ark., safka slg.
▪ inimene vajab toitu ja kehakatet ihminen tarvitsee ruokaa ja vaatteita
▪ tellida saab pitsat või hiina toitu voi tilata pitsaa tai kiinalaista ruokaa
▪ toit pandi lauale ruoka tuotiin pöytään
▪ vürtsikate toitude juurde sobib punane vahuvein mausteisten ruokien seuraksi sopii punainen kuohuviini
▪ kassitoit kissanruoka
■ (muul moel kui süües ammutatud vajalike ainete kohta)
ravinto
▪ taimed võtavad toitu juurtega kasvit ottavat ravintoa juurillaan
■ (selle kohta, mis millelegi ainet vms annab)
ruoka kuv., ravinto kuv.
▪ film pakkus fantaasiale rohkesti toitu elokuva ruokki mielikuvitusta
▪ vaim vajab toitu hengenravinto on tarpeellista
täidis
M
‹s›
1 pirukate, köögiviljade, kala vm toidu sisse või vahele pandud toiduaine(segu)
täyte
▪ magusa täidisega pirukad piirakat, joissa on makea täyte / makeatäytteiset piirakat
▪ muna kasutatakse eri roogade täidistes kananmunaa käytetään erilaisten ruokien täytteenä
▪ seenetäidis sienitäyte
2 materjal millegi täitmiseks
täyte, sisuste, toppaus
▪ hambaauk täideti valguskõvastuva täidisega hampaankolo paikattiin valokovetteisella täytteellä
▪ villase täidisega tekid ja padjad villatäytteiset peitot ja tyynyt
▪ seina täidiseks sobib tulekindel kivivillplaat seinän täytteeksi sopii palonkestävä kivivillalevy
vallaline
M
‹adj› abielus mitte olev; (laiemalt ka:) paarisuhtes mitte olev
naimaton
sellainen, joka ei ole parisuhteessa
vapaa
▪ Marie suri vallalisena Marie kuoli naimattomana
▪ meie hulgas on mitu vallalist meest joukossamme on monta naimatonta miestä
■ ‹s› selline inimene
naimaton ‹subst.›, sinkku
▪ kursus sobib nii vallalistele kui paaridele kurssi soveltuu sekä sinkuille että pareille
Seotud sõnad
vallalisus ‹s›
naimattomuus
öö|kull
M
suure ümmarguse pea ja suurte silmadega öölind
pöllö
▪ öökullide hõikumine tundus jube pöllöjen huhuilu tuntui karmealta
■ (hilisööni ärksa (ja tegusa) inimese kohta)
yö|kyöpeli
▪ teenindajaamet sobib öökullidele palveluammatti sopii yökyöpeleille

© Eesti Keele Instituut    a-ü sõnastike koondleht     veebiliides    @ veebihaldur